Numero 1 /2017. Suomikodin Sanomat. Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava julkaisija: Liisa Sihvo Murstam SUOMI 100 VUOTTA

Numero 1 /2017 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava julkaisija: Liisa Sihvo Murstam SUOMI 100 VUOTTA

Suomikodin Sanomat 1 / 20167 Suomikoti-yhdistyksen johtokunta Varsinaiset jäsenet: Liisa Sihvo Murstam, puheenjohtaja Paula Ehrnebo, varapuheenjohtaja Veikko Hirvo Jarmo Kovanen Irma Lindell Estun Pirkko Sinkkonen Marja-Leena Sundström Varajäsenet: Sirkka-Liisa Ekman Maria Leiwert Työvaliokunta: Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo Pirkko Sinkkonen AY-edustaja Maritta Laine ja Petri Kaleva (He vuorottelevat keskenään.) Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: virpi.johansson@suomikoti.se puh. 08-457 08 51 Talouspäällikkö: Raija Strömberg s-posti: raija.stromberg@suomikoti.se puh. 08-457 08 58 Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh. 08-457 08 50 Suomikoti Ramviksvägen 213 122 64 ENSKEDE Puh. 08-457 08 50 Internet: www.suomikoti.se Onko jäsenmaksu unohtunut! Jäsenmaksujen ja lahjoitusten plussiirtotili: 411 22 60 7 Hyvä jäsen Suomikodin kesäsijaiset kysyvät silloin tällöin neuvoa asunnon hankkimiseen. Jos voit vuokrata jollekulle huoneen tai koko huoneiston, ota yhteys Suomikotiin info@suomikoti.se tai soita talouspäällikölle numeroon 08-457 08 58 Suomikodin Sanomien ilmestyminen Vuoden 2017 toinen numero ilmestyy toukokuussa ja siihen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa Paulalle viimeistään 12. toukokuuta. Toivomme myös jäsenten lähettävän aineistoa lehteen. 2

Yhdessä. Eteenpäin. Syntyessämme emme kukaan tiedä mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Valtavan monet asiat vaikuttavat siihen, mikä elämästämme muodostuu, eikä kenenkään elämä ei ole toisen kaltainen. On vain yksi ainoa asia, josta voimme olla täysin varmoja kuolema. Kuitenkaan emme puhu siitä, vaikka se odottaa meitä jokaista tiemme päässä. Aikaisemmin, kun myös länsimaissa suurin osa ihmisistä asui maalla, syntymä ja kuolema olivat itsestään selviä asioita. Ne olivat luonnollinen osa elämää. Eri sukupolvet asuivat yhdessä ja näin ollen kaikki olivat osallisia, kun perheeseen syntyi uusia lapsia tai kun vanhus nukkui ikuiseen uneen. Tänään emme oikein usko, että kuolemaa on olemassakaan. Tai jos sen tunnustamme, yritämme pitää sen kaukana. Tavoitteena on tulla mahdollisimman vanhaksi. Kuntosalit ja jumpparyhmät ovat täynnä kansaa, ja nyt haetaan mukaan myös 90-vuotiaat. Tiedotusvälineet kertovat päivittäin uusista, fantastisista menetelmistä säilyttää terveys ja lisätä uusia vuosia elämään. Voimme valita Välimeren ruokavalion, kivikauden ravinnon, rasvattoman tai runsasrasvaisen dieetin. Kahvi on välillä hyvin terveellistä, välillä huonoa samoin kuin maito. Emme tule toimeen juomatta litroittain vettä tai ilman punajuurimehua. Monet vaihtoehdot ovat tarjolla sille, joka haluaa pysyä terveenä sekä ennen muuta, elää vanhaksi. Ihmisten keski-ikä maailmassa on kasvanut nopeassa tahdissa paremman ravinnon ja lääketieteen kehityksen mukana. Mitkään pitkän aikavälin laskemat eivät ole pitäneet paikkaansa, vaan kehitys on 1900-luvulla ollut huomattavasti nopeampaa. Etelä-Koreassa keskiikä lähentelee 90:ää vuotta. Ruotsissa keski-ikä on tänään hieman yli 80 vuotta ja joka toisen nyt syntyvän lapsen lasketaan saavuttavan sadan vuoden iän. Tällä kaikella on tietenkin suuri vaikutus yhteiskuntaan, mutta se on aivan toinen kysymys. Kaikista keinoista huolimatta kuolema odottaa meitä kutakin aikanansa. Siksi siitä on tärkeä puhua, ennen kaikkea vanhustenhuollossa. Kun vanhukset ennen muuttivat vanhainkotiin, he