Joulukuu 2011 SISÄLLYS MAAKUNNALLINEN MATKAILUHANKE KAATUI... 1 KUNTAUUDISTUS KESKUSTELUTTI MAAKUNTAVALTUUSTOA... 2 VALTUUSTO VAHVISTI LIITON TALOUSARVION 2012... 3 ITÄ-SUOMI SAI LIIKENNESTRATEGIAN... 4 ITÄ-SUOMELLE BIOENERGIAOHJELMA... 4 YHTEISTYÖRYHMÄ HYVÄKSYI NELJÄ SUURTA EU-HANKETTA... 5 INNOVAATIOT SYNTYVÄT OPPILAITOSTEN JA YRITYSTEN YHTEISTYÖSSÄ... 6 MAATALOUDEN VILJELYTUKIIN 66 MILJOONAA... 6 KALATALOUTEEN 360 000 EUROA... 7 EU-OHJELMIEN TOIMEENPANO KUULUU MAAKUNTATASOLLE... 7 MAAKUNTALIITOLLE KYMMENEN UUTTA EU-HANKEHAKEMUSTA... 7 JÄRVILOHEN HOITO-OHJELMALUONNOS LIIAN SUOJELEVA... 7 UUSI JOHTAJA VALITAAN 2. TAMMIKUUTA... 8 ALLEGRO YLITTI ODOTUKSET... 8 MAAKUNTAHALLITUS KIITTI RIITTA PAANASTA... 8 VARPU VAARNAMO MAAKUNTAHALLITUKSEEN... 9 MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUSAJAT... 9 RAUHALLISTA JOULUNAIKAA... 10 TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA... 10 MAAKUNNALLINEN MATKAILUHANKE KAATUI Etelä-Savon matkailun maakunnallinen markkinointihanke VisitSaimaa ei jatku. Jatkohanke kaatui, kun maakunnan matkailutoimijat eivät löytäneet yhteistä säveltä. Maakuntaliitto peruutti hankehakemuksensa, ja maakuntahallitus hyväksyi peruutuksen maanantaina 12. joulukuuta Mikkelissä. 1
Maakunnan matkailutoimijat neuvottelivat VisitSaimaa-hankkeen jatkosta tiiviisti koko syksyn ja alkutalven maakuntaliiton johdolla. Yhteisymmärrystä hankkeen sisällöistä ja rahoituksesta ei kuitenkaan syntynyt. Yhteistyöhän ei voi pakottaa Maakunnallisen matkailuhankkeen peruuntuminen on surullista, sanoi maakuntajohtaja Matti Viialainen hallituksen tiedotustilaisuudessa. Liitto lähti ehkä vähän hyväuskoisesti hankkeen vetäjäksi, kun seudut sitä tähän tehtävään pyysivät. Matkailutoimijoita ei voi kuitenkaan pakottaa yhteistyöhön. Viialainen arvelee, että myös Kangasniemen, Heinäveden ja Pertunmaan kaltaiset kunnat olisivat hyötyneet nimenomaan maakunnallisesta matkailuhankkeesta. Tulossa kaksi seudullista hanketta VisitSaimaa-hanke olisi kestänyt vuoden 2013 loppuun ja sen kokonaisbudjetti olisi ollut noin 1,6 miljoonaa euroa. Julkista rahaa seuduille olisi hankkeen avulla tullut lähes 1,2 miljoonaa. Ensi vuoden alkupuolella maakuntahallitus saanee käsiteltäväkseen kaksi seudullista matkailun markkinointihanketta, yhden Savonlinnan seudulta ja toisen Mikkelin seudulta. Hankkeiden budjetti on pienempi kuin VisitSaimaa-hankkeen budjetti. Saimaan maakunnan markkinointi jatkuu Maakunnallinen markkinointihanke sen sijaan jatkuu. Liitto on valmistelemasa parin miljoonan euron jatkohankehakemusta Etelä-Savo Saimaan maakunta tunnetuksi -hankkeelle. Jatkohankekin markkinoi Saimaan maakuntaa hyvänä yrittämisen, asumisen, koulutuksen ja vapaa-ajan maakuntana. Lisätietoja VisitSaimaa-hankkeesta maakuntaliitossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285. KUNTAUUDISTUS KESKUSTELUTTI MAAKUNTAVALTUUSTOA Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen on kuntarakenneuudistuksen tärkein tavoite, korosti maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) avatessaan Etelä-Savon maakuntavaltuuston syyskokouksen 28. marraskuuta Mikkelissä. Tarvitaan vahvoja ja elinvoimaisia kuntia ja pidempiä työuria, jotta palvelut voidaan turvata. Kuntauudistus olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Pelkät kuntaliitokset eivät kuitenkaan ratkaise ongelmia, Toivakka sanoi. Toivakan mielestä