Asialistan kohta 4: Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Neuvottelukunnan kokous 24.8.2009 Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Suomen sähkönkulutus oli alimmillaan juhannuksena 4 400 MW, mikä on noin 1 500 MW alle kolmen aikaisemman vuoden kulutusminimin. Mitoitusvika palautui 1 300 MW:sta toukokuun lopulla 865 MW:tiin Olkiluodon vuosihuollossa tehtyjen suojausmuutosten jälkeen. Lisäksi Ruotsin tuontikapasiteetti palautui normaalille tasolle 2 050 MW. Kantaverkossa ei ollut kesän aikana vakavia häiriöitä. 110 kv verkossa sattui muutamia käyttöhäiriöitä, joista merkittävin 23.7. pylvään sortuminen Hikiä Forssa johdolla. Toimituskeskeytys pisimmillään noin kuusi tuntia varasyöttöongelmien vuoksi. Voimajärjestelmän käyttö 1-6/09 1-6/08 4-6/09 4-6/08 Sähkön kulutus Suomessa TWh 40,9 45,1 17,6 20,0 Fingridin siirtovolyymi TWh 31,7 32,6 14,2 15,3 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 0,5 0,5 0,2 0,2 Sähkön siirto Suomi-Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 2,4 0,9 0,9 0,7 tuonti Ruotsista TWh 1,0 3 0,6 1,1 Sähkön siirto Suomi-Viro vienti Viroon TWh 0 0 0,1 0 tuonti Virosta TWh 0,9 1,0 0,3 0,5 Sähkönsiirto Suomi-Venäjä tuonti Venäjältä TWh 6,1 5 3 2,5 1
25.8.2009 3 Saarekekäyttöön johtanut rajajohtohäiriö 10.8. klo 17.50 Keminmaa Pikkarala keskeytyksen aikana Petäjäskoski Letsi ja Ossauskoski Kalix johdot irtosivat ukkosen vuoksi verkosta verkosta, jolloin Suomi jäi saarekkeeksi viideksi minuutiksi taajuusohjatut reservit, tehonsäätö FennoSkanin avulla ja säätösähkömarkkinoilta käytetyt tarjoukset riittivät tehotasapainon palauttamiseen saarekekäyttö onnistui hyvin ja taajuus pysyi riittävän hyvänä taajuuskuoppa j pp ei aiheuttanut merkittävää haittaa tuotannolle tai kulutukselle edellisen kerran Suomi oli saarekkeena 1983 Ruotsin laajan häiriön yhteydessä saarekekäyttötilanteessa voimajärjestelmän kyky kestää vikoja heikentyy normaalitilaan nähden huomattavasti 18.8.2009 Timo Kaukonen 4 Taajuus saarekekäytön aikana 10.8.2009 klo 17.50 17.57 50,3 f [Hz] 50,2 Normaali taajuuuden vaihteluväli 50,1 Pohjoismainen taajuus 50 49,9 49,8 Suomen taajuus 49,7 49,6 Häiriöreservi aktivoituu 49,5 49,4 49,3 49,2 17:50:00 18.8.2009 17:51:00 17:52:00 17:53:00 17:54:00 17:55:00 17:56:00 17:57:00 Timo Kaukonen 2
Siirtokapasiteetin varmistaminen Markkinoiden edistäminen Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Neuvosto hyväksyi kesäkuussa EU:n 3. energiapaketin EU-komissio antoi kaikille jäsenmaille huomautuksia rajasiirtoasetuksen noudattamisesta, joista osa sivuaa myös Fingridin toimintaa. Fingrid selvittää TEM:in pyynnöstä Suomen jakamista sähkön tukkuhintamarkkinoilla kahteen hinta- tai tarjousalueeseen. Huhtikuun väliraportti, Suomen jakaminen kahteen hinta-alueeseen ei toisi suuria etuja pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Selvityksen loppuraportti valmistuu lokakuussa 2009. Alkuvuoden pohjoismaiset pullonkaulatulot olivat 18 M (141 M 2008) Oslo-vuonon kaapeliongelmat l jatkuvat t kuitenkin ki jo toista t vuotta Sähkömarkkinat 1-6/09 1-6/08 4-6/09 4-6/08 NordPool