LUPAPÄÄTÖS Nro 70/07/2 Dnro Psy-2004-y-181 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 70/07/2 Dnro Psy-2004-y-181 Annettu julkipanon jälkeen 12.6.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oulun tehtaan ympäristö- ja vesitalouslupa, Oulu Stora Enso Oyj, Oulun tehdas PL 196 90101 OULU

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 6 Vesitalousluvan hakemisen peruste... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 7 Voimassa olevat luvat... 7 Kaavoitustilanne... 8 LAITOKSEN TOIMINTA... 8 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti... 8 Puunkäsittely...9 Massanvalmistus... 9 Kemikaalien talteenotto... 10 Oheistuotteiden talteenotto... 11 Hajukaasujen käsittely... 12 Lipeälinjan jäähdytysvedet... 12 Paperin tuotanto... 12 Raaka-aineet... 14 Kemikaalit... 14 Polttoaineet... 15 Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus... 17 Sellutehtaan jäteveden puhdistus aktiivilietelaitoksessa... 17 Paperitehtaan jäteveden puhdistus flotaatiolaitoksessa ja EKO-laitoksessa... 18 Muiden vesien käsittely... 20 Tehdasalueen sadevedet... 20 Tehdasalueen saniteettijätevedet... 20 Tehdaskaatopaikan suoto- ja valumavedet... 20 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus... 20 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 21 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 22 Päästöt pintavesiin...22 Päästöt ilmaan... 23 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 25 Melu ja tärinä... 25 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 26 Tehdaskaatopaikka... 30 Kaatopaikan kuormitus... 31 Tehdaskaatopaikan saneeraustoimenpiteet... 32 LAITOS JA SEN YMPÄRISTÖ... 33 Sääolot ja alueen hydrologia... 33 Alueen luonto ja suojelukohteet... 33 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 34 Vesistön tila ja käyttö... 34 Vedenlaatu... 35 Kalatalous... 36 Maaperän tila... 38 Pohjaveden tila... 39 Ilmanlaatu... 39 Melu... 40 Liikenne... 40 Muut kuormittavat toiminnat... 41 Tehdasalueen muut laitokset... 41 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 42 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen... 42 Vaikutus vedenlaatuun... 42

Vaikutus kalastoon ja kalatalouteen... 43 Vaikutus maaperään... 44 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 44 Jätteiden loppusijoitusalueiden vaikutukset... 45 Tehdaskaatopaikka... 45 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA... 46 Päästötarkkailu... 46 Päästöt vesiin... 46 Päästöt ilmaan... 47 Kaatopaikan tarkkailu... 48 Oulun edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailu... 48 Oulun ilmanlaadun tarkkailu... 48 Raportointi... 48 Laadunvarmistus... 49 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 49 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 49 Suoritetut korvaukset... 49 Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet... 49 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 50 Lupahakemuksen täydennykset... 50 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 50 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet... 50 Hakijan kuuleminen ja selitys... 59 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto... 66 NEUVOTTELU... 66 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 66 VESITALOUSLUPARATKAISU... 66 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 67 LUPAMÄÄRÄYKSET... 67 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 67 Päästöt vesiin... 67 Päästöt ilmaan... 68 Melu... 69 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 70 Kaatopaikkatoimintaa koskevat yleiset määräykset... 71 Kaatopaikkatoimintaa koskevat erityiset määräykset... 71 Kaatopaikkatoiminnan lopettaminen... 72 Vakuus... 73 Varastointi... 73 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 74 Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja... 75 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 76 Vahinkoa estävät toimenpiteet... 76 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 77 RATKAISUN PERUSTELUT... 77 Vesitalouslupa... 77 Ympäristölupa... 77 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 77 Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset... 77 Vahinkojen korvaaminen ja kompensoiminen... 78 Lupamääräysten perustelut... 78 Vahinkoa estävien toimenpidevelvoitteiden perustelut... 84 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 84 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 85 Päätöksen voimassaolo... 85 Lupamääräysten tarkistaminen... 85 Korvattavat päätökset... 86 3

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 86 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 86 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 86 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 86 KÄSITTELYMAKSU... U 87 Perustelut... 87 Oikeusohjeet... 87 MUUTOKSENHAKU... 88 4

5 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Stora Enso Oyj on ympäristölupavirastoon 23.12.2004 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Oulun tehtaan tuotantoyksiköille. Hakija on lisäksi pyytänyt lupaa johtaa vettä Oulujoesta Rommakonväylästä tuotantoyksiköiden käyttöön noin 6,9 m 3 /s. Stora Enso Oyj Oulun tehtaaseen kuuluu täysvalkaistua havusellua tuottava sellutehdas, kaksi paperikonelinjaa käsittävä paperitehdas, arkittamo, voimalaitos, biologinen ja kemiallinen jätevedenpuhdistamo sekä teollisuuskaatopaikka. Lupaa on haettu noin 1 100 000 tonnin vuotuiselle paperituotannolle. Hakija on esittänyt, että ympäristöluvassa asetettaisiin vesiin johdettavien päästöjen osalta kuukausikeskiarvona seuraavat raja-arvot: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) 45 t O 2 /d ja kokonaisfosfori (P) 55 kg/d. Soodakattilalta ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvoksi hakija on esittänyt: TRS 10 mg S/m 3 (n) kuukausikeskiarvona ja hiukkaspitoisuus 150 mg/m 3 (n) ja 1.1.2008 alkaen 120 mg/m 3 (n). Meesauunin ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvoksi hakija on esittänyt: TRS 30 mg S/m 3 (n) kuukausikeskiarvona ja hiukkaspitoisuus 120 mg/m 3 (n). Kiinteän polttoaineen kattilan K3 ilmaan johdettavien päästöjen osalta hakija on esittänyt, että raja-arvot määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 mukaan. Väkevien hajukaasujen keräily- ja käsittelylaitteiston vaadittavaksi käyttöasteeksi on esitetty vähintään 98 % kuukausittaisesta toimintaajasta. Jätteiden osalta hakija on esittänyt, että yhtiön tuotantoyksiköiden ja myös Nuottasaaren tehdasalueen muiden yritysten toiminnassa syntyvät prosessijätteet voidaan loppusijoittaa käytössä olevalle tehdaskaatopaikalle. Omassa toiminnassa käytetyt hydrauliikka- ja voiteluöljyt on esitetty poltettavaksi meesauunissa. Omassa ja tehdasalueen muissa yrityksissä syntyneet, lajitellut polttokelpoiset jätteet on esitetty poltettaviksi kiinteän polttoaineen kattilassa. Asianmukaisen jätehuollon ja kaatopaikkatoiminnan varmistamiseksi on esitetty vakuutena 110 000 euron suuruista konsernitakausta. Kalataloushaittojen korvaamiseksi hakija on esittänyt ensisijaisesti 16 500 euron vuotuista kalatalousmaksua ja toissijaisesti vastaavaa kalanistutusvelvoitetta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Stora Enso Oyj:n Oulun tehdas sijaitsee Oulujoen suistossa, Oulun kaupungin Nuottasaaren kaupunginosassa. Tehdasalueen pinta-ala on noin 160 hehtaaria ja sen omistaa Stora Enso Oyj. Samalla tehdasalueella sijaitsevat Arizona Chemical Oy:n, Eka Polymer Latex Oy:n sekä Eka Chemicals Oy:n ja Oplax Oy:n tuotantolaitokset ja konttorit. Tehdasalueella toimiva Arizona Chemical Oy tislaa sellun sivutuotteena syntyvää mäntyöljyä ja tärpättiä sekä jalostaa niitä muun muassa hajuste-, liima- ja purukumiteollisuuden raaka-aineiksi. Eka Chemicals Oy tuottaa sellun ja paperin valmistuksessa sekä jäteveden puhdistuksessa tarvittavia kemikaaleja. Eka Polymer Latex Oy valmistaa paperin päällystyksessä käytettäviä styreenibutadieenilatekseja. Oplax Oy valmistaa kierrätettäviä puulavoja, joita käytetään paperiarkkien pakkauksessa.