kuntapäättäjien vastuu muutoksessa on erittäin suuri. Jos mitään ei tehdä, ovat seuraukset erityisesti muuttotappiosta kärsivässä ja vanhusvoittoisessa Etelä-Savossa dramaattiset. Muutaman vuoden kuluttua Etelä- Savo saattaa olla Suomen ainoa maakunta, jossa väestökehitys on kaikissa kunnissa negatiivinen. Toivakka käytti yhtenä esimerkkinä eteläsavolaisten kuntien ongelmista huoltosuhdetta, joka on maakunnan kaikissa kunnissa jo nyt huono. Hyvän tulevaisuuden eteen on meidän kuntapäättäjien tehtävä kovasti töitä. Tarvitsemme yksimielisyyttä ja yhteisiä ponnisteluja oman maakunnan hyväksi. Päätökset meidän tulee valmistella keskustellen. Muutama hyvä uutinen, useita huonoja Maakuntajohtaja Matti Viialainen nosti hyviksi maakunnallisiksi uutisiksi Viitostien kunnostustöiden etenemisen ja EU-komission päätöksen, joka edistää ratkaisevasti Parikkalan kehittymistä kansainväliseksi maantieliikenteen rajanylityspaikaksi. Huolenaiheita Viialainen listasi kuitenkin huomattavasti myönteisiä asioita enemmän. Huolta aiheuttavat esimerkiksi EU-tuen putoaminen, liikennehankkeet ja vaalipiiriuudistus, mutta ennen kaikkea kuntarakenneuudistus. 2
Oma kantani on, että Etelä-Savossa tarvitaan järkeviä, ihmisten arkeen perustuvia kuntaliitoksia. Keinotekoisia liitoksia ei pidä tehdä, ja isäntäkuntamalliin perustuvia ratkaisuja on myös harkittava. Uudistuksen lopputuloksena tulee olla kustannustehokas kunta- ja palvelurakenne, Viialainen tiivisti. Backman taustoitti kuntauudistusta Pyydetyn puheenvuoron maakuntavaltuustossa käytti kansanedustaja, Savonlinnan valtuuston puheenjohtaja ja sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Kuntarakenneuudistusta taustoittaessaan Backman korosti, että uudistustyö jatkuu aiempien hallitusten linjausten pohjalta. Lainsäädäntö, jonka pohjalta uudistus etenee, on säädetty jo vuonna 2007. Uudistusten taustalla on ollut laaja yksimielisyys. Hän kiitti eteläsavolaisia kuntia niiden liitosaktiivisuudesta ja kehotti kiivailijoita laittamaan jäitä hattuun. Uudistusmalleja on tulossa useita, hän lupasi. Kyse on palveluiden järjestämisestä. Siltä pohjalta tulee luontainen kuntakoko, hän sanoi. Kaikille kunnille liitos ei hänen mukaansa ole oikea ratkaisu. Joskus paras malli voi olla ns. vastuu- tai isäntäkuntamalli. Kuntauudistus puhutti Poliittisten puolueiden ryhmäpuheenvuoroissa korostui muun muassa maakunnan yhtenäisyyden vaatimus ja kuntien päätösvallan säilyminen kuntauudistuksessa. Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Seija Korhonen Mikkelistä kysyi myös, haluaako Suomen hallitus hävittää maakunnat. Hän viittasi hallituksen tekemiin budjettileikkauksiin Olemme kuntapäättäjiä. Tiedämme kuntien rahoitustilanteen: emme pysty tulemaan taloudellisesti vastaan, hän sanoi. Lisätietoja maakuntavaltuuston kokouspäätöksistä antavat maakuntavaltuuston puheenjohtajat Lenita Toivakka (kok.), puh. 050 512 2928, Jarkko Wuorinen (kesk.), puh. 050 537 6707, ja Eino Törrönen (sd), puh. 0500 345 112, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallintojohtaja Riitta Paananen, puh. 050 549 9102. VALTUUSTO VAHVISTI LIITON TALOUSARVION 2012 Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaliiton talousarvion vuodelle 2012. Talousarvio sisältää liiton toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton toiminnalliset tavoitteet eräin pienin lisäyksin. Vihreiltä kolme lisäystä