JOHDANTO 1 HALLINTO 2 HENKILÖKUNTA 3 SUOMEN URHEILUMUSEO 5 SUOMEN URHEILUKIRJASTO JA TIETOPALVELU 14 SUOMEN URHEILUARKISTO 16

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 HALLINTO 2 HENKILÖKUNTA 3 SUOMEN URHEILUMUSEO 5 SUOMEN URHEILUKIRJASTO JA TIETOPALVELU 14 SUOMEN URHEILUARKISTO 16 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ, EDUSTUKSET JA KOULUTUS 22 MARKKINOINTI, JULKAISU- JA TUTKIMUSTOIMINTA 23

3 1 JOHDANTO Suomen Urheilumuseosäätiön toiminta perustui marraskuussa 2010 päätettyihin strategisiin linjauksiin vuosille Toiminta-ajatuksen mukaan Urheilumuseo toimii palvelu- ja asiantuntijaorganisaationa. Se tallentaa urheilu- ja liikuntakulttuurin kansalliskokoelman ja tutkii sekä välittää siihen liittyvää aineistoa. Palvelut tarjoavat luotettavaa tietoa, elämyksiä ja kohtaamisia menneisyyden kanssa Suomen Urheilumuseo toimii luotettavana ja asiantuntevana lähteenä suomalaiselle urheilutiedolle sekä monipuolisena oppimispaikkana kaikille. Strateginen visio on: Urheilumuseo tulevaisuuden muisti. Toiminnan avainalueita ovat kokoelmapalvelut, tietopalvelut, henkilöstö ja elämyksellisyys, sekä arvoja luotettavuus, ammattitaitoisuus, asiakaslähtöisyys ja aktiivisuus. Suomen Urheilumuseon tilatarvekartoitus valmistui toimintavuoden aikana. Suunnitelman mukaan uutta tilaa tulisi noin 600 neliömetriä. Laajennuksessa ja saneerauksessa pääpaino on museo-opetuksen tarvitsemissa työpajatiloissa, erikoisnäyttelytilan lisäämisessä ja varastotiloissa. Kartoitus liitettiin Stadion-säätiön laatimaan Olympiastadionin uudistussuunnitelmaan. Uudistuksen suunnittelu käynnistyy aikaisintaan syksyllä Innolink Research Oy toteutti Suomen Urheilumuseosäätiön palveluiden kehittämistutkimuksen helmikuussa. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsenjärjestöt sekä muutamat yhteistyökumppaniyritykset. Toimintavuonna aloitettiin brändin kehittäminen yhtenäisen viestin luomiseksi myynnin ja markkinoinnin toimenpiteille. Brändin vahvistaminen toteutetaan Urheilumuseo -nimen kautta. Kehitystyötä varten Sponsor Insight toteutti Suomen Urheilumuseotutkimuksen keväällä Museopalvelujen toimivuuden arvioimiseksi toteutettiin lisäksi kaksi asiakaskyselyä, joissa palvelut arvioitiin kiitettäviksi. Brändin vahvistamisen ohessa panostettiin palvelujen tehokkaampaan markkinointiin. Markkinointisuunnitelma valmistui toimintavuoden lopussa. Verkkostrategiassa tavoitteeksi asetettua yksittäistä käyntiä vuoden aikana ei saavutettu. Säätiön verkkosivuilla vieraili kävijää. Välitön poistumisprosentti on laskenut 47,33:een, eli lähelle tavoitteena ollutta 40 prosenttia. Kokoelmien digitoinnissa noudatettiin joulukuussa 2010 valmistunutta suunnitelmaa.

4 2 Digitointiin saatiin harkinnanvaraisia valtionavustuksia, joten työhön pystyttiin kohdentamaan henkilöresursseja aikaisempia vuosia enemmän. Strategisten linjausten mukaisesti Urheilumuseo aloitti toimintavuonna kaksi laajaa tutkimushanketta. Suomalaisen liikunta- ja urheilukulttuurin juuret, nykyisyys ja muutossuunnat -tutkimuksen ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2012 ja toinen vaihe alkuvuodesta Projektiin on saatu opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustus. Syyskuun alussa käynnistettiin soihtuviestiprojekti, jonka tavoitteena on kerätä muistitietoa ja julkaista viestiä sekä soihtuja käsittelevä tutkimus syksyllä Molempiin projekteihin on palkattu erikoistutkija. Suomen Urheilumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, jonka tehtävät on säädetty museoasetuksessa. Neuvottelu asetuksen mukaisesta valtakunnallisesta toiminnasta käytiin Museoviraston edustajien kanssa lokakuussa. Solmittu tulossopimus kattaa vuodet Urheilumuseon näyttelyihin tutustui vuonna 2011 yhteensä kävijää. Museon kävijämäärä nousi edellisestä vuodesta 45 prosenttia. Pitkään tavoitteena ollut vierailijan määrä ylittyi selvästi. Vuoden 2011 taloudellinen tulos oli hyvä. Säätiön toimintabudjetti oli euroa. Oman palvelutoiminnan tuottojen määrä oli euroa, joka on 17,4 prosenttia säätiön kaikista tuotoista ilman projektiavustuksia. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tilikauden ylijäämä on ,20 euroa. HALLINTO Toimintavuosi oli Urheilumuseosäätiön hallituksen kolmivuotiskauden toinen. Hallituksen puheenjohtajana toimi FT Keijo K. Kulha, varapuheenjohtajana professori Seppo Hentilä ja jäseninä myynti- ja markkinointijohtaja Ursula Lindholm, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Elo sekä viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma. Toimintavuoden aikana hallitus kokoontui kaksi kertaa. Hallituksen nimeämä taloustoimikunta jatkoi työtään taloudellisten asioiden valmistelemiseksi. Taloustoimikunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Risto Nieminen ja jäseninä toimitusjohtaja Heikki Kapanen, toimitusjohtaja Vesa Mars ja markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Elo. Taloustoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Hyväksytyn strategian mukaisesti Suomen Urheilumuseo panostaa vahvemman ja selkeämmän brändin kehittämiseen. Kehittämistyötä ohjaamaan hallitus nimesi brändityöryhmän, johon hallituksen jäsenistä kuuluvat Jari Elo ja Ursula Lindholm sekä ulkopuolisena asiantuntijana Kimmo Vertio. Sihteerinä toimi Pekka Honkanen. Työryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.