Oulun sellutehdas tuottaa täysvalkaistua havusellua, joka käytetään lähes kokonaisuudessaan omassa paperitehtaassa. Sellutehtaan kapasiteetti on noin 400 000 t, paperitehtaan noin 1 100 000 t ja arkittamon 500 000 t vuodessa. Voimalaitoksen tuotannon kokonaislämpöteho on 650 megawattia ja sähköteho 145 megawattia. Tehdasalueen vedenottamo ottaa raakavettä Oulujoesta noin 6,9 m 3 /s. Tehdasalueen energian tuottamisesta vastaa sellutehtaan yhteydessä toimiva voimalaitos. Tuotannon kokonaislämpöteho sooda- ja hajukaasukattila mukaan lukien on 650 megawattia ja sähköteho 145 megawattia. Pääpolttoaineina ovat puuperäiset biopolttoaineet, mustalipeä ja kuori sekä muina polttoaineina mm. turve ja öljy. Kattila K3:lla on lupa käyttää polttoaineena myös kivihiiltä. Tehdasalueella on Stora Enso Oyj:n omistama kaatopaikka, jonne viedään kaikkien tehdasalueella toimivien teollisuusyritysten jätteet. Kaatopaikan hoidosta vastaa kunnossapitoyhtiö Fortek Oy, jonka omistaa Stora Enso Oyj (75 %) ja ABB Service (25 %). Sellutehtaan jätevedet puhdistetaan mekaanisesti ja biologisesti. Biologinen puhdistamo käsittelee jätevettä noin 30 000 m 3 päivässä. Paperitehtaan jätevedet puhdistetaan mekaanisesti ja kemiallisesti. Kemiallinen puhdistamo käsittelee jätevettä noin 25 000 m 3 päivässä. Puhdistetut jätevedet ja jäähdytysvedet johdetaan Oulujoen eteläiseen suuhaaraan. 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 1a) kohdan mukaisesti massa- ja paperitehtaalla, 3b) kohdan mukaan yli 5 MW:n voimalaitoksella, 5a) kohdan mukaan polttonesteiden tai vaarallisten kemikaalien varastoinnilla ja ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti jätteen laitos- tai ammattimaisella käsittelyllä, kuten kaatopaikalla, on oltava ympäristölupa. Ennen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaan tuloa 1.3.2000 myönnetyn luvan nojalla toimivalle massa- ja paperitehtaalle on tullut hakea ympäristölupaa viimeistään 31.12.2004 mennessä ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n mukaisesti. Massa- ja paperitehtaalla sekä voimalaitoksella ja näiden jätteenkäsittelyllä on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään. Vesitalousluvan hakemisen peruste Vesilain 9 luvun 2 :n perusteella veden johtamiseen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi tarvitaan vesilakiin perustuva lupa.

7 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1a) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee massa- ja paperitehdasta koskevan ympäristölupa-asian. Vesilain 9 luvun 2 :n perusteella ympäristölupavirasto voi myöntää luvan johtaa vettä vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat Vesitalouslupa Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätös 18.8.1964 nro 49/64/I Oulu Osakeyhtiön hakemukseen luvan saamiseksi puiden varastoimisalueen syventämiseen ja käyttöveden ottamiseen Nuottasaaren edustalla Oulun kaupungissa Ympäristöluvat Oulun lääninhallituksen vuonna 1987 myöntämä ilmansuojelulain mukainen ilmansuojeluilmoitus (A 609 H 20.11.1987), jota on päivitetty vuonna 1989 (A 772 H 15.12.1989) ja vuonna 1992 (A 335 H 31.8.1992), Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuonna 1995 myöntämä Oulun Voima Oy:n kiinteän polttoaineen kattilan ympäristölupa (1195Y0184-113 7.9.1995), Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuonna 1998 myöntämät jäteluvat 1196Y0229 111 (10.9.1998) ja 1196Y0230 111 (10.9.1998), Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuonna 1998 myöntämä ympäristölupa kaatopaikkatoiminnalle 1196Y0231, 1196Y0232 111, 1198Y0163 111 (10.9.1998), Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston vuonna 2001 myöntämä jätevesilupa nro 9/01/2 (20.3.2001), Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antama päätös kaatopaikan saneerausta koskevan jätehuoltolain 21 a mukaisen ilmoituksen johdosta (1196Y0231 111, 4.8.1999) koskien elohopeapitoisen jätteen uudelleen sijoittamista kapseloituna betonisiin bunkkereihin tehdaskaatopaikalle ja vanhan elohopeapitoisen jätteen varaston puhdistamista, Ympäristölupapäätös 28.6.1999 Stora Enso Fine Papers Oy:n dieselja polttoöljyn tankkauspisteen sijoittamiseksi Nuottasaaren tehdasalueelle. Stora Enso Oyj on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen ilmoituksen Oulun ympäristönsuojelun tietojärjestelmään polttonesteiden jakelutoiminnasta Nuottasaaren tehdasalueella. Ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja merkinnyt toiminnan tietojärjestelmään 13.10.2003.

8 Kaavoitustilanne Tehdasalue ja sen ympäristö ovat asemakaavoitettuja alueita Nuottasaaren tehdasalueen länsipuolella sijaitseva Vihreäsaaren eteläkärkeä sekä eteläpuolella sijaitsevaa satama-aluetta lukuun ottamatta. Oulun yleiskaavassa 2020 Nuottasaaren tehdasalueen merkintä on T/kem. Kaavamerkinnän mukaan alue varataan teollisuuslaitoksille, joita koskee EU-direktiivi 96/82/EY vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusriskien torjunnasta. Nuottasaaren tehdasalueen koillis- ja itäosa on merkitty teollisuusalueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue on varattu sellaiselle teollisuustoiminnalle, josta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Tehdasalueen länsipuolella on satama-alue (LS). Tehtaan luoteispuolella sijaitseva Öljysaari on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Öljysaaren ja Vihreäsaaren välinen alue on Natura-aluetta. Oulujoki-suisto on merkitty arvokkaaksi maisema-alueeksi ja/tai merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Tehdasalueen itä- ja länsipuolelle sekä eteläpuoliselle satama-alueelle on kaavassa merkitty alueita, joilla esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja, joista osa on luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittuja kasveja. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Sellutehdas on yksilinjainen, jatkuvatoimisella Kamyr- keittimellä varustettu sulfaattisellutehdas. Sellun valmistukseen käytettävä puu kuoritaan ja haketetaan. Puuhake keitetään valkolipeässä. Syntynyt massa valkaistaan hapella ja klooridioksidilla. Sellun keitossa käytettävät kemikaalit ja puusta liuenneet sideaineet otetaan talteen keittoliuokseen. Syntynyt mustalipeä väkevöitetään ja poltetaan soodakattilassa. Palamisessa syntynyt lämpö johdetaan voimalaitokselle sähkön tuottamista varten. Valkaistu sellumassa pumpataan putkessa paperitehtaalle. Sellun oheistuotteet raakamäntyöljy ja raakatärpätti viedään Arizona Chemical Oy:lle jatkojalostettavaksi. Paperitehtaalla valkaistuun sellumassaan sekoitetaan paperin valmistuksessa tarvittavia täyteaineita ja kemikaaleja. Massaseos laimennetaan ja syötetään koneen viiraosalle. Märkä paperi ohjataan puristinosalle ja jäljellä oleva kosteus haihdutetaan höyryn avulla. Päällystyskoneella paperin molemmille puolille sivellään päällystyspasta, minkä jälkeen paperi kalanteroidaan kiiltäväksi tai mattapintaiseksi taidepainopaperiksi. Oulun tehtaan kiinteän polttoaineen voimalaitos tuottaa noin 64 % tehtaiden tarvitsemasta sähköenergiasta sekä yhdessä soodakattilan kanssa kaiken tehdasalueella tarvittavan lämmön. Vuonna 2003 sellu- ja paperitehtaat käyttivät sähköä yhteensä 830 GWh ja lämpöä 6 402 TJ. Tuotannossa käytetyistä polttoaineista 80 % oli biopolttoaineita, eli puun kuorta ja mustalipeää. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Paperitehtaan päätuote on kaksoispäällystetty, puuvapaa taidepainopaperi. Paperitehtaan tuotantokapasiteetti oli vuoden 2006 lopussa 1 047 000 tonnia ja on vuosikymmenen loppuun mennessä noin 1 100 000 tonnia

