SUOMEN URHEILUMUSEOSÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2009

SUOMEN URHEILUMUSEOSÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2009 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 HALLINTO 2 HENKILÖKUNTA 3 SUOMEN URHEILUMUSEO 4 SUOMEN URHEILUKIRJASTO JA TIETOPALVELU 11 SUOMEN URHEILUARKISTO 13 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ JA MUU TOIMINTA 17 MARKKINOINTI, TIEDOTUS JA JULKAISUTOIMINTA 17

1 JOHDANTO Suomen Urheilumuseosäätiön strategian 2000 2010 mukaisesti toiminnan avainalueita ovat suunnitelmallisesti kerätyt kokoelmat, taloudelliset ja tuottavat toimintatavat, tietohallintoverkkojen kehittäminen, uusien palvelujen luominen ja markkinointi. Strategian mukaisesti Urheilumuseosäätiön verkkopalvelujen, sähköisen kauppapaikan ja virtuaalisten kohteiden kehittäminen on palvelujen kysynnän ja tarjonnan kannalta entistä tärkeämpää. Toimintavuonna tuotettiin säätiön verkkostrategia ja verkkosivujen uudistamissuunnitelma, jotka hallitus hyväksyi kokouksessaan marraskuussa. Suomen Urheilumuseosäätiön verkkosivuston käyttö lisääntyi lähes 40 prosentilla edellisvuodesta. Näyttökertoja kertyi 105 817 ja yksittäisiä käyntejä 27 514. Välitön poistumisprosentti sivustolta oli kuitenkin lähes 52, joka on liian suuri. Verkkostrategian mukaisesti tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2012 mennessä 40 000 yksittäistä käyntiä ja laskea välitön poistumisprosentti neljäänkymmeneen. Vuonna 2008 SLU:n jäsenjärjestöille toteutetun tunnettuuskyselyn perusteella todettiin, että Urheilumuseosäätiön palvelut tunnettiin varsin huonosti tämän keskeisen kohderyhmän piirissä. Palvelujen tunnettavuuden parantamiseksi tuotettiin esite, joka valmistui joulukuussa. Palveluesite postitetaan kaikille keskeisille asiakasryhmille vuoden 2010 alussa. Vuonna 2009 jatkettiin Suomen Urheilumuseon laajennuksen suunnittelua. Arkkitehtitoimisto Markku Aalto Oy on piirtänyt pääpiirustukset laajennuksen toteuttamisvaihtoehdoista. Laajennuksesta on keskusteltu Stadion-säätiön edustajien kanssa ja hanke liitettäneen Olympiastadionin vuosien 2012 2015 perusparannussuunnitelmiin. Suomen Urheilumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, jonka tehtävät on säädetty museoasetuksessa. Museo toteuttaa asetuksen mukaista valtakunnallista toimintaa Museoviraston kanssa solmitun tulossopimuksen mukaisesti. Suomen Urheilumuseon kokoelmastrategian lähtökohtana on museon tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona. Museon kokoelma on suomalaisen urheilun kansalliskokoelma. Toimintasuunnitelman mukaisesti Suomen Urheilumuseon ja Suomen Urheiluarkiston kokoelmien tiedonhallintajärjestelmät uusittiin. Urheilumuseon uusi WebMusketti luettelointijärjestelmä asennettiin maaliskuussa ja urheiluarkiston etaika -arkistosovellus toukokuussa. Uusien järjestelmien käyttöönotto vei vuonna 2009 paljon henkilökunnan resursseja. Museon tietokantojen yhteensovittaminen uuteen järjestelmään jatkuu vielä vuonna 2010. Urheilumuseon näyttelyihin tutustui vuonna 2009 yhteensä 16 393 kävijää. Vaikka asiakasmäärä nousi edellisestä vuodesta 6,5 prosenttia, jäätiin tavoitteena olleesta 20 000 kävijästä. Positiivista kuitenkin oli, että 7 18-vuotiaiden kävijämäärä kasvoi 35 prosentilla ja maksavien

2 aikuiskävijöiden 15 prosentilla. Ilmaiskävijöitä oli 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjaston ja arkiston asiakasmäärät nousivat hieman. Suomen Urheilukirjaston kokoelmien digitointi aloitettiin toimintavuoden aikana. Ensimmäisenä siirrettiin digitaaliseen muotoon vanhimpien urheilulehtien 1800-luvun lopun vuosikerrat. Yksityiset keskusarkistot, johon Suomen Urheiluarkisto kuuluu, saivat opetusministeriöltä määrärahan asiakirjojen, mikrofilmien, karttojen ja äänitteiden digitointiin. Urheilukirjaston Tietopalvelun merkittävin projekti oli loppuvuoteen painottunut Vancouver 2010 -tiedotusmateriaalin toimittaminen Suomen Olympiakomitealle. Vuoden 2009 toiminnan kehittämiskohteita olivat myös osa-alueet, jotka tulivat esiin henkilökunnan tekemässä sisäisessä arvioinnissa ja Museoviraston toimesta suoritetussa ulkoisessa arvioinnissa. Henkilökunnan tulos- ja kehityskeskustelut käytiin marras-joulukuussa. Keskustelujen pohjalta tehtiin jokaiselle toimintasuunnitelmasta johdetut kirjalliset tulostavoitteet. Palautekeskustelu käydään maaliskuussa 2010, jolloin maksetaan myös mahdolliset tulospalkkiot. Uutena palvelumuotona tuotettiin Veikkausliigan 20-vuotisjuhlanäyttely laajana verkkonäyttelynä, jonka sisällön tuotannosta vastasivat yhteistyössä Urheilumuseo ja Urheilukirjaston tietopalvelu. Vuoden 2009 aikana toteutettiin suunnitelman mukaisesti kolme kävijäkyselyä. Suomen Urheilumuseosäätiö perusti Suomen Urheilugaalan yhteyteen suomalaisen urheilun sankarigallerian (Hall of Fame). Hall of Fameen nimettiin 30 urheilun ja liikuntakulttuurin merkittävää vaikuttajaa, jotka julkistetaan gaalan yhteydessä 11.1.2010. Vuoden 2009 taloudellinen tulos oli tyydyttävä. Säätiön toimintabudjetti oli 1 060 894 euroa. Oman palvelutoiminnan tuottojen määrä oli 194 570 euroa, joka on 18,3 prosenttia säätiön kaikista tuotoista. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 2 684,80 euroa. HALLINTO Toimintavuosi oli säätiön hallituksen kolmivuotiskauden 2007 2009 viimeinen. Opetusministeriön nimeämänä hallituksen puheenjohtajana toimi FT Keijo K. Kulha ja jäseninä professori Seppo Hentilä sekä myynti- ja markkinointijohtaja Ursula Lindholm. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n nimeäminä jäseninä toimivat markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Elo ja viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma. Hallituksen varapuheenjohtajana toimi professori Seppo Hentilä. Toimintavuoden aikana hallitus kokoontui kaksi kertaa. Taloudellisten asioiden valmistelua varten jatkoi säätiön hallituksen nimeämä taloustoimikunta. Sen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Risto Nieminen ja jäseninä toimitusjohtaja Heikki Kapanen, toimitusjohtaja Vesa Mars ja markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Elo. Taloustoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Hallitus perusti kokouksessaan marraskuussa strategiatoimikunnan valmistelemaan säätiön strategian 2011 2015 tuottamista. Strategiatoimikuntaan nimettiin hallituksen edustajana Eila