saattoivat asua siellä kymmenen-kaksikymmentä vuotta. Sama koski sairaita vanhuksia pitkäaikaishoidossa. Tänään vanhustentaloissa keskimäärin noin kolmasosa asukkaista vaihtuu vuoden aikana. Syynä tähän on muuttajien korkea ikä ja se että he ovat multisairaita. Tämä näkyy nykyään myös Suomikodissa. Yhä vaikeammin hoidettavat asukkaat tekevät työn raskaaksi ja vanhustenhoito muuttuu yhä useammin saattohoidoksi elämän loppuvaiheessa. Se asettaa uusia vaatimuksia toiminnallemme. Tarvitsemme tietoa siitä, miten asukkaan viimeisestä ajasta voidaan eri tavoin tehdä niin hyvä ja arvokas kuin mahdollista. Sen lisäksi tarvitsemme tietoa siitä, miten voimme puhua kuolemasta. Se ei ole yksinkertaista ja puhumisen tarve vaihtelee henkilöstä toiseen. Neuvoja kuitenkin on, esimerkiksi Sosiaalihallitus on laatinut koulutusmateriaalia hoitohenkilökunnalle. Se ei ole tarkoitettu vain lääkäreille tai sairaanhoitajille, vaan koskee kaikkia ammattiryhmiä. Tietenkään asia ei kuulu vain henkilökunnalle, vaan myös omaisten on tärkeä puhua kuolemasta läheistensä kanssa. Sehän on luonnollinen osa elämää. Liisa Sihvo Murstam puheenjohtaja 3

Juhlavuosi alkanut Alkanut vuosi 2017 on suuri juhlavuosi meille kaikille suomalaisille, ja tietysti huomioimme sen myös Suomikodissa. Tasavallan presidenttien kuvat koristavat jo juhlasaliamme. Torstai-iltapäivisin auki oleva kahvila ottaa juhlavuoden huomioon viikoittain. Tulemme saamaan Suomesta musiikkiesityksiä vuoden kunniaksi. Myöhäissyksyn aikana aloitettu ikkunoiden vaihto oli loppujen lopuksi valmis tammikuun aikana. Suunniteltu kuuden viikon aika venyi muutamia viikkoja pidemmäksi, ja muutamat asukkaat saivat nukkua pari yötä evakossa, mutta kaiken kaikkiaan työt sujuivat hyvin. Tästä saamme kiittää meidän fantastista henkilökuntaamme. Työntekijät ovat tehneet hienoa työtä jokaisella osastolla; tyhjentäneet huoneita, laittaneet ne taas kuntoon ja tietysti olleet läsnä huoneen asukkaalle ja rauhoittaneet tätä. Toiminta on alkanut taas vilkkaana. Vuoden toiminnanseuranta oli jo 21/2. Suurin osa toiminnastamme sai positiivisia lausuntoja, mutta ainahan on alueita, missä on parantamisen varaa. Odottelemme Sosiaalihallitukselta tietoa tämän vuoden vanhustenhuollon virikerahoista (stimulansmedel för ökad bemanning inom äldreomsorgen). Olemme Tukholman kaupungin kautta hakeneet rahoitusta voidaksemme vahvistaa miehitystä osastoilla. Tietoa tästä saamme maaliskuussa. Tällä hetkellä meillä on kolme opiskelijaa, kaksi Suomesta ja yksi täältä Tukholmasta. On aina mielenkiintoista ja piristävää saada tuoreita tietoja eri koulutuksista. Kahvilalla on ollut yksivuotismerkkipäivä, kuvia ja tekstiä siitä Tainan artikkelissa. Työ kesälomittajien hankkimiseksi on jo alkanut ja erittäin moni Suomesta on jo ottanut yhteyttä. Jos teillä on mahdollisuus vuokrata huone kesäkuukauksiksi, ottakaa yhteyttä meihin! Asunnon saaminen Tukholmasta on usein suurin este töitä hakeville. Sekä asukkaat että henkilökunta viettivät monia tosi jännittäviä hetkiä TV:n ääressä hiihdon MMkisojen aikana. Virpi J. 4

Hyvät lukijat! Kun kirjoittelen tätä tekstiä, tuntuu että kevät on ilmassa, vaikka ollaan vielä helmikuussa. Aurinko paistaa ulkona ja lämmittelee jo vähän. Ihana! Mutta vielä ei tiedä, tuleeko lumi uudelleen. Viime vuoden tulos oli tappiollinen. Syitä on useita. Suurin on se, että kaikki huoneet eivät olleet koko aikaa täynnä. Toinen on se, että alle 26-vuotiaista ja yli 65- vuotiaista perittävät työnantajamaksut nousivat. Ja jonkin verran vaikuttavat tietenkin myös sairausajan palkkakustannukset. Joulumyyjäiset onnistuivat hyvin. Vaikka ei ollut yhtä paljon myytävää ja arpoja kuin edellisenä