Vihreiden aloitteesta liiton toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2012 valtuusto lisäsi seuraavat tehtävät: maakuntaliitto edistää eteläsavolaisen ruokakulttuurin tunnetuksi tekemistä, maakuntaliitto edistää Mikkelin luomuinstituutin perustamista ja maakuntaliitto edistää valtionosuusjärjestelmän muuttamista sellaiseksi, että se tunnistaa Etelä-Savon kuntien haasteet ja haasteiden erilaisuuden. Erityisesti edunvalvonnassa maakuntaliitolla on edessään vilkas vuosi 2012. Liitto pyrkii muun muassa turvaamaan Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman uudella EU-ohjelmakaudella vuodesta 2014 alkaen. Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian päivitys ja maakuntakaavan täydennys ovat myös vuoden 2012 työlistalla. Maakunnan markkinointia jatketaan uudella hankkeella. Syksyn kuntavaalit sävyttävät myös toimintaa. Jäsenkuntien maksuosuudet nousevat kolme prosenttia Jäsenkunnilta perittävät maksut nousevat ensi vuonna kolme prosenttia. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntahallituksen korotusesityksen yksimielisesti. 3
Liiton menot ovat ensi vuonna noin 2,3 miljoonaa euroa, mistä jäsenkunnat maksavat 2,26 miljoonaa. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallintojohtaja Riitta Paananen, puh. 050 549 9102. Liiton talousarvio ja - suunnitelma ovat luettavissa liiton verkkosivuilla. ITÄ-SUOMI SAI LIIKENNESTRATEGIAN Itä-Suomen maakunnat allekirjoittivat 29. marraskuuta Helsingissä Itä-Suomen ensimmäisen liikennestrategian. Liikennestrategia linjaa Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon liikenteen kehitystä 2010-luvulla ja tavoittelee sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Liikennestrategia sisältää myös alueelliset liikenteen kärkihankkeet. Liikennestrategian on laatinut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka vastaa itäisten maakuntien liikenneasioista. Maakunnat olivat aktiivisesti mukana strategian tekemisessä, ja se käsiteltiin uuden aluekehityslain mukaisesti ns. yhteistoiminta-aluemenettelyä noudattaen ja hyväksyttiin maakuntahallituksissa. Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo muodostavat Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen. Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488. Strategiaan voi tutustua maakunnan verkkosivuilla. Itä-Suomen maakuntien päättäjät allekirjoittivat 29. marraskuuta 2011 ensimmäisen Itä-Suomen liikennestrategian. ITÄ-SUOMELLE BIOENERGIAOHJELMA Itä-Suomen viisi maakuntaa ovat saaneet bioenergiaohjelman. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi vuoteen 2020 ulottuvan ohjelman maanantaina 12. joulukuuta. Ohjelmassa itäinen Suomi julistautuu uusiutuvan energian edelläkävijäalueeksi, joka on paitsi bioenergian raaka-ainepankki myös kansainvälinen huippuosaaja. Ohjelman toteutuminen edellyttää yhteistyön lisäämistä ja merkittäviä investointeja. Ohjelma osoittaa alueen toimijoille sekä tavoitteita ja tehtäviä että konkreettisia keinoja, joilla kansalliset ja alueelliset ilmasto- ja energiatavoitteet toteutuvat. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Ne liittyvät niin energian säästöön ja energiatehokkuuteen kuin uusiutuviin energialähteisiin ja alueen omavaraiseen energiatuotantoon. Etelä-Savoon liiketoimintaohjelma Etelä-Savossa laaditaan parhaillaan bioenergialiiketoiminnan kehittämisohjelmaa. Ohjelma tehdään Miktech Oy:n johdolla yhteistyössä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Se on osa Uusiutuva metsäteollisuus -klusteria ja osaamiskeskusohjelmaa. Bioenergialiiketoiminnan kehittämisohjelman päätavoite on kasvattaa yritysten liiketoimintaa, lisätä biomassan käyttöä ja jalostusastetta sekä tehdä tunnetuksi Etelä-Savon metsäbioenergiaosaamista. Etelä-Savon Ely-keskus kehittää alueen energianeuvonta-palvelua. 4