systeemihinta /MWh, keskihinta 36,13 36,35 34,03 34,71 Suomen aluehinta /MWh, keskihinta 36,21 42,89 34,32 46,52 Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M 18,2 140,9 8,6 103,6 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin 0,5 0,1 0,07 0,0 välillä M Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % 5,9 0,5 0,8 0,2 Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M 1,3 13,5 0,6 9,9 Siirtokapasiteetin varmistaminen Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Konsernin investoinnit 1.-6-2009 53 M (35 M vuonna 2008 ). EstLink2:een ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. EU rahoituksen (100 M ) hakupaperit lähetettiin heinäkuussa. Valmistuneet hankkeet Kangasalan SVC-laitos, 10,4 ; Pikkaralan 400/110/20 kv muunto, 4 M Hankintapäätökset: Lieto-Koroinen 2x110 kv voimajohto 3,3 M (Eltel Networks Oy), Inkoo-Karjaa 110 kv voimajohto 2,2 M (Elektrovod, Slovakia) Ympäristövaikutusten ik t t arvioinnit i it päättyneet: varavoimalaitos, "kaikki tarkastellut hankevaihtoehdot ovat arvioinnin perusteella toteuttamiskelpoisia" Fenno-Skan 2 tyyppikokeet saatu päätökseen 3
Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Google on uusi merkittävä kantaverkkoasiakas Summassa (Stora Enson sopimus päättyi) Voimajohtojen lunastuskorvauksien taso on ollut voimakkaasti esillä kesän aikana Maanomistajat (MTK) vaativat nykyistä suurempaa lunastuskorvausta Asia kuuluu oikeusministeriölle Alueelliset häiriöt näkyvästi paikallisessa mediassa Fingridin tytäryrityksellä (ent. Fingrid Verkko Oy) uusi nimi ja ilme Fingrid-konserni / Voitto ennen veroja 1.-6. Toteuma 2008 vs. Toteuma 2009 Sähköjohd. +4,3 M Rahoitusjohd. +7,5 M Investointisuojaus. -0,3 M Tariffikorotus 4,5 % Kulutuksen alentuminen 27,8 25,9 Palkat -0,4 M, Häviösähkö -0,2M Haruskorroosiotyöt -1,2 M, Asemat -0,7 M 4
Asialistan kohta 5: Uusiutuvan energian syöttötariffit tilannekatsaus t Kaija Niskala Neuvottelukunta 24.8.2009 TEM uusiutuvan energian syöttötariffityöryhmä väliraportti 2.4.2009 ehdotus tuulivoiman syöttötariffiksi jatkoaika loppuraportille 18.9.2009 tuulivoimalle ehdotetun syöttötariffin keskeneräiset asiat ehdotus biokaasun syöttötariffiksi mahdolliset muut uusiutuvan energian syöttötariffin piiriin harkittavat tuotantomuodot 25.8.2009 Kaija Niskala 5
Tuulivoiman syöttötariffin ehdotus Markkinaehtoinen takuuhinta Suomen malli Maksettavan preemion suuruus: 83,5 /MWh - kvartaalin keskihinta 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 25.8.2009 Kaija Niskala Väliraporttikeskeiset ehdotukset Fingridin kannalta hallinnointi Fingridille tai sen täysin omistama tytäryhtiölle järjestelmän j ä kustannukset k voidaan raportoida läpinäkyvästi äk ä i markkinaehtoisuus tuulivoiman tuottaja toimii sähkömarkkinoilla kuten muutkin tuottajat ehdotettu malli kannustaa tuottamaan sähköä kalliin sähkön hinnan aikana tuottaja maksaa itse verkkoliitynnän kustannukset todentaminen laitoksen käynnistyessä tai muuttuneessa tilanteessa päivittäiset tuntimittaukset Fingridille 25.8.2009 Kaija Niskala 6