vuonna, tulos oli yhtä hyvä. Haluaisin huomauttaa, että Suomikodille on tullut kaksi jäsenmaksua; 22/12 ja 29/12, joissa ei ole maksajan nimeä. Maksajien tulisi ottaa yhteys minuun. Tämän lehden mukana saavat tilillepanokortin ne, jotka eivät vielä ole maksaneet tämän vuoden jäsenmaksua. KIITOS kaikille teille, joiden ansiosta joulumyyjäiset onnistuivat! Kaikki arpajaisvoitot olivat lahjotuksia, samoin kirppispöydällä myytävänä olleet tavarat. Lahjoittajat olivat: Jobi skor, Office Depot, KPMG, Berendsen, Fazer Food Service AB, Grundbulten, Viking Line Eila Haaparanta, Virpi Johansson, Sylvi Karjalainen, Seija Ketola Singh, Lea Meisalmi, Birgitta Mäki, Marja-Liisa Sairanen Tavataan vuosikokouksessa! Raija Strömberg Taloudenhoitaja Erkki Tammenoksan muistelmat Suomikodin perustajajäseniin kuuluva Erkki Tammenoksa julkaisi viime keväänä ruotsinkieliset muistelmat elämästään Erkki Tammenoksa minns och berättar. (Författarens bokmaskin, Stockholm, ISBN 978-91-639-1430-0) Huumorintäyteinen 126-sivuinen kirjanen on todella tutustumisen arvoinen. Se on osa ruotsinsuomalaisten nykyhistoriaa, suomenkielisen sosiaalidemokratian kehitystä Ruotsissa, maahanmuuttajien historiaa ja heidän integroitumistaan. Erkki kertoo hauskalla tavalla, miten hän pystyi vaikuttamaan eri aloilla, ensin kaapelitehtaalla Älvsjössä, jossa hän auttoi suomalaisia, sitten ammattiliitossa, siirtolaistoimistossa, Valtion maahanmuuttovirastossa, kunnallispolitiikassa, eri lautakunnissa ja viimein valtionpäiväedustajana. Erkki kertoo humoristisesti kulissientakaisista tapauksista, joista kukaan ei ole kuullut aikaisemmin. Kirjan alussa on katsaus sota-ajan tapahtumiin. Erkin suku oli Suomen yläluokkaa, hänen isäntä oli makeistehdas Chymoksen omistaja. Erkki on syntynyt Viipurissa vuonna 1935, muuttanut sieltä Lappeenrantaan ja vuonna 1955 Ruotsiin. Hän on vaihtanut sekä yhteiskuntaluokkaa että poliittista katsomusta. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille ruotsinsuomalaisille samoin kuin muille maahanmuuttohistoriasta kiinnostuneille. Seija Singh Ketola Seija on ollut Erkin työtoveri Maahanmuuttovirastossa 70-luvulla. 5

Järjestöhäirikön puolustuspuhe Atte Toivonen on yksi Suomikotiyhdistyksen perustajajäseniä. Hän on osallistunut siitä lähtien meidän toimintaamme muun muassa vaalivaliokunnassa. Hän on ollut muokkaamassa sääntöjä ja johtanut taitavasti monta vuosikokousta. Atte on tehnyt pitkän päivätyön ruotsinsuomalaisten eteen 60- luvulta näihin päiviin asti. Hän on ollut toimitsijana Västeråsin Suomi-seurassa ja melkein neljännesvuosisadan Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliiton (RSKL) Tukholman piirisihteerinä 70- luvun alusta. Hän on myös ollut mukana perustamassa Suomalaisten Eläkeläisten Keskusliittoa ja toiminut siinä eri tehtävissä. Työstään RSKL:n piirisihteerinä Tukholmassa Atte on kirjoittanut kirjan, jonka nimi on juuri Järjestöhäirikön puolustuspuhe. Hän koki olevansa sellainen, koska hän tunsi, että keskusliiton johto, ja myöhemmin myös osa piirin johtokunnasta, vastusti ja vaikeutti hänen työtään monin eri tavoin. Suomi-seurat kokivat vahvan kasvun 60- ja 70-luvulla ja 80-luvun alussa, kun keskusliitto oli vahvimmillaan, jäseniä oli yli 50 000. Tässä vaiheessa aloitettiin keskustelu liiton roolista vähemmistön edustajana ja toiminnan kehittäminen jäi taka-alalle. Aten sanojen mukaan riitti voimaa ja aikaa pelkästään etujärjestökysymyksiin. Oli paljon helpompaa vaatia toisilta kuin tehdä itse. Kun samaan aikaan liittotasolla tapahtui henkilömuutoksia, kuilu keskustason ja paikallistason välillä kasvoi.tämän seurauksena ne, jotka edelleen yrittivät järjestää koulutusta, kulttuuri-, urheilu- ja