Ohjelmalla omat verkkosivut Itä-Suomen bioenergiaohjelman viestintää varten on avattu verkkosivut osoitteessa www.isbeo2020.fi. Koko ohjelma on luettavissa verkkosivuilla. Lisätietoja Etelä-Savon maakuntaliitossa antavat aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760, ja maakuntainsinööri Marko Tanttu, puh. 044 770 0488. YHTEISTYÖRYHMÄ HYVÄKSYI NELJÄ SUURTA EU-HANKETTA Maakunnan yhteistyöryhmä näytti vihreää valoa neljälle suurelle osaamishankkeelle 14. joulukuuta Mikkelissä. Yhteensä hankkeet kehittävät eteläsavolaista osaamista noin 2,5 miljoonalla eurolla. Rahasta suurin osa, peräti 2,3 miljoonaa, on julkista eli Suomen valtion ja kuntien sekä EU:n rahaa. Paperiteollisuudelle noin miljoona euroa Suurin yhteistyöryhmän hyväksymistä hankkeista on Mikkelin ammattikorkeakoulun vetämä hanke, joka kehittää uusia keinoja kohentaa paperinvalmistuksen kustannustehokkuutta. Uudet ratkaisut parantavat paperikemikaalien ja -täyteaineiden syöttötekniikkaa, ja ne perustuvat ns. märkäosan fysiokemiaan. Samalla myös paperiteollisuuden ympäristökuormitus pienenee. Noin 980 000 euron hanke palvelee erityisesti Savonlinnan seudun paperiteollisuutta. Yrityksistä hankkeessa ovat mukana muun muassa Wetend Technologies, UMP Kymmene, Stora Enso, Kemira ja Imerys Minarals. Julkista valtion ja EU:n rahaa hanke saa 880 000 euroa. Hanke kestää vuoden 2014 puoliväliin. Biomassasta energiaa ja vedenpuhdistussovelluksia Vihreän kemian laboratorio Mikkelissä ryhtyy selvittämään, miten biomassaa voidaan hyödyntää vedenpuhdistuksessa ja energiantuotannossa. Tavoitteena on synnyttää myös uutta liiketoimintaa ja kansainvälisiä verkostoja. Biomassalla tarkoitetaan puuta, puumassaa, kotitalousjätettä, lantaa ja teollisuuden jätevesiliemiä. Hanketta vetävät professorit Mika Sillanpää ja Esa Vakkilainen Vihreän kemian laboratoriosta, joka on osa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Savo -yksikköä. Vuoden 2014 puoliväliin kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat 625 000 euroa, josta julkista valtion ja EU:n rahaa on reilut 560 000. Hankkeeseen osallistuu eteläsavolaisia yrityksiä. Absorbentit halpa keino kaivosten jätevedenpuhdistukseen Myös Vihreän kemian laboratorion toinen hanke hyväksyttiin yhteistyöryhmässä. Puolen miljoonan euron hanke kehittää uusia tekniikoita jätevesien käsittelyyn kaivosteollisuudessa. Tavoitteena ovat nykyistä halvemmat ja tehokkaammat ratkaisut. Ratkaisuja haetaan ns. absorbenttimateriaaleista. Tekniikka on sovellettavissa myös muiden jätevesien puhdistukseen. Vuoden 2014 puoliväliin kestävää hanketta vetävät professorit Mika Sillanpää ja Marjatta Louhi-Kultanen. Mukana on myös maakunnan yrityksiä ja kansainvälisiä tutkimuslaitoksia. Julkista valtion ja EU:n rahaa hankkeeseen on luvassa 450 000 euroa. Vapaaehtoisuudesta apua sosiaali- ja terveyspalveluihin Mikkelin ammattikorkeakoulu ryhtyy kehittämään yhdessä Mikkelin seudun kuntien kanssa uusia, vapaaehtoistyöhön perustuvia menetelmiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Yhteistyöryhmä myönsi hankkeelle noin 416 000 euroa maakunnan ESRohjelmasta. Kuntarahaa hankkeesta on 83 000 euroa, ja loppuraha tulee valtiolta ja EU:lta. 5
