1 (6) ETA-KELPOISUUSKOE 1.8.2017-31.12.2018 Toisessa Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvassa valtiossa suoritetun tutkinnon perusteella on mahdollista saada kelpoisuus virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkinto, vain suorittamalla ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) 8 :n 3 momentissa tarkoitettu pakollinen kelpoisuuskoe. Opetushallitus päättää hakemuksesta toisessa ETA-valtiossa myönnetyn tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään. Opetushallitus määrää hakijan hakemuksen perusteella kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön sekä sen, tuottaako ETA-kelpoisuuskokeen suorittaminen kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkinto. Päätöstä varten laaditaan luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan koulutukseen, mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen. Kelpoisuuskokeen toimeenpanee yliopiston tiedekunta, jossa voi suorittaa oikeustieteellisiä tutkintoja. Helsingin, Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteelliset tiedekunnat järjestävät kelpoisuuskokeita, joista saa lisätietoa kyseisistä tiedekunnista. Jos kokeen suorittaja haluaa saada koekysymykset ruotsin kielellä ja vastata ruotsin kielellä, koe suoritetaan Helsingin yliopistossa. Aiheluettelot ovat kelpoisuuskokeen toimeenpanevissa tiedekunnissa samat, mutta kukin taho päättää itse kelpoisuuskokeen aihealueiden tarkemman sisällön sekä tenttipäivät. ETA-kelpoisuuskokeessa noudatetaan pääosin samoja vaatimuksia aiheluettelon ja koekirjallisuuden osalta kaikissa Suomen oikeustieteellisissä tiedekunnissa. Helsingin ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien järjestämistä kelpoisuuskokeista ja niiden käytännön järjestelyistä saa lisätietoa kyseisistä tiedekunnista. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) mukaisen pakollisen kelpoisuuskokeen järjestäminen oikeustieteellisessä tiedekunnassa ajalla 1.8.2017-31.12.2018 / oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin kelpoisuuskoe. HUOM! ETAkelpoisuuskokeita ei järjestetä enää 31.12.2018 jälkeen. Oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin kelpoisuuskokeen aiheluettelo: 1. Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet 2. Velvoiteoikeus 3. Esineoikeus 4. Perhe- ja jäämistöoikeus 5. Rikosoikeus 6. Prosessioikeus 7. Valtiosääntöoikeus 8. Hallinto-oikeus Tentit eivät ole lakikirjatenttejä.
2 (6) 1. Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet Kirjallisuus 1. Siltala, Raimo: Oikeudellisen ajattelun perusteet (2010) (304 s) Laajuus 2 op Kuulustelusta vastaa professori Raimo Siltala. 2. Velvoiteoikeus Kirjallisuus Saarnilehto, Ari: Pääasiat velvoitteesta, 2005, ISBN 951-030-717-3. Saarnilehto, Ari: Sopimusoikeuden perusteet, 2009, ISBN 978-952-14-1374-2. Hemmo, Mika: Sopimusoikeuden oppikirja, 2006, 2008 tai 2009, ISBN 978-952-14-1323-0, s. 451-508. Säädökset Velkakirjalaki 31.7.1947/622. Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta 19.3.1999/361. Korkolaki 20.8.1982/633. L velan vanhentumisesta 15.8.2003/728. Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412. L varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228. Kauppalaki 27.3.1987/355. L osamaksukaupasta 8.2.1966/91. L kaupallisten sopimusten maksuehdoista 18.1.2013/30. Kuluttajansuojalaki (39/1978) Laajuus 4 op Kuulustelusta vastaa professori Mika Viljanen 3. Esineoikeus Tavoitteet: Opiskelija hallitsee olennaisen esineoikeudellisen käsitteistön ja omaa valmiuksia esineoikeudelliseen argumentaatioon. Opiskelijalla on myös yleiskuva valittuja varallisuusoikeuksia koskevista esineoikeudellisista säännöistä sekä insolvenssimenettelyissä ja varallisuusoikeuksien vaihdannassa sovellettavista kollisionratkaisusäännöistä. 1. Tepora Jarno: Johdatus esineoikeuteen (2 p. 2008) tai Tepora, Jarno: Inledning till grunderna försakrätten (2009); 2. Tepora, Jarno Kartio, Leena Koulu, Risto Lindfors, Heidi: Kiinteistön kauppa, muu luovutus ja kirjaus (6 p. 2010) s. 3 169. 3. Tepora, Jarno Kaisto, Janne Hakkola, Esa: Esinevakuudet (2016) s. 21-487