3 Ruuskanen-Himma, ulkopuolisena asiantuntijana toimitusjohtaja Erkki Alaja (Pähkinä Oy) ja säätiön johtaja Pekka Honkanen, joka toimii myös sihteerinä. Hallituksen ja taloustoimikunnan yhteinen joululounastapaaminen pidettiin 18.12. Vuoden parhaalle urheilukirjalle myönnettävän Helge Nygrén -palkinnon valintaraatiin kuuluivat puheenjohtajana Hilla Blomberg ja jäseninä Kai Gardberg, Susanna Luikku, Erik Relander sekä Mika Wickström. Raadin sihteereinä toimivat Matti Hintikka ja Vesa Tikander. Säätiön tilintarkastajina vuonna 2009 toimivat Heikki Kahakorpi ja HTM Reijo Salonen sekä varatilintarkastajina ekonomi Mikko Leppänen ja HTM Raimo Hakola. Säätiön henkilökunnan luottamushenkilönä toimi intendentti Riitta Hannula ja työsuojeluvaltuutettuna erikoistutkija Ossi Viita. HENKILÖKUNTA Säätiön henkilökuntaan kuului toimintavuoden lopussa 14 vakituisessa työsuhteessa olevaa kuukausipalkkaista henkilöä. Säätiö käytti lisäksi tuntipalkkaista henkilökuntaa esim. museon valvonnassa ja tietopalvelussa. Lisäksi siivous- ja arkkitehtipalvelut olivat ostopalveluita. Laskennallisia henkilötyövuosia oli säätiöllä toimintavuonna kaikkiaan 17. Säätiön johtaja ja osastonjohtajat kävivät henkilökunnan kanssa arviointikeskustelut henkilökohtaisesta palkanosasta syyskuussa ja tuloskeskustelut marraskuussa. Jokaisen vakituiseen henkilökuntaan kuuluvan kanssa sovittiin vuoden 2010 tulostavoitteet kirjallisesti. Säätiön johtaja kävi henkilökohtaiset kehityskeskustelut koko henkilökunnan kanssa joulukuussa. Henkilökuntakokouksia pidettiin vuoden 2009 aikana neljä. Henkilökunnan koulutuspäiviä vietettiin Vierumäellä 31.3. 1.4. Urheilumuseosäätiön johtoryhmä (säätiön johtaja ja osastojen johtajat) kokoontui kerran kuukaudessa. Henkilökunnan työterveyshuollosta on säätiöllä edelleen sopimus Diacor Oy:n kanssa. Urheilumuseosäätiön tilojen sisäilman puhtausmittauksen suoritti Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy maaliskuussa. Tulosten perusteella sisäilman laatua voidaan pitää mikrobiepäpuhtauksien osalta tutkimusajankohtana normaalina. Toimintavuonna henkilökuntaetuina olivat työpaikkaruokailun lisäksi liikunta- ja kulttuurisetelit sekä yhteinen keilailuvuoro joka toinen viikko. Henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi on koko vuoden toiminut Tyhy-työryhmä. Henkilökunnan Tyhy-päivä järjestettiin 26.11. tutustumalla Heurekan ja Vantaan kaupunginmuseon näyttelyihin. Sairauslomapäiviä henkilökunnalla oli kaikkiaan 73 (48/2008), eli 4,3 henkilötyövuotta kohti (2,8/2008). Yleisjohto: johtaja Pekka Honkanen -toiminnanjohto, talous johtajan sijainen Kaisa Laitinen -talous (ks. museo) johdon assistentti Pia Arvo -yritystilaisuudet

4 Urheilumuseo: osastonjohtaja Kaisa Laitinen -museon johto ja talous -säätiön johtajan sijainen intendentti Riitta Hannula -erikoismuseotoiminta museolehtori Jonna Kokkola valokuva-arkiston hoitaja Merja Vilen tutkija Hannu Männistö (1.1. 30.4.) tutkija Riikka Jaakola museoassistentti Karoliina Siitonen -avoinnapito tutkimusavustaja Jouni Lavikainen (2.2. 20.4.) avoinnapitäjät Kirjasto ja tietopalvelu: Markus Heikkinen, Emilia Honkanen, Pauliina Ihalainen ja Anniina Tikka osastonjohtaja Matti Hintikka -kirjaston ja tietopalvelun johto erikoistutkija Vesa Tikander -tietopalvelu informaatikko Kaj Ojala -asiakaspalvelu kirjastovirkailij a Marju Saari (16.2. 15.5.) tuntipalkkaiset tietopalveluavustaja Paavo Alaja harjoittelijat korkeakouluharjoittelija Mikael Hoikkala 1.6. 31.8. työharjoittelija Tuomo Nummela (14.1. 27.2, 1.6. 31.8. ja 12.10 31.12.) Urheiluarkisto: arkistonhoitaja Heli Yrjänäinen -arkiston johto erikoistutkija Ossi Viita arkistoavustaja Mikko Mäkinen (2.6. 15.8.) harjoittelijat korkeakouluharjoittelija Tero Uski (1.2. 30.4.) työharjoittelija Marco Vitali (3pv/vk) koululaisharjoittelija Sebastian Hovi (1.6. 19.6.) Arkistossa ovat henkilökunnan ohjauksessa tehneet vapaaehtoistyötä Tytti Salminen (Roihuvuoren Roihu) ja Eila Uitto (TUL/SvoLi). SUOMEN URHEILUMUSEO Näyttelytoiminta Urheilumuseolla oli vuonna 2009 yhteensä 16 393 kävijää (15 389/2008). Kävijämäärä kasvoi 6,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tavoitteena olleesta 20 000 kävijästä jäätiin kuitenkin selvästi. Ilahduttavaa kuitenkin oli, että 7 18-vuotiaiden kävijöiden määrä kasvoi 35 prosentilla ja maksavien aikuiskävijöiden määrä 15 prosentilla. Ilmaiskävijöiden määrä laski 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

5 Suomen Urheilumuseon kävijät 2004-2009 Museo toteutti vuonna 2009 kolme vaihtuvaa näyttelyä. Suomen Taitoluisteluliiton ja Suomen Luisteluliiton kanssa yhteistyössä tuotettu, lokakuussa 2008 avattu näyttely 100 vuotta luistimilla oli esillä 1.2.2009 asti. Päiväkodeille ja ala-asteen 1 2-luokille suunnatut lastenviikot järjestettiin 9.2. 3.5. Teemana oli Retkellä metsässä. Lapset saattoivat muun muassa kiipeillä riippusillalla, laskea liukumäkeä, tasapainoilla tai tutkia eläinten jättämiä jälkiä. Lastenviikoilla vieraili helmi-maaliskuussa helsinkiläisistä päiväkodeista 158 ryhmää, joissa oli yhteensä 1949 lasta ohjaajineen. 1.4. 3.5. ajan leikkitilassa oli esikoululaisille ja pienille koululaisille suunniteltu tehtävärata. Näytteillä oli myös retkeilyvarusteita eri vuosikymmeniltä. Suunnolta saatiin tapahtumaan lahjoituksena kompasseja ja Suomen Suunnistusliitto lainasi suunnistuskarttoja sekä Emit-leimasimia. Huhtikuun aikana tehtäväradalla vieraili yhteensä 20 ryhmää. Vuoden 2009 päänäyttely oli Pois paitsiosta naisten jalkapallomaajoukkueen tarina, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen Palloliiton ja UEFA naisten Euro 2009 -turnausorganisaation kanssa. Näyttelyn avasi 15.5. ministeri Elisabeth Rehn. Näyttelyn käsikirjoituksesta vastasi naisten jalkapallomaajoukkueen tiedottaja Hanna Vehviläinen ja näyttelyarkkitehtina toimi entinen maajoukkuepelaaja Eveliina Sarapää. Veikkausliigan 20-vuotisjuhlanäyttely toteutettiin laajana verkkonäyttelynä, jonka sisältöjen tuotannosta vastasivat Urheilukirjaston tietopalvelu ja Urheilumuseo yhteistyössä. Näyttelyn tilaajina olivat Veikkausliiga ja Veikkaus. Verkkonäyttely julkaistiin 20.5. Veikkausliigassa pidetyssä tilaisuudessa. Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto perui 30-vuotisjuhlanäyttelynsä järjestämisen. Pienimuotoinen historianäyttelyn oli tarkoitus olla esillä museon luentosalissa kesäkuukausina. Huippurheilua vammaisurheilu Suomessa -näyttely avattiin 5.10. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Suomen Invalidien Urheiluliiton ja Suomen Paralympiakomitean kanssa. Lisäksi näyttelyn yhteistyökumppaneina olivat Näkövammaisten keskusliitto ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry. Näyttelyn käsikirjoituksesta vastasivat Leena Kummu (Suomen Paralympiakomitea) ja Aija Saari (SIU). Näyttelytekstit toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja pistekirjoituksella. Lisäksi tarjolla oli englanninkielinen opaslehti ja infopisteestä lainattava mp3-soitin, jolle oli tallennettu näyttelyn ääniopastus. Näyttely oli tutustuttavissa kuvina ja teksteinä myös museon verkkosivuilla, josta saattoi ladata lisäksi ääniopastustiedoston.

6 Museon perusnäyttelyn kahden vaihtuvan vitriinin teemoja olivat muun muassa retkeily, amerikkalainen jalkapallo, Helsingin Kisa-Veikot, murtomaahiihto ja vammaisurheilu. Syyskuussa käynnistettyyn työpajatoimintaan liittyen yhdessä vitriinissä esiteltiin olympiateemaa. Olympiastadionin tornissa olevaan huoneeseen toteutettiin pienoisnäyttely Stadionin historiasta. Lisäksi Olympiastadionin kahvilaan teetettiin valokuvataulusarja. Museo toteutti valokuvanäyttelyn Helsingin olympiakisoista Kisahallin aulatiloihin ja B-hallin VIP-tilaan. Museo sisusti uudelleen myös Kisahallin aulassa olevat helsinkiläisiä urheiluseuroja esittelevät vitriinit. Oulussa toimivalle Tietomaalle toimitettiin päivitetty versio urheilutietovisasta, joka oli toteutettu perusnäyttelyuudistuksen yhteydessä 2007. Visan kaikkien kysymysten ajantasaisuus tarkistettiin ja tietokantaan lisättiin noin 400 uutta kysymystä. Tietomaalle toimitetussa versiossa on yhteensä 1400 kysymystä. Urheilumuseo oli avoinna yleisölle kaikkina viikonpäivinä: maanantaista perjantaihin klo 11 17 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12 16. Museo oli toimintavuoden aikana avoinna 355 päivänä yhteensä 1916 tuntia (1914/2008). Tähän tuntimäärään eivät sisälly aamupäivätunnit, jolloin museo oli ennakkotilauksesta avoinna ryhmille. Toimintavuoden aikana näitä tunteja kertyi yli 200. Pääsymaksu oli aikuisilta 5 euroa ja eläkeläisiltä, ryhmäkävijöiltä sekä opiskelijoilta 3 euroa. Alle 18-vuotiaille pääsy museoon oli ilmainen. Museokasvatus Museokasvatuksen pääkohderyhmät olivat lapset ja nuoret. Päiväkodeille ja ala-asteen 1 2-luokille suunnatut lastenviikot olivat museokasvatuksen toteuttama hanke. Yleisopastuksen ohella tarjolla oli teemaopastuksia, joiden aiheena olivat olympiakisat ja Suomi urheilun silmin 1920-luvulla. Kaikkiin vuoden aikana esillä olleisiin vaihtuviin näyttelyihin liittyen toteutettiin lisäksi teemaopastus, jonka kesto oli puoli tuntia. Opastuksia räätälöitiin myös asiakkaiden toiveiden pohjalta. Opastusten hinta oli koululaisryhmille 20 euroa (kesto 45 min) sekä muille ryhmille 20 euroa (kesto 30 min) ja 40 euroa (kesto 1 tunti). Opastettuja kierroksia järjestettiin toimintavuoden aikana yhteensä 79 kappaletta (95/2008). Opastuksista vastasi museon henkilökunta. Museokasvatuksen uutena toimintamuotona käynnistettiin syyskuussa työpajatoiminta teemalla Tunnetko olympiakisat. Työpajassa oppilaat tutustuivat Urheilumuseon olympiaosastoon ja toteuttivat valitsemastaan aiheesta ryhmätyönä tietoiskujulisteen. Valittavia aiheita olivat muun muassa olympiatuli, olympiarenkaat ja olympiaseremoniat. Näyttelyn lisäksi oppilailla oli käytössään kuvamateriaalia, kirjallista lähdeaineistoa olympiakisoista sekä olympiakasvatuskirjanen Tunnetko olympiakisat, jonka kaikki työpajaan tai olympia-aiheiseen teemaopastukseen osallistuneet koululaiset saivat omakseen. Lausannessa sijaitsevan Olympia-museon suunnittelema kirjanen toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi yhteistyössä Suomen Olympiakomitean ja Suomen Olympia-akatemian kanssa. Työpajan hinta oli 60 euroa ja kesto noin 1,5 tuntia.

7 Museossa vieraileville ryhmille oli tarjolla myös maksuttomia tehtävälomakkeita. Perusnäyttelystä niitä on toteutettu eri ikäryhmille. Yläasteen oppilaille oli tarjolla tehtäviä 1920-luvun urheilusta ja vammaisurheilunäyttelystä. Ala-asteikäisille toteutettiin tehtävälomake Retkellä metsässä -näyttelystä. Lisäksi tehtävälomakkeita toteutettiin tilauksesta ryhmän toivomusten mukaan. Museokasvatustoiminnan näkyvyyttä Urheilumuseosäätiön verkkopalveluissa on tarkoitus lisätä tuntuvasti verkkosivujen uudistuksen yhteydessä. Sivustolle suunniteltiin otsikon Museo-opetus alle kokonaisuus, joka sisältää tietoa muun muassa opastuksista, työpajoista ja koululaisvierailuista. Tiedotus, markkinointi ja asiakaspalaute Urheilumuseon tiedotuksen pääpaino oli entiseen tapaan ilmaiskanavissa ja kohdeviestinnässä. Maksullisia mainoksia julkaistiin muun muassa Opettaja-lehden luokkaretkinumerossa, Helsinki This Week -lehden heinä- ja elokuun numeroissa sekä Helsingin turistikartoissa. Vuoden päänäyttelyä, Pois Paitsiosta, mainostettiin lisäksi Stadi Cupin ja Helsinki Cupin käsiohjelmissa sekä SPL:n Football Magazine -lehdessä. Näyttelystä toteutettiin myös 20 sekunnin radiospotti, joka pyöri Metro FM -kanavalla kaksi viikkoa elokuussa. Tiedotus päiväkoti- ja koululaisryhmille hoidettiin sähköpostin välityksellä. Helsingin alueen päiväkodeille lähetettiin tammikuussa tiedote lastenviikoista. Pääkaupunkiseudun kouluille lähetettiin vuoden aikana kolme laajempaa tiedotepostitusta museon näyttely- ja museokasvatuspalveluiden tarjonnasta. Lisäksi Historia ja yhteiskuntaopin opettajien liiton jäsenlehteen kirjoitettiin syyskuussa laaja artikkeli museokasvatustoiminnasta Urheilumuseossa. Kaikista näyttelyistä tiedotettiin säätiön kotisivuilla. Kulloinkin meneillään oleva näyttely näkyi pääsivun Ajankohtaista-laatikossa, josta oli linkki näyttelyn omalle sivulle. Lokakuussa avatun Huippurheilua-näyttelyn verkkosivulta saattoi ladata sekä näyttelytekstit suomeksi ja englanniksi että näyttelyn ääniopastuksen. Suomen Urheilumuseosäätiön ja Veikkaus Oy:n väliseen yhteistyösopimukseen liittyen kaikki veikkauskortin omistavat pääsivät museon näyttelyyn ilmaiseksi keskiviikkoisin. Etua käytti hyväkseen vuoden aikana 182 henkilöä. Vuoden aikana toteutettiin kolme kävijäkyselyä. Lasten viikkojen aikana järjestettiin kysely päiväkotiryhmien vetäjille. Kyselyyn vastasi 77 prosenttia lastennäyttelyssä vierailleista ryhmistä. Peräti 67 prosenttia vastaajista oli vieraillut lasten viikoilla myös aikaisemmin. Vastaajista 95 prosenttia kertoi lasten viihtyneen näyttelyssä hyvin ja oli valmis suosittelemaan näyttelyä myös muille. Toukokuussa (4. 29.5.) järjestetyn asiakaskyselyn kohderyhmänä olivat koululaiset ja opettajat. Vastauksia saatiin yhteensä 264 kappaletta (248 suomenkielistä ja 16 ruotsinkielistä). Sekä opettajat että oppilaat olivat vastausten perusteella tyytyväisiä Urheilumuseon tarjontaan. Esimerkiksi opastettua kierrosta piti mielenkiintoisena 97 prosenttia vastaajista. Kolmas kävijäkysely järjestettiin loppuvuodesta 2009 ja se jatkui vuoden 2010 puolelle (6.10.2009 24.1.2010). Vastauksia kertyi yhteensä 100 kappaletta (81 suomenkielistä ja 19