hienopaperia. Tehtaaseen integroidun arkittamon kapasiteetti on 300 000 t/v. Arkittamon laajennuksen jälkeen sen kokonaiskapasiteetti nousee noin 500 000 tonniin/v vuoden 2008 keväällä. Sellutehtaalla valmistetaan pääasiallisesti täysvalkaistua havusellua. Sellutehdas toimittaa kaiken paperitehtaan tarvitseman havusellun ja sen ylittävä osuus menee myyntiin. Sellutehtaan tuotantokapasiteetti on noin 400 000 tonnina sulfaattisellua vuodessa. Oheistuotteina saadaan biopolttoainetta (puunkuorta ja puhdistamolietettä), raakamäntyöljyä noin 15 000 tonnia ja raakatärpättiä noin 500 tonnia vuodessa. Paperinvalmistuksessa koivusellu on korvattu eukalyptussellulla syyskuussa 2006. Eukalyptussellu tuodaan Ouluun brasilialaiselta Veracelin sellutehtaalta. Eukalyptussellu on ollut käytössä Oulun tehtaalla jo aiemmin koivu- ja havusellun ohessa. 9 Puunkäsittely Puunkäsittely käsittää puun mittausaseman (punnitus ja puun laadutus), kuorinnan, haketuksen ja hakevaraston sekä hakkeen seulonnan. Myös sellutehtaan jätevedenpuhdistamolta tulevan primääri- ja biolietteen käsittely tapahtuu puunkäsittelyn tiloissa. Kuorimo sijaitsee tehdasalueen pohjoisosassa. Kuorimorakennuksen itäpuolella on noin 4 hehtaarin kokoinen asfalttipohjainen hakevarasto, jonka varastointikapasiteetti on: havuhake 150 000 m 3 havusahahake 20 000 m 3 Puunkäsittelyn jätevedet koostuvat sulatuskuljettimen ja puun pesurullaston jätevesistä, kuoripuristimien suodosvesistä sekä lattiakanaaleihin ohjatuista laitteistojen huuhteluvesistä. Pääosa jätevedestä tulee puiden sulatuskuljettimelta, jossa jäinen puu sulatetaan talviaikana lämpimällä vedellä. Kuorimo on tuoreveden käytöltään mahdollisimman suljettu. Kuorimon aiheuttama COD-kuormitus jätevesiin on 1 2 t/d. Jätevesimäärä on keskimäärin 10 15 l/s. Massanvalmistus Massaosastolla hake keitetään selluksi. Sen jälkeen sellu pestään, lajitellaan ja valkaistaan. Keitto Sellu keitetään jatkuvatoimisessa, esi-imeytystornilla varustetussa Kamyr -keittimessä valkolipeällä, jonka vaikuttavat kemikaalit ovat natriumhydroksidi ja natriumsulfidi. Keittotuotanto havulla on tyypillisesti 1 150 1 200 tonnia vuorokaudessa. Pesu Pesussa sellusta erotetaan mahdollisimman tarkasti mustalipeä, joka sisältää keittokemikaalit sekä puusta keitossa liuenneen orgaanisen aineksen.

Pesu tapahtuu keitetyn massan kulkuun nähden vastavirtaan: keittimen pohjapesuvyöhykkeessä, kaksivaiheisessa säteispesurissa sekä lajittamoa seuraavalla kaksoisimusuotimella. Ensimmäisen happivaiheen jälkeen massa pestään säteispesurilla ja toisen happivaiheen jälkeen säteispesurilla ja pesupuristimella. 10 Lajittelu Lajittelussa sellusta erotetaan ensimmäisessä vaiheessa oksat ja myöhemmässä vaiheessa näitä pienemmät puusta peräisin olevat epäpuhtaudet. Molemmat jakeet palautetaan käsiteltyinä lähes täysimääräisesti prosessiin eli lajittamosta ei poisteta normaalitilanteessa rejektiä. Valkaisu Ennen varsinaista valkaisua massa delignifoidaan tehokkaasti kaksivaiheisessa happivalkaisussa, jonka nestekierto on suljettu. Jätevesiin joutuu ainoastaan happivaiheen jälkeisenä pesuhäviönä liuennutta orgaanista ainesta. Happivaiheen alkalina käytetään hapetettua valkolipeää, joka palautetaan takaisin kemikaalikiertoon. Massa valkaistaan syrjäytysvalkaisimossa, jossa on kaksi klooridioksidivaihetta sekä hapella vahvistettu kaksivaiheinen alkalivaihe. Valkaisun jälkeen klooridioksidijäännökset hävitetään natriumbisulfiitilla, joka on valmistettu tehtaan väkevien hajukaasujen rikkiyhdisteistä. Happivalkaisun ensimmäisen vaiheen käyttöönoton jälkeen vuonna 1991 lopetettiin kaasukloorin käyttö. Happivalkaisun toinen vaihe otettiin käyttöön vuonna 1995. Peretikkahappoa käytetään loppuvalkaisuun ennen massan varastotorneja. Tämän avulla alennetaan valkaisukemikaalien kulutusta ja varmistetaan tuotteen riittävä ja tasainen loppuvaaleus. Massaosaston prosessit ovat vesikierroiltaan pitkälle suljetut. Jätevedet koostuvat lähinnä valkaisun happamista ja alkalisista jätevesistä sekä lattiakanaalivesistä. Kuivatusosasto Noin puolet havusellusta pumpataan noin 2,5 %:n sulppuna paperitehtaalle. Loput havusellusta kuivataan ja paalataan kuivatusosastolla. Kuivattua havusellua voidaan tarvittaessa käyttää pulpperoituna myös omalla paperitehtaalla. Kuivauskoneen kapasiteetti on noin 750 tonnia vuorokaudessa. Laitteisto käsittää varsinaisen kuivatuskoneen ja paalauslinjan. Kuivatuskone on vesikierroiltaan pitkälle suljettu. Jätevedet koostuvat kiertovesiylijuoksuista ja lattiakanaalivesistä. Kuivauskoneelta ei poisteta kuiturejektiä jätevesiin. Kemikaalien talteenotto Kemikaalien talteenoton keskeisimmät prosessit ovat mustalipeän haihdutus ja poltto, viherlipeän kaustisointi sekä meesanpoltto. Mäntyöljyn ja tärpätin talteenotto tapahtuu lipeälinjalla haihduttamon yhteydessä. Väkevät