3 (6) L arvo-osuustileistä 8.5.1991/827: 26 29. Kauppakaaren 10, 11 ja 12 luku. YrityskiinnitysL 24.8.1984/634. L elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine 15.7.1988/688. Maakaari 12.4.1995/540. EtuostoL 5.8.1977/608: 1 ja 4 luku. L eräistä yhteisomistussuhteista 25.4.1958/180. Ulosottokaari 15.6.2007/705: 2:23, 3:84 91, 4:1, 3 4, 8 16, 18, 24 27, 29 37, 39 41, 44 ja 71 75, 5:1 4, 6, 8 9, 11 14, 26 27, 33 34, 36 38, 47 55, 57 71 ja 75 84, 6:17 ja 21 25 sekä 7:1 8. KonkurssiL 20.2.2004/120: 1:1 ja 4, 2:1 2, 3:5 6 ja 8, 5:1, 3 ja 6 11, 6 luku, 16:2 3 sekä 17:3 ja 6 17. L velkojien maksunsaantijärjestyksestä 30.12.1992/1578. Laajuus 5 op Kuulustelusta vastaa professori Eva Tammi-Salminen 4. Perhe- ja jäämistöoikeus 1. Kolehmainen, Antti Räbinä, Timo: Jäämistösuunnittelu. Talentum 2012; ja 2. Gottberg, Eva: Perhesuhteet ja lainsäädäntö, Turun yliopisto 2013 poislukien s. 52-58, s. 101-139. Isyyslakia koskevan jakson sijasta (s. 144-174) kehotetaan paneutumaan säädösluettelossa mainittuun uuteen isyyslakiin; ja 3. Mikkola, Tuulikki: Yhteisomistus. Alma Talent 2017 s. 1-22 sekä s. 105-170. L holhoustoimesta 442/1999. L edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007. Avioliittolaki 234/1929. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) Isyyslaki 11/2015. Adoptiolaki 22/2012 L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983. L lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 619/1996. L lapsen elatuksesta 704/1975. Lastensuojelulaki 417/2007. Perintökaari 40/1965. Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940. Laajuus 4 op Kuulustelusta vastaa professori Tuulikki Mikkola 5. Rikosoikeus Tavoitteet - Opiskelija ymmärtää, millä perusteella henkilö voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen
4 (6) ja millaisista teoista vastuu voi seurata - Opiskelija hallitsee rikosoikeudellista vastuuta määrittävät keskeiset yleisten oppien elementit ja hahmottaa niiden keskinäissuhteet - Opiskelija kykenee ratkaisemaan rikosoikeudellisen soveltamisongelman hyödyntämällä oikeudellista lähdemateriaalia Sisältö - Rikosoikeudellisen sääntelyn lähtökohdat - Rikosvastuun yleiset edellytykset - Keskeiset rikostyypit Oppimateriaalit 1. Tapani, Jussi Tolvanen, Matti: Rikosoikeuden yleinen osa Vastuuoppi, 2., uudistettu painos, 2013 s. s. 1 461 2. Frände, Dan Matikkala, Jussi Tapani, Jussi Tolvanen, Matti Viljanen, Pekka Wahlberg, Markus: Keskeiset rikokset, 3., uudistettu ja laajennettu laitos, 2014 s. 1 275, 335 353, 394 568, 572 614, 797 873 Laajuus 7 op Kuulustelusta vastaa professori Jussi Tapani. 6. Prosessioikeus 1. Jokela, Antti: Oikeudenkäynnin perusteet, periaatteet ja instituutiot. Oikeudenkäynti I, 2016, ISBN 978-952-14-2984-2 luvut 1-4, 6-7 ja 9 lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä 2. Jokela, Antti: Oikeudenkäynnin asianosaiset ja valmistelu. Oikeudenkäynti II, 2012, ISBN 978-952-14-1684-2, luvut 12-16 ja 19-20 lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä. 3. Jokela, Antti: Pääkäsittely, todistelu ja tuomio. Oikeudenkäynti III, 2015, ISBN 978-952-14-2056-6, luvut 24-25, 27, 30 ja luvusta 31 s. 615-693 lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä 4. Linna, Tuula: Prosessioikeuden oppikirja, 2012, ISBN 978-952-14-1899-0, s. 195-280. Oikeudenkäymiskaari 1.1.1734/4. L oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11.7.1997/689. Tuomioistuinlaki 25.8.2016/673. Esitutkintalaki 22.7.2011/805. L oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370. L välimiesmenettelystä 23.10.1992/967. L riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa 26.8.2005/663. Oikeusapulaki 5.4.2002/257. L asianajajista 12.12.1958/496. Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 17.6.2011/715. Konkurssilaki 20.2.2004/120. Ulosottokaari 15.6.2007/705. Laajuus 5 op