5 3 Hallituksen ja taloustoimikunnan yhteinen joululounastapaaminen pidettiin Vuoden parhaalle urheilukirjalle myönnettävän Helge Nygrén -palkinnon valintaraatiin kuuluivat puheenjohtajana Hilla Blomberg ja jäseninä Kai Gardberg, Susanna Luikku, sekä Mika Wickström. Raadin jäsen Erik Relander menehtyi vaikeaan sairauteen Raadin sihteereinä toimivat Matti Hintikka ja Vesa Tikander. Säätiön tilintarkastajina vuonna 2011 toimivat Heikki Kahakorpi ja HTM Reijo Salonen sekä varatilintarkastajina ekonomi Mikko Leppänen ja HTM Raimo Hakola. Säätiön henkilökunnan luottamushenkilönä toimi Riitta Forsman ja työsuojeluvaltuutettuna Ossi Viita asti. Uudeksi työsuojeluvaltuutetuksi valittiin Kalle Rantala. HENKILÖKUNTA Säätiön henkilökuntaan kuului toimintavuoden lopussa 13 vakituisessa työsuhteessa olevaa kuukausipalkkaista henkilöä. Säätiö käytti lisäksi tuntipalkkaista henkilökuntaa esimerkiksi museon valvonnassa ja tietopalvelussa. Laskennallisia henkilötyövuosia säätiöllä oli toimintavuonna kaikkiaan 17. Säätiön johtaja ja osastonjohtajat kävivät henkilökunnan kanssa arviointikeskustelut henkilökohtaisesta palkanosasta lokakuussa. Arvioinnin mukaiset palkankorotukset tulivat voimaan Jokaisen vakituiseen henkilökuntaan kuuluvan kanssa sovittiin vuoden 2012 tulostavoitteet kirjallisesti. Säätiön johtaja kävi henkilökohtaiset kehityskeskustelut koko henkilökunnan kanssa joulukuussa. Henkilökuntakokouksia pidettiin vuoden 2011 aikana neljä. Lisäksi henkilökunta kokoontui kaksi kertaa tekemään Urheilumuseosäätiön toiminnan sisäisen arvioinnin. Urheilumuseosäätiön johtoryhmän (säätiön johtaja ja osastojen johtajat) kokouksia pidettiin yhdeksän. Urheilumuseosäätiöllä on henkilökunnan työterveyshuollosta sopimus Diacor Oy:n kanssa. Toimintavuonna henkilökuntaetuna oli työpaikkaruokailun lisäksi liikunta- ja virikesetelit. Henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi on koko vuoden toiminut Tyhy-työryhmä. Sairauslomapäiviä henkilökunnalla oli kaikkiaan 68 (81/2010), eli 4,0 henkilötyövuotta kohti. Yleisjohto: johtaja Pekka Honkanen -toiminnanjohto, talous johtajan sijainen Kaisa Laitinen -talous (ks. museo) johdon assistentti Pia Arvo -yritystilaisuudet Urheilumuseo: osastonjohtaja Kaisa Laitinen -museon johto ja talous -säätiön johtajan sijainen intendentti Riitta Forsman -erikoismuseotoiminta

6 4 museolehtori Jonna Kokkola -äitiyslomalla alkaen museolehtori Henriikka Heikinheimo alkaen valokuva-arkiston hoitaja Merja Vilen erikoistutkija Terttu Mämmelä alkaen tutkija Riikka Jaakola museoassistentti Leena Pyykkö asti museoassistentti Pauliina Ihalainen tutkimusavustaja Anne Lehmus-Valtonen tutkimusavustaja Pirita Moisio avoinnapitäjät Markus Heikkinen, Emilia Honkanen, Anniina Tikka ja Pauliina Ihalainen Kirjasto ja tietopalvelu: osastonjohtaja Matti Hintikka -kirjaston ja tietopalvelun johto erikoistutkija Vesa Tikander -tietopalvelu informaatikko Kaj Ojala -asiakaspalvelu harjoittelijat korkeakouluharjoittelija Timo Ulkoniemi tuntipalkkaiset tietopalveluavustaja Paavo Alaja, kirjastoharjoittelija Jussi Syväsalmi, tietopalveluharjoittelija Waltteri Hannula, tietopalveluharjoittelija Urho Hintikka Urheiluarkisto: arkistonhoitaja Heli Yrjänäinen -arkiston johto erikoistutkija Ossi Viita -palkaton vapaa alkaen tutkija Kalle Rantala alkaen, arkistoavustaja arkistoassistentti Maija Alasentie harjoittelijat korkeakouluharjoittelija Kalle Rantala työharjoittelija Marco Vitali (3 pv/vk) Projektit: erikoistutkija Jouko Kokkonen -Urheilukulttuurin muutossuunnat projektipäällikkö Jari Toivonen -Koripallomuseoprojekti tutkimusavustaja Jouni Lavikainen -digitointiprojekti, ja tutkimusavustaja Pirita Moisio -digitointiprojekti Eila Uitto (TUL/SvoLi) on tehnyt arkistossa vapaaehtoistyötä henkilökunnan ohjauksessa. Kirjastossa työharjoittelijana on ollut Henri Kammonen ja työelämävalmennettavana Sampo Asikainen.

7 5 SUOMEN URHEILUMUSEO Näyttelytoiminta Urheilumuseolla oli vuonna 2011 yhteensä kävijää (2010:15 836). Kävijämäärä kasvoi peräti 45 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Koululaiskävijöiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 95 %, ja koko toimintavuoden aikana museossa kävi yhteensä 8179 koululaista. Keskimäärin museossa oli 64 kävijää/päivä (2010/44). Toukokuussa päiväkeskiarvo oli ennätykselliset 171 kävijää. Museo toteutti vuonna 2011 neljä vaihtuvaa näyttelyä. Päiväkodeille ja ala-asteen 1-2-luokille suunnatut lastenviikot järjestettiin Teemana oli Urheileva sirkus. Sirkusareenaksi muutetussa vaihtuvien näyttelyiden salissa lapset saattoivat harjoitella sirkusleikkien keskellä tärkeitä motorisia taitoja, joita tarvitaan kaikessa liikkumisessa. Tennis 100 -näyttely oli museossa esillä Suomen Tennisliiton kanssa yhteistyössä toteutetun näyttelyn pääpaino oli pelaajien ja liiton historian virstanpylväiden esittelyssä. Esillä oli kuvien ja tekstien lisäksi muun muassa Jarkko Niemisen ATP-turnauksissa saavuttamia palkintoja. Teollisuustaiteen Liitto Ornamon 100-vuotisjuhlanäyttelyiden sarjaan kuulunut Liiku! Move! oli esillä Näyttelyssä esiteltiin yhdentoista suomalaisen suunnittelijan tuotteita ja ideoita, jotka liittyvät liikuntaan tai ovat hakeneet innoituksensa liikunnasta. Näyttelyn suunnittelusta vastasi ryhmä Lahden muotoiluinstituutin opiskelijoita. Valokuvataitelijat Mikko Auerniitty ja Harri Heinonen tarkastelivat Football Landscapes Jalkapallon jäljet -näyttelyssään jalkapalloa osana maisemaa ja kaupunkitilaa. Suomen Urheilumuseosäätiö julkaisi näyttelyn yhteydessä myös samannimisen näyttelyjulkaisun. Football Landscapes oli esillä alkaen. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki avasi Football Landscapes -näyttelyn Kuvassa hän tutustuu näyttelyyn Mikko Auerniityn (takana) ja Harri Heinosen kanssa.