hajukaasut poltetaan erillisessä polttokattilassa ja laimeat hajukaasut soodakattilassa. 11 Mustalipeän haihdutus Sellunpesussa talteen otettu laihamustalipeä väkevöidään 6-vaiheisessa tyhjöhaihduttamossa polton edellyttämään, noin 70 % kuivaainepitoisuuteen. Lähes kaikki haihduttamossa syntyneet lauhteet palautetaan massan pesuun happivaiheeseen ja valkaisuun. Haisevat rikkiyhdisteet, jotka rikastuvat pienimääräisempään lauhdejakeeseen, puhdistetaan lauhteesta höyryllä strippauskolonnissa. Lauhteista saadaan erotetuksi BOD-kuormitusta aiheuttava metanoli ja toksisuutta sekä hajua aiheuttavat hajurikkiyhdisteet. Mustalipeän poltto Haihduttamosta saatu vahvamustalipeä poltetaan soodakattilassa keittokemikaalien talteen ottamiseksi sekä keitossa puusta liuenneen orgaanisen aineen lämpöarvon hyödyntämiseksi lämpö- ja sähköenergiana. Savukaasut puhdistetaan ensimmäisessä vaiheessa sähkösuodattimilla (kolme kolmekammioista suodinta), jotka poistavat suurimman osan savukaasujen sisältämästä suolapölystä ja toisessa vaiheessa kaksivaiheisella savukaasupesurilla, joka poistaa suurimman osan savukaasujen sisältämästä rikkidioksidista ja TRS-yhdisteistä (lipeäpesuvaihe) sekä täydentää suolapölyn poistoa. Keittokemikaalien liuotuksessa ennen kaustisointia muodostunut hajukaasu pestään omassa hönkäpesurissa valkolipeällä ja sen jälkeen vielä soodakattilan savukaasupesurilla. Kaustisointi Kaustisoinnissa käsitellään meesakalkilla viherlipeää, joka sisältää soodakattilan pohjalta talteen otetut keittokemikaalit. Viherlipeä selkeytetään ennen kaustisointia ja liukenematon soodasakka johdetaan aktiivilietelaitokselle meneviin jätevesiin. Soodasakka toimii fosforiravinnelähteenä ja puskuroi jäteveden ph:ta. Ecofilter-suotimella erotettu valkolipeä palautetaan keittoon ja suotimella erotettu meesa poltetaan pesun jälkeen meesauunissa. Meesan poltto Kaustistamolta tuleva pesty meesa (CaCO 3 ) poltetaan meesauunissa meesakalkiksi (CaO), joka palautetaan kaustisointiin. Pölyhiukkaset poistetaan kaksikammioisella sähkösuodattimella. Oheistuotteiden talteenotto Haihduttamon mustalipeäsäiliöiden pinnalta kerättävä suopa keitetään mäntyöljykeittämössä raakamäntyöljyksi rikkihapon avulla. Valmis mäntyöljy pumpataan Arizona Chemical Oy:n mäntyöljytislaamolle.

Havusellun valmistuksesta saatava raakatärpätti otetaan talteen keittämön ja haihduttamon hajukaasujen lauhteista dekantoimalla. Tärpätti pumpataan Arizona Chemical Oy:n tärpättitislaamolle. 12 Hajukaasujen käsittely Väkevät ja laimeat hajukaasut käsitellään toisistaan erotettuina hajukaasujen keräily- ja polttojärjestelmässä. Massa- ja lipeäosastolta kerätyt väkevät hajukaasut poltetaan erillispolttokattilassa. Tukipolttoaineena käytetään haihduttamon lauhteiden puhdistuksessa erotettua ja nesteytettyä metanolia. Väkevien hajukaasujen poltossa syntynyt rikkidioksidi otetaan talteen vuonna 1993 käyttöön otetulla erillispesurilla ja palautetaan bisulfiittina valkaisuprosessiin. Erillispesurilta poistokaasut johdetaan soodakattilan savukaasupesurille. Väkevät kaasut voidaan polttaa kattilan huolto- ja häiriötilanteissa lisäpolttimella soodakattilassa. Lisäpolttimen avulla voidaan tehokkaasti minimoida kaasujen ulosajot häiriötilanteissa. Kuitu- ja lipeälinjan laimeat hajukaasut poltetaan soodakattilassa. Lipeälinjan laimeiden hajukaasujen keräys- ja polttojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1988. Kuitulinjan laimeiden hajukaasujen keräily- ja polttojärjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa 2004. Poltossa syntynyt rikkidioksidi otetaan talteen soodakattilan savukaasupesurilla. Laimeiden hajukaasujen ohitustilanteessa, jolloin kaasuja ei voida polttaa soodakattilassa riittämättömän lipeänpolton johdosta, kaasut pestään vedellä kaksivaiheisessa pesurissa ja johdetaan ohituspiippuun 132 metrin korkeuteen. Lipeälinjan jäähdytysvedet Lipeälinjalta vesistöön laskettavat vedet ovat puhtaita jäähdytysvesiä. Vuodoista, säiliöiden ylikaadoista ja laitteiston puhdistuksista lattiakanaaleihin joutuvalle lipeälle ja lipeäpitoisille vesille on talteenottojärjestelmä, joka palauttaa lattiakanaaliin joutuneet lipeäjakeet johtokyvyn perusteella joko takaisin prosessiin tai jätevedenpuhdistamolle. Paperin tuotanto Oulun paperitehtaalla valmistetaan kaksoispäällystettyä hienopaperia arkki-, rullaoffset- sekä digitaalipainatukseen. Paperitehdas käyttää kuituraaka-aineena sellutehtaan valmistamaa täysvalkaistua havusellua sekä lisäksi eukalyptuksesta valmistettua tuontisellua. Paperitehdas käsittää kaksi paperikonetta, elokuussa 1991 käynnistyneen paperikoneen PK6, jota on uudistettu 2001 ja huhtikuussa 1997 käynnistyneen paperikoneen PK7 sekä arkittamon. Havu- ja eukalyptussellu sekä kemiallisesti puhdistettu vesi pumpataan sellutehtaalta paperitehtaalle. Pigmentit sekä muut raaka-aineet toimitetaan paperitehtaalle laivalla, junalla tai autolla joko lietteenä tai bulkkitoimituksina. Molemmat pohjapaperikoneet ovat ns. kaksoisviirakoneita, joiden rakennenopeudet ovat: PK6 1 400 m/min PK7 1 600 m/min

Molemmilla paperikonelinjoilla on massaosasto, pohjapaperikone, pastakeittiö, päällystyskone, jälkikäsittelylaitteisto sekä hylyn ja kiertoveden käsittelyjärjestelmät. Paperikone 7:llä esipäällystys tehdään paperikoneella olevalla Sym Sizerilla, jossa telaparin avulla paperirainan molempiin pintoihin siirretään pintaliima tai päällystyspasta. Paperikoneen jälkeen pohjapaperi siirretään välirullauksen kautta päällystyskoneelle, jossa on neljä päällystysyksikköä. Päällystetty paperi kuivataan infrapuna-, leiju- ja sylinterikuivaimilla. Päällystyspastat valmistetaan nk. pastakeittiöllä. Molemmissa päällystyskoneissa, PPK6 ja PPK7, on neljä päällystysasemaa. Paperirainan kuivatukseen käytetään höyryä, nestekaasua ja sähköä. Päällystyskoneiden rakennenopeudet ovat: PPK6 1 600 m/min PPK7 1 800 m/min Päällystyksen jälkeen paperi viimeistellään kalanteroimalla se joko täysin kiiltäväksi (LumiArt) tai mattapintaiseksi (LumiSilk). PK6-linjan jälkikäsittelylaitteisto käsittää kaksi superkalanteria, mattakalanterin, pituusleikkurit, uudelleenrullauskoneen ja pakkaamon. Vastaavasti PK7-linjan jälkikäsittelylaitteisto käsittää kaksi superkalanteria, pituusleikkurit ja uudelleenrullauskoneen. Kalanteroinnin jälkeen suuret konerullat leikataan pituusleikkureilla haluttuihin asiakasleveyksiin. Oulun paperitehtaan tuotteista myydään suurin osa arkkeina. Oulun paperitehtaaseen kuuluvat olennaisena osana suoraan tehtaaseen integroitu Oulun arkittamo sekä Antwerpenissa Belgiassa sijaitseva Lumipaper N.V (kapasiteetti 110 000 t/v) ja Mendelshamissa Englannissa sijaitseva Lumipaper Ltd (kapasiteetti 60 000 t/v). Oulun arkittamossa on neljä folioarkkileikkuria, neljä riisinkäärintäyksikköä, yksi laatikointikoneen ja kaksi pallettipakkauslinjaa. Arkittamon laajennuksen yhteydessä hankitaan uusi arkkileikkuri, hylyn käsittelyjärjestelmä ja riisinkääntökone. Lisäksi vanhaa laitteistoa ja rakenteita modernisoidaan. Pakatut arkit ja rullat varastoidaan satamassa sijaitsevaan tuotevarastoon, josta ne toimitetaan asiakkaille pääosin laivalla. 13 Energiantuotanto Voimalaitos tuottaa 64 % Nuottasaaren tehdasalueella tarvittavasta sähköenergiasta ja yhdessä sellutehtaan soodakattilan kanssa kaiken alueella tarvittavan lämmön. Vuonna 2003 sellu- ja paperitehtaat käyttivät sähköä yhteensä 830 GWh ja lämpöä 6 402 TJ. Energiaa tuotetaan kiinteän polttoaineen kattilalla (K3), soodakattilalla ja puujätekattilalla, joka toimii varakattilana. Leijupetikattilan (K3) lämpöteho on 246 MW ja sen tuottama höyryn määrä noin 95 kg/s. Polttoaineena käytetään sellutehtaan kuorimolta tulevaa puuja kuorijätettä, ulkopuolisia biopolttoaineita, turvetta sekä sellu- ja paperitehtaan jätevedenpuhdistamojen lietettä.