5 (6) Kuulustelusta vastaa professori Tuomas Hupli. 7. Valtiosääntöoikeus Tavoitteet: Perustietojen antaminen Suomen valtiosääntöoikeudesta, erityisesti yksilön perusoikeuksista, ylimmistä valtioelimistä sekä lainsäädäntövallan, hallitusvallan ja tuomiovallan käytön perusteista. 1. Jyränki, Antero Husa, Jaakko: Valtiosääntöoikeus (2012), s. 138-449. 2. Hallberg, Pekka Karapuu, Heikki Ojanen, Tuomas Scheinin, Martin Tuori, Kaarlo Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet (2011), s. 63-195 (luvut II.1.-II.4.). Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroopan ihmisoikeussopimus), julkaistu muutettuna SopS 63/1999. Laajuus 3 op Kuulustelusta vastaa professori Veli-Pekka Viljanen. 8. Hallinto-oikeus Sisältö: 1) Hallintotoiminnan oikeudelliset puitteet 2) Hallintomenettelyn ja julkisuuden keskeiset lähtökohdat 3) Kunnallisoikeuden ja virkamiesoikeuden perusasiat 4) Oikeusturva hallintoasioissa ja hallintoprosessin perusteet Mäenpää, Olli: Hallinto-oikeus Oikeuden perusteokset (2013) (tai verkkoversio Talentum Pro) luvut III, V, VI ja VII 1-8 n. 700 s. Säädökset Hallintolaki 6.6.2003/434. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 Hallintolainkäyttölaki 26.7.1996/586 Kuntalaki 10.4.2015/410 Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750 Laki kunnallisesta viranhaltijasta 11.4.2003/304 Poliisilaki 22.7.2011/872 Laajuus 5 op Kuulustelusta vastaa apulaisprofessori Janne Salminen.
6 (6) Kuulusteluajankohdat ja kuulusteluihin ilmoittautuminen Kuulusteluajankohdat ilmoitetaan myöhemmin tiedekunnan www-sivuilla. Kuulustelut järjestetään Yliopistonmäellä luentosalissa IX klo 13.00-16.00 (huom. muutokset salitietoon mahdollisia). Kuulusteluun ilmoittaudutaan sähköpostiosoitteeseen oik-tentti@utu.fi viimeistään viikkoa ennen kuulustelupäivää klo 14 mennessä. Ilmoittauduttaessa annetaan seuraavat tiedot: nimi henkilötunnus puhelinnumero sähköpostiosoite kotiosoite tentittävä osio, siitä vastaava opettaja, tenttipäivä ja tenttikirjallisuus. Lisäksi ilmoitettava, mitkä ETA-kokeen osiot on tarkoitus suorittaa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Opetushallituksen päätöksestä tulee toimittaa kopio ensimmäiseen kuulusteluun ilmoittautumisen yhteydessä tiedekunnan kansliaan: Oikeustieteellisen tiedekunnan kanslia, 20014 Turun yliopisto. Kopion voi toimittaa sähköpostin liitteenä osoitteeseen oik-tentti@utu.fi. Osioita saa suorittaa kerralla yhden tai useamman ja osiot saa suorittaa vapaavalintaisessa järjestyksessä. Kuulusteluissa noudatetaan tiedekunnan yleisiä määräyksiä. Kuulusteluun osallistuvalla on oltava mukanaan henkilöllisyystodistus. Koska kyse on kelpoisuuskokeella osoitettavasta osaamisesta, ei hakijalle määrättyjen kelpoisuuskokeen osioiden suorittamisessa noudateta hyväksilukumenettelyä. Henkilö voi osoittaa aiemman ko. aihealueita koskevan, opintosuorituksilla tai työkokemuksella todennetun osaamisensa, hakuvaiheessa Opetushallitukselle, jolloin aiempi osaaminen voidaan ottaa huomioon ennen aihealueiden määräämistä. Mikäli koetta suorittava henkilö on suorittanut Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa pakolliset aineopinnot (oikeudenalojen perusteet) ko. aihealueessa, tiedekunta katsoo hänen suorituksensa vastaavan ko. aihealueen suoritusta, koska pakollisten aineopintojen osaamistavoite on riittävän samansisältöinen, mutta laajempi. Kuulustelujen kustannukset Kelpoisuuskokeen järjestämisestä peritään siitä aiheutuneet kustannukset, kuitenkin samalta kokelaalta yhteensä enintään 500 euroa. Kunkin osion (aihealueen) suorittamisesta peritään 10 euroa / opintopiste / osallistumiskerta (hyväksytty tai hylätty). Kustannukset laskutetaan kokelailta puolivuosittain. Lisätietoja opintopäällikkö Katja Arola puh. 02-333 5501, sähköposti oik-opintopaallikko@utu.fi