Kahden ja puolen vuoden mittainen hanke selvittää, mitä mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminta tuo kuntapalvelujen tueksi. Hanke suuntautuu Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan, Hirvensalmen, Kangasniemen ja Suomenniemen kunnille ja niiden henkilöstölle, mutta myös kuntien ikääntyneelle väestölle, heidän läheisilleen ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Yhteistyöryhmän seuraavat kokoukset Alkuvuodesta 2012 maakunnan yhteistyöryhmä kokoontuu: 2. helmikuuta, 3. toukokuuta ja 14. kesäkuuta. Lisätietoja antavat yhteistyöryhmän puheenjohtaja Liisa Ruokoselkä, puh. 040 526 4853, sekä sihteeristön puheenjohtaja, kehittämisjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903. Lisätietoja myös Itä-Suomen rakennerahastosivuilta. INNOVAATIOT SYNTYVÄT OPPILAITOSTEN JA YRITYSTEN YHTEISTYÖSSÄ Kinos ja Living Labs ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun tuoreita innovaatiohankkeita, jotka muodostavat perustan Etelä-Savon uudelle EUhankekokonaisuudelle (Uudet innovaatiotyökalut). Uutta hankekokonaisuutta maakunnan yhteistyöryhmälle selvitti 14. joulukuuta kehitysjohtaja Kalevi Niemi Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Innovaatio on käytössä liian kulunut käsite, Niemi pahoitteli ja määritteli sen oikean sisällön siten, että innovaatio perustuu aina osaamiseen ja sen käyttöönotto tuo kilpailuetua esimerkiksi yritykselle, organisaatiolle tai alueelle. Etelä-Savossa ja koko Suomessa on hyvää osaamista teknisten innovaatioiden puolella, Niemi sanoi. Kansainvälisesti Suomi on kuitenkin selvästi jäljessä sosiaalisten ja palveluihin liittyvien innovaatioiden kehittämisessä. Niihin Mikkelin ammattikorkeakoulun uudet hankkeet tuovat parannusta. Kinos kehittää eteläsavolaisten koulutusorganisaatioiden, sekä opettajien että oppilaiden, innovatiivisuutta yhdessä yritysten kanssa. Living Lab on menetelmähanke, joka käyttäjiä, esimerkiksi asiakkaita, mukaan innovaatioiden kehittämiseen. MAATALOUDEN VILJELYTUKIIN 66 MILJOONAA Erilaisia maatalouden viljelytukia Etelä-Savossa on myönnetty noin 66 miljoonaa euroa vuonna 2011. Summa on suurin piirtein samansuuruinen kuin se on ollut viime vuosina. Maatalouden EU-rahoitusta maakunnassa selvitti yhteistyöryhmälle 14.joulukuuta yksikön päällikkö Maija Puurunen Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta (Ely-keskus). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on eteläsavolaisiin EUhankkeisiin ja maaseudun yritystukiin myönnettävissä vielä reilut 2 miljoonaa euroa. Tähän mennessä maaseudun hankkeisiin ja yritystukiin on myönnetty noin 22 miljoonaa vuodesta 2007. Maaseudun yritystukia on anottu ja myönnetty eniten Mikkeliin. Asukasmäärään suhteutettuina aktiivivimmat kunnat ovat olleet Juva ja Kangasniemi, jotka sijoittuvat koko kuntavertailun kakkoseksi ja kolmoseksi. Hankerahojen lisäksi Ely-keskus myöntää muun muassa maatalouden investointiavustuksia (8,3 milj. e vuosina 2008 2011) ja maatalouden lainoja (23,3 milj. e vuosina 2008 2011). Maaseudun kehittämistä tukevat EU-hankerahalla myös toimintaryhmät Rajupusu Leader, Piällysmies ja Veej jakaja. Vuosina 2008 2011 ne ovat myöntäneet rahaa 4,7 miljoonaa euroa erilaisiin kehittämishankkeisiin. Erityisesti Puurunen nosti esityksessään esiin luonnonmukaisen viljelyn ja puuklapit: kiinnostus molempiin on selvässä kasvussa Etelä-Savossa. 6