englanninkielistä). Kyselyn tuloksista kävi ilmi muun muassa, että 93 prosenttia vastaajista piti museon pääsylippujen hintaa joko sopivana tai halpana. Asiakasprofiiliselvitys tehtiin keväällä (2.3. 30.4.) ja syksyllä (1.8. 30.9.). Kevään asiakasprofiloinnin tuloksissa oli vääristymää johtuen satunnaisotannasta (lomakkeelle merkittiin vain 15 prosenttia kaikista kävijöistä). Syksyllä profiloinnissa onnistuttiin paremmin, kun lomakkeeseen merkittiin noin 90 prosenttia kaikista kävijöistä. Syksyn profiloinnin perusteella Suomen Urheilumuseon keskivertokävijä on aikuinen (31 60 v) mies, joka tulee museoon joko yksin tai perheen kanssa. Keskivertokävijän museokäynti kestää 30 60 minuuttia. Vapaamuotoisempaa palautetta museo sai Pois paitsiosta -näyttelyn yhteydessä, jossa kävijät saattoivat jättää viestin naisten jalkapallomaajoukkueelle. Joukossa oli lukuisia museolle osoitettuja viestejä, joissa museo sai kiittävää palautetta. The Olympic Museum in Helsinki is the best one in the world, kirjoitti italialainen kävijä. Saksalainen kävijä kiitti museota: Scandinavians best museum. If I have the possibility, I will come again. 8 Kokoelmat ja tallennustoiminta Suomen Urheilumuseon tallennustoiminta perustuu museon kokoelmastrategiaan ja yksityiskohtaisempaan vuosittaiseen tallennussuunnitelmaan. Kokoelmastrategian lähtökohtana on museon tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona: Suomen Urheilumuseon kokoelma on suomalaisen urheilun kansalliskokoelma. Urheilumuseolla on päävastuu urheiluaineiston tallennuksesta ja sen koordinoinnista Suomessa. Kokoelmia kartutettaessa huolehditaan siitä, että ne kuvastavat suomalaisen urheilun monimuotoisuutta. Historian lisäksi nykypäivä on museon keskeinen tallennuskohde. Museon kokoelmatoiminnan keskeisin ja eniten resursseja vaatinut hanke vuonna 2009 oli siirtyminen uuteen luettelointijärjestelmään. WebMusketti asennettiin maaliskuussa 2009. Ohjelman käyttöönottoon liittyviä Museoviraston järjestämiä koulutuspäiviä oli kolme ja niihin osallistuivat Riitta Hannula, Riikka Jaakola ja Merja Vilen. Suunnitelman laatiminen vanhassa tietokantaohjelmassa olevan datan siirrosta uuteen ohjelmaan aloitettiin konversiomäärittelyllä. Työ vaati varsinaisen määrittelytyön lisäksi MBHohjelmassa olevan datan korjailua ja tietojen yhtenäistämistä sekä esine-, valokuva- että julistesovelluksissa. Muutoksia tehtiin arviolta yli 50 000 eri kenttään. Konversio päätettiin aloittaa valokuvasovelluksesta, ja museo sai sen suunnitelman valmiiksi marraskuun alussa. Museosta riippumattomista syistä konversiota ei kuitenkaan päästy käynnistämään vuoden 2009 aikana. Museon esinekokoelmat karttuivat toimintavuoden aikana 47 lahjoituksella, joissa oli yhteensä noin 200 esinettä. Esineostoja tehtiin yhteensä 5 kpl (7 yksittäistä esinettä). Pääasiassa ostettiin Helsingin olympiakisoihin 1940 ja 1952 liittyviä esineitä. Museo osti vuonna 2009 huutokaupasta kokoelmiinsa muun muassa lasimaljakon, jossa on olympiatunnukset 1940 ja kuparisen kahvipannun, joka on valmistettu 1952 kisoihin.

9 Museon uuteen WebMusketti-ohjelmaan luetteloitiin koko vuoden 2009 kartunta ja lisäksi reilut 200 esinettä, jotka oli jätetty vuoden 2008 kartunnasta odottamaan luettelointijärjestelmän vaihtoa. Luetteloituja esineitä oli yhteensä 460 (386/2008). Kaikki nämä esineet valokuvattiin ja kuvat liitettiin luettelointitietojen yhteyteen WebMuskettiin. Verkossa olevaan Helsingin olympiakisojen 1940 ja 1952 esinetietokantaan lisättiin tiedot ja valokuvat 15 uudesta esineestä. Urheilumuseon tietokantauudistus herätti kiinnostusta myös muissa museoissa. Vuoden 2009 aikana WebMusketin toimivuuteen kävi tutustumassa edustajia neljästä eri museosta. Museon esinekokoelman keväällä 2008 aloitettu inventointi jatkui koko toimintavuoden. Kaikista inventoiduista esineistä otettiin valokuvat. Vuonna 2009 inventoitiin ja valokuvattiin noin 600 esinettä. Toimintavuoden loppuun mennessä museon kokoelmista oli valokuvattu yhteensä noin 1000 esinettä. Museo lainasi kokoelmistaan esineitä seitsemälle lainaajalle. Lainattuja esineitä oli yhteensä 18 kappaletta. Vuoden 2009 lopussa museon videokokoelmassa oli yhteensä 884 nauhaa, julistekokoelmassa yhteensä 2375 julistetta ja äänitekokoelmassa 409 nimikettä. Museon valokuva-arkistosta toimitettiin valokuvia yhteensä 78 asiakkaalle (115/2008). Keskimääräinen laskutus asiakasta kohti oli 137 euroa (alv 0 %). Urheilumuseosäätiön uusille verkkosivuille suunniteltiin kuvakauppa. Työryhmä Pia Arvo, Kaj Ojala ja Merja Vilen sai valmiiksi suunnitelmat kuvakaupan ulkoasusta hakuominaisuuksiin asti. Kauppaa varten skannattiin ja käsiteltiin 450 valokuvaa. Toiminta valtakunnallisena erikoismuseona Suomen Urheilumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, joka koordinoi urheilumuseotoimintaa Suomessa. Urheilumuseo noudattaa valtakunnallisessa toiminnassaan Museoviraston kanssa vuonna 2008 tehtyä tulossopimusta, joka pohjautuu Urheilumuseon laatimaan erikoismuseostrategiaan. Nurmon urheilumuseohankkeesta annettiin lausunto, joka koski lähinnä suunniteltujen tilojen soveltuvuutta museotoimintaan. Erikoismuseotoiminnasta vastaava intendentti osallistui Suomen Hevosurheilumuseon kokouksiin toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Säätiön johtaja osallistui Jalkapallomuseon, Jääkiekkomuseon ja Nyrkkeilymuseon hallitusten kokouksiin sekä vuosikokouksiin. Suomen Jalkapallomuseon strategiapäivä järjestettiin Eerikkilän Urheiluopistossa 11.5. Suomen Jääkiekkomuseon uusittu perusnäyttely avattiin museokeskus Vapriikissa Tampereella 18.5.

10 Säätiön johtaja tutustui Eero Mäntyranta museoon Pellossa 23.4. Olympiavoittaja Eero Mäntyranta luopui museonsa ylläpidosta toukokuun lopussa. Suomen Urheilumuseosäätiön puolesta Pekka Honkanen kävi keskusteluja Mäntyrannan, Pellon kunnan ja Opetusministeriön edustajien kanssa Eero Mäntyranta-museon mahdollisuuksista jatkaa toimintaansa Pellossa ja kokoelmien siirtymisestä Suomen Urheilumuseon omistukseen. Neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen kokoelman hinnasta. Varalan Urheiluopiston museon tulevaisuudesta keskusteltiin opiston johdon kanssa maaliskuussa. Eri lajien urheilumuseoiden tapaaminen järjestettiin 28.10. Urheilumuseopäivän teemoja olivat esineistön kunnostaminen ja säilyttäminen, kokoelmanhallintajärjestelmät sekä sähköisten palvelujen kehittäminen. Paikalla oli edustajia 12 eri urheilumuseosta. Päivän ohjelmaan kuului lisäksi tutustuminen Helsingin kaupunginmuseon kokoelmakeskukseen. Suomen Urheilumuseo liittyi jäseneksi Matkailumuseoverkostoon, jonka tarkoituksena on edistää matkailun kulttuuriperinnön tallentamista, säilyttämistä, esittämistä ja saavutettavuutta Suomessa. Yhteensä 15 museon muodostaman verkoston keskeisin toimintamuoto on matkailun historiaa esittelevän verkkosivuston ylläpitäminen. Urheilumuseo tuottaa näille sivuille aineistoja muun muassa Helsingin olympiakisoihin, retkeilyyn, talvimatkailuun ja urheilijoiden kilpailumatkoihin liittyen. Toimintavuoden 2009 aikana Urheilumuseo tuotti verkoston käyttöön kolme kokonaisuutta, joiden aiheet olivat: Suomalaisten olympiamatka Ateenaan 1906, Paavo Nurmen Amerikan matka 1925 ja Naisten tunturihiihtokurssit Lapissa 1930-luvulla. Turussa sijaitsevassa Paavo Nurmen kotitalossa vieraili 70 kävijää (73/2008). Kotimuseon avoinna pidosta ja siivouksesta vastasi edellisvuosien tapaan Turun Urheiluliitto. Museohenkilökunnan koulutus Pekka Honkanen ja Kaisa Laitinen osallistuivat Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö seminaariin Suomen kansallismuseossa 23.1.2009. TAKO-yhteistyön tavoitteena on kehittää työnjakoa museoiden tallennusvastuun osalta sekä toteuttaa yhteistyössä nykydokumentointihankkeita. Pekka Honkanen osallistui 4.3. Kuntakamarin järjestämään koulutuspäivään, joka käsitteli riskien hallintaa julkisyhteisössä. Riitta Hannula ja Riikka Jaakola osallistuivat ajankohtaisseminaariin kokoelmien digitoinnista 10. 11.2. Lisäksi Riitta Hannula osallistui KDK-asiakasliittymän tiedotustilaisuuteen 20.8. ja seminaariin kokoelmien luetteloinnin kehittämisestä 20.10. Jonna Kokkola osallistui Suomen museoliiton järjestämille museolehtoripäiville Turussa 10. 11.11. Riikka Jaakola suoritti 28.9. 7.12. Suomen museoliiton ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämän "Tunnista riskit, turvaa kokoelmat" -kurssin. Opetus ja etätehtävät suoritettiin verkossa Museoliiton Moodle-oppimisympäristössä. Kurssiin sisältyi kaksi lähipäivää 28.9. ja

7.12. Vantaalla sekä kuusi tehtäväpäivää Moodlessa. Kurssin aiheita olivat paloturvallisuus, vesivahingot, homevaara, rikollinen toiminta, säilytysolosuhteiden merkitys, museoesineiden säilytys ja käsittely. Merja Vilen osallistui Museoviraston järjestämään WebMusketin pääkäyttäjäkoulutukseen 12.6. ja Kansallisarkiston järjestämään Digitoinnin työpajaan 24.11. Pia Arvo suoritti Suomen museoliiton ja Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toteuttamat koulutukset Verkkosivujen kehittäminen projektina 19.3. 5.5.2009 ja Projektinhallinta -koulutus 17.9. 3.12.2009. Molempiin koulutuksiin sisältyi kolme lähipäivää ja kaksi etäjaksoa, jotka toteutettiin Moodle-oppimisympäristössä. 11 SUOMEN URHEILUKIRJASTO JA TIETOPALVELU Urheilukirjasto Suomen Urheilukirjaston kokoelmien digitointi alkoi toimintavuoden aikana. Ensimmäisenä siirrettiin digitaaliseen muotoon vanhimpien urheilulehtien varhaisimmat vuosikerrat: Suomen Urheilulehti 1898 1909, Kisakenttä 1911 12, Sporten 1881 1886, Uljas 1886 87 ja Urheilija 1897. Lisäksi digitoitiin vanhin suomenkielinen urheilukirja, Karl Göösin kirjoittama Voimistelun Harjoitus-Oppi vuodelta 1868. Toimintavuoden alussa noin 15 hyllymetriä Helge Nygrénin kokoelmasta siirrettiin Karkkilan museovarastoon. Toimenpiteen ansiosta kirjavaraston tilanahtaus hellitti olennaisesti. Varastotilaa lisäsi myös poistokirjojen myyntitapahtuma, joka järjestettiin 24.10.2009. Kirjaston tunnuslukuja Suomen Urheilukirjaston asiakkaista jatkuvasti suurempi osa on tutkijoita, jotka käyttävät ensisijaisesti kirjaston käsikirja- ja varastoaineistoja täydentäen näin arkistoaineistoon perustuvaa työtään. Kotilainojen osuus kirjaston palveluista näyttää edelleen vähenevän lainojen kokonaismäärä oli toimintavuoden 2009 aikana 1382 (1757/2008). Kävijämäärä sen sijaan oli vilkastuneen tutkijakäytön myötä hienoisessa nousussa ollen 2059 (1953/2008). Luetteloitujen niteiden kokonaismäärä kasvoi vain hieman varastopoistojen ja kirjamyyntitapahtuman ansiosta. Luetteloitujen niteiden kokonaismäärä oli 22 585 (22 509/2008). Kirjaston verkkosivujen kautta päivitettävässä artikkeliviitetietokannassa oli vuoden lopussa lähes 45 000 viitettä kokoelmiin kuuluvien lehtien artikkeleihin. Kirjaston luettelointijärjestelmästä, Web-Origosta, tehtiin vuoden 2009 aikana yhteensä 47 646 hakua 1992 käyttäjän toimesta.

12 Vuoden urheilukirja Urheilukirjaston näkyvin tapahtuma toimintavuoden aikana oli Vuoden urheilukirjan julkistaminen 27.1.2009. Vuoden urheilukirjaksi 2008 valittiin Raviurheilun maailma, jonka on kirjoittanut Vili Pesu ja kustantanut Mäntykustannus. Vuoden urheilukirja -kilpailussa palkittiin kunniamaininnalla Anu Puromiehen kirjoittama ja WSOY:n kustantama Tähtiä jäällä tarinoita taitoluistelusta. Vuoden urheilukirjan palkitsemisen yhteydessä Tapio Pekola ja Urho Salo saivat kunniakirjan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta suomalaisen urheilukirjallisuuden parhaaksi tehdystä työstä. Tietopalvelu Urheilukirjaston Tietopalvelu toimitti taustatilastoja kolmeen Teoksen kustantamaan muistelmateokseen: mäkihyppääjä Janne Ahosen sekä jalkapalloilijoiden Jari Rantasen ja Aulis Rytkösen henkilöhistoriakirjoihin. Useiden aiempien vuosien tapaan Tietopalvelu toimitti Suomen Olympia-Akatemian raportin, joka koostui Olympia-Akatemian 23. ja 24. istunnossa pidetyistä esityksistä. Tietopalvelu oli aktiivisesti mukana Veikkausliigan 20-vuotisjuhlakauden verkkohistorian teossa. Erikoistutkija Vesa Tikander kirjoitti sivustolle esittelyt liigan kausista ja seuroista, osastonjohtaja Matti Hintikka vastasi valmentajaesittelyistä ja informaatikko Kaj Ojala sivuston teknisestä toteutuksesta. Tietopalvelu toimitti MTV3-kanavalle perusteelliset taustatilastot sekä alppihiihdon että mäkihypyn kaikista maailmancup-osakilpailuista sekä kaudella 2008 09 että kaudella 2009 10. Mittavien tiedonhakujen joukkoon kuuluivat Tietopalvelun Veikkaaja-lehdelle toimittamat Valioliiga-kauden 2009 10 pelaajaesittelyt. Opetusministeriölle Tietopalvelu toimitti useita tiedonhakuja, joista laajin oli selvitys suomalaisurheilijoiden menestyksestä nuorten arvokilpailuissa 2000-luvulla. Tietopalvelun toimintakauden merkittävin projekti oli loppuvuoteen painottunut Vancouver 2010 -tiedotusmateriaalin toimittaminen Suomen Olympiakomitealle. Tietopalvelu toimitti Suomen olympiajoukkueeseen nimettyjen urheilijoiden esittelytekstit ja tilastot Olympiakomitean verkkosivuille. Osana Olympiakomitean tiedotusmateriaalia ilmestyi lokakuussa medialle jaettu Vancouver 2010 Info, jonka toimitustyöstä Tietopalvelu vastasi. Syksyllä Olympiakomitea ja Tietopalvelu aloittivat projektin, jossa kaikkien suomalaisten olympiaedustajien perustiedot ja olympiasaavutukset syötetään Olympiakomitean Zeus-tietokantaan. Suomen Tietotoimistolle Tietopalvelu toimitti yleisurheilun MM-kisojen tilastopaketin. Tietopalvelun media-asiakkaille suunnattu Artikkelipalvelun juttuja lähetettiin tilaajille edelleen viikoittain kyseessä oli Artikkelipalvelun 25. ilmestymisvuosi. Toimintakauden mittaan Tietopalvelu toimitti artikkeleita alan kotimaisiin lehtiin: Liikunta&Tiede-, Motion- ja Veikkaajalehteen sekä kunto-opasesittelyn Kirjastolehteen.

13 Tietopalvelun ulkomaisista asiakkaista merkittävin oli Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n vuosikirja European Football Yearbook, johon erikoistutkija Vesa Tikander toimitti Suomen jalkapalloa käsittelevän osion. Tietopalvelu vastasi lisäksi useisiin ulkomailta tulleisiin tiedonhakuihin, jotka saapuivat Suomen Olympiakomitean välittäminä. Yhteistyö Yhteisöjäsenyys International Society of Olympic Historians (ISOH) -yhdistyksessä tarjosi Urheilukirjastolle ja Tietopalvelulle merkittävän yhteistyöväylän maailman urheiluhistorioitsijoiden suuntaan. Osastonjohtaja edusti kirjastoa Liikunnan tiedonvälitysyksiköiden kokouksissa Tampereella UKK-instituutissa 25.3. sekä Jyväskylän yliopiston kirjastossa 2.11. Tietopalvelu toimitti Suomen Urheilugaalan palkintoehdokkaista taustamateriaalia sekä Suomen urheilun Hall of Fame -galleriaan valittujen urheilijoiden henkilöesittelyt. Osastonjohtaja osallistui Urheilugaalan palkintoraadin kokouksiin. Osastonjohtaja toimi erikoiskirjastojen neuvoston työvaliokunnan jäsenenä kevääseen 2009 saakka. Urheilukirjaston tiloissa järjestettiin Pro Olympia -yhdistyksen jäsenten kokoelmista koostettu pienoisnäyttely 7.10. 31.12. SUOMEN URHEILUARKISTO Säilytys- ja tutkimustilat Arkistojen säilytys tapahtuu pääsääntöisesti Urheilumuseosäätiön makasiineissa. Lisätilaa on vuokrattu Kansallisarkiston Siltavuoren tiloista, jonne on siirretty suurempia järjestettyjä ja luetteloituja kokonaisuuksia. Lainat asiakkaille on toimitettu entiseen tapaan kahden päivän sisällä. Kotisivuilla ja tutkijatiloissa ilmoitetaan Siltavuoreen siirretyistä arkistoista ja toimitusajoista. Etävaraston ansiosta on vapautunut lisätilaa uusille lahjoituksille ja pienemmille järjestö- ja henkilöarkistoille. Siltavuoren etävaraston käytössä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Aineistoja on haettu tutkijoille Urheilukirjastoon, palautettu käytettyjä arkistoja, lisätty uutta materiaalia Siltavuoressa säilytettäviin tai tehty asiakkaalle tiedonhakuja. Käyntejä etävarastoon kertyi 24 (24/2008). Vuoden lopussa oli Siltavuoreen sijoitettu 49 järjestö- ja 7 henkilöarkistoa. Hyllymetreinä aineistoa oli vuoden lopussa 359,39 (336,02/2008). Arkistoja siirrettiin etävarastoon kuluneena vuonna 23,37 hyllymetriä.

14 Arkistosiirrot ja aineistojen määrät Arkistoja otettiin vastaan 62 kappaletta (69/2008). Merkittäviä laajempia kokonaisuuksia olivat Koululiikuntaliiton aineisto ja urheiluseuroista Pakilan Visan, Roihuvuoren Roihun, Helsingin Työväen Pursiseuran sekä Lahden Taimin materiaali. Näille järjestöille annettiin luovutukseen liittyviä neuvoja tai järjestettiin arkistonhoidon koulutustilaisuuksia. Aineistot saatiin siten lähes täydellisesti seulottuina. Henkilöarkistoista merkittäviä tallennuksia olivat suunnistuksen piirissä toimineen Allan Karin ja jalkapallotehtävissä vaikuttaneen Georg Krutelewin arkistot. Lisäksi seurojen haja-aineistoa ja pienpainatteita on lähetetty arkistoon postitse tai siirretty kirjastosta arkistoon. Uusia järjestöarkistoja otettiin vastaan 9 (16/2008). Lisäaineistoja luovutettiin 23 järjestöarkistoon (23/2008). Uusia henkilöarkistoja lahjoitettiin 9 kappaletta (15/2008) ja lisäaineistoja 3 (8/2008). Vastaanotetun arkistoaineiston vuosikasvu oli 56,70 hyllymetriä (52,81/2008). Järjestöarkistojen määrä toimintavuoden lopussa oli 314 (324/2008), seura-arkistojen 1949 (1931/2008) ja henkilöarkistojen 300 (293/2008) kappaletta. Arkistoja on tietokantaan liittyneiden virheellisten tietojen korjausten yhteydessä siirretty ryhmästä toiseen, mikä on vaikuttanut esimerkiksi järjestöarkistojen kappalemäärän laskuun. Aineistojen kokonaismäärä oli 1546,18 hyllymetriä (1520,61/2008). Arkistonmuodostajia oli 2569 kappaletta (2548/2008). Tiedonhallintajärjestelmä Alkuvuonna tutustuttiin muun muassa Kansan Arkiston, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston sekä Museoviraston tiedonhallintajärjestelmiin. Soveliaimmaksi ja taloudellisesti pieneen arkistoon järkevimmäksi todettiin kuitenkin etaikan kehittämä arkistosovellus. Sovelluksen käyttö aloitettiin toukokuussa. Uusi sovellus on web-selainpohjainen. Järjestelmä mahdollistaa myös Word-tiedostojen liittämisen, joita ovat esimerkiksi asiakkaan kannalta tärkeät arkistoluettelot. Luetteloita oli vuoden lopussa 259 (151/2008). Sovelluksessa järjestöjen luetteloita oli 81, seurojen 174 ja henkilöiden 4 kappaletta. Muut luettelot löytyvät paperisina asiakaspalvelutiloista. Tietokannasta voidaan hakea aineistoja myös kunnan ja asiasanaston mukaan. Kuluneena vuotena aloitettiin arkistonmuodostajittain hakusanojen ja sijainnin syöttäminen aiemmin puuttuneisiin kohtiin. Tietojen lisääminen ja siirrossa tapahtuneiden vähäisten virheiden korjaaminen jatkuu urheiluseurojen osalta vielä vuoden 2010 aikana. Tietokantaan siirrettiin myös arkiston kansallinen ja kansainvälinen urheiluaineistojen sekä tutkimusten ja keräysten rekisterit. Kansalliseen rekisteriin merkitään tiedot aineistoista, joita säilytetään muissa laitoksissa, järjestötiloissa tai henkilöiden hallussa. Kansalliseen rekisteriin oli kirjattu 272 arkistonmuodostajan tiedot (271/2008) ja kansainväliseen rekisteriin (ulkomailla sijaitsevat arkistot) 11 arkistonmuodostajaa (11/2008). Tutkimukset ja keräykset luetteloidaan kirjaston Web-Origo-tietokantaan, mutta asiakaspalvelu ja säilytys tapahtuvat arkiston puolella. Tietoja tutkimuksista ja keräyksistä oli 216 (211/2008).

15 Arkistojen järjestäminen, luettelointi ja asiakaspalvelu Arkistoja järjestettiin 89,39 hyllymetriä (31,17/2008). Lukuun sisältyy Suomen Olympiakomitean (28,15 hm), Suomen Painonnostoliiton (24,08 hm) ja Suomen Kuntourheiluliiton (8,77 hm) laajempien kokonaisuuksien valmistuminen. Kaarina Karin säätiön myöntämällä tuella työskennellyt Mikko Mäkinen järjesti naisvoimisteluun liittyviä aineistoja ja Kisakallion Urheiluopiston lisäaineistot. Aineistoja seulottiin 36,24 hyllymetriä. Uusia arkistoluetteloja valmistui 24 kappaletta (23/2008). Lisäaineistoja liitettiin 13 arkistonmuodostajaan. Harjoittelijan, talkoolaisten ja Kaarina Karin säätiön myöntämän tuen turvin työskennelleiden henkilöiden ansiosta kuluneena vuonna järjestettiin arkistoja kolminkertainen määrä vuoteen 2008 verrattuna. Urheiluarkiston materiaalin käyttö oli tunnuslukujen mukaan edellisen vuoden tasolla. Uusien arkistoluetteloiden lisääminen sähköiseen tietokantaan on asiakkaiden taholta koettu hyvin positiivisena ja heijastuu myös halukkuutena siirtää aineistoa Urheiluarkistoon. Arkistokäyntejä tehtiin kaikkiaan 432 (346/2008). Asiakirjoja käyttöönsä tilanneita tutkijoita kävi 316 henkilöä (304/2008). Puhelimitse ja sähköpostilla tehtiin 121 tiedonhakua (108/2008). Arkistoyksikköjä (kotelo, sidos, laatikko) tilattiin 948 kappaletta (1001/2008). Kaukolainoja lähetettiin 3 kertaa (5/2008). Yksityisten keskusarkistojen yhteistyö ja digitointiprojektit Opetusministeriö myönsi yksityisille keskusarkistoille vuosiksi 2009 2010 yhteensä 780 000 euron avustuksen, jolla käynnistettiin asiakirjojen, mikrofilmien ja karttojen digitointi. Kukin arkisto priorisoi omat digitoitavat aineistonsa. Urheiluarkiston osalta todettiin keskusjärjestöjen ja Suomen Olympiakomitean toimintakertomukset käytettävyytensä perusteella ensisijaisiksi kohteiksi. Lisäksi listattiin Suomen Valtakunnan Urheiluliiton mikrokortteina olevat hallinnon pöytäkirjat 1906 1950, Suomen Pesäpalloliiton kilpailupöytäkirjat vuosilta 1926 1970, konservoinnin tarpeessa oleva Suomen Purjehtijaliiton pöytäkirjasidos vuosilta 1906 1928, SVUL:n seurakyselylomakkeet vuodelta 1915 sekä piirijärjestöjen toimintakertomukset. Digitoinnin valmistelu edellytti ohjeita, jotka laati arkistojen valitsema työryhmä. Ohjeiden mukaan kukin arkisto valmisteli kotelojen ja muiden arkistoyksiköiden digitointiohjeet. Kilpailutetuista yrityksistä valittiin Monikko digitoimaan paperiasiakirjat ja Itella mikrofilmit. Urheiluarkiston kortteja digitoidaan 4949 ja paperiasiakirjoja resurssien mukaan 19 472 51 403 sivua. Projektin taloutta ja pitkälti myös muuta koordinointia on hoitanut Porvarillisen Työn Arkisto. Yksityiset keskusarkistot saivat avustusta myös äänitteiden digitointiin. Vuonna 2009 lähetettiin Mikkelin ammattikorkeakouluun 66 tuntia Suomen Urheilumuseossa ja -arkistossa säilytettäviä veteraanihaastatteluja. Yksityisten keskusarkistojen yhteistä ääniteprojektia on hallinnoinut Kansan Arkisto.

16 Koulutus, neuvonta ja arkistovierailut Urheiluarkisto on viime vuosina yhä enemmän keskittynyt kouluttamaan arkistoluovutuksia suunnittelevien järjestöjen edustajia. Useimmiten neuvontaa on annettu järjestön omissa tiloissa, jolloin on voitu havainnollisesti ohjeistaa aineistojen supistamisessa ja uudelleen koteloinnissa. Muukin ohjeistaminen on ollut helpompaa, kun järjestön omat asiakirjat ovat toimineet havainnollisina esimerkkeinä. Neuvontaa ja arkistointiohjeita annettiin vuoden 2009 aikana kaikkiaan 17 järjestölle. Arkistointikursseja tai perusteellisia arkistoinnin koulutustilaisuuksia järjestettiin toimintavuoden aikana neljälle urheilujärjestölle. Tilaisuuksiin osallistui 47 henkeä. Suomen Urheiluhistoriallisen seuran, Lahden Hiihtomuseon ja Suomen Liikunnan ja Urheilun yhteisille urheiluhistorian kirjoittajakursseille Lahdessa 31.8. osallistui Ossi Viita luennoiden järjestöhistorian kirjoittamisesta ja käsikirjoituksen muokkaamisesta kirjaksi. Erikoistutkija Viita antoi myös Kajaanin Kipinän 100-vuotishistoriankirjoittajalle ja Suomen Luisteluliiton historiankirjoittajalle neuvontaa kirjan laatimisessa. Kisakallion Urheiluopiston 40 opiskelijaa vieraili toukokuussa Urheilumuseosäätiössä. Opiskelijat tutustuivat kirjaston ja arkiston kokoelmiin sekä museon näyttelyyn tehtävien avulla. Svenska Litteratursällskapetin ja Kansallisarkiston edustajat vierailivat 25.8. tutustumassa Urheiluarkiston uuteen tiedonhallintajärjestelmään. Käynnin yhteydessä keskusteltiin tietokannan metatietojen soveltuvuudesta Kansallisen Digitaalisen kirjaston (KDK) hankkeeseen. Tutkimus, julkaisut ja edustukset Erikoistutkija Ossi Viidan kirjoittama TUL:n painihistorian toinen osa 1939 1979 julkaistiin cdrom muodossa Äänekoskella 24.1. järjestön mestaruuspainien yhteydessä. Ossi Viita aloitti Pakilan Visan 75-vuotishistorian kirjoittamisen. Hän on ottanut vastaan seuran arkistoa, käynyt läpi aineistoa ja haastatellut seuran veteraaneja. Historia valmistuu maaliskuussa 2011. Liikunnan tiedonvälitysyksikköjen neuvottelupäiville 25.3. UKK-instituutissa osallistui arkistonhoitaja Heli Yrjänäinen. Yksityisarkistojen kokoukseen 7.9. Svenska Litteratursällskapetin tiloissa osallistui Ossi Viita. Aiheena oli KDK ja metadata. Porvarillisen Työn arkistossa järjestettiin 23.9. Yksityisten keskusarkistojen digitointiprojektiin liittyvä kokous, johon osallistuivat Ossi Viita ja Heli Yrjänäinen. Kokouksessa käsiteltiin digitointiprosessin käytännön ohjeistus. Suomen Kirjallisuuden seuran järjestämään metadata-tapaamiseen 28.9. osallistui Ossi Viita. Kansallisarkiston järjestämään tilaisuuteen Arkistot ja Kansallinen Digitaalinen Kirjasto -päivä 5.10 osallistui Ossi Viita.

17 Heli Yrjänäinen on ollut jäsenenä Liikunnan tiedonvälitysyksikköjen neuvottelupäivillä. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ JA EDUSTUKSET Kansainvälisesti Suomen Urheilumuseosäätiö toimii läheisessä yhteistyössä erityisesti Viron ja Ruotsin urheilumuseoiden sekä Kansainvälisen Olympiakomitean museon aloitteesta perustetun, kymmenen museon muodostaman Olympic Museum Networkin kanssa. Olympic Museum Networkin kokous järjestettiin Lausannessa 4 6.6. Kokouksessa sovittiin uudesta, kolmivuotisesta yhteistyöstä ryhmän museoiden kesken. Sopimus vuosiksi 2010 2012 allekirjoitetaan alkuvuodesta 2010. Vuonna 2008 perustetun Nordic Network for Sports Museums kokous pidettiin Tukholmassa 18. 19.3. Kokoukseen osallistuivat johtaja Pekka Honkanen, osastonjohtaja Kaisa Laitinen ja museolehtori Jonna Kokkola. Museolehtori osallistui lisäksi Oslossa 8.9. järjestettyyn Nordic Network -verkoston museolehtoritapaamiseen. Pohjoismaisen verkoston seuraava kokous järjestetään Helsingissä huhtikuussa 2010. Pekka Honkanen osallistui Amsterdamin ja Qatarin olympiamuseoiden yhteistyökokoukseen Amsterdamissa 30.10. 2.11. Osastonjohtaja Matti Hintikka osallistui International Association for Sport Information järjestön kongressiin Canberrassa 6. 14.3. pitäen esityksen aiheesta Financing of Sports Information and Databases. Case: Information Service of the Sports Library of Finland. Helsingin vuoden 1952 kisojen 800 metrin olympiavoittaja Malvin Whitfield vieraili museossa 18.8. Johtaja Pekka Honkanen on toiminut opetusministeriön asettaman Pro Urheilu tunnustuspalkintotyöryhmän asiantuntijajäsenenä, urheilijoiden ammattienedistämissäätiön apurahatoimikunnan puheenjohtajana, UEFA-lisenssivalituslautakunnan jäsenenä, Suomen Urheilujohtajaveteraanit ry:n hallituksen jäsenenä sekä Historia -lehden toimituskunnassa ja lehden kolumnistina. Kaisa Laitinen jatkoi Teatterimuseon säätiön hallituksen jäsenenä ja Ossi Viita Urheiluhistoriallisen seuran hallituksen jäsenenä. MARKKINOINTI, TIEDOTUS JA JULKAISUTOIMINTA Marraskuussa 2008 SLU:n jäsenjärjestöille tehty tunnettuuskysely osoitti, että Suomen Urheilumuseosäätiön palvelut tunnetaan varsin huonosti yhden keskeisimmän kohderyhmän, urheiluorganisaation, piirissä. Vuoden 2009 yhdeksi tulostavoitteeksi asetettiin uuden palveluesitteen tuottaminen. Esitettä varten valokuvattiin museon näyttelyä, säätiön palvelutiloja, palvelutilanteita ja esineistöä. Suomen Urheilumuseosäätiön palveluesite valmistui joulukuussa. Esitteestä otettiin 1500 kappaleen painos ja se toimitetaan keskeisimmille kohderyhmille vuoden 2010 alussa. Suomen Urheilumuseosäätiöllä on pääyhteistyösopimukset Veikkaus Oy:n, Luottokunnan ja Diacorin kanssa.

18 Suomen Urheilumuseosäätiön verkkosivujen käytön lisäämiseksi ja tehostamiseksi tuotettiin verkkostrategia ja sivujen uusimissuunnitelma. Säätiön hallitus hyväksyi strategian kokouksessaan marraskuussa. Sivujen uusimista varten säätiön henkilökunnasta perustettiin verkkotyöryhmä. Sivujen sisältösuunnitelma valmistui joulukuussa ja suunnitelman mukaan uudet verkkosivut julkistetaan lokakuussa 2010. Säätiön kotisivuilla rekisteröitiin toimintavuonna 27 514 käyntiä (20 092/2008) ja 105 817 näyttökertaa (71 739/2008). Vuoden 2008 toimintakertomuksessa esitetyt huomattavasti pienemmät luvut johtuivat palvelun tuottajan, etaika Oy:n, tilastollisesta virheestä. Suomen jälkeen eniten käyntejä kertyi Venäjältä (464), Yhdysvalloista (344) ja Ruotsista (270). Välitön poistumisprosentti sivustolta on 51,91 prosenttia ja keskimääräinen aika 2:30. Päätetyn strategian mukaisesti poistumisprosentin on suunniteltu laskevan neljäänkymmeneen ja keskimääräisen ajan sivustossa nousevan kolmeen minuuttiin vuoteen 2012 mennessä. Paavo Nurmi -verkkosivujen sisältö päivitettiin ja samalla uudistettiin sivujen ulkoasu. Urheilukirjaston luettelointijärjestelmästä, Web-Origosta, tehtiin vuoden 2009 aikana yhteensä 47 646 hakua 1992 käyttäjän toimesta. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisusarjan 40. teos, Risto Nikun kirjoittama Kovaa peliä Alpeilla, julkistettiin joulukuussa. Kirjaa myytiin vuoden loppuun mennessä 86 kappaletta. Säätiön verkkosivuilla olevan museokaupan kautta tehtiin vuoden aikana 36 kirjatilausta (29/2008). Verkkokaupan kirjatilauksissa tehtiin yhteistyötä Juoksija-lehden kanssa. Suomen Urheilumuseon ystäväyhdistys, Urheilumuseoklubi, palkitsi jo 17. kerran Urheiluvuoden yllättäjän Olympiastadionilla järjestetyssä tilaisuudessa. Urheiluvuoden 2009 yllättäjäksi valittiin pyöräilijä Jussi Veikkanen, jolle luovutettiin perinteiseen tapaan palkinnoksi taiteilija Eero Heikkisen maalaus. Vuonna 2009 säätiön tiloissa järjestettiin 174 tilaisuutta (165/2008). Tilaisuuksien kävijämäärä vuonna 2009 oli 4557 henkeä (5709/2008). Tilaisuuksien tarjoilussa säätiön yhteistyökumppanina on Sodexo Oy. Yhteistyössä Sodexon kanssa järjestettiin markkinointitilaisuus valtionyhtiöiden pääjohtajien sihteereille 25.2. ja Hansel-sopimusasiakkaille 2.6. Suomen Urheilumuseosäätiö on yhteistyökumppanina Suomen Urheilugaalassa. Johtaja Pekka Honkanen toimii Urheilumuseosäätiön edustajana järjestelytoimikunnassa ja lisäksi Tietopalvelu taustoittaa palkintoehdokkaiden esittelyt. Vuoden 2009 Urheilugaala pidettiin 12.1. Suomen Urheilumuseosäätiö perusti Urheilugaalan yhteyteen suomalaisen urheilun sankarigallerian (Hall of Fame). Hall of Fameen nimettiin 30 edesmennyttä urheilun ja liikuntakulttuurin merkittävää vaikuttajaa. Nimetyt julkistetaan Urheilugaalassa vuoden 2010 alussa. Suomen Urheilumuseosäätiö perustaa vuonna 2010 Hall of Fame -toimikunnan, joka vuosittain nimeää sankarigallerian uudet jäsenet.