Soodakattila on teholtaan 202 MW ja sen tuottama höyryn määrä noin 90 kg/s. Soodakattilan polttoaineena käytetään vahvamustalipeää ja polttoöljyä. Myös talteen otetut laimeat hajukaasut poltetaan soodakattilassa. Varakattilana toimii puujätekattila, joka soveltuu tekniikaltaan kaikille yllä mainituille polttoaineille. Toissijaisena varakattilana toimii öljykattila. Puujätekattila on teholtaan 143 MW ja sen tuottama höyryn määrä noin 50 kg/s Öljykattila on teholtaan 54,6 MW ja sen tuottama höyryn määrä noin 22 kg/s. Puujätteen lisäksi polttoon toimitetaan Oplax Oy:n puhdasta puujätettä, Arizona Chemical Oy:n hartsiesteripastilleja sekä Eka Polymer Latex Oy:n lateksinahkoja. Voimalaitoksen kattilassa ei polteta tehdasalueen ulkopuolella syntyviä jätteitä. 14 Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Raaka-aineet Pyöreä puu Sellun valmistukseen käytetään havupuuta. Vuonna 2006 Oulun tehtaalle toimitettiin 1 160 000 k-m 3 havupuuta. Havupuu tuli pääasiassa Pohjois- Pohjanmaan alueen sertifioiduista metsistä. Noin 35 000 k-m 3 oli tuontipuuta, joka tuli Venäjältä ja Baltiasta. Puuta ei varastoida tehdasalueella, vaan se haketetaan välittömästi. Vuonna 2006 lehtipuuta (pääasiassa koivua) tuli Oulun tehtaalle 281 000 k-m 3, josta Venäjän tuontia oli 18 000 k-m 3. Sahahake Sahahaketta käytettiin vuonna 2006 sellun valmistukseen 262 000 m 3, josta 21 000 m 3 oli Venäjän ja Baltian maiden tuontia. Ostosellu Paperinvalmistuksessa koivusellu on korvattu eukalyptyssellulla. Päätoimittaja on Veracelin sellutehdas Brasiliassa. Eukalyptussellu on ollut käytössä Oulun tehtaalla jo aiemmin koivu- ja havusellun ohella. Kemikaalit Valkaisukemikaalit Valkaisukemikaaleina käytetään happea, klooridioksidia, natriumhydroksidia sekä peretikkahappoa. Vuonna 2006 käytettiin happea 7 200 t, klooridioksidia noin 7 600 t, natriumhydroksidia noin 14 000 t ja peretikkahappoa noin 150 t.

15 Talkki Talkkia käytettiin pihkan sitomiseen vuonna 2006 yhteensä noin 300 t (kuiva-aine 100 %). Käyttö lopetettiin syksyllä. Kalsiumkarbonaatti Kalsiumkarbonaattia käytetään paperin päällystyksessä sekä pohjapaperin täyteaineena. Vuonna 2006 käytettiin karbonaattia noin 370 000 t (kuivaaine 100 %). Karbonaatti tulee laivalla, valmiiksi lietettynä. Liete varastoidaan tehdasalueella. Lateksit Lateksia käytetään paperin päällystyksessä sideaineena. Oulun tehtaalla käytettävä lateksi on pääasiassa styreenibutadieeni lateksia. Vuonna 2006 käytettiin latekseja yhteensä noin 33 000 t (kuiva-aine 100 %). Tärkkelys Tärkkelystä käytetään sekä pohjapaperin valmistuksessa että paperin päällystyksessä. Vuonna 2006 käytettiin tärkkelystä yhteensä noin 16 000 t (kuiva-aine 100 %). Polyalumiinikloridi Polyalumiinikloridia (PAC) käytetään kemiallisessa veden puhdistuksessa sekä paperitehtaan jäteveden käsittelyssä. Vuonna 2006 sitä käytettiin noin 4 800 t. Tarkka taulukko tehtailla käytettävistä kemikaaleista on tämän päätöksen liitteenä 3. Polttoaineet Oulun tehtaalla käytetyt polttoaineet vuonna 2006 Soodakattila Polttoaine Tyyppi Määrä Yksikkö Kokonaisenergia TJ Mustalipeä 544 432 t 7 910 Metanoli 80 % 1 060 t 20 Öljy Hifuel Eco 3 812 t 156

16 Meesauuni Polttoaine Tyyppi Määrä Yksikkö Kokonaisenergia TJ Vety 2 057 t 246 Öljy Hifuel Eco 7 183 t 294 Metanoli 80 % 21 t 0,4 Öljy Tampere 5 113 T 4 Hajukaasukattila Polttoaine Tyyppi Määrä Yksikkö Kokonaisenergia TJ Mustalipeä 80 % 2 992 t 58 Öljy Tampere 5 113 t 4 Hajukaasukattilan tukipolttoaineet Puujätekattila Polttoaine Tyyppi Määrä Yksikkö Kokonaisenergia TJ Puujäte 45 % 21 839 m 3 46 Öljy Hifuel Eco 277 t 11 Kattila 3 Polttoaine Tyyppi Määrä Yksikkö Kokonaisenergia TJ Puujäte 45 % 780 799 m 3 1 640 Turve 67 % 856 481 MWh 3 083 Öljy Hifuel Eco 768 t 31 Puujätteen lisäksi polttoon toimitetaan Oplax Oy:n puhdasta puujätettä, Arizona Chemical Oy:n hartsiesteripastilleja sekä Eka Polymer Latex Oy:n lateksinahkoja. Voimalaitoksen kattilassa ei polteta tehdasalueen ulkopuolella syntyviä jätteitä. Öljykattila Polttoaine Tyyppi Määrä Yksikkö Kokonaisenergia TJ Öljy Hifuel Eco 294 t 12