KALATALOUTEEN 360 000 EUROA Kalataloudessa Etelä-Savossa on tehty 360 000 euron investoinnit vuonna 2011. Rahat ovat tulleet EU:n kalatalousrahastosta. Rahan kysyntä on Etelä-Savossa valitettavasti kuitenkin hiipunut. Ongelmia tuovat myös entisestään tiukentuneet EU-säädökset. Sisävesikalastus ja globaalit ylikalastusongelmat eivät kohtaa, sanoo kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen Etelä- Savon Ely-keskuksesta. Monisyisiä ongelmia on myös tuoreen paikallisen kalan saamisessa paikallisten kauppojen tiskille. Etelä-Savossa on 20 päätoimista kalastajaa. EU-OHJELMIEN TOIMEENPANO KUULUU MAAKUNTATASOLLE Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta selvitti 14. joulukuuta yhteistyöryhmälle tulevan EU-ohjelmakauden haasteita Etelä-Savon ja Itä-Suomen näkökulmasta. Itäsuomalaisen viestin tulee olla, että EU:n alue- ja rakenne poliittisten ohjelmien toimeenpano kuuluu maakuntatasolle ja ohjelmien toimeenpanevina eliminä tulee jatkossakin olla maakuntien liittojen ja Ely-keskusten, Koskinen sanoi. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja, Koskinen muistutti. Tätä viestiä Etelä-Savon ja Itä-Suomen päättäjien on hänen mielestään hyvä muistuttaa valtakunnan päättäjille, kun uuden kauden tukitasosta ja -sisällöistä sekä rakenteista neuvotellaan. Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903. MAAKUNTALIITOLLE KYMMENEN UUTTA EU-HANKEHAKEMUSTA Maakuntaliitto sai EU:n rakennerahasto-ohjelmiin eli EAKR- ja ESR-ohjelmiin kymmenen uutta hankehakemusta 15. joulukuuta mennessä. Päätökset hakemuksista liitto tekee alkuvuodesta. Etelä-Savossa EAKR- ja ESR-ohjelmissa on jatkuva haku, ja hakemuksia voi jättää rahoittajaviranomaisille ilman määräaikaa. Maakunnan yhteistyöryhmä tai rahoittajaviranomaiset ovat kuitenkin rytmittäneet hakuja muutaman kerran vuodessa hakuajoilla. Maakuntaliitto pyrki marras joulukuun haulla aktivoimaan hanketoimijoita ja onnistuikin siinä hyvin, sanoo ohjelmapäällikkö Hanna Makkula. Lisätietoja antaa ohjelmapäällikkö Hanna Makkula, puh. 0400 618 489. SAIMAAN JÄRVILOHEN HOITO-OHJELMALUONNOS LIIAN SUOJELEVA Saimaan järvilohen hoito-ohjelmaluonnos painottaa liiaksi järvilohen suojelua. Hoito-ohjelmassa tulisi ottaa huomioon myös muita Saimaan luonnonarvoja, muun muassa kalastusmatkailun ja vapaa-ajan kalastuksen tarpeita. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntaliitto joulukuun alun lausunnossaan. Lausuntoa oli pyytänyt Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Toimet ylimitoitettuja Järvilohen hoito-ohjelmaluonnoksen toimet ovat maakuntaliiton mielestä ylimitoitettuja. Järvilohen pyyntiä ei ole syytä kieltää viiden vuoden ajaksi Saimaan vesistössä. Kesäaikaisetkaan kalastusrajoitukset eivät ole tarpeen. Rauhoitus- ja rajoitustoimet vaikuttaisivat lausunnon mukaan kielteisesti vapaaajan kalastukseen ja kalastusmatkailuun. Saimaan lohikanta on liiton mielestä elpynyt. Sitä todistaa nykyinen lohen vuosisaalis, joka on noin 50 000 kiloa. 7