8 6 Museon perusnäyttelyn kahden vaihtuvan vitriinin teemoja olivat jalkapallo, uudet lahjoitukset, taitoluistelu, pesäpallo ja jääkiekon MM-kisat. Urheilumuseo oli avoinna yleisölle kaikkina viikonpäivinä: maanantaista perjantaihin klo sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo Museo oli toimintavuoden aikana avoinna 354 päivänä yhteensä 1936 tuntia (2010/1921). Tähän tuntimäärään eivät sisälly aamupäivätunnit, jolloin museo oli ennakkotilauksesta avoinna ryhmille. Toimintavuoden aikana näitä tunteja kertyi lähes 300. Pääsymaksu oli aikuisilta 5 euroa ja eläkeläisiltä, ryhmäkävijöiltä sekä opiskelijoilta 3 euroa. Alle 18-vuotiaille pääsy museoon oli ilmainen. Työttömillä oli ilmainen sisäänpääsy museoon Museo-opetus Museo-opetuksen asiakkaita ovat kaikki ikäryhmät päiväkoti-ikäisistä senioreihin ja eri kohderyhmien tarpeet huomioidaan museo-opetustuotteiden suunnittelussa. Toimintavuoden keskeisenä tavoitteena oli laajentaa museo-opetuspalveluiden valikoimaa ja hankkia tätä kautta uusia asiakkaita. Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina (lukuun ottamatta tammi-, heinä- ja elokuuta) järjestettiin puolen tunnin ilmainen yleisöopastus, jonka osanottajilla oli ilmainen sisäänpääsy museoon. Opastusten pääkohderyhmä olivat seniorit. Heille oli tarjolla myös maksullinen niin kutsuttu senioriopastus, jossa opas johdattelee ryhmää erilaisten muistipaikkojen ääreen. Senioriopastuksella pääosassa olivat esineiden, kuvien ja tapahtumien herättämät muistikuvat ja kuulijoiden omat kokemukset. Asiakkaille oli varattu näyttelyyn istumapaikkoja pitempiäkin keskusteluhetkiä varten. Museo-opetuksen toteuttamilla lasten viikoilla vieraili yhteensä 145 päiväkotiryhmää, 60 koululaisryhmää (alakoulun 1. ja 2. luokilta) sekä 4 iltapäiväkerhoryhmää. Kävijöitä ryhmissä oli yhteensä Lasten viikkojen Urheileva sirkus -teemaan liittyen järjestettiin museossa sirkustapahtuma, jossa esiintyi Pukinmäen taidetalon nuoria sirkuskoululaisia. Esityksiä oli kaksi ja niiden väliajalla lapsille oli tarjolla sirkuspaja, jossa saattoi kokeilla erilaisia sirkusvälineitä. Sirkustapahtumassa oli yhteensä 151 kävijää, joista 71 oli lapsia. Pukinmäen taidetalon sirkuskoululaiset esittivät erilaisia akrobatianumeroita, kuten yksipyöräisellä taiturointia. Eri luokka-asteille toteutetut tehtävälomakkeet uusittiin toimintavuoden aikana. Tehtäviä on kuusi eri vaikeustasoa ala-asteen alimmista luokista toisen asteen oppilaitoksiin. Tehtävälomakkeita saa maksutta museon asiakaspalvelupisteestä, ja niitä voi myös tulostaa museon verkkosivuilta. Koululaisille toteutettiin uusi Museosuunnistus, jossa kierretään museon perusnäyttelyssä olevat kiinteät rastipisteet. Maksuton Museosuunnistus oli saatavissa sekä suomeksi että

9 7 ruotsiksi. Jokainen suunnistukselle osallistunut sai muistoksi museon toteuttaman Tapio Rautavaara -rintamerkin. Museolla oli toimintavuoden aikana tarjolla kaksi työpajaa: Tunnetko olympiakisat? ja lokakuusta alkaen Football Landscapes. Työpajoja järjestettiin yhteensä 12 ryhmälle. Olympiatyöpajassa koululaiset selvittivät, mitä olympiakisat ovat ja millainen suomalaisten olympiataival on menneinä vuosikymmeninä ollut. Oppilaat tutustuivat työpajassa Urheilumuseon olympiaosastoon ja toteuttivat pienryhmissä valitsemastaan aiheesta tietoiskujulisteen. Football Landscapes -työpajassa oppilaat tutustuivat samannimiseen valokuvanäyttelyyn ja perehtyivät museon perusnäyttelyssä jalkapallon historiaan. Yläkoululaiset loivat omia urheilumaisemiaan valokuvaten ja alakoululaiset askarrellen. Jokainen työpajaan osallistunut valmisti itselleen muistoksi rintamerkin. Football Landscapes -työpajassa yläkoululaiset kuvasivat museon ympäristössä olevia liikuntapaikkoja. Tässä kuvauskohteena on Sonera-stadion. Nordic Network -yhteistyöhön liittyen suunniteltua Olympiastadion-aiheista työpajaa koululaisille ei järjestetty, koska hankkeelle ei saatu yhteistyöryhmän hakemaa rahoitusta. Olympiastadionin remontti jatkui ennakoitua pidempään, marraskuun alkuun saakka, joten koululaisryhmien vierailut siellä eivät olisi olleet tästäkään syystä mahdollisia. Vuonna 2012 toteutettavaksi valmisteltiin uusi Helsinki työpaja, jossa peruskoululaiset tutustuvat Helsingin olympialaisiin kuunnellen, katsellen ja itse tehden. Työpajaa varten toteutettiin yhteistyössä Laajasalon opiston kanssa lyhyt dokumenttielokuva, jossa neljä vuoden 1952 nuorta muistelee kokemuksiaan olympialaisista. Lisäksi käynnistettiin senioreille suunnatun Helsinki muistelutyöpajan suunnittelu. Opastusten hinta oli koululaisryhmille 20 euroa (kesto 45 min) sekä muille ryhmille 20 euroa (kesto 30 min) ja 40 euroa (kesto 1 tunti). Opastettuja kierroksia järjestettiin toimintavuoden aikana yhteensä 102 kappaletta (2010:123). Työpajan hinta oli 60 euroa. Tiedotus, markkinointi ja asiakaspalaute Museon tärkein tiedotuskanava on säätiön verkkosivut. Kaikista ajankohtaisista asioista tiedotettiin pääsivulla. Säännöllisesti päivitettäviä osioita olivat lisäksi näyttelyarkisto ja museo-opetuksen tarjonta. Tiedotus kouluille ja päiväkodeille hoidettiin sähköpostin välityksellä. Laajempia postituksia tehtiin toimintavuoden aikana kolme. Tammikuussa tiedotettiin helsinkiläisille päiväkodeille lasten viikoista. Huhtikuun alussa lähetettiin helsinkiläisille luokanopettajille sekä historianja liikunnanopettajille tiedote museon loppukevään tarjonnasta. Elokuussa lähetettiin syystiedote helsinkiläisille, espoolaisille ja vantaalaisille luokanopettajille sekä historian-, liikunnan ja kuvaamataidonopettajille.