17 Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Tehtaiden tarvitsema raakavesi otetaan Oulujoen suistosta Rommakonväylän Hietasaaren puoleisesta reunasta. Vesi johdetaan tehtaan vesilaitokselle noin 500 metrin pituista ja noin 2,5 metrin läpimittaista putkea pitkin. Nykyiselle vedenottamolle (noin 4 m 3 /s) on myönnetty vesioikeuden lupa (Pohjois-Suomen vesioikeus nro 49/64/I). Vesi puhdistetaan ensin mekaanisesti ja edelleen kemiallisesti. Mekaanisesti puhdistettua raakavettä käytetään jäähdytyksissä ja pesuissa sekä kemiallisesti puhdistetun veden raaka-aineena. Mekaanisessa puhdistamisessa Oulujoesta otettavasta raakavedestä poistetaan jokiveden sisältämä kiintoaines. Prosesseja varten vesi puhdistetaan vielä kemiallisesti. Kemiallisesti puhdistettua vettä käytetään sellu- ja paperitehtailla sekä voimalaitoksella. Tehtaalle tulevan raakaveden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Sellutehtaan prosesseissa käytettiin vuonna 2006 vettä yhteensä 34 miljoonaa m 3, josta jäähdytysvesien osuus oli 69 %. Paperitehtaan prosesseissa vettä käytettiin yhteensä 18 miljoonaa m 3, josta jäädytysvesien osuus oli noin 55 %. Sellu- ja paperitehtaiden sekä voimalaitoksen vedenkulutus vuosina 1999-2006. Oulujoen virtaama oli vuonna 2003 keskimäärin 190 m 3 /s. Sellu- ja paperitehtaat ottivat tästä vesimäärästä keskimäärin 1,5 m 3 /s, eli noin 0,8 % Oulujoen virtaamasta. 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 Jäähdytysvesi milj. m 3 33,5 29,5 31,5 31,3 29,1 28,6 36,9 40 Prosessivesi milj. m 3 18,8 15,5 18,2 17,0 17,1 15,5 18,8 17,8 Yhteensä milj. m 3 52,3 45 49,7 48,3 46,2 44,1 55,7 57,8 Sellutehtaan jäteveden puhdistus aktiivilietelaitoksessa Sellutehtaan jätevedet puhdistetaan mekaanisesti ja biologisesti aktiivilietelaitoksessa, joka käynnistyi vuonna 1989. Laitos käsittää pumppaamon, esiselkeyttimen, neutralointialtaan, tasausaltaan, ilmastusaltaan, jälkiselkeyttimen ja biolietteen tiivistimen. Puhdistamolle johdetaan kuorimon ja kuitulinjan prosessivedet sekä lipeälinjalta keräilyjärjestelmällä johtokyvyn perusteella talteen otetun jakeen. Jäteveden puhdistuksen ensimmäisenä vaiheena on esikäsittely, jossa karkeat kiintoaineet erotetaan konevälpän avulla. Esikäsitelty jätevesi johdetaan esiselkeytykseen. Esiselkeytin on pyöreä kartiopohjainen allas, joka on reunasyvyydeltään 4 m ja läpimitaltaan 50 m. Kiintoaineen poistaminen jätevedestä tapahtuu laskeuttamalla kiintoaine esiselkeyttimen pohjalle. Kaavinkoneisto siirtää laskeutuneen lietteen keskisyvennykseen, josta se pumpataan edelleen kuorimolla olevaan sekalietesäiliöön. Esiselkeyttimen pinnalle jää selkeytynyt vesi, joka virtaa ylijuoksuna varsinaiseen aktiivilieteprosessiin.

Etuselkeyttimestä vesi johdetaan jäähdytyksen, neutraloinnin ja ravinteen lisäämisen jälkeen tasausaltaaseen. Ravinteena käytetään typpeä (urea). Prosessiin ei lisätä fosforia, koska tehtaan jätevedet sisältävät sitä riittävästi biotoimintaa varten. Ureaa annostellaan jäteveden virtaaman suhteessa. Tasausaltaaseen tulevat myös Eka Polymer Latex Oy:n ja Arizona Chemical Oy:n prosessivedet. Tasausaltaan tarkoituksena on tasata jäteveden laatu. Se toimii myös puskurina jäteveden kuormituspiikkien tasaamiseen. Tasausallas on 7,5 metrin syvyinen ja tilavuudeltaan 11 000 m 3 :n maapohja-allas. Tasausaltaassa on käytössä kaksi Ventoxal-puhdashappihapetinta. Tasausaltaasta vesi johdetaan ilmastusaltaaseen, joka on tilavuudeltaan 25 000 m 3. Bioliete, joka muodostuu bakteereista ja alkueläimistä sekä niiden kuolleista osista, lisätään ilmastusaltaan alkupäähän. Nämä eliöt käyttävät ravintonaan jäteveteen liuenneita, pienimolekyylisiä orgaanisia aineita. Biologisessa puhdistuksessa jäteveden liuennut orgaaninen aines hajoaa ja sitoutuu biolietteeseen. Suurin osa biolietteestä kierrätetään aktiivilieteprosessissa. Bioliete erotetaan jälkiselkeyttimessä, joka on läpimitaltaan 60 m ja reunasyvyydeltään 4,3 m. Ilmastusaltaassa muodostunut, flokkautunut bioliete laskeutuu jälkiselkeyttimen pohjaan. Sieltä se poistetaan imulaahaimella ja palautuslietepumpulla ja palautetaan ilmastusosan alkupäähän riittävän biomassapitoisuuden ylläpitämiseksi. Jälkiselkeyttimestä puhdistettu jätevesi johdetaan kanaalia 1 pitkin kuoha-altaan kautta mereen. Syntynyt ylimääräinen bioliete puristetaan yhdessä mekaanisen selkeytyksen lietteen kanssa ja poltetaan kuoren mukana kiinteän polttoaineen kattilassa. Puhdistamon toimintaa ohjataan massaosaston valvomosta ja lietteen käsittelyä kuorimon ohjaamosta. Aktiivilietelaitos sijaitsee rannassa massaosaston pohjoispuolella ja puunkäsittelyosasto massaosaston koillispuolella. Lipeälinjan ja voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan kanaaleihin 3 ja 4. Kanaali 3:n suulla on öljynerotusallas. Aktiivilietelaitoksen toiminnan seuranta ja jätevesien mittaus tapahtuu jatkuvatoimisten mittausten ja näytteenottojen perusteella. Aktiivilietelaitoksen ohjaustoiminnan seuranta tapahtuu vuorokausikeräilynäytteiden perusteella. Esiselkeyttimen ja aktiivilietelaitoksen syötössä ja aktiivilietelaitoksen poistossa on näytteenottimet, jotka keräävät vuorokausinäytteen jäteveden virtaaman suhteessa. Viranomaistarkkailu tehdään kuukauden keräilynäytteestä, joka on pakastettu. Näytteet analysoidaan tehtaan omassa laboratoriossa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Päästöistä raportoidaan kuukausittain sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle että Oulun kaupungin ympäristövirastolle, joille tehdään myös tarvittaessa selvitys satunnaispäästöistä ja luparajojen ylityksistä. 18 Paperitehtaan jäteveden puhdistus flotaatiolaitoksessa ja EKO-laitoksessa Paperitehtaan jätevedet syntyvät paperin valmistuksessa sekä paperin päällystyksessä. Paperin tuotantolinjojen jätevedet voidaan jakaa viiteen

erilliseen jätevesijakeeseen; kirkassuodokseen, kanaalivesiin, pastapitoisiin jätevesiin, jälkikäsittelyn jätevesiin sekä rejekteihin. Kirkassuodos, joka muodostuu kuidun talteenottojärjestelmän suodoksesta, on suurin tuotantolinjoilta jätevesilaitokselle tulevista jakeista. Kanaalivedet sisältävät kaikki tuotantolinjojen massaosastoilla ja paperikoneiden märässä päässä syntyvät jätevedet sekä pumppauskaivo 2:n eli jälkikäsittelyn jätevedet. Pastapitoiset jätevedet muodostuvat päällystyskoneiden alueelta ja kerätään pumppauskaivo 1:een. Jälkikäsittelyn jätevedet syntyvät kalantereilla ja pituusleikkureilla. Nämä kerätään pumppauskaivo 2:een, johon tulee myös jakeita arkittamolta ja paperitehtaan konekorjaamolta. Pumppauskaivo 2:sta jätevedet pumpataan edelleen massaosaton kanaaliin. Rejektit muodostuvat hylyn käsittelyssä sekä pyörrepuhdistuslaitoksella. Paperitehtaan sisäinen kiertovesijärjestelmä sisältää konekohtaiset kiekkosuotimet kuitujen talteen ottamiseksi ja kiertoveden puhdistamiseksi. Pastapitoiset vedet käsitellään kolmella rinnakkaisella ultrasuodattimella, joista saatu permeaatti johdetaan ultravesisäiliöön ja edelleen käyttökohteisiin. Konsentraatti eli ultrapasta käytetään kokonaisuudessaan uudelleen päällystykseen. Kahdessa vaiheessa tapahtuva ulkoinen jätevesien käsittely perustuu mekaaniseen selkeytykseen, jossa poistetaan laskeutuva kiintoaines ja kemialliseen saostukseen sekä flotaatioon, jossa poistuvat vähemmän laskeutuva kiintoaines sekä osa kolloidisessa ja liuenneessa muodossa olevista epäpuhtauksista. Kuitupitoiset kanaalivedet johdetaan paperitehtaalta pumppauskaivoon ja edelleen laponkatkaisusäilöön, joka on jaettu kolmeen osaan. Laponkatkaisusäilön ensimmäisestä osasta vedet johdetaan säiliön pohjan kautta etuselkeytykseen. Etuselkeyttimen kirkaste johdetaan reunakouruihin ja edelleen laponkatkaisun kautta pikasekoitussäiliöön, jossa jäteveteen lisätään saostuskemikaali sekä tarvittaessa ph:n säätöön rikkihappoa. Etuselkeyttimestä kiintoaines kaavitaan kaavinkoneistolla keskiosan lietekartioon, josta liete pumpataan jätevesilaitoksen lietesäiliöön tai EKO-laitoksen syöttösäiliöön. Jätevesi reagoi saostuskemikaalin kanssa pikasekoitussäiliössä, mistä se johdetaan edelleen kolmilinjaiseen flotaatioon. Saostuneet flokit nostetaan dispersioveden avulla pintaan. Altaiden pinnalta flokeista muodostunut liete kaavitaan lietekaapimilla ja johdetaan lietteen käsittelyyn. Puhdistettu jätevesi, ns. flotaatiokirkaste, johdetaan öljynerotusaltaan kautta mereen. EKO-laitoksella käsitellään etuselkeyttimellä syntyvä liete yhdellä viirapesurilla. Viirapesuri erottaa lietteestä pigmentin ja polttojakeen. Erotettu pigmentti käytetään uudelleen paperinvalmistukseen ja polttojae johdetaan jätevesilaitoksen lietesäiliöön. Jätevesilaitoksella syntyvä liete ja EKO-laitoksella syntyvä polttojae kuivataan kahdella suotonauhapuristimella. Kuivattu liete viedään tehtaan kaatopaikalle ja/ tai poltetaan voimalaitoksella. 19