muuta toimintaa, joutuivat epäsuosioon. Heistä tuli hankalia järjestöhäiriköitä, kun he eivät tyytyneet vain vähemmistökeskusteluun. Atte kertoo kirjassaan tarkkaan, esimerkiksi pöytäkirjanotteiden avulla, miten keskusliiton suurin piiri kutistui riitojen vuoksi ja miten asiaansa uskova työntekijä nujerrettiin. Tämä aloitti myös keskusliiton toiminnan alamäen. Vuonna 2015 liitossa oli toimintakertomuksen mukaan enää vain 12 000 jäsentä. Linjariitojen ja jäsenkadon mukana hävisi myös yhteiskunnan tuki seuroille niin kuin myös liiton vaikutusvalta maahanmuuttajia koskevissa asioissa. Siksi kirja on surullista luetttavaa kaikille järjestöihmisille. Se on kuitenkin tärkeä dokumentti Ruotsin suomalaisesta järjestöelämästä. Jäin kaipaamaan kirjasta yhtä lukua. Ei Tukholman piirissä vain riidelty, siellä tehtiin myös töitä. Piiriin kuului 80-luvulla lähes 50 seuraa ja toiminta oli niin laajaa, että se oli noin kolmasosa koko liiton toiminnasta. Olisi ollut hyvä saada kuvaus tästä kaikesta riitojen vastapainoksi. Kirjan on julkaissut Terttu Pihlajamaa Förlag. Kyselystä Liisa Sihvo Murstam Pyysimme viime lehdessä jäseniä vastaamaan, voidaanko painettu lehti korvata esimerkiksi verkkosivulla annettavalla tiedotuksella. Saamiemme vastausten määrä ei ole kovin suuri, mutta ylivoimainen enemmistö on sitä mieltä, että painettu jäsenlehti on edelleen tarpeellinen. Johtokunta on keskustellut asiasta ja päättänyt, että lehti ilmestyy edelleen entiseen tapaan. Samanaikaisesti pyritään kuitenkin tehostamaan tiedottamista verkkosivun ja mahdollisesti myös Facebookin avulla. Johtokunta 6

Rapport från arbetsgruppen avseende utredning om köp av tjänstebostad Årsmötet 2016 gav styrelsen i uppdrag att skaffa en tjänstebostad åt Suomikoti i syfte att i framtiden underlätta rekrytering av personal utanför Stockholms län samt för att garantera värdet av föreningens kapital, när räntorna är obefintliga. Styrelsen tillsatte en arbetsgrupp bestående av Liisa Sihvo Murstam, Maria Leiwert, Tuula Källbäck och Raija Strömberg för att bereda ärendet. Arbetsgruppen har haft två möten under året. Under det första mötet diskuterades dels behovet av en bostad, dels eventuella ekonomiska konsekvenser av inköp samt vilken typ av bostad man skulle köpa, ett hus eller en bostadsrätt. När det gäller behovet av en tjänstebostad, konstaterades att behovet för närvarande är obefintligt. Suomikoti fick till exempel många semestervikarier från Finland sommaren 2016, men ingen av dem var i behov av en bostad. Arbetsgruppen kom fram till att vid behov kan det vara enklare att hyra en lägenhet av etablerade företag som har andrahandsuthyrning som en kärnverksamhet. Det kan även vara värt att ställa frågan till Suomikotis medlemmar om de har möjlighet att hyra ut ett rum under kortare perioder, så som redan har skett. När det gäller ekonomiska konsekvenser med skatter och liknande, visade kontrollen hos Skattemyndigheten, att innehav av tjänstebostad inte skulle belasta ekonomin. Vid val av vilken typ av bostad som skulle vara aktuell, var det klart att ett hus skulle innebära behov av regelbunden skötsel och underhåll, det i sin tur resurser för detta. Köp av en bostadsrätt skulle inte heller vara enkelt för en juridisk person, eftersom det är relativt få äldre bostadsrätter som tillåter sådana köp. Om ett köp skulle göras, var en bostadsrätt ändå att föredra före ett hus. Under sitt andra möte landade arbetsgruppen i slutsatsen, att det är för osäkert i dagsläget att investera i en tjänstebostad, inte minst med tanke på att inget behovs tycks föreligga. Det ekonomiska argumentet håller inte heller, då det finns en risk att bostaden inte kan hyras fullt ut, eftersom hyrestiden måste vara kort för att den anställde inte ska få besittningsrätt för bostaden. Då kan det istället bli en belastning. En uthyrning kräver också en del administration, och viss service till hyresgäster. Arbetsgruppen föreslår styrelsen besluta att inte köpa en tjänstebostad åt Suomikoti. Stockholm i november 2016 Liisa Sihvo Murstam, Maria Leiwert, Tuula Källbäck, Raija Strömberg HILJA JENSENIN MUISTORAHASTO Otamme mielellämme vastaan rahalahjoituksia Hilja Jensenin muistorahastoon. Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille 411 22 60 7 ja lahjoittajan nimi kirjoitetaan maksukorttiin. Muistorahastosta jaetaan stipendejä esim. henkilökunnan jatkokoulutukseen Suomikodin johtokunnan päätöksen mukaan. Jakotilaisuudet ovat vuosikokouksien yhteydessä. Kiitokset etukäteen! Raija Strömberg, Taloudesta vastaaava 7

Kahvila Nostalgia pullantuoksuista lumoa viikoittain Mitä kaikkea tarvitaan 40-luvun maustekakkuun, miten perunarieska leivotaan, kuinka pullapitko kuuluisi letittää? Kahvila Nostalgia tarjoaa torstai-iltapäivisin herkkuhetken Suomikodin asukkaiden ja heidän läheistensä arkeen ja samalla roppakaupalla vinkkejä niille, joiden jauhopeukaloa on vasta alkanut kutittaa. Idea Kahvila Nostalgiasta syntyi Suomikodin kahden coachin yhteistyönä Karoliinisen Instituutin Vanhustyön arvojohtajuuskoulutuksen aikana toissa syksynä. Nyt kakkuja ja pullaa on paistettu yhdessä asukkaiden kanssa jo vuoden ajan. Onnistuneen kahvilan avainsanoja ovat olleet yhdessä tekeminen, kekseliäisyyden kukoistaminen ja nostalgiasta innostuminen. Se tarkoittaa mm. vanhojen reseptien etsintää, Suomen historian käänteiden kertaamista, vinttikomeroiden pengontaa ja koemaistajien valintaa. Paljon on saatu aikaan vähässä ajassa. Häärääminen keittiöpuuhissa vaatii taitoa ja tarkkuutta, mutta sallii myös huumorin. Osastojen toimintarutiineja on kehitetty siten, että leipominen asukkaiden kanssa on mahdollista. Osastoilla leivotaan talkoohengessä tuotteita kahvilaan, vaihdetaan reseptejä ja leipomisen salaisuuksia. Perinteisistä leivonnaisista valitaan mieluisimmat. Yhteen hiileen puhaltamista on harjoiteltu ja tarvittu. Leipomisen tuoksujen levittäytyminen keittiöstä kielii yhdessä toimimisen ilosta. Juhlava kahvilavisiitti voidaan tehdä asukkaiden omalla porukalla, omaisen tai omahoitajan kanssa. Toimintaa ovat olleet pyörittämässä sekä coachit että resurssihenkilöt, mutta se ei olisi ollut mahdollista ilman Suomikodin työntekijöiden sitoutumista, tiedotusta, tilojen varaamista ja monenkirjavaa taustatukea. Esimerkkinä mainittakoon, että Suomikodin talonmies Ali on lahjoittanut kahvilarekvisiitaksi vanhoja postikortteja, lehtiä ja purnukoita, käsistään hyvin kätevä Ella-hoitaja hurauttanut ompelukoneellaan tyylikkäät esiliinat kahvilaemännille. Kahvilapöydät järjestetään käden käänteessä yhdessä miesasukkaiden kanssa. Kahvilan teema on vanhoissa hyvissä ajoissa ja nostalgisuudessa. Niin Suomen historian eri vuosikymmenet kuin vuodenaikojen juhlat ovat esillä sisustuksessa, musiikissa, leivonnaisissa ja tarjoilijoiden tyylissä. Tänä vuonna panostetaan erityisesti Suomi 100 - teemaan. Jo alkuvuonna kahvilassa on esiintynyt kansallispukuinen kansantanssiryhmä, rekvisiittana on käytetty yhdelle seinälle heijastettavaa kuvasarjaa suomalaisista kansallismaisemista ja tarjoilijoiden juhlavuoden asut henkivät sadan vuoden takaista tunnelmaa. Tänä vuonna kahvilan pöydillä on ollut kukkien, lehtien ja kirjojen lisäksi valikoidusti käytössä muisteluun ohjaavia mustavalkoisia kuvia lasten vanhoista talvilei- 8