Mallia Ruotsista Toisaalta liitto kaipaa ohjelmalta myös selvästi kunnianhimoisempia tavoitteita: Saimaasta on tehtävä Ruotsin Vänernin veroinen lohijärvi. Vuotuinen saalismäärä tulisikin 2010-luvulla vähintään kaksinkertaistaa nykyisestä. Istutuksia on lisättävä välittömästi ja tuntuvasti, ja järvilohen luontainen kutu on palautettava Vuoksen vesistöön. Hoito-ohjelmaluonnos tulee Etelä-Savon mielestä palauttaa uuteen valmisteluun. Lopullinen ohjelma tulisi hyväksyä maakuntahallituksissa ja Elykeskuksissa. Lisätietoja Etelä-Savossa antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698. Lisätietoja myös maakunnan verkkosivuilta. UUSI JOHTAJA VALITAAN 2. TAMMIKUUTA Maakuntaliiton uusi hallinto- ja kehittämisjohtaja valitaan maakuntahallituksen kokouksessa 2. tammikuuta 2012. Alun perin valinta oli tarkoitus tehdä 12. joulukuuta maakuntahallituksessa. Hallitus siirsi valinnan kuitenkin jatkovalmisteluun. Valinnan loppusuoralla on kahdeksasta hakijasta mukana kaksi: hallintotieteiden maisteri Mervi Simoska Mikkelistä ja filosofian maisteri Eija Väätäinen Järvenpäästä. Maakuntaliiton nykyinen hallintojohtaja Riitta Paananen jää eläkkeelle vuoden vaihteessa. Paanasen tehtävänkuvaa maakuntahallitus on muotoillut jonkin verran uudelleen. Hallinto- ja kehittämisjohtaja johtaa liiton hallinto- ja kehittämisyksikköä sekä toimii maakuntajohtajan varahenkilönä. Hän vastaa liiton hallinnosta ja taloudesta, kansallisen ja EU:n kehittämisrahoituksen hallinnointitehtävistä sekä henkilöstön ja viraston oman toiminnan kehittämisestä. Lisäksi hän vastaa jäsenkuntien palvelutarpeisiin ja maakunnan kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen liittyvien asioiden valmistelusta. Hän osallistuu myös vastuualueensa edunvalvontatyöhön ja kansainvälisiin tehtäviin. ALLEGRO YLITTI ODOTUKSET Allegro ylitti kaikki odotukset, viestitti maakuntajohtaja Matti Viialainen suomalaisvenäläisestä rautatieliikenneseminaarista, joka pidettiin Kouvolassa tiistaina 13. joulukuuta 2011. Kun VR:n tavoitteena oli saada Allegrolle 290 000 matkustajaa vuodelle 2011, on matkustajamäärä jo nyt, ennen joulun ja uuden vuoden liikennettä, kohonnut lähes 310 000:een. Kaikkiaan Suomen ja Venäjän välinen junamatkustajaliikenne on tänä vuonna kasvanut yli puolet edelliseen vuoteen verrattuna eli 200 000 matkustajasta runsaaseen 300 000:een. Kouvolan rautatieliikenneseminaari pohti rautatieliikenteen kehittämistä Suomen ja Venäjän välillä yleensä sekä erityisesti liiketoiminnan ja liikennejärjestelmätyön osana. Seminaarin järjesti Nopeat Itäradat -neuvottelukunta. Lisätietoja Etelä-Savossa antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515. Viialainen johtaa puhetta Nopeat Itäradat -neuvottelukunnassa. Seminaarin alustuksiin voi tutustua maakunnan verkkosivuilla. MAAKUNTAHALLITUS KIITTI RIITTA PAANASTA Maakuntahallitus kiitti 12. joulukuuta joululounaan yhteydessä maakuntaliiton pitkäaikaista hallintojohtajaa Riitta Paanasta. Paananen jää eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hän tuli Etelä-Savon maakuntaliiton edeltäjän Mikkelin läänin maakuntaliiton palvelukseen vuonna 1974. 8
Työsi on pitkälle näkymätöntä. Se muuttuu näkyväksi vasta, jos tulee virheitä. Voi olla, ettemme me luottamushenkilöt aina ole työpanostasi riittävästi huomanneet. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö työtäsi olisi arvostettu, totesi kiitossanoissaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen. Hän kiitti Paanasta paitsi pitkästä työurasta maakunnan eteen myös avusta, jota luottamushenkilöt ovat häneltä aina tarvittaessa saaneet. Kiitokseksi maakunnan eteen tekemästään työstä Paananen sai kunniakirjan ja valokuvausharrastukseensa liittyvän lahjan. Maakuntavaltuuston kokouksia Paanasen uralle ehti kertyä useita kymmeniä, maakuntahallituksen kokouksia satoja. Paanasen tilalle liitto on parhaillaan palkkaamassa hallinto- ja kehittämisjohtajaa. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen (vas.) ja maakuntajohtaja Matti Viialainen kukittivat Riitta Paanasen (2. oik.) joululounaalla Mikkelissä. Istumassa vasemmalta maakuntahallituksen jäsenet Kirsi Torikka, Teemu Hirvonen ja Hannu Auvinen. VARPU VAARNAMO MAAKUNTAHALLITUKSEEN Maakuntavaltuusto valitsi marraskuun kokouksessaan Varpu Vaarnamon Savonlinnasta vihreiden edustajaksi maakuntahallitukseen. Samalla valtuusto myönsi Heli Järviselle eron hallituksesta. Järvinen oli pyytänyt eroa uuden työnsä vuoksi. Hän toimii Yrittäjänaisten keskusliiton toimitusjohtajana. Työpaikka sijaitsee Helsingissä. MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUSAJAT Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontuu alkuvuodesta 2012 seitsemän kertaa: 2. tammikuuta, 23. tammikuuta, 20. helmikuuta, 19. maaliskuuta, 23. huhtikuuta, 21. toukokuuta ja 18. kesäkuuta. 9
RAUHALLISTA JOULUNAIKAA Etelä-Savon maakuntaliitto kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta niin yhteistyökumppaneilleen kuin kaikille maakunnan vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille! Joulun välipäivinä maakuntaliiton virasto Hallituskadulla Mikkelissä on auki normaalisti. TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA, VIERAILUJA 20.12. Koheesiopolitiikan 2014+ -työryhmä Helsingissä; 2.1. maakuntahallitus Mikkelissä; 9.-10.1. Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitysjohtajat EU-ohjelmavalmistelussa Oulussa; 11.1. tuulivoimavaihekaavan viranomaisneuvottelu Mikkelissä; 12.1. Savon ilmasto-ohjelman suunnitteluryhmä ja ohjausryhmä Mikkelissä; 13.1. Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean sihteeristö Kuopiossa; 16.1. Savonlinnan seudun osaamiskeskuksen ohjausryhmä Mikkelissä;17.1. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö; 19.1. Savonlinnan Kampuksen laajennettu johtoryhmä Savonlinnassa; 23.1. maakuntahallitus Mikkelissä; 30.1. seminaari energiantuotannon ilmastovaikutuksista Kuopiossa; 30.1. Savon ilmasto-ohjelman neuvottelukunta Kuopiossa; 2.2. maakunnan yhteistyöryhmä Mikkelissä; 12.2. maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikkelissä; 16.2. Laajakaista kaikille -hankkeen ohjausryhmä; 20.2. maakuntahallitus Mikkelissä. Jousen postituslistalle voivat liittyä kaikki halukkaat. Listalta voi myös erota. Molemmat ilmoitukset osoitteeseen tuula.huoviala@esavo.fi. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO maakuntavaltuusto (72 jäsentä, puheenjohtaja Lenita Toivakka, Mikkeli; maakuntahallitus (13 jäsentä), puheenjohtaja Markku Kakriainen, Mikkeli; virasto (35 työntekijää, maakuntajohtaja Matti Viialainen); jäsenkuntia 17: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Asukkaita Etelä-Savossa on 155 000. JOUSEN TOIMITUS päätoimittaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, toimitus Tuula Huoviala, puh. 040 867 6368. ISSN 1237-1440. LIITON SÄHKÖISET YHTEYDET sp: kirjaamo@esavo.fi tai etunimi.sukunimi@esavo.fi (ä=a; ö=o); Internet: www.esavo.fi. 10