20 Muiden vesien käsittely Tehdasalueen sadevedet Sadevesien keräily on osiltaan erillisviemäröity ja sadevedet ohjautuvat pääosin suoraan vesistöön tehtaan eri puolilta. Osa sellun sadevesistä joutuu jätevesijärjestelmään ja sitä kautta biologiseen puhdistamoon. Mahdollisia haitallisia aineita sisältävät jäte- ja/tai sadevedet säiliöalueelta ja kattoym. tasanteilta ohjautuvat jätevesijärjestelmiin. Tehdasalueella olevat sadevesien riskilähteet on selvitetty ympäristösuojelun riskikartoituksessa ja mahdolliset puutteet korjattu. Tehdasalueen saniteettijätevedet Koko tehdasalueelle on rakennettu erillinen saniteettivesijärjestelmä ja kaikki saniteettijätevedet johdetaan Oulun kaupungin puhdistamolle. Tehdaskaatopaikan suoto- ja valumavedet Tehdaskaatopaikan suoto- ja valumavedet johdetaan Anttilanojaan, johon myös ohjataan Limingantullin alueen sadevedet sekä kaatopaikan toiselta sivulta kanaalin nro 7 jäähdytysvedet. Vedet purkautuvat yhteistä kanaalia pitkin Oritkarin syväsataman pohjukkaan. Liikenne ja liikennejärjestelyt Tehtaille tulevien raaka-aineiden ja tarveaineiden sekä lähtevien tuotteiden kuljetukset tapahtuvat maanteitse tai rautateitse. Vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan tehdasalueelle tulee raskasliikennettä keskimäärin 228 autoa vuorokaudessa. Raskasliikenne aiheutuu pääasiassa puun, turpeen ja kemikaalien tuonnista tehtaalle. Kemikaalikuljetuksissa ja kappaletavarakuljetuksissa keskimääräinen kuormapaino on 35 40 tonnia täysperävaunullisilla autoilla. Liikenteen reitit tehdasalueelle on suunniteltu niin, että tehtaalle tulevista kuljetuksista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kaupungin muulle liikenteelle. Junia tulee tehdasalueelle arkipäivisin kolme kertaa vuorokaudessa. Kevyttä liikennettä tehdasalueen sisälle tulee pääportin kautta keskimäärin 183 autoa vuorokaudessa. Paperitehtaan portin kautta kevyttä liikennettä tulee keskimäärin 121 autoa vuorokaudessa. Henkilöautoja tehtaan pääportin yhteydessä olevalle parkkipaikalle tulee keskimäärin 238 autoa vuorokaudessa. Paperitehtaan parkkipaikalle tulee keksimäärin 401 autoa vuorokaudessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Oulun sellu- ja paperitehtaiden päästöt ympäristöön ovat pääosin BATreferenssitasolla. Sellutehtaan päästöt ovat referenssitason yläalueella, mikä selittyy tehtaan iällä. Soodakattilan hiukkaspäästö on referenssitasoa korkeampi. Paperitehtaan päästöt vesistöön ovat referenssialueen ylälaidassa. Käytössä oleva tekniikka on kuitenkin pääosin BAT-referenssidokumentissa esitetyn kaltaista.

Turpeen käyttö polttoaineena näkyy korkeampana rikkipäästönä ilmaan. Voimalaitos käyttää puuperäisiä polttoaineita korvaamaan turvetta saatavuuden mukaan. Oulun tehdas kokonaisuutenaan edustaa pääprosesseiltaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Osa laitoksen osista on iältään niin vanhoja, että BAT- taso ei aina ole saavutettavissa. Integraatin erityisiä etuja ovat kemikaalien valmistamisen hyvä tehokkuus ja hallinta sekä energian tuotannon tehokkuus. Yritys on liittynyt energiansäästösopimukseen vuonna 1997. Yrityksen kokonaisenergiataso vuonna 2006 21 Sähkö Osto (MWh) 368 461 Myynti 1 263 775 Lämpö Osto (MWh) 0 Myynti 2 032 934 Polttoaine Osto (MWh pa ) 1 254 916 Myynti (MWh pa ) 0 Tehtaalla on tehty MOTIVA -mallin mukainen energia-analyysi ja -katselmus. Ympäristöjohtamisjärjestelmä Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaalla on SFS-EN ISO 14001 -standardin mukainen, koko tehdasta koskeva vuonna 1998 sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Vuonna 1999 ympäristöasioiden hallintajärjestelmän todettiin täyttävän myös EU:n EMAS-asetuksen (EY) nro 761/2001 vaatimukset. Kesäkuussa 1999 julkaistiin ensimmäinen EMAS-asetuksen mukainen, DNV Certification Oy:n varmentama ympäristöselonteko. Viimeisin laaja selonteko ilmestyi kesäkuussa 2003. Vuoden 2004 selonteko oli ns. välivuosiraportti, jossa oli esitetty ympäristön kannalta merkittävimmät tunnusluvut ja tapahtumat. Kaikkien julkaistujen selontekojen ja myös välivuosiraportin tiedot DNV on verifioinut. Oulun tehtaalla on myös OHSAS 18001 turvallisuusjärjestelmä (vuonna 2002), jonka on sertifioinut myös DNV Certification Oy. Viimeisin laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden ulkoinen auditointi on tehty 22. 23.2.2007

22 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Sellu- ja paperitehtaan jäte- ja jäähdytysveden määrä vuosina 1999 2006 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 Jäähdytysvesi milj. m 3 33,5 29,5 31,5 31,3 29,1 28,6 36,9 40 Prosessivesi milj. m 3 18,8 15,5 18,2 17,0 17,1 15,5 18,8 17,8 Yhteensä milj. m 3 52,3 45 49,7 48,3 46,2 44,1 55,7 57,8 Tehtaan saniteettivedet johdetaan Oulun kaupungin viemäriin. Sellu- ja paperitehtaiden, voimalaitoksen sekä kunnossapitoyhtiö Fortek Oy:n saniteettiveden määrä vuosina 1999 2006 Saniteettivesi 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1 000 m 3 /v 68,82 55,64 53,77 56,20 54,08 51,29 56,25 77,86 Sellu- ja paperitehtaan jäteveden laatu ja määrä vuonna 2006 Vuorokausikuormitus Vuosikuormitus Jätevesimäärä 51 518 m 3 18 804 000 m 3 COD Cr 23 t O 2 8 418 t BOD 7 3,2 t O 2 1 235 t Kokonaisfosfori 27 kg 9 t Kokonaistyppi 162 kg 59 t Kiintoaine 2,6 t 997 t Orgaaninen kloori (AOX) 0,195 t 71 t Biologisen puhdistamon keskimääräinen puhdistusteho Puhdistusteho % COD Cr 67,7 Kokonaisfosfori 65,1 Kokonaistyppi 65,3 Kiintoaine 87,3 Kemiallisen puhdistamon keskimääräinen puhdistusteho Puhdistusteho % COD Cr 55,1 Kiintoaine 91,2