10 8 Sähköpostitiedotteita lähetettiin lisäksi syyskuussa työttömien yhdistyksille sekä lokakuussa koululaisten iltapäiväkerhoille ja seurakuntien kerhoille. Jokaisesta näyttelystä lähetettiin tiedote keskeisimpiin medioihin. Museo tuottaa ja päivittää aineistoja myös useaan verkossa olevaan näyttely- ja tapahtumakalenteriin. Maksullista mainontaa tehtiin valikoidusti lehdissä, Helsingin keskeisimmissä turistikartoissa sekä heinä- ja elokuun Helsinki This Week -lehdissä. Museo osallistui kaupungin matkailutoimiston julkaisemaan Kävellen Helsingissä -esitteeseen. Markkinointiyhteistyötä Olympiastadionin kanssa tiivistettiin. Museo vastaa Stadionin aulassa olevien kahden vitriinin sisällöistä. Olympiastadion-multimediaesitys päivitettiin ja se tulee Stadionin aulaan asiakkaiden käyttöön alkuvuodesta Museon mainos pyöri tulostaululla yleisöluistelutapahtumassa ja tapahtuman juontajalle kirjoitettiin museota markkinoivia juontoja. Museo näkyi ja kuului Olympiastadionilla yleisöluisteluviikonloppuna Museossa vieraili viikonlopun aikana 1021 kävijää. Museo oli avoinna sekä lauantaina että sunnuntaina Museoiden sosiaalisen median käytöstä (Facebook, Twitter, YouTube, Foursquare) tehtiin selvitys, joka keskittyi pääasiassa suomalaisiin museoihin. Selvityksen pohjalta kehitetään uusia tapoja lisätä Urheilumuseon näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Facebook on toistaiseksi ainoa Urheilumuseon käyttämä sosiaalisen median sovellus. Museo käyttää Facebookia sekä tiedottamiseen että tiedon jakamiseen, esimerkiksi kokoelmien uutuuksien ja museotyön esittelyyn. Sivuilla julkaistiin noin yksi päivitys viikossa. Jouluviikolla järjestettiin neljänä päivänä arvonta, johon saattoi osallistua tykkäämällä päiväkohtaisesta linkistä. Tykkääjien määrä vaihteli päivittäin Arvonnan palkintoina oli Urheilumuseosäätiön julkaisuja ja yksi perhelippu museoon. Museolla oli vuoden loppuun mennessä noin 150 Facebook-fania. Toimintavuonna oli tarkoitus tuottaa videoaineistoja YouTubeen. Videoiden tyyliä ja sisältöjä suunniteltiin, mutta niiden toteutus siirtyi seuraavaan vuoteen. Museo toteutti vuonna 2011 kaksi asiakaskyselyä. Kesä-heinäkuussa kävijäkyselyn kohderyhmänä olivat kaikki museokävijät. Kysely toteutettiin suomeksi (85 vastausta), ruotsiksi (ei vastauksia) ja englanniksi (26 vastausta). Kyselyssä kartoitettiin kävijöiden ikä- ja sukupuolirakennetta sekä kotipaikkaa. Museon palvelut saivat lähes kaikilta vastaajilta arvion hyvä tai erinomainen. Kysymykseen Mikä oli parasta vierailussanne sai eniten mainintoja juoksusimulaattori. Lisäksi kiiteltiin muun muassa näyttelyn mielenkiintoista antia ja videoteatteria. Yleisarvosanaksi kouluasteikolla (4 10) museo sai 9+. Opettajille järjestettiin syksyllä kävijäkysely, johon saatiin 11 vastausta. Yleisarvosanaksi museo sai myös opettajilta 9+. Palvelujen hintaa, kestoa ja vaikeustasoa pidettiin sopivina ja palveluita ammattitaitoisesti toteutettuina.

11 9 Urheilumuseo osallistui vuonna 2011 myös Museoliiton järjestämään valtakunnalliseen kävijätutkimukseen. Kysely järjestettiin kahdessa jaksossa: viikko elokuussa (Urheilumuseossa tutkimusviikolla 350 kävijää, joista 61 osallistui kyselyyn) ja viikko lokakuussa (265 kävijää, joista 31 osallistui kyselyyn). Museoliitto julkaisee tutkimuksen tulokset vuonna Kokoelmat, tallennus ja tutkimus Suomen Urheilumuseon tallennustoiminta perustuu museon kokoelmapolitiikkaan ja yksityiskohtaisempaan vuosittaiseen tallennussuunnitelmaan. Kokoelmapolitiikan lähtökohtana on museon tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona: Suomen Urheilumuseon kokoelma on suomalaisen urheilun kansalliskokoelma. Urheilumuseolla on päävastuu urheiluaineiston tallennuksesta ja sen koordinoinnista Suomessa. Kokoelmia kartutettaessa huolehditaan siitä, että ne kuvastavat suomalaisen urheilun ja liikuntakulttuurin monimuotoisuutta. Historian lisäksi nykypäivä on museon keskeinen tallennuskohde. Kokoelmapoliittinen ohjelma päivitettiin syksyllä Museon esinekokoelmat karttuivat toimintavuoden aikana 43 lahjoituksella, joissa oli yhteensä 307 esinettä. Suurin yksittäinen lahjoitus oli Verner Järvisen mitalikokoelma, jossa oli 158 mitalia. Eri hiihtolajien edustajat, Tanja Poutiainen, Janne Lahtela ja Hannu Manninen lahjoittivat museolle varusteitaan. Esimerkiksi Janne Lahtela lahjoitti museolle varusteet, joita hän käytti Salt Lake Cityssä 2002 voittaessaan kumparelaskun olympiakultaa. Hannu Manninen ja Janne Lahtela varusteineen museon perusnäyttelyssä Janne Lahtelan (kuvassa oikealla) vieressä näkyy Tanja Poutiasen asu, jota tämä käytti voittaessaan suurpujottelun maailmancupin kokonaiskilpailun Museolle talletuksina (deponointeina) tulleita esinekokonaisuuksia käytiin läpi ja Helsingin Kisa-Veikkojen sekä Suomen Voimisteluliiton 1980-luvulla museoon tallentamat esineet muutettiin lahjoituksiksi. WebMusketissa oleviin esinetietoihin lisättiin asiasanoja, jotka ovat tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä yhteiskäyttöisten kokoelmanhallintajärjestelmien hakukriteereistä. Asiasanoituksessa käytettiin museon omaa urheilusanastoa (urheilumuodot ja -lajit), yleistä suomalaista asiasanastoa (YSA) sekä museoalan asiasanastoa (MASA). Vuoden 2011 lopussa asiasana puuttui vielä noin 7000 esineestä (noin 21 prosenttia koko esinekokoelmasta).

