Talousarvioesitys 20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kansantalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää innovaatiopolitiikan laaja-alaista toteuttamista. Hallitusohjelman mukaisesti laaditaan kansallinen innovaatiostrategia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja vahvistetaan innovaatiopolitiikan tietopohjaa. Teknologisten innovaatioiden lisäksi kiinnitetään huomiota liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, palveluinnovaatioiden kehittämiseen, kasvuyrittäjyyteen ja yritysten kansainvälistymisen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen innovaatioympäristön, joka houkuttelee maahamme myös ulkomaisia t&k-investointeja. Hallitusohjelman mukaisesti innovaatiotoiminta edellyttää koulutus- ja tutkimusyhteisöjen sekä elinkeinoelämän yhteistyötä. Huippututkimuksessa on tärkeää keskittyä kansallisesti tunnistettuihin vahvuuksiin. Tässä tarkoituksessa käynnistetään elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä osaamisen aloilla strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK) julkisten ja yksityisten toimijoiden välisenä yhteistyönä. Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla osaamiskeskusohjelmalla (OSKE-ohjelma) vahvistetaan puolestaan alueiden innovaatioperustaa. Hallinnonalan tutkimuslaitoksiin liittyviä kehittämistoimia jatketaan julkisen tutkimusjärjestelmän uudistamista koskevien päätösten ja valtion tuottavuusohjelman mukaisesti. Laadukas ja kannustava innovaatioympäristö edellyttää toimijoilta tehokasta verkottumista ja yhteistyötä. Tukiorganisaatioiden yhteistoimintaa lisätään siten, että paikallinen, alueellinen ja kansallinen innovaatiopolitiikka tukevat toisiaan. Julkisten innovaatiopalveluiden saatavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi tiivistetään rahoittajien välistä yhteistyötä ja otetaan käyttöön organisaatioiden yhteisiä palvelumalleja. Uuden osaamisen ja teknologian kehittäminen vaatii muualla tuotetun tiedon tehokasta hyödyntämistä. Erityisen tärkeää on verkottua johtavien teknologiamaiden ja -alueiden kanssa. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa suorittavilta ja niitä rahoittavilta organisaatioilta odotetaan entistä aktiivisempaa hakeutumista yhteistyöhön maailman parhaiden innovaatiokeskusten ja osaamiskeskittymien kanssa. Kansainvälisten innovaatiokeskusten verkostoa laajennetaan. Samalla kehitetään yhteistyöverkostoja nousevia talouksia edustavien maiden kanssa. Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista suomalaisille yrityksille tuetaan kehittämällä tekniseen harmonisointiin sekä tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Yritysten teknologista kilpailukykyä tuetaan myös standardisoinnilla, jolla parannetaan tuotteiden ja toimintajärjestelmien yhteensopivuutta ja vähennetään kaupan teknisiä esteitä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan. Ministeriö arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja teettämällä ulkopuolisia arviointeja. Yksiköt arvioivat myös itse toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Yritysten teknologinen kilpailukyky paranee standardisoinnilla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousarvioesitys Toiminnallinen tuloksellisuus: Innovaatioympäristön toimijat verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa. Innovaatiopolitiikassa hyödynnetään rahoituskannusteiden ohella laaja-alaisesti myös muita julkisen vallan käytössä olevia välineitä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus ja Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry ja Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry. 01. (32.20.21) Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 299 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen sekä 2) Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratorioista muodostettavaan yhtiöön siirtyvälle henkilöstölle maksettavaan kertakorvaukseen palvelusuhteen etujen kompensoimiseksi. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana maankamaran luonnonvarojen ja niiden hyötykäytön tutkimuksessa. Kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisen seurauksena GTK hankkii kemian analyysipalvelunsa ostopalveluina. Tämä merkitsee henkilöstömäärän supistumista 85:llä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävän käytön edellytykset paranevat. Tuontipolttoaineita korvaavien kotimaisten energialähteiden käyttö lisääntyy. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää, ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle. Alueiden tasapainoisen kehittymisen ja hyvinvoinnin edellytykset vahvistuvat. Toiminnallinen tuloksellisuus Luonnonvarojen etsintä ja arviointi painottuvat jalo- ja perusmetalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun kiviaineshuoltoalueella ja käytön laajentaminen jatkuu muille keskeisille kiviainesten kulutusalueille. Muut toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueittaiset kustannukset, % geologinen kartoitus 18 19 18 tutkimus ja kehittäminen 30 27 27 luonnonvarojen etsintä ja arviointi 40 40 40 tiedonhallinta 12 14 15 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 66,6 65 65 osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 10,1 10,0 10,7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousarvioesitys hankkeiden lukumäärä 81 80 80 Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 12,4 8,2 5,2 1) ylijäämä, 1 000 euroa 1 507 410 260 ylijäämä, %:ia tuotoista 12 5 5 Tuotokset ja laadunhallinta: Raportointi kauppa- ja teollisuusministeriölle taloudellisesti merkittävät malmiaiheet 1 2 5 2 5 valtaukset 34 12 10 Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km 2 327 300 300 raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m 3 89,5 100 100 Alueellinen kallioperäkartoitus, kattavuus (%) 75 78 80 Aerogeofysikaalinen kartoitusohjelma, kattavuus (%) 92 96 100 Maaperän yleiskartoituksen 1. versio, kattavuus (%) 55 75 100 Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km 2 600 500 500 luotaukset linjakm 1 270 1 000 1 000 Julkaiseminen vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut 58 60 60 muut julkaisut, raportit ja artikkelit 348 325 325 Verkkopalvelujen käyttö ulkoisten käyntien lukumäärä, (1 000) 947 1 100 1 300 exploration-sivut, (1 000) 247 300 350 karttapalvelut, (1 000) 17 25 40 muut tietopalvelut, (1 000) 61 80 100 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 780 784 699 josta maksullisen toiminnan osuus 106 95 63 Työvoimakustannukset työvoimakustannukset, 1 000 euroa 33 587 32 890 30 650 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 8,3 < 7,8 < 7,6 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,5 4,8 4,8 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus 38,7 39,4 40,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 0,7 < 0,7 < 0,7 työhakemukset/avoin työpaikka 34,4 > 34 > 34 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) tiedon jakaminen ja hyödyntäminen (1 5) - 3,0 3,0 organisaation kannustavuus (1 5) - 3,0 2,9 1) Tulot vähenevät analyysipalvelujen yhtiöittämisen johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousarvioesitys Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 85 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 54 316 50 800 46 699 Bruttotulot 15 593 10 350 7 400 Nettomenot 38 723 40 450 39 299 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 748 siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 340 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 12 446 8 200 5 200 muut tuotot 4 - - Tuotot yhteensä 12 450 8 200 5 200 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 10 943 7 790 4 940 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 507 410 260 Kustannusvastaavuus, % (tuotot kustannuksista) 114 105 105 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -546 Valtionhallinnon säästötoimenpiteet -605 Yhteensä -1 151 talousarvio 39 299 000 II lisätalousarvio talousarvio 40 450 000 tilinpäätös 40 315 000 02. (32.20.22) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 194 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa, 2) enintään 1 000 000 euroa kehitysyhtiöiden, teknologian hyödyntämiseen tähtäävien osakeyhtiöiden tai muiden rajoitetun vastuun yhteisöjen sekä toimintojen ulkoistamisissa vastaanottavan yrityksen osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen lisäksi omistamiaan immateriaalioikeuksia kuten keksintöjä, patentteja ja oikeuksia tietokoneohjelmiin sekä tutkimuslaitteistoja ja muuta käyttöomaisuutta sekä luopua käypää vastiketta vastaan omistuksesta näissä yrityksissä tarkoituksenmukaisella tavalla sekä 3) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousarvioesitys vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotta. S e l v i t y s o s a : VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. VTT:n liikelaitostamisen valmistelua jatketaan siten, että liikelaitos voi aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Suomalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden mahdollisuudet hyödyntää maailmanlaajuisia verkostoja ja kumppaneita vahvistuvat. Tutkimus tuottaa maailmanluokan tuloksia valituilla, Suomen elinkeinoelämälle tärkeillä painoalueilla. Uusia VTT:n teknologiaan pohjautuvia yrityksiä syntyy. VTT:n tuottamissa teknologiapohjaisissa ratkaisuissa yhdistyvät VTT:n ja/tai kumppaneiden osaaminen laajasti. VTT:n toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Toiminnallinen tuloksellisuus Menoista katetaan noin 70 % ulkopuolisilla tuloilla. Maksullisen toiminnan ylijäämä on 2 000 000 euroa. Budjettirahoituksen käytön ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Pääosa budjettirahoituksesta tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista ja uutta luovaa strategista tutkimusta. Budjettirahoituksella tuotetaan entistä enemmän ennakointeja teknologian hyödyntämisestä sekä liiketoiminta- ja innovaatiotutkimusta yhdessä ministeriön ja muiden hallinnonalan toimijoiden kanssa. Tuottavuus parantuu 2 %:lla kumppanuuksia lisäämällä ja tukitoimintojen tehostamisella. IPR-oikeuksien myynti ja lisensiointi tehostuvat. Koko toiminnan sertifioitu laatujärjestelmä tuottaa VTT:n sisäisen toiminnan kehitystavoitteet. Vaikuttavuus Kansainväliset tieteelliset artikkelit, % julkaisuista 55 55 55 Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset 182 180 190 Patenttisalkun uudistumis-% 29 25 30 Syntyneet spin-off -yritykset 6 5 5 Toiminnan tuloksellisuus Taloudellisuus Ulkopuolisten tulojen osuus menoista, % 62 65 68 Tuottavuus Liikevaihto (1 000 euroa)/htv 87 93 95 Kannattavuus, kustannusvastaavuus Maksullisen toiminnan ylijäämä, milj. euroa -1,2 1 2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 2 492 2 550 2 567 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousarvioesitys Henkilöstön hyvinvointi paranee hyvinvointi-indeksi (1 5) 3,6 3,8 3,8 yhteistyöindeksi (1 5) 3,6 3,7 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa kehityskeskustelu/-suunnitelma, % henkilöstöstä 86 100 90 tutkijoiden osuus henkilöstöstä, % 60 65 61 kansainvälinen tutkijainvaihto, henkilömäärä 152 155 160 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva ulkoinen työnantajakuva 2-2 sisäinen työnantajakuva 3,4-3,5 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) johtamiskulttuuri-indeksi (1 5) 2,9 3,3 3,2 esimiesindeksi (1 5) 3,7-3,7 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 228 633 237 516 244 382 Bruttotulot 142 487 163 500 166 188 Nettomenot 86 145 74 016 78 194 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 15 671 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 440 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 72 290 79 749 84 290 muut tuotot 1 419 416 1 654 Tuotot yhteensä 73 709 80 165 85 944 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 74 890 77 165 83 944 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 182 3 000 2 000 Kustannusvastaavuus, % 98 104 102 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousarvioesitys muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 36 754 41 592 42 855 EU:lta saatava rahoitus 15 481 20 942 18 051 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 16 498 17 416 19 237 Tulot yhteensä 68 733 79 950 80 143 Hankkeiden kokonaiskustannukset 110 480 121 950 121 108 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -41 747-42 000-40 965 Kustannusvastaavuus, % 62 66 66 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus 4 178 talousarvio 78 194 000 talousarvio 74 016 000 tilinpäätös 79 232 000 03. (32.20.23) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 966 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskus (Tukes) valvoo ja edistää Suomessa teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta. Toiminnan tavoitteena on onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja markkinoilla olevien tuotteiden tekninen vaatimustenmukaisuus. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Lukumäärä Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialueilla aikajaksolla 2004 2012; kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta 10 % (v. 2004 8,3 ja v. 2012 < 7,5) ja sähköpalokuolemien osalta 23 % (v. 2004 22 ja v. 2012 < 17). Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat. Erityisesti merkittävästi puutteellisten kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus kaikista valvontakohteista vähenee. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat. Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden määrän 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kappaleeseen vuodessa (v. 2012), mittauslaitteiden hyvä vaatimustenmukaisuus säilyy ja mittaamisen ongelma-alueiden vaatimustenvastaisten laitteiden määrä vähenee. Toiminnallinen tuloksellisuus Palvelut ovat asiakas- ja säädösvaatimusten mukaisia. Valvonta on näkyvää ja suunnitelmallista. Kuluttajilla ja toiminnanharjoittajilla on käytettävissä tietoa erityisesti energiatehokkuudesta ja sähköpalojen ehkäisystä. Tutkimus- ja kehittämisohjelmalla tuotetaan uutta tietoa riskien hallitsemiseksi. Valvontakäynnit 5 700 4 900 4 500 Luvat, ilmoitukset 5 250 4 100 4 000 Rekisteröinnit 12 750 13 000 13 000 Kyselyt ja selvitykset 1 450 1 100 1 000 Kävijät www.tukes.fi -etusivulla/päivä 665 800 900 Tiedotteet 51 55 55 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousarvioesitys Esitteet, julkaisut yms. painotuotteet (uudet painokset) 15 10 5 Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) 94 90 90 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 115 125 123 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 4,9 < 4,8 < 4,8 