Vesistöpäästöjen keskimääräiset pitoisuudet pääkanaaleissa vuonna 2006 23 Parametri mg/l Sellutehdas (kanaali 1) Paperitehdas (kanaali 8) COD Cr 546 275 BOD 7 19 121 Kokonaisfosfori 0,727 0,101 Kokonaistyppi 2,8 1,2 Kiintoaine 38 68 AOX 7 - Jäte- ja jäähdytysvesien lämpökuorma Kanaali 2000 TJ 2001 TJ 1 1 231 1 185 2.1 0,23 0,38 2.2 5,5 4,3 3 950 970 4 760 865 8 695 633 9 654 525 Yhteensä 4 295,7 4 182,7 Päästöt ilmaan Soodakattilan, meesauunin ja voimalaitoksen savukaasut puhdistetaan hiukkasista sähkösuodattimilla. Soodakattilalla on syyskuussa 2006 otettu käyttöön uusi sähkösuodin, joka toimii aiemmin käyttöön otettujen suotimien rinnalla. Soodakattilalla on kaasumaisille epäpuhtauksille savukaasupesuri, joka poistaa savukaasujen sisältämää rikkidioksidia ja täydentää sähkösuodattimien suorittamaa hiukkasten poistoa. Sellun valmistuksessa syntyvät väkevät hajukaasut kerätään ja poltetaan hajukaasukattilassa. Vuonna 2003 rakennettiin soodakattilaan lisäpoltin, joka otetaan käyttöön aina varsinaisen hajukaasukattilan häiriö- ja huoltotilanteissa. Hajukaasukattilassa syntynyt rikkidioksidi otetaan talteen vuonna 1993 käyttöön otetulla erillispesurilla ja palautetaan bisulfiittina valkaisuprosessiin. Erillispesurilta poistokaasut johdetaan soodakattilan savukaasupesurille. Kuitu- ja lipeälinjoilla syntyvät laimeat hajukaasut kerätään ja poltetaan soodakattilassa. Kuitulinjan keräilyjärjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa 2004.

Keskimääräiset sellutehtaan, voimalaitoksen ja paperitehtaan ilmapäästöt päästölähteittäin vuosina 2005 ja 2006: 24 Hiukkaset t/a SO 2 t/a TRS ts/a NO x t/a CO 2 t/a 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2005 2006 Soodakattila 245,5 157,4 22,6 12,0 1,3 3,6 260 284 781 398 876 459 Meesauuni 1,4 2,0 1,7 1,5 1,0 1,1 75 83 21 592 23 419 Valkaisu 0,2 0,01 Laimeiden kaasujen ohitus 5,7 1,1 Väkevien ohitus (hajukaasukattila) 1,0 0,6 6 328 7 081 Hajapäästöt 0,7 3,6 Sellutehdas yht. 246,9 159,4 24,5 13,5 9,1 9,4 335 367 809 318 906 959 Kattila 3 0,6 1,2 293,8 576,8 415,1 539,7 392 675 503 639 Puujätekattila 0,2 0,1 2,6 1,1 4,2 8,0 6 966 5 865 Öljykattila 0 0,2 5,2 5,2 1,8 1,8 922 944 Voimalaitos yht. 0,8 1,5 301,6 583,1 421,1 549,5 400 563 510 449 Päällystyskoneet 63 75 29 330 36 182 Oulun tehdas yht. 247,7 160,9 326,1 596,6 9,1 9,4 819,1 991,5 1 239 212 1 453 590 Ilmaan menevien päästöjen luparajat soodakattilalle ja meesauunille sekä toteutuma 2006 Pöly mg/m 3 (n) Toteutuma 2006 TRS H 2 S/m 3 (n) Toteutuma 2006 Soodakattila 150 68,4 10 0,7 Meesauuni 150 10,8 50 4,6 Sellutehtaalla on lisäksi luparaja ominaisrikkipäästöille. Sallittu prosessin ominaisrikkipäästö kolmen vuoden liukuvana keskiarvona saa olla enintään 4,0 kg SO 2 / tonni sellua. Väkevien hajukaasujen polton toimintavarmuuden tulee lupamääräyksen mukaan olla vähintään 95 % tehtaan käyntiajasta. Ilmaan menevien päästöjen luparajat kattila K3:lle ja puujätekattilalle sekä toteutuma 2006 Pöly mg/m 3 (n) Toteutuma 2006 mg/m 3 (n) TRS mg/mj Toteutuma 2006 NO x mg/m Toteutuma 2006 Kattila 3 50 0,7 140 115 150 108 Puujätekattila 250 3,1

25 Väkevien kaasujen käsittelyn käytettävyys ja katkojen määrä: Käyttöaste Tuntia % 2000 99,7 22 2001 99,7 26 2002 99,6 32 2003 99,7 22,1 2004 100 4 2005 99,9 9 2006 99,9 6 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt maahan voivat syntyä lähinnä purkaus- tai lastaustilanteissa vahingon sattuessa. Nämä paikat on kuitenkin varustettu suojaavin rakentein ja lisäksi alueella on vuotojen keräilyjärjestelmät. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Tehdasalueella on ollut 1970-luvulla perustettu, penkereellä rajattuun ja katettuun maakaivantoon sijoitettu elohopeapitoisen jätteen välivarasto, jonne on sijoitettu klooritehtaalta syntynyttä elohopeapitoista jätettä ympäristökeskuksen 4.8.1999 antaman päätöksen mukaisesti. Elohopeapitoisen jätteen sijoitus toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan. Saneeratun alueen sekä betonisten kapseleiden lopputarkastus pidettiin 18.5.2000. Melu ja tärinä Tehtaan ympäristöön aiheuttama melu on kartoitettu keväällä 2004. Tehtaan toiminnoista ei aiheudu tärinää ympäristöön. Tehdasmelu on pääosin massa- ja paperiteollisuudelle tyypillistä puhallintyyppistä tasaista humisevaa ääntä. Etenkin paperitehtaan ja sellutehtaan ympäristössä äänitasot ovat alhaisia ja tasaisia. Kuorimon alueella kuitenkin aiheutuu puunkäsittelystä ja siinä käytettävistä ajoneuvoista toisen tyyppistä vaihtelevaa melua. Tehdasalueen ympäristössä lähimmät asutut kohteet ovat tehdasalueen pohjoispäässä Rommakonkadulla, Nahkurinkadulla, Rekankujalla ja Niilontiellä, joille päiväajan ohjearvo on 55 db. Asutus on vanhaa, joten yöohjearvo on 50 db. Muutoin tehdas sijaitsee sataman ja muun teollisen toiminnan ympäröimänä. Laskentamallilla arvioituna Rommakkokadun varressa jää muutamia asuintaloja 55 db:n tehdasmelun ylittävälle alueelle. Yöaikana melualue on pienempi siten, että ohjearvon mukaiselle 50 db:n alueelle ei jää asuintaloja. Suurimmat Rommakkokadun melutasoa nostavat melulähteet ovat hakekasan puskutraktori (Caterpillar D8N2) sekä kurottaja (Valmet KTD 351). Melutason vaihtelut johtuvat kurottajien ja puskutraktorin erilaisista käyttöajoista sekä puutavara-autojen määrän ajallisesta vaihtelusta. Kuorimon katolla oleva rummun pölynpoistopuhaltimeen on vuonna 2005 asennettu äänenvaimennin.