12 10 Museon verkkosivuilla julkaistiin 12 Kuukauden esine -artikkelia. Vuoden 2011 kuukauden esineitä olivat muun muassa Janne Ahosen älymonot, olympiasoihdun palopatruuna, Jorma Valkaman pituushyppypiikkarit ja Berliinin olympiakisojen viestikapula. Digitointi oli yksi museon kokoelmatyön keskeisimpiä alueita vuonna WebMuskettiin liitettiin valokuva yhteensä 5396 esineestä. Suurin osa näistä oli kuvattu toimintavuoden aikana. Vuoden 2011 loppuun mennessä tietokantaan linkitettynä on kuva noin 7220 esineestä, joka vastaa noin 21,5 prosenttia koko esinekokoelmasta. WebMusketissa oli vuoden 2011 loppuun mennessä tiedot yhteensä esineestä (2010/33 227). Museon esinekokoelman inventointi jatkui koko toimintavuoden. Isoimpana esineryhmänä olivat erilaiset merkit. Yhteensä inventoitiin yli 4300 esinettä, joiden luettelointitiedot tarkistettiin ja niihin liitettiin valokuva esineestä. Museo lainasi kokoelmistaan esineitä kahdeksalle lainaajalle. Lainattuja esineitä oli yhteensä 19 kappaletta. Lisäksi lainattiin yhdeksän julistetta. Syyskuun alussa käynnistettiin soihtuviestiprojekti, johon palkattiin määräaikainen erikoistutkija. Projekti kestää noin vuoden ja sen tavoitteena on selvittää mahdollisimman tarkoin Helsingin olympiakisojen 1952 soihtuviestiä varten valmistettujen soihtujen olinpaikat, koota perinnekeruuna soihtuviestiin liittyvää muistitietoa ja kirjoittaa lähdemateriaaliin pohjautuva, kuvitettu julkaisu soihtuviestistä ja soihduista Samalla kerätään materiaalia museossa syyskuussa 2012 avautuvaan soihtuviestistä kertovaan näyttelyyn. Suurin osa soihtujen nykyisistä olinpaikoista saatiin selvitettyä toimintavuoden loppuun mennessä. Lisäksi kartoitettiin olympiakisoihin ja soihtuviestiin liittyvä aineisto suomalaisissa museoissa ja kuva-arkistoissa. Suurin osa aiheeseen liittyvästä arkistoaineistosta käytiin läpi ja digikuvattiin Helsingin kaupunginarkistossa, Kultakeskuksen arkistossa, ulkoministeriön arkistossa, Hämeenlinnan ja Hyvinkään kaupunginarkistoissa sekä Tampereen yliopiston kirjastossa sijaitsevassa Aukusti Tuhkan arkistossa. Edelleen käytiin läpi kaikki soihtuviestiin liittyvät aineistot Yleisradion radio- ja TV-arkistoissa sekä Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa (KAVA). Soihtuviestiin liittyvästä perinnekeruusta tiedotettiin muun muassa paikallislehdissä ja useammilla verkkosivuilla. Vuoden loppuun mennessä vastauksia oli saatu 43 kappaletta. Henkilökohtaisesti haastateltiin 15 soihtuviestiin osallistunutta henkilöä. Lisäksi tehtiin useita puhelinhaastatteluja. Projektiin tunnettuuden lisäämiseksi kirjoitettiin sähköisiin ja painettuihin lehtiin yhteensä viisi artikkelia soihtuviestistä ja soihduista. Yksityisomistuksessa oleviin Helsingin olympiakisojen messinkisoihtuihin päästiin tutustumaan syksyn 2011 aikana. Museon kokoelmissa olevasta Tukholman olympiakisoihin 1912 liittyvästä aineistosta valmisteltiin museon verkkosivuille osio. Ammattikuvaaja valokuvasi kaikki kisoihin liittyvät

13 11 esineet. Verkkosivusto julkaistaan keväällä 2012 ja siihen liitetään mukaan keskeinen Urheiluarkistossa oleva Tukholman kisoihin liittyvä aineisto. Museon julistekokoelman siirto WebMuskettiin aloitettiin konvertoimalla vanhasta MBHtietokannasta numero- ja nimi/aihekentät. Loput 51 luettelointikenttää siirrettiin manuaalisesti ja samalla julisteet valokuvattiin ja kuvat liitettiin tietokantaan. Kokoelmassa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 2373 julistetta. Julistekokoelman luettelointi- ja digitointityö toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän projektiavustuksen turvin. WebMusketin valokuvasovelluksen sisältöä parannettiin aineistokonversiolla, joka saatiin päätökseen huhtikuun alussa. Vuoden 2011 loppuun mennessä valokuvasovelluksessa oli yhteensä dokumenttia. Digitaalinen valokuva oli liitetty 8350 dokumenttiin, joka vastaa noin 15 prosenttia luetteloiduista valokuvista. Turun Urheiluliitto lahjoitti museolle yli 1000 valokuvan kokoelmansa, jonka digitointityöhön palkattiin tutkimusavustaja. Kopiot digitoiduista kuvatiedostoista luovutettiin myös Turun Urheiluliiton käyttöön. Toinen museon saama huomattava kuvalahjoitus oli Finlands Svenska Gymnastikförbundin 2000 valokuvan kokoelma. Vanhimmat Turun Urheiluliiton lahjoittamat valokuvat ovat 1910-luvulta. Valokuva-arkistoon tallennettiin myös nykypäivän kuvia. Olympiastadionin yleisöluistelu- ja Talviklassikko-tapahtumista hankittiin kuvia, joihin museo sai jälleen myyntioikeudet. Helsingin olympiakisojen soihtuviestiin liittyvät valokuvat (1180 kappaletta) digitoitiin ja luetteloitiin WebMuskettiin. Työ tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän projektiavustuksen turvin. Lisäksi toimintavuoden aikana digitoitiin muun muassa vanhimpia hiihto- ja pesäpallokuvia. Valokuvien säilytykseen saatiin lisää tilaa, kun pimiötila remontoitiin arkistohuoneeksi ja varustettiin asianmukaisin metallihyllyin. Samalla uusittiin myös valokuva-arkistohuoneen hyllyjä. Museon valokuva-arkistosta toimitettiin valokuvia yhteensä 93 asiakkaalle (2010/87). Keskimääräinen laskutus asiakasta kohti oli 78 euroa (alv 0 %). Valokuva-arkiston tunnettuuden lisäämiseksi toteutettiin Urheilumuseosäätiön verkkosivuille Kuvagalleria museon kysytyimmistä kuvista. Museo osallistui Nuorisokulttuurin ilmiöitä -nykydokumentointihankkeeseen, joka oli osa Museoviraston organisoimaa tallennus- ja kokoelmayhteistyötä. Hankkeessa oli mukana kuusi museota, joiden tavoitteena oli tallentaa trendinomaisia nuorisokulttuurin osa-alueita. Urheilumuseon teema oli Liikunta osana nuorisokulttuuria. Heinäkuussa 2011 haastateltiin ja valokuvattiin Micropolis-skeittipuistossa seitsemää rulla- tai potkulautailevaa