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 7,6 7,3 7,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 40,5 > 41,0 > 41,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 5,0 < 2,5 < 4 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (1 5) 3,6 3,7 3,7 Momentin mitoituksessa on ottettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 10 227 9 266 8 982 Bruttotulot 48 16 16 Nettomenot 10 179 9 250 8 966 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 733 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 293 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -110 Siirto momentille 26.30.01-200 Siirto momentille 35.01.01-74 Tasokorotus 100 Yhteensä -284 talousarvio 8 966 000 talousarvio 9 250 000 tilinpäätös 9 738 000 04. (32.20.24) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 877 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tutkimusperustainen tieto vahvistuu kuluttaja- ja muussa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa, markkinoilla ja suomalaisessa innovaatiotoimin- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talousarvioesitys nassa ja tutkimuskeskuksen rooli osana innovaatioympäristöä kasvaa. Toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit Toiminnallinen tuloksellisuus Tutkimusyhteistyö, vuorovaikutus ja verkottuminen muiden toimijoiden kanssa kasvaa. Tulot, % menoista 33 29 27 Maksullisen toiminnan tuotot, euroa 49 196 10 000 10 000 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus % 52 48 50 Tutkimustoiminta kokonaiskustannuksista % 90 90 90 Tietopalvelu kokonaiskustannuksista % 10 10 10 Julkaisut (kirjalliset tuotokset), kpl 121 110 90 Akateemiset luottamustehtävät, lkm 51 30 30 Esitelmät eri foorumeilla, lkm 132 100 90 Www-sivuilla käynnit/pv 544 390 500 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 40 39 41 josta maksullisen toiminnan osuus 0,5 0,5 0,5 Työvoimakustannukset, 1 000 euroa 1 619 1 656 1 738 Henkilöstön hyvinvointi paranee henkilöstön työtyytyväisyys kokonaisuutena (1 5) 3,5 3,5 3,6 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,3 < 8,0 < 7,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,4 4,4 5,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 65,9 75,0 70,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 0 2,4 2,4 työhakemukset/avoin työpaikka 0 > 12 > 12 Tyytyväisyys johtamiseen paranee Tyytyväisyys avoimuuteen ja tiedotukseen (1 5) 3,3 3,5 3,5 Tyytyväisyys johtoon ja esimieheen (1 5) 3,7 3,5 3,8 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 2 683 2 722 2 577 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Talousarvioesitys Bruttotulot 887 800 700 Nettomenot 1 796 1 922 1 877 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 427 siirtynyt seuraavalle vuodelle 576 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uusi palkkausjärjestelmä 8 Tuottavuustoimet -53 Yhteensä -45 talousarvio 1 877 000 talousarvio 1 922 000 tilinpäätös 1 945 000 05. (32.20.25) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 111 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen sekä 2) mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Keskuksen toiminta tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Mittaustekniikka- ja akkreditointipalveluja käyttävien asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat. Tekninen luotettavuus ja turvallisuus paranevat Suomessa mittausten laadun vahvistumisen myötä. Toiminnallinen tuloksellisuus Tutkimus- ja kehitystoiminta on innovatiivista ja korkeatasoista, sovellus- ja muutoshakuista. Palveluiden saatavuus ja laatu paranevat uuden toimintaympäristön myötä. Asiakaslähtöinen toimintamalli parantaa kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tutkijavaihto ja yhteistyö alan yliopistojen ja laitosten kanssa lisääntyvät. Maksullisen palvelutoiminnan tuloja ja muuta ulkoista rahoitusta lisätään 300 000 euroa (ulkoinen rahoitus 2,4 milj. euroa v. ). Pätevyydenarviointitoiminnan toimitusajat lyhenevät 5 10 %. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 64,6 62 61 josta maksullisen toiminnan osuus 19 19 19 Työvoimakustannukset, 1 000 euroa 3 262-3 144 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 4,4 < 4,0 < 4,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,7 4,0 4,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Talousarvioesitys vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 72,7 78,5 78,5 tutkijakoulutuksen saaneiden %-osuus henkilöstöstä 33,3 37,5 37,5 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 6,0 < 10,0 < 10,0 työhakemukset/avoin työpaikka 10 > 25 > 25 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 8 311 7 620 7 861 Bruttotulot 2 392 2 450 2 750 Nettomenot 5 919 5 170 5 111 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 131 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 501 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -59 