On mukavaa, että kahvilatoiminnan myötä omaisetkin tapaavat toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja saavat näin vertaistukea. Puhelinnumeroita on vaihdettu monen omaisen välillä. Kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi tuleminen on keskeistä kaikkien ihmisten hyvinvoinnille. Kahvila on myös oiva paikka ottaa vastaan vierailijoita, tarjota esiintymisareena vapaaehtoisille esiintyjille, kuten runonlausujille, laulajille tai tanssijoille. Lisäksi kahvila on mainio paikka tiedottaa Suomikodin tapahtumista, kuten tansseista ja konserteista, joihin omaisetkin ovat tervetulleita! Ja 40-luvun kakun paistoa voi kokeilla vaikka tällä Kenttäpostikakun ohjeella. 30 g voita 100 125 g sokeria (1 1/3 dl) 2 tl vaniljasokeria 1/4 tl suolaa 250 g vehnäjauhoja 1/2 sitruunan mehu 5 rkl maitoa 100 g porkkanaraastetta keistä ja seinällä on kuvakavalkaadi Suomen presidenteistä. Kuvat ovat helpottaneet keskustelujen käynnistymistä ja muistojen kertomista asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan välillä. Tämä Suomikotiin hienosti juurtunut toiminta tuo virkistystä niin asukkaiden kuin heidän omaistensakin arkeen. Kahvilan väki on selvästi havainnut, että monet niistä asukkaista, jotka tarvitsevat apua ruokaillessaan talon muissa tiloissa, selviytyvät itsenäisesti kahvitteluhetkestä. Kahvilassa myös juomat ja muut tarjottavat vaikuttavat maistuvan keskimääräistä paremmin. Toisinaan nostalginen taustamusiikki innostaa asukkaita hakemaan kahvilan tarjoilijoita tanssin pyörteisiin tai jopa laulamaan serenadin! Viimeisten asiakkaiden noustessa kahvipöydästä rollaattorit ja kävelykepitkin tahtovat jäädä parkkipaikalle. Hiero rasva ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sitruunamehu, maito ja porkkanaraaste. Kaada voideltuun, korppujauhotettuun, pieneen vuokaan (noin 1,2 l) tai paperivuokiin. Kypsennä 175 asteessa noin 45 min. Kuivahkon, kauniinkeltaisen kakun viipaleet voi kostuttaa esim. omenamehulla. Muistiinpano Lahdesta vuodelta 1942 Taina Andreev 9

Vuoden 2016 toimintakertomus Johtokunta Johtokuntaan kuuluivat edellisen vuosikokouksen jälkeen Liisa Sihvo Murstam, puheenjohtaja, Paula Ehrnebo, varapuheenjohtaja, Pirkko Sinkkonen, Veikko Hirvo, Marja-Leena Sundström, Jarmo Kovanen ja Irma Lindell Estun. Varajäseninä ovat olleet Sirkka- Liisa Ekman ja Maria Leiwert. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja Pirkko Sinkkonen ovat kuuluneet työvaliokuntaan. Johtokunnan ja työvaliokunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös toiminnanjohtaja Virpi Johansson ja talouspäällikkö Raija Strömberg. Johtokunnan kokouksissa on henkilökuntaa edustanut keväällä Marjut Byman ja syksystä Petri Kaleva ja Maritta Laine. Johtokunta on pitänyt vuoden aikana seitsemän kokousta. Tilintarkastajat Tilintarkastajina ovat toimineet Elisabeth Mårsell (KPMG) ja Hannu Tauru ja heidän varajäseninään Fredrik Sjölander (KPMG) ja Lauri Pihlajamaa. Vaalivaliokunta Vaalivaliokuntaan ovat kuuluneet Leena Jungefors, Tuula Källbäck, Marja-Liisa Sairanen, Seija Ketola ja Ari Setälä, joista Leena Jungefors valittiin kokoonkutsujaksi. Toiminta Suomikoti-yhdistys on aatteellinen yhdistys, joka on Suomikodin päämies. Suomikoti sijaitsee Enskedessä, Tukholmassa. Kodin kohderyhmä on suomenkielistä hoitoa, hoivaa ja palveluja tarvitsevat vanhukset. Lääninhallituksen päätöksen mukaan kodin 53 asunnossa on lupa 57 asukkaalle. Suurimman osan vuotta on Suomikodissa ollut 54 asukasta. Suomikodilla on puitesopimus Tukholman kaupungin kanssa. Sen lisäksi muut läänin kunnat ostavat hoitopaikkoja kodista. Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos (IVO) ja Enskede-Årsta-Vantörin kaupunginosalautakunta tarkistavat toimintaa. Yhdistyksen johtoon kuuluu johtokunta, työvaliokunta, toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö. Toimintaa johtaa johtoryhmä, johon toiminnanjohtajan lisäksi talouspäällikkö ja hoitoyksikön päällikkö. Vuonna 2016 yhdistyksessä oli 147 henkilöjäsentä ja 4 yhteisöjäsentä. Vuoden alusta yhdistys on kuulunut Almegan sijasta työnantajajärjestö Ideaan. Perinteiset joulumarkkinat järjestettiin marraskuun lopussa. Yhdistyksen lehti on ilmestynyt neljä kertaa. Suomikoti Toimintamme tärkeimmät arvot ovat turvallisuus, asukkaiden itsemääräämisoikeuden ja omien tapojen kunnioittaminen sekä suomalaisten perinteiden ylläpitäminen lämminhenkisessä ympäristössä. Tämä on osa arvopohjatyöstä, jonka pohjalta olemme tehneet työtä kuluneen vuoden aikana. Kevään kehityspäivät keskittyivät arvopohjan syventämiseen ja syksyn aikana jatkoimme ryhmäkeskusteluja aiheesta. Arvopohjaan liittyvät kysymykset ovat jo pitkän aikaa olleet keskeisiä vanhustenhoidossa. Kaupunki teki vuosittaisen toiminnanseurannan maaliskuussa. Talon monet aktiviteetit saivat positiivista palautetta, mutta kehittämisalueita löytyy aina. Opiskelijoita ja vierailijoita on tullut sekä Suomesta että Ruotsista. Kesälomittajat tulivat taas Suomesta ja heidän ansiostaan vakituiset työntekijät saivat hyvin ansaitsemansa lomat. Kaikki lomittajat olivat joko valmiita lähihoitajia tai hoitoalan opiskelijoita. Kaupunginosasta kolmen viikon kesätöihin tulevat suomenkieliset koululaiset ovat jo jokakesäinen perinne. Henkilökunnan koulutukset ovat palontorjuntakoulutusta lukuun ottamatta keskittyneet verkkokoulutuksiin. Jokavuotinen hygieniakoulutus suoritettiin verkon kautta, ja Svenskt Demenscentrum tarjoaa kotisivullaan monia koulutuksia muistisairaiden hoidossa työskenteleville. Syksyn aikana suurin osa henkilökunnasta sai diplomin 10

kurssista Demens ABC. Saimme taas tänä vuonna osamme Sosiaalihallituksen vanhustenhuollon miehityksen lisäämiseen tarkoitetuista virikerahoista, joita Vanhustenhuoltovirasto jakaa koko kaupungin hoito- ja hoivakoteihin ja kotihoitoon. Tämä teki mahdolliseksi, että voimme jatkaa joka kerroksessa maanantaista perjantaihin työskentelevän henkilön palkkaamista. Yksi heidän projektinsa on ollut Kahvila Nostalgia yhtenä iltapäivänä viikossa. Osastoilla leivotut kahvileivät ja rieskat tekevät kauppansa asukkaille, omaisille ja henkilökunnalle. Juhlasaliin on kokoontunut 30 40 henkeä joka keskiviikkoiltapäivä! Kulttuuritoiminta on muutenkin ollut vilkasta. Tansseja, musiikkiesityksiä sekä Suomesta että täältä Ruotsista, eri juhlapäivien viettoa on ollut kuukausittain. Kesän grillaukset ja pelihetket puutarhassa keräävät aina monia osanottajia. Syksyllä kutsuttiin yhtenä iltana omaisia ja asukkaita talkoisiin paistamaan karjalanpiirakoita. Pari tuntia meni mukavassa seurassa ja ahkerien käsien ansiosta tuli paistetuksi yli kaksisataa karjalanpiirakkaa. Jo useita vuosia odoteltu ikkunoiden vaihto asukkaiden huoneisiin alkoi marraskuun alussa. Tammikuun alussa 2017 suuri urakka oli valmis. Osastojen henkilökunta, vahtimestarit ja siivooja saivat paljon lisätöitä näiden viikkojen aikana. Heidän mahtavan työpanoksensa ja ikkunafirman työmiesten joustavuuden ansiosta työt sujuivat kuitenkin suunnitelmien mukaan ja asukkaiden huoneiden lämpötila parani huomattavasti. Toimintasuunnitelma 2017 Suomikodissa vuoden 2017 päätavoitteena on jatkaa toimintaa kansallisen arvoperustan mukaisesti. Korkealaatuinen toiminta takaa tyytyväiset asukkaat ja hyvän kilpailukyvyn. Hoitotyön tulee perustua mahdollisuuksien mukaan tieteelliseen tutkimukseen ja hyväksi todettuun kokemukseen. Toiminnan on oltava yksilökeskeistä. Asukkaiden kunnioittava kohtaaminen