14 12 lasta ja nuorta. Valikoidusta osasta museoiden tallentamaa materiaalia koottiin verkkonäyttely Liisuja, skedejä ja gootti-chickejä nuorisokulttuurin ilmiöitä. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen Suomen Urheilumuseon on valtakunnallinen erikoismuseo, joka koordinoi urheilumuseotoimintaa Suomessa. Urheilumuseo noudatti valtakunnallisessa toiminnassaan Museoviraston kanssa vuonna 2008 tehtyä tulossopimusta, joka pohjautui Urheilumuseon laatimaan erikoismuseostrategiaan. Vuosia koskevat tulossopimusneuvottelut käytiin Museoviraston kanssa Urheilumuseon edustajina neuvotteluihin osallistuivat Pekka Honkanen ja Kaisa Laitinen. Sopimuskauden valtakunnallisen toiminnan päätavoitteiksi sovittiin: 1. Urheilumuseon vaikuttavuuden lisääminen asiantuntijaroolia vahvistamalla, 2. Urheilun erikoismuseoiden tallennustoiminnan työnjaosta sopiminen ja 3. Urheilun kansalliskokoelman saavutettavuuden lisääminen. Samalla sovittiin yksityiskohtaisemmin siitä, millä tavoin Urheilumuseo pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisesti omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Näitä vaikuttamistapoja ovat muun muassa tutkimushankkeet, verkkosivujen välityksellä jaettu informaatio ja yhteistyön koordinointi urheilu- ja liikuntaperinteen tallentamisen alalla. Henkilökohtainen neuvonta on todettu parhaaksi tavaksi kehittää ei-ammatillisesti hoidettujen urheilumuseoiden toimintaa ja laatua. Tavoitteena on nostaa tämän museoryhmän arvostusta urheilu- ja liikuntakulttuurin tallentajana. Intendentti Riitta Forsman vieraili Varalan liikuntamuseossa ja nyrkkeilymuseossa Tampereella. Melontamuseossa Lahdessa hän kävi ja Suomen Hevosurheilumuseossa Ypäjällä Varalan liikuntamuseo avattiin uudistettuna syksyllä Museorakennus remontoitiin perusteellisesti sekä sisätiloiltaan että ulkopuolelta. Varsinaiset näyttelytilat ovat museon yläkerrassa, jossa on esillä Varalan liikuntaopiston vanhaa esineistöä eri vuosikymmeniltä. Näyttelyn kokoamisesta vastanneet talkootyöntekijät saivat Suomen Urheilumuseolta apua esineiden esillepanoon ja kunnostukseen. Vuosittainen Urheilumuseopäivä järjestettiin Tampereella museokeskus Vapriikissa Päivän teema oli paikallismuseotoiminta. Aiheesta oli puhumassa Satakunnan museon johtaja Juhani Ruohonen. Urheilumuseon järjestämään tapahtumaan osallistui edustajia kymmenestä urheilualan museosta. Vuonna 2010 käynnistetty urheilumuseoiden verkkosivujen kehittämishanke jatkui opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän projektiavustuksen turvin. Kotkan koripallomuseo, Suomen Nyrkkeilymuseo ja Suomen Hevosurheilumuseo saivat uudet verkkosivunsa valmiiksi. Urheilumuseon verkkosivuille lisättiin oma osionsa erikoismuseotoiminnasta. Osio on suunnattu ennen kaikkea ei-ammatillisesti hoidettujen urheilumuseoiden edustajille. Sivuilta löytyy ajankohtaista tietoa muun muassa haettavana olevista avustuksista, mahdollisista rahoituslähteistä sekä kokoelmien hallintaan liittyvistä asioista ja vuosittaisista urheilumuseoiden tapaamisista.

15 13 Turussa sijaitsevassa Urheilumuseon ylläpitämässä Paavo Nurmen kotitalossa vieraili 200 kävijää (2010/165). Kotitalon esittely- ja huoltokäytännöt uudistettiin keväällä Turun Urheiluliiton lisäksi Urheilumuseon yhteistyökumppaniksi tuli Turku Touring, joista molemmat hoitavat kotitalon avoinna pitoa ja esittelyä. Oppaita varten valmistettiin laaja koulutuspaketti kotitalon historiasta ja näytteillä olevasta aineistosta. Kotitalon siivouksesta ja tarvittavista huolloista vastaa Turun Urheiluliiton nimeämä henkilö, joka laskuttaa kustannukset Urheilumuseolta. Olympiavoittaja Eero Mäntyrannan esinekokoelman lunastamisesta Suomen Urheilumuseolle neuvoteltiin toimintavuoden aikana useasti. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen johdolla käytiin heinäkuussa osapuolten välillä neuvottelu, jossa todettiin ministeriön tulevan hankkeeseen mukaan rahoittajana. Valtionavustusta hankkeeseen myönnettiin euroa. Urheilumuseosäätiön hallitus teki päätöksen, jonka mukaan kansallisesti merkittävä osa Eero Mäntyrannan kokoelmasta voidaan lunastaa enintään euron summalla. Sopimukseen Eero Mäntyrannan kanssa ei kuitenkaan päästy. Vuoden alussa Suomen Urheilumuseo käynnisti kaksivuotisen koripalloilun perinnekeruu -projektin, jossa tallennetaan yhden lajiliiton historia mahdollisimman kattavasti esinein ja haastatteluin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle projektiavustuksen. Koripallomuseon päänäyttely sijaitsee Kotkan kauppakeskus Pasaatissa, jossa vieraili kävijää vuonna Suomen koripalloilun historiaa esittelevän perusnäyttelyn lisäksi tiloissa järjestettiin viisi pientä erikoisnäyttelyä. Eri paikkakunnilla kiersi lisäksi Koripallo yhtä juhlaa -näyttely ja kesällä järjestettiin erilaisia tapahtumia Kotkassa sijaitsevan Merikeskus Vellamon pihassa. Projektissa kertynyt haastattelumateriaali tallennetaan digitaalisena Suomen Urheiluarkistoon ja Koripallomuseon arkistoon. Esineistö luetteloidaan omana kokonaisuutena ja se tallennetaan osaksi Kymenlaakson maakuntamuseon kokoelmia. Tavoitteena on yhdistää Vantaan Energia-areenalla sijaitseva kokoelma Koripallomuseon muun kokoelman yhteyteen, jotta alueella olisi vain yksi toimija. Suomen Urheilumuseon edustajat ovat toimintavuonna osallistuneet Suomen Jääkiekkomuseon (Tampere), Suomen Jalkapallomuseon (Valkeakoski) ja Suomen Hevosurheilumuseon (Ypäjä) hallinnollisiin kokouksiin. Henkilökunnan edustukset, koulutus ja matkat Kaisa Laitinen osallistui museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) seminaariin Suomen kansallismuseossa ja Hän toimi myös Museoviraston asettamassa TAKOohjausryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana yhteensä neljä kertaa, kaksi kertaa Turussa, kerran Tampereella ja kerran Helsingissä. TAKO-museot ovat jakaantuneet seitsemään pooliin. Kaisa Laitinen toimi puheenjohtajana tallennuspoolissa 7, jonka teema on trendit, vaikuttajat ja käännekohdat. Pooli piti toimintavuoden aikana kolme kokousta, joista kaksi Tampereella ja yhden Helsingissä.