talousarvio 5 111 000 talousarvio 5 170 000 tilinpäätös 5 289 000 06. (32.20.26) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 600 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat muut kuin momentilta 28.60.20 maksettavat matkakustannusten korvaukset ja muut tulot sekä Tekesin vastuulla toteutettavista kansainvälisistä ja muista yhteishankkeista tuloina saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin sekä 2) ulkomaan rahaliikenteestä johtuviin kurssivaihteluihin. S e l v i t y s o s a : Tekesin tehtävänä on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Korkealaatuinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa lisääntyy ja siihen osallistuu yhä useampi yritys ja tutkimusorganisaatio. Suomessa toimivat yritykset ja tutkimusyksiköt kehittävät ja hyödyntävät innovaatiotoiminnassaan osaamista, yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia maailmanlaajuisesti. Teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nykyistä nopeammin. Yritykset ja elinkeinoelämä uusiutuvat, ja teollisuuden ja palvelujen tuottavuus paranee. Osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen tukevat alueiden kehittymistä. Teknologia ja innovaatiot edistävät yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteita sekä taloudellisen kehityksen kautta että suoraan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Talousarvioesitys Tunnusluku Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuvat Tekesin oman henkilöstön lisäksi TE-keskusten teknologian kehittämisosastojen henkilöstö. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.01.02 (TE-keskukset), 32.20.20 (tutkimustoiminta), 21 (hankeja ohjelmatoiminta), 40 (avustukset) ja 83 (lainat) määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa teknologiaohjelmia sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2011. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset näkyvät täysimääräisesti useiden vuosien viiveellä. Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus Talousarviovuoden aikana käynnistyville projekteille Projektien haastavuus, indeksi (0 100) 76 > 70 > 70 Verkottuneiden projektien osuus, yritysprojektit, % 78 > 80 > 80 Osallistumisten määrä teknologiaohjelmissa, kpl 3 653 2 800 2 800 Alkavien yritysten määrä asiakkaina, lkm 295 > 300 > 300 Kansainvälisten projektien osuus, julkinen tutkimus, % 68 > 60 > 65 Kansainvälisten projektien osuus, yritysprojektit, % 49 > 50 > 50 Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen rahoituksen osuus, % 58 55 65 55 65 Rahoituksen kohdistuminen terveys- ja hyvinvointi- sekä ympäristö- ja energiasovelluksiin, milj. 177 > 160 > 170 Talousarviovuoden aikana päättyville projekteille Patentoitavat keksinnöt, kpl 747 > 700 > 730 Opinnäytetyöt, kpl 947 > 1 100 > 1 150 Uudet tai korvaavat tuotteet, kpl 486 > 500 > 520 Uudet tai korvaavat palvelut, kpl 346 > 320 > 330 Kehitetyt tuotantoprosessit, kpl 205 > 200 > 200 Tunnuslukuihin perustuvat vuositason tulostavoitteet ovat toiminnan varsinaisten päämäärien kannalta suuntaaantavia välitavoitteita. Tunnusluku Toiminnallinen tuloksellisuus Tehokkuus Käyttömenot (Tekes)/teknologiarahoitus, % 5,8 6,1 6,2 5,9 6,0 Toimintamenojen sekä hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen käyttö ydinprosesseittain, %-jakauma innovaatiotoiminnan aktivointi 27 25 25 teknologiaohjelmat 39,7 40 40 hankerahoitus 33,4 35 35 Käynnistyvä projektivolyymi, milj. /htv 2,6 > 2,3 > 2,4 Laadunhallinta Tunnusluku Hankerahoituksen asiakaspalaute Tekesin toiminnasta, yleisarvio, indeksi (1 5) 3,62 > 3,7 > 3,7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Talousarvioesitys Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,6 < 0,9 < 0,9 Valmistelurahoituksen hakemuksen käsittelyaika, vrk 32 < 30 < 30 Yritysten t&k -rahoitushakemuksen käsittelyaika, vrk 67 70 70 Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yritykselle, vrk 22 < 30 < 25 Rahoitusta saavien yritysasiakkaiden lukumäärä 1 226 > 1 330 > 1 350 Kansallisten teknologiaohjelmien osuus rahoituksesta, % 42 50 50 Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 53 50 60 50 60 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tunnusluku Henkilötyövuosien kehitys 270 281 287 Kokonaistyöpanoksen jakauma ydinprosesseittain, % innovaatiotoiminnan aktivointi 27,6 25 25 teknologiaohjelmat 30,5 27 27 hankerahoitus 41,9 48 48 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 7,3 < 8 < 8 henkilöstötyytyväisyys, (1 5) 3,6 > 3,7 > 3,7 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 10,1 10 10 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 64,8 65 75 65 75 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 9,3 5 10 5 10 työhakemukset/avoin työpaikka 43,6 > 30 > 30 Johtaminen (viestintä ja kannustavuus) organisaation oma indeksi (1 5) 3,6 > 3,7 > 3,7 Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.99. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 28 494 30 108 30 350 Bruttotulot 1 031 890 750 Nettomenot 27 463 29 218 29 600 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 257 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 784 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto 1 htv momentille 32.10.02-83 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Talousarvioesitys Siirto momentille 32.10.02 TE-keskusten teknologian kehittämisosastojen käyttöön -120 Tasokorotus 585 Yhteensä 382 Momentin nimike on muutettu. talousarvio 29 600 000 talousarvio 29 218 000 tilinpäätös 27 991 000 20. (32.20.27) Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 180 696 000 euroa. Valtuus Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 185 580 000 eurolla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: 1) sellaiseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvassa organisaatiossa harjoitettavaan tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä, 2) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen, 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja tehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä, 4) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen sekä 5) kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Momentin tavoitteet vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä. Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Valtuus Määräraha Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 167 980 161 596 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat 17 600 19 100 Yhteensä 185 580 180 696 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2009 2010 2011 2012 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 110 473 37 942 6 091 3 302 1 305 159 113 Vuoden sitoumukset 70 223 76 088 29 693 3 712 5 864 185 580 Yhteensä 180 696 114 030 35 784 7 014 7 169 344 693 Vuonna myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 180,7 milj. euroa. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Tasokorotus 14 546 6 789 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Talousarvioesitys Momentin nimike on muutettu. talousarvio 180 696 000 talousarvio 166 150 000 tilinpäätös 136 691 565 21. (32.20.28) Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 12 622 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään: 1) hanke-, ohjelma- ja aktivointitoiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja valvontaa sekä innovaatiojärjestelmän kehittämistä palvelevien tilaustutkimusten, selvitysten sekä asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankintaan, 2) teknologian ja innovaatiotoiminnan kehittämistä sekä tutkimustiedon siirtoa ja hyödyntämistä edistävien palvelujen hankintaan, 3) pienimuotoisten selvitysten ostomenoihin, joiden hyödyn saaja on perusteilla tai alkavassa vaiheessa oleva yritys sekä 4) toimivien tai perustettavien kansainvälisten innovaatiokeskusten menojen maksamiseen. Toiminnan tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus 3 458 Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. talousarvio 12 622 000 talousarvio 9 164 000 tilinpäätös 13 490 000 40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 171 157 000 euroa. Valtuus Vuonna uusia avustuspäätöksiä saa tehdä enintään 213 303 000 eurolla. Avustuksilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hankkeella ltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja innovatiivisuus, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön lisävaikutus hankkeen toteutukseen ja tulosodotuksiin. Avustuksia saa myöntää: 1) valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä 2) EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Avustuksia myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen edistämällä uuden liiketoiminnan käynnistämistä nuorissa, pienissä ja keskisuurissa innovatiivisissa yrityksissä sekä parantamalla uusien innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen käynnistämisessä tarvittavien palveluiden saatavuutta ja laatua, pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana, innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon, yritysten ja muiden yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun, kunnallisten organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palveluidensa laadun ja kus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Talousarvioesitys tannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä sekä ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden sekä voittoa tavoittelemattomien yritysten ja muiden yhteisöjen sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja hyödyntämistä näissä organisaatioissa. Valtionavustusta voidaan toiminnan julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää täyttä kustannusta vastaava määrä. Tavoitteet vaikuttavuudelle ja tukijärjestelmän toiminnalliselle tuloksellisuudelle on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2009 2010 2011 2012 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 150 128 97 222 54 482 26 076 10 487 338 395 Vuoden sitoumukset 21 029 76 623 70 812 34 145 10 694 213 303 Yhteensä 171 157 173 845 125 294 60 221 21 181 551 698 Vuonna myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 202,9 milj. euroa. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Tasokorotus 9 240 6 657 talousarvio 171 157 000 talousarvio 161 917 000 tilinpäätös 150 970 296 41. Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 7 455 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan liittyvien keksintö-, laatu- ja standardisoimistoimintojen edistämiseen ja niistä aiheutuviin hallintomenoihin. Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää valtionavustusta lähes täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Valtionavustuksen käytön kannalta on perusteltua maksaa säätiölle avustusta ennakkona. Avustuksen käytöstä ja käytön valvonnasta määrätään ministeriön päätöksellä. S e l v i t y s o s a : Keksintötoiminnan edistäminen Keksintösäätiö edistää keksinnöllisyyttä ja tukee keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä riskialttiin alkuvaiheen yli. Säätiö on ainoa julkinen rahoittaja, joka voi avustaa yksityishenkilö- tai tutkijakeksijää. Säätiön perustoiminnot ovat neuvonta, keksintöjen arviointi, keksintöjen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen. Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta. Säätiön keksintöasiamiehet (KAM) TE-keskuksissa ja innovaatioasiamiehet (IAM) eri yliopistoissa varmistavat sen, että keksijät joka puolella Suomea saavat asiantuntevaa ohjausta keksintöjen kehittämiseen ja säätiön muutkin palvelut ovat lähellä. Säätiö osallistuu myös yleistä keksinnöllisyyttä ja innovatiivisuutta edistäviin projekteihin. Koska Keksintösäätiön palvelut on tarkoitettu lähinnä yksityishenkilöille, tutkijoille ja mikroyrityksille, säätiön mahdollisuudet kehittää maksullisia palveluja ovat heikot ja tulorahoitus vähäistä. Säätiön toiminta on kuitenkin yhteiskunnan kannalta tärkeää, koska myös yksityishenkilöt ja mikroyritykset tekevät taloudellisesti merkittäviä keksintöjä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Talousarvioesitys Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Keksintösäätiölle seuraavat tavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Keksintöjä hyödynnetään entistä enemmän keksijän omana liiketoimintana, muihin yrityksiin lisensioituna tai siirrettynä muualle jatkorahoitettavaksi (v. toteuma 55, v. 58, v. 60). Keksintöjen edistämistoiminta on kiinteä osa kansallista innovaatiotoimintaa. Toiminnallinen tuloksellisuus Keksintöjen suora tuki valtionavustuksesta, % 43 41 42 Rahoitushakemusten keskimääräiset käsittelyajat, vrk 72 70 70 Palautusten määrä, 1 000 euroa 354 360 365 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 50,75 50,75 50,75 säätiön palkkalistoilla olevat (KS/IAM/KAM) 33 33 33 TE-keskuksen+yliopiston palkkalistoilla olevat (IAM/KAM) 17,75 17,75 17,75 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv (pl. IAMit, jotka eivät ole säätiön palkkalistoilla sekä KAMit) 1,3 1,2 1,3 Organisaation osaaminen kasvaa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä (ml. IAMit ja KAMit) 66 66 66 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % (ml. IAMit ja KAMit) 7,5 7,5 7,5 työhakemukset/avoin työpaikka 30 30 30 Standardisointitoiminnan edistäminen Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan elinkeinoelämän, viranomaisten ja kuluttajien toimintaa ja jokapäiväistä elämää. Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä sen 14 toimialayhteisöä, jotka kukin vastaavat omaan toimialaansa liittyvästä standardisoinnista. SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi, ylläpitää alan tietojärjestelmää ja tiedottaa standardisoinnista ja standardeista sekä olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS vastaa teknisten määräysten ja standardien ilmoittamista koskevan EU-direktiivin (98/34/EY) sekä maailman kauppajärjestön WTO/TBT -sopimuksen alaisista tehtävistä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle seuraavat tavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistumista. Tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja vaihdettavuus paranevat. Toiminnallinen tuloksellisuus Toimialayhteisöjen avustaminen on tehokasta ja tuloksellista. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan standardisoimisprojektit hoidetaan tehokkaasti. Pohjoismaisen ympäristömerkinnän (Joutsenmerkki) hoitaminen on järjestetty tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Talousarvioesitys Laatutoiminnan edistäminen Laadun kehittämistoiminnalla vaikutetaan elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja taloudelliseen kasvuun. Ministeriön tehtävänä on teollisen laatutoiminnan sekä laatupoliittista päätöksentekoa tukevien laatuhankkeiden edistäminen. Keskeinen laadunhallinnan työväline on laatupalkintojärjestelmä, jonka ylläpitämiseen Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry:lle valtion avustus kohdistetaan. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry:lle seuraavat tavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Organisaatioiden laatukilpailukyky paranee kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Organisaatioiden liiketoimintaosaaminen ja toimintaprosessit paranevat. Toiminnallinen tuloksellisuus Laatupalkintojärjestelmä on kansainvälisten esikuvien mukainen. Laatupalkintokilpailuun osallistujien (erityisesti yritysten) määrä kasvaa. Määrärahan arvioitu käyttö Keksintötoiminta 5 295 000 Standardisointitoiminta 1 910 000 Laatutoiminta 250 000 Yhteensä 7 455 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus 250 talousarvio 7 455 000 talousarvio 7 205 000 tilinpäätös 6 663 000 42. (32.20.20) Osaamiskeskusohjelman klustereiden koordinointi (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen klustereiden kansallisille koordinaattoreille sekä ohjelmassa käynnistettävien yhteishankkeiden siemenrahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää myös ohjelman kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tukevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa osaamiskeskusohjelmaa. Momentin määrärahaa käytetään osaamiskeskusohjelmaan hyväksyttyjen klusteriohjelmien kansallisen koordinaation rahoittamiseen sekä ohjelman toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen. Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain (602/2002) mukainen määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö on nimennyt 13 klusterille kansalliset koordinaattorit, jotka vastaavat sopimuspohjaisesti yhteisesti hyväksytyistä tehtävistä. Klustereiden koordinaattoreiden nimeäminen ja rahoitus hallinnoidaan noudattaen Komission päätöksen (tehty 28.11.2005) EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisia soveltamisohjeita (tiedoksi annettu numerolla K (2005)2673 (2005/842/EY). EY-säädösten perusteella koordinaattorien rahoitus on korvaus yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille. Näin ollen koordinaattorien valintaa ei kilpailutettu erillisenä hankintamenettelynä. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Alueiden välinen yhteistyö innovaatiotoiminnassa kasvaa. Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistyminen vahvistuu. Yritysten liikkeenjohdollinen osaaminen ja kilpailukyky lisääntyvät. Toiminnalliset tulostavoitteet Osaamiskeskusohjelman uusi klusteripohjainen toimintamalli otetaan käyttöön ja yhteistyö alueellisten toimijoiden välillä tiivistyy. Yhteistyö osaamiskeskusohjelman ja muiden kansallisten sekä kansainvälisten innovaatiotoiminnan rahoittajien ja sidosryhmien kanssa tiivistyy. Momentin numerotunnus on muutettu. talousarvio 2 600 000 II lisätalousarvio talousarvio 2 600 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Talousarvioesitys 50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Kansainvälinen teknologiapalkinto, ns. Millennium -palkinto, on joka toinen vuosi myönnettävä 1 miljoonan euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona. Palkinto on tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkintohankkeen toteuttajana on Suomen teknologiapalkintosäätiö. Palkinto on jaettu kaksi kertaa, vuosina 2004 ja. talousarvio 1 000 000 tilinpäätös 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 74 891 000 euroa. Valtuus Vuonna uusia lainoja saa myöntää enintään 84 503 000 eurolla. Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Lainoja myönnettäessä otetaan huomioon ltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja edistyksellisyys, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutukset. Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/) ja valtioneuvoston asetuksen (435/) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksen (435/) määrittelemien ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten kohdalla näin voidaan menetellä vain erityisen painavista syistä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 20 000 000 euroa. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Rahoitusta myönnetään erityisesti: 1) yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista, 2) riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa, 3) alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen, 4) markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille, 5) innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon sekä 6) pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana. Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin tuoteparannus-, tuotekehitys- ja pääomaehtoisten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19