on olennaista hoidon ja hoivan laadulle. Se on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa siihen, millaiseksi asukkaamme kokevat hoidon laadun. Hoitotyötä ohjaavien arvojen tulee näkyä kaikessa toiminnassa. Kehitämme aktiivisesti Suomikodin arvoperustaa ja luomme täten edellytykset elävälle arvoperustalle. Hyvä arkipäivä on erilainen kaikille asukkaillemme. Jollekulle voi turvallisuuden tunne olla tärkein, toiselle tärkeintä voi olla ulkoilu tai musiikki. Yritämme pyrkiä siihen, että jokainen asukas saa mahdollisuuden vaikuttaa, tuntea olonsa turvalliseksi, saada kunnioittavaa kohtelua ja mielekkään arjen. Lähtökohtana kaikessa toiminnassa on tietysti suomen kieli ja suomalainen kulttuuri. Vuoden aikana keskitymme henkilökunnan koulutuksessa verkkopohjaisiin koulutuksiin. Näin koko henkilökunta saa koulutusta ja reflektointiryhmissä voidaan keskustella opitusta ja luoda yhteisiä työmenetelmiä. Suomen itsenäisyyden 100-vuotispäivä tullaan huomioimaan eri tavoin ja useaan otteeseen. Keväällä julkaistaan valtiollinen selvitys vanhustenhuollon laadusta. Suomikoti tulee ottamaan siinä ehdotetut parannukset huomioon toiminnassaan. 11

Nimeä johtokuntaan Nyt on jäsenillä korkea aika vaikuttaa Suomikoti-yhdistyksen toimintaan ja esittää ehdokkaita johtokuntaan! Sääntöjemme mukaan nimeämistä ei voi tehdä vuosikokouksessa, vaan ehdotukset on jätettävä vaalivaliokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Koska vuosikokous on 26. huhtikuuta, on viimeinen nimeämispäivä 11. huhtikuuta. Johtokunnan varsinaisista jäsenistä ovat erovuorossa Liisa Sihvo Murstam, Paula Ehrnebo, Veikko Hirvo ja Jarmo Kovanen sekä varajäsen Sirkka-Liisa Ekman. Varajäsen Maria Leiwert jätti tammikuussa muuton vuoksi varajäsenen paikan johtokunnassa. Seuraavilla jäsenillä on vuosi jäljellä johtokunnassa: Marja-Leena Sundström, Pirkko Sinkkonen ja Irma Lindell Estun. Liisa Sihvo Murstam on ollut Suomikodin johtokunnassa pitkään ja siksi ilmoittanut vaalivaliokunnalle, että hän ei enää asetu ehdokkaaksi. Johtokunnan lisäksi vuosikokouksessa valitaan varsinainen tilintarkastaja ja tälle varajäsen. Nykyinen tilintarkastaja on Hannu Tauru ja varatilintarkastaja Lauri Pihlajamaa. Kokouksessa valitaan myös viisijäseninen vaalivaliokunta, mutta siihen tehdään ehdotukset vuosikokouksessa. Nimeämiset johtokuntaan ja tilintarkastajiksi voi lähettää huhtikuun 11. päivään mennessä osoitteeseen: Suomikoti, Ramviksvägen 213, 122 64 Enskede tai info@suomikoti.se Voit myös soittaa Leenalle, puhelin 073 967 33 44. Leena Jungefors Vaalivaliokunnan kokoonkutsuja 12

1 ÅRSREDOVISNING 13

Suomikoti-yhdistyksen vuosikokous 26. huhtikuuta 2017 Työjärjestys 1. Kokouksen avaus 2. Vahvistetaan osanottaja- ja äänestysluettelo 3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Valitaan kokouksen a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjantarkistajaa d) kaksi ääntenlaskijaa 6. Käsitellään vuoden 2016 toimintakertomus ja tilinpäätös 7. Kuullaan tilitarkastajien lausunto 8. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle 9. Vahvistetaan vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja talousarvio 10. Päätetään vuoden 2018 jäsenmaksun suuruudesta 11. Käsitellään johtokunnan muut vuosikokoukselle esittämät asiat 12. Käsitellään jäsenten vuosikokoukselle jättämät aloitteet 13. Valitaan a) johtokunnan varsinaiset jäsenet b) johtokunnan varajäsenet 14. Valitaan tilintarkastajat a) tilintarkastajat b) varatilintarkastajat 15. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista 16. Valitaan viisijäseninen vaalivaliokunta ja yksi heistä kokoonkutsujaksi 17. Muut esille tulevat asiat 18. Kokouksen päättäminen 24