16 14 Riitta Forsman on Helsingissä kesäkuussa 2012 järjestettävän kansainvälisen museoalan konferenssin järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja. Urheilumuseo tulee olemaan yksi kansainvälisen museoneuvoston alaisen CIDOC:in (International Committee for Documentation) konferenssipaikoista. Vuoden 2011 aikana Forsman osallistui 15 järjestelytoimikunnan kokoukseen, joista yksi järjestettiin Tampereella ja muut Helsingissä. Riikka Jaakola osallistui Soolosta sinfoniaan, liitutaulusta tablettiin tulevaisuuden oppimisympäristöt -seminaariin Tampereella 9.3. Riitta Forsman osallistui Kansallismuseossa järjestettyihin Kokoelmien hallintaseminaariin 8.4. ja Museo ajankohtaisseminaariin Pekka Honkanen ja Kaisa Laitinen neuvottelivat Turku Touringin ja Turun Urheiluliiton kanssa Paavo Nurmen kotitaloon liittyvästä yhteistyöstä Turussa Lisäksi he tutustuivat Turun Urheiluliiton valokuvakokoelmaan ja sopivat sen lahjoittamisesta Urheilumuseolle. Henriikka Heikinheimo ja Leena Pyykkö suorittivat toimintavuoden aikana Punaisen Ristin ensiapukurssin. Henriikka Heikinheimo osallistui aikuispedagogiikan ja elinikäisen oppimisen teemoja käsitelleeseen The Open and Learning Museum -seminaariin Tampereella sekä Kulttuuria kouluihin -seminaariin Helsingissä Selkokeskuksen Urheilumuseon tiloissa toteuttamaan selkopuhekoulutukseen osallistuivat yleisöopastuksista vastaavat Henriikka Heikinheimo ja Riikka Jaakola. Selko-opastukset lisätään Urheilumuseon opastusvalikoimaan vuoden 2012 alussa. Henriikka Heikinheimo osallistui Pohjoismaisten urheilumuseoiden Nordic Network - verkoston museolehtoreiden tapaamiseen Lillehammerissa Tapaamisessa museolehtorit jakoivat museokasvatuksen ideoita sekä suunnittelivat mahdollisia yhteistyömuotoja tulevaisuudessa. Riikka Jaakola osallistui kansainvälisen museoneuvoston alaisen COMCOL:in (International Committee for Collecting) konferenssiin Berliinissä Konferenssin teema oli Participative Strategies. Yleisön osallistumista käsiteltiin muun muassa liittyen erilaisiin tapahtumiin ja museon kokoelmien kartuttamiseen. Merja Vilen osallistui Suomen valokuvataiteen museon ja Museoviraston järjestämille valtakunnallisille kuva-arkistopäiville Helsingissä. SUOMEN URHEILUKIRJASTO JA TIETOPALVELU Urheilukirjasto Kirjaston kokoelmien digitointi jatkui. Uusina aineistoina digitoitiin Helsingin olympiakisoihin 1952 sekä Tukholman olympiakisoihin 1912 liittyviä pienpainatteita. Tietotekniikan hyvin hallitsevat kesätyöntekijät olivat digitoinnissa avainasemassa.

17 15 Urheilukirjaston pitkään vakiintuneina pysyneitä aukioloaikoja muutettiin joulukuun alussa. Lauantai -avoinnapidosta luovuttiin ja vastaavasti keskiviikkoisin kirjastoa pidetään avoinna klo 19 saakka. Kirjaston aukioloajat olivat joulukuun alusta ma-ti, pe ja ke, to Toimintavuoden aikana kirjaston kävijämäärä oli 2089 (vuonna 2010: 1941, 2009: 2059). Kirjastojärjestelmä WebOrigon sivuilla vieraili 2807 erillistä kävijää, jotka ovat tehneet yhteensä hakua (vuonna 2010: 2193 kävijää, hakua). Verkkokävijöiden määrä kasvoi. Vuoden 2011 hakujen määrä ei ole täysin vertailukelpoinen tilastoinnin muutosten takia. Urheilukirjaston kokoelmiin oli luetteloitu vuoden 2011 lopussa nidettä (2010: ). Vuonna 2011 luetteloitiin kirjahankintoja 514 nidettä, joista suomenkielisiä 289. Luetteloimaton varastokokoelma huomioiden kirjaston kokonaisnidemäärä oli vuoden lopussa noin Vuoden urheilukirja -kilpailu järjestettiin 31. kerran ja voittaja julkistettiin 1. helmikuuta. Vuoden urheilukirja 2010 oli Leena Lehtolaisen ja Kaisa Viitasen kirjoittama Taitoluistelun lumo, kustantajana Paasilinna. Kunniamaininnan kilpailussa sai Mikko Heikkilän ja Thomas Johansonin kirjoittama purjehduskirja Kova kierros. Kirjaston kokoelmaohjelman mukaisesti lehtikokoelman kartuttamisessa keskityttiin kotimaisiin lehtiin ja jätettiin uusimatta useiden ulkomaisen lehtien tilauksia. Ratkaisun perusteena olivat toimintasuunnitelman mukaisesti asiakaskäyttö sekä Urheilumuseosäätiön eri osastojen tarve. Lehtikokoelman vuosittainen järjestely toteutettiin työharjoittelijoiden toimesta. Kirjalahjoituksista huomattavin oli Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta syksyllä saatu lahjoitus. Lisäksi eri yksityishenkilöt ja perikunnat lahjoittivat useita satoja niteitä. Vuoden mittaan Urheilukirjastossa vierailivat ryhminä muun muassa Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sihteerit, Helsingin evankelisen opiston urheilujournalismiopiskelijat sekä kirjastot.fi-kirjastoammattilaiset. Kirjaston tiloja elävöitti Suomen Olympiakomitean alaisuudessa toimivan Pro Olympia -yhdistyksen pienimuotoinen näyttely Lontoo teemalla. Tietopalvelu Tietopalvelun mittavin hanke oli Jääkiekkomuseon verkkosivujen uusiminen. Sivujen kaikki tekstimateriaali tuotettiin Tietopalvelussa ja informaatikko vastasi sivuston teknisestä toteutuksesta ja valokuvien käsittelystä Jääkiekkomuseon vastatessa kuvien hankinnasta. Syyskaudella 2011 Tietopalvelun pääurakaksi muodostui MTV3-kanaville toimitettu talviurheilun maailmancupin taustatilastointi, joka käsitti mäkihypyn, alppihiihdon, maastohiihdon, yhdistetyn, kumparelaskun, skicrossin ja lumilautailun maailmancupin tilastot. Kevätkaudella Tietopalvelu toimitti aiempien kausien tapaan MTV3:lle mäkihypyn ja alppihiihdon taustatilastot. Marraskuussa käynnistettiin Suomen Olympiakomitean kanssa Lontoo 2012

18 16 -tiedotusmateriaalin kokoaminen. Suomen olympiakiintiöpaikkojen seuranta on jatkuvana tiedonhakuna Tietopalvelun vastuulla. Olympiajoukkueen ensimmäiseen nimeämiseen liittyen Olympiakomitealle toimitettiin urheilijaesittelyt valituista kahdeksasta urheilijasta. Minerva-kustannuksen kanssa sovittiin Urheilun vuosikirjan tilasto-osuuden toimittamisesta. Tietopalvelun erikoistutkija vastasi vuoden 2011 kansainvälisten ja kotimaisten arvokilpailujen tulosten keräämisestä. Urheilulehteen toimitettiin vuoden aikana 48 viikoittaista listaa paikkakuntien parhaista urheilijoista. Veikkaaja-lehdelle toimitettiin Valioliiga-kauden pelaajaesittelyt. Tietopalvelu päivitti jalkapallon Veikkausliigalle vuonna 2009 toimitetun verkkonäyttelyn tiedot ajan tasalle ennen liigakauden 2011 alkua. Jääkiekon SM-liigan kanssa neuvoteltiin ottelupöytäkirjojen digitoinnista. Erikoistutkija kirjoitti Historia-lehteen seitsemän artikkelin sarjan olympiakisoista. Erikoistutkija jatkoi kirjoittajana Kustannusosakeyhtiö Teoksen kirjahankkeessa, jossa esitellään eri urheilumuotojen syntyhistoriaa. Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n vuosikirjan The European Football Yearbook 2011/12 Suomen osuuden toimitti Tietopalvelun erikoistutkija. Osastonjohtaja kirjoitti artikkeleita Urheiluhistoriallisen seuran vuosikirjaan ja Antidopingtoimikunnan verkkokirjoitussarjaan Puhtaasti paras. Tietopalvelun erillisiä artikkeleita julkaistiin Liikunta ja Tiede -lehdessä sekä erityisesti YLE:n, MTV3:n ja Olympiakomitean verkkosivuilla. Yhteistyötahot Urheilukirjasto on yhteisöjäsen International Society of Olympic Historians (ISOH) -yhdistyksessä, joka on tarjoaa yhteistyöverkoston olympiatiedon vaihtamiseen. Tietopalvelu toimitti Suomen Urheilugaalan palkintoehdokkaista taustamateriaalia sekä Suomen urheilun Hall of Fame -galleriaan valittujen urheilijoiden henkilöesittelyt. Osastonjohtaja osallistui Urheilugaalan palkintoraadin kokouksiin. Tietopalvelu toimitti myös Pro Urheilu -palkittujen taustatiedot. Pohjoismaiden liikuntakirjastojen ja tietopalveluiden verkoston NORSIB:n tapaaminen järjestettiin Jyväskylässä Osastonjohtaja osallistui tapaamiseen. Osastonjohtaja edusti kirjastoa Erikoiskirjastojen neuvostossa. SUOMEN URHEILUARKISTO Arkiston hallinto ja tehtävät Suomen Urheiluarkisto toimii Suomen Urheilumuseosäätiön osastona. Arkisto kuuluu yksityisluontoisten keskusarkistojen piiriin ja saa toimintamenoihinsa lakisääteistä valtionapua.