Tuulivoiman ehdotettu syöttötariffi tariffitaso määritetään hallinnollisesti tavoitehinta 83,5 EUR/MWh kesto 12 vuotta tariffin tasoa tarkistettaisiin tarvittaessa, muutettu taso koskisi uusia laitoksia ei porrastusta tuuliolosuhteiden mukaan tariffikelpoisuuden ehdot voimalan sijainti i Suomessa tai Suomen aluevesillä uusina rakennettavat voimalat merituulivoima ja muu uusi teknologia TEM selvittäisi uuden teknologian demonstroinnin tukemista 25.8.2009 Kaija Niskala Biokaasun syöttötariffi biokaasureaktorilaitokset (kokoluokka < 1 MW) liittyvät jakeluverkkoon järjestelyyn liittyvien laitosten lukumäärä ei oletettavasti ole kovin suuri tuotetut sähkömäärät pieniä, pienessä kokoluokassa väistämättä haasteena kaikkien hallinnoinnista vastaavien osapuolten kulut yhteensä tukitason määrittäminen työryhmässä keskustelun alla 25.8.2009 Kaija Niskala 7
Uusiutuvan energian syöttötariffin ehdotus loppuraportti 9/2009 tuulivoiman syöttötariffin keskusteltavia asioita kokoluokka / hallinnolliset kulut mahdollinen tariffitason lasku ennalta määrätyllä tavalla tiettyjen kuluttajaryhmien vapautukset syöttötariffin maksamisesta Ahvenanmaan liittyminen järjestelyyn tuen määrittely negatiivisten aluehintojen tunteina tuulivoiman maantieteellinen hajautus ja tuulituotannon ennusteet tärkeitä voimajärjestelmän j ä hallinnan kannalta biokaasun syöttötariffin ehdotus mahdolliset muut syöttötariffien piiriin harkittavat tuotantomuodot lain voimaantulon ajankohta? Fingridin omistuspohjan muutoksen vaikutus? 25.8.2009 Kaija Niskala Asialistan kohta 6: Näkökohtia tuulivoiman i kantaverkkoliitynnästä kk tä Neuvottelukunta 24.8.2009 Pertti Kuronen 8
Tuulivoimasta Useita YVA-menettelyjä vireillä, julkisten hankkeiden kapasiteetti yhteensä 4600-8000 MW Maakuntakaavoissa osoitetaan vielä lisää alueita mm. Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla, Pohjois- Pohjanmaalla ja Lapissa -> tarvitaan ylimaakunnallinen tekninen taustaselvitys Asiakaskeskustelut menossa laajalti maa- ja merituulipuistojen liittämisestä kantaverkkoon Tuulivoiman luvituksen sujuvoittamisesta Ruotsin tapaan alalla keskustelua Tuulivoima-asiamies malli Tuuliatlas valmistuu 11/2009 24.8.2009 www.tuulivoimayhdistys.fi Fingrid vastaa Suomen kantaverkossa tarvittavasta siirto- ja reservikapasiteetista Fingrid on varautunut 1,6 miljardin euron investoinneilla 2009...20182018 varmistamaan 2000 MW tuulivoiman ja yhden suuren ydinvoimalaitoksen FIN6 liittämisen Suomen voimajärjestelmään Suomen uusiutuvan energian ohjelmasta vain laajamittaisella tuulituotannolla on merkittävää vaikutusta kantaverkkoon Feed-in tariffin tulo on käynnistänyt runsaasti tuulivoiman liittämisselvityksiä kantaverkkoon Merituuli- ja rannikko/maapuistojen hankeselvityksiä yhteensä 5000...8000 MW Fingrid on varautunut Feed-In tariffin hoitamiseen varsinaisesta kantaverkkotoiminnasta eriytettynä ja läpinäkyvästi erillisen tytäryhtiön kautta Tuuli ja muu uusiutuva tuotanto Tehoreservi Turvetuotannon tuki 24.8.2009 Pertti Kuronen suunniteltu 400 kv johto 2020 mennessä 9
Tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon Suurin osa tuulivoimapotentiaalista sijoