Turvallisuus osana hyvinvointia



Samankaltaiset tiedostot
Lähes päivittäin 41,0 30,2 29,0 35,6 42,0 33,2 34,2 37,5 36,6 Muutaman kerran 31,0 28,4 22,4 28,6 34,0 36,6 35,3 35,1 32,1

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri 2008:n tuloksia

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Mielenterveys voimavarana

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Turvassa kyläss. Willa Elsa Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Katse tulevaisuudessa

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Ikihyvä Päijät-Häme 2008

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli Manu Rantanen

Nuorisobarometri 2016 on KATSE TULEVAISUUDESSA. Julkistustilaisuus Nuoret ja tulevaisuus -seminaari Musiikkitalo, Helsinki Sami Myllyniemi

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Turvallisuus päihdeperheessä

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Työkaluja tiedolla johtamiseen. Jussi Pyykkönen Me-säätiö

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Raskausajan tuen polku


Sisäinen turvallisuus

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Investointi sijaisvanhempaanparas

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18

Nuorten kokemuksia elinympäristöstä ja turvallisuudesta. Painoalapäällikkö Valdemar Kallunki

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Hyvää mieltä perheen arkeen

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Transkriptio:

Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi

Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi = turvallisuus Turvallisuus on osa hyvinvointia Turvallisuus on hyvinvoinnin edellytys

Turvallisuuden käsite siirtää katsetta Kokemuksellisuuteen (subjektiivinen vs. objektiivinen tarkastelu) Pelko/uhkanäkökulma vaje-näkökulman lisäksi Suojelu

Suojelu Erityisesti lapset, nuoret ja vanhukset tarvitsevat suojelua liiallisilta turvallisuusuhkilta niissä konteksteissa, joissa he ovat silloin kun he uhkia kohtaavat Lapset, nuoret ja vanhukset ottavat vastaan suojelua niiltä henkilöiltä, joihin he luottavat (Lahikainen 2008)

Kuka suojelee? Perhe ja lähiyhteisö Muut yhteisöt Kolmannen sektorin toimijat Viranomaiset Yritykset

Lasten subjektiivinen hyvinvointi on yhteydessä perheen Taloudelliseen hyvinvointiin Vanhempien parisuhteen toimivuuteen Terveyteen Päihdeongelmien puuttumiseen (Lahikainen 2008)

Aikuiset pitävät hyvinvointinsa tärkeimpinä osatekijöinä (sulussa erittäin tärkeänä pitävien osuus) Suhdetta puolisoon ja perheenjäseniin (58 %) Terveyttä (57 %) Mahdollisuutta elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan (40 %) Luottamuksellisia ihmissuhteita (34 %) Itsensä tuntemista rakastetuksi (34 %) Mahdollisuutta tehdä omaa elämää koskevia valintoja (33 %).. Ja vertailun vuoksi: Mahdollisuutta osallistua järjestö- ja asukastoimintaan (1 %) Viihdettä ja hauskanpitoa (4 %) Muiden osoittamaa arvostusta (6 %) Tuloja ja kulutusmahdollisuuksia (10 %) (Lähde: Haapola, Karisto & Kuusinen-James 2009)

Kommentteja edelliseen: Vanhimmassa ikäryhmässä Vähemmän niitä, joille on erittäin tärkeää luottamukselliset ihmissuhteet suhteet perheenjäseniin itsensä tunteminen rakastetuksi mahdollisuus tehdä itse omaa elämää koskevia valintoja Enemmän kuin muissa ikäryhmissä niitä, joille on erittäin tärkeää uskon tai henkilökohtaisen vakaumuksen antama elämänsisältö asunnon koko, kunto ja varustetaso, palvelujen läheisyys, suhteet naapureihin

Turvallisuus 1. Olemassaolon perusedellytyksiin liittyvä asia Asuminen Toimeentulo Ihmissuhteet Terveys 2. Elinympäristöön liittyvä asia Asunto Asuinympäristö Sosiaalinen ja fyysinen kaupunkitila Liikenne Kaikissa elementeissä voi olla kysymyksessä TOTEUTUMINEN UHKA - VAJE

Elämänkulkuun liittyvä turvattomuus (Niemelä 2007); eri ikäryhmissä korostuvat asiat Nuoruus (13-24 v): väkivalta, vaarallinen ympäristö, kipu ja kärsimys, taloudelliset vaikeudet, vammautuminen, hylätyksi tuleminen, läheisen alkoholinkäyttö Varhaisaikuisuus (25-34 v): taloudelliset vaikeudet, ihmissuhteet, avioero, läheisen kuolema Aikuisuus (35-44 v): yksityisyyden vaarantuminen, itsenäistymisen esteet, uskonnollisuus, väkivaltarikollisuus, vaarallinen ympäristö Keski-ikäisyys (45-64 v): erilaiset menetykset, taloudelliset vaikeudet, työelämän vaatimukset Ikääntyneet (yli 64 v): globaalit kysymykset, arvot, eläkkeellä selviytymien, laitoshoitoon joutuminen, riippuvaiseksi tuleminen

Turvattomuutta tai huolta aiheuttava asia (Ikihyvä Päijät-Häme 2008) Joutuminen riippuvaiseksi toisen avusta 1946 50 % 1936 40 % 1926 30 % Yht. % 38 51 53 44 Muistin heikkeneminen 32 45 53 40 Eläketulojen niukkuus 32 33 33 33 Läheisen vakava sairaus 31 32 30 31 Laitoshoitoon joutuminen 24 33 35 29 Hoivapalvelujen korkea hinta 20 28 31 24 Vaikeudet saada apua ja päästä hoitoon tarvittaessa 18 29 26 23 Läheisen kuolema 22 25 21 22 Vammautuminen 19 24 21 21

Ulkona liikkuminen pimeällä 14 22 30 19 Henkisen tasapainon järkkyminen Unohdetuksi tai hylätyksi tuleminen 16 21 20 18 13 14 15 14 Työkyvyttömäksi tuleminen 16 7 9 12 Hoivapalvelujen huono laatu 12 14 7 11 Yksin asuminen 7 13 17 10 Läheisen ihmisen liiallinen 12 9 6 10 alkoholinkäyttö Asuminen syrjässä muista 4 9 8 6 Oman kuoleman pelko 5 7 4 6 Työttömyys tai työttömäksi joutuminen Läheisen ihmisen väkivaltaisuus 10 1 1 5 3 2 1 2 Muu 6 6 4 5

Turvattomuuden aiheet ikääntyvillä ovat siis Riippuvuus, autonomian menetys Läheisen sairastuminen tai kuolema Palvelujen saatavuus ja hinta