19 17 Arkiston tehtävänä on ottaa vastaan, säilyttää, järjestää ja luetteloida liikunta- ja urheilujärjestöjen sekä urheilun alalla vaikuttaneiden henkilöiden historiallisesti merkittävät asiakirja-aineistot. Arkisto kouluttaa ja neuvoo järjestöjen työntekijöitä arkistonhoidossa sekä palvelee asiakkaita Suomen Urheilukirjaston tiloissa. Säilytys- ja tutkijatilat Valtaosaa Urheiluarkiston aineistoista säilytetään Urheilumuseosäätiön tiloissa ja haetaan välittömästi asiakkaiden tutkittavaksi Suomen Urheilukirjastoon. Urheiluarkistolla on kahdessa makasiinissa säilytystilaa noin 1500 hyllymetriä, josta vapaana on 200 hyllymetriä. Säilytystilaa on vuokrattu lisäksi Kansallisarkiston Siltavuoren ja Työväen Arkiston makasiineista. Kuluneen vuoden aikana siirrettiin Siltavuoreen 20,58 (2010: 11,28) ja Työväen Arkistoon 39,70 (2010: 30,52) hyllymetriä arkistoja. Kaikkiaan Siltavuoressa on 389,25 (2010: 368, 67) ja Työväen Arkistossa 70,22 (2010: 30,52) hyllymetriä arkistoja. Vuoden lopussa oli etämakasiineissa yhteensä 459,47 (2010: 399,19) hyllymetriä järjestettyjä ja luetteloituja aineistoja. Arkiston henkilökunta on hakenut tilaukset asiakkaalle viimeistään kahden vuorokauden kuluessa. Etämakasiineissa käytiin vuoden aikana kaikkiaan 37 kertaa (2010: 26). Arkistosiirrot ja aineistojen määrät Arkistoja otettiin vastaan 59 kappaletta (2010: 73). Vuotuinen kasvu oli 53,63 (2010: 54,34) hyllymetriä. Vastaanotettu määrä ei viimeisinä vuosina ole kovin paljon vaihdellut, koska

20 18 isompien järjestöjen arkistot on jo ennen vastaanottoa koteloitu ja seulottu järjestötiloissa. Arkistonmuodostajia oli vuoden lopussa kaikkiaan 2667 (2010: 2597) kappaletta. Kokonaismäärä hyllymetreinä oli 1601,65 (2010: 1565). Uusia järjestöarkistoja otettiin vastaan kymmenen (2010: 12) ja henkilöarkistoja seitsemän (2010: 6) kappaletta. Lisäaineistoa vastaanotettiin 34 (2010: 34) arkistoon. Vuoden lopussa järjestöarkistoja oli 332 (2010: 327), seura-arkistoja 2009 (2010: 1973) ja henkilöarkistoja 326 (2010: 310) kappaletta. Merkittävä lahjoitus oli Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Pohjois-Savon piirin arkisto, johon sisältyy piirin toimintakertomusten ja pöytäkirjojen lisäksi seurojen lähettämiä vanhoja jäsenluetteloita, toimintakertomuksia, tietoja piirin jäsenmääristä ja seuroista ja 1920-luvuilta lähtien. Myös Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Länsi-Pohjan piirin asiakirjat vuosilta luovutettiin Urheiluarkistoon. Lajiliittojen uudemman aineiston luovutusten osalta on edetty toimintasuunnitelman mukaisesti. Suomen Ampumaurheiluliitto siirsi Urheiluarkistoon kilpailutuloksensa vuoteen 2008 asti. Suomen Kuntourheiluliitto, Suomen Moottorivene/Veneilyliitto ja Suomen Tanssiurheiluliitto luovuttivat pöytäkirjansa ja toimintakertomuksensa viimeisiin vuosiin asti muutettuaan uusiin toimitiloihin. Ruotsinkielinen keskusjärjestö Finlands Svenska Idrott ja sen viisi lajiliittoa luovuttivat uudempia aineistojaan ja lisiä myös vanhempaan aineistoon. Arkistojen järjestäminen ja luettelointi Järjestöjen arkistoista järjestettiin ja luetteloitiin laaja Koululiikuntaliiton (6,45 hm), Suomen Valtakunnan Urheiluliiton Savon piirin (6,35 hm), Suomen Työväen Urheiluliiton Helsingin/Suur-Helsingin (12 hm) ja Kainuun piirin (5,81 hm) arkistot. Suomen Ampumaurheiluliitto, Moottorivene/Veneilyliitto, Tanssiurheiluliitto, Kuntourheiluliitto, Kanoottiliitto ja Suomen Latu seuloivat ja koteloivat uudemman aineiston lisäluovutukset Urheiluarkiston ohjeiden mukaan. Hyllytilan säästö edellä mainituissa tapauksissa oli merkittävä. Suomen Työväen Urheiluliiton keskeneräisestä arkistosta saatiin järjestetyksi liiton vanhat kiertokirjeet ja tiedotteet vuoteen 1960 asti. Työ on ollut hidasta ja vaivalloista. Liitto teki 1960-luvulla päätöksen hävittää vanhimmat kiertokirjeensä, jotka jouduttiin osittain kokoamaan piirijärjestöjen arkistoista. TUL:n arkiston järjestäminen jatkuu vuoden 2012 aikana. Laajemmista seura-arkistoista saatiin kuntoon Merimelojien (4,5 hm), Järvenpään Palon (2,24 hm) ja Varkauden Uimarien (0,36 hm) arkistot. Materiaaliltaan pienempiä aineistoja järjestettiin useampia ja lisäksi liitettiin lisäaineistotiedot aiemmin luovutettuihin seurojen arkistoluetteloihin. Henkilöarkistoista valmistui liikemies Osmo Kalpalan 35 sidosta käsittävä leikekokoelma vuosilta Sidoksiin sisältyy valokuvia, kirjeitä, lehtiartikkeleja alppihiihdosta, pujottelukeskus Kalpalinnasta, autourheilusta ja biografista tietoa Kalpalan perheestä ja sen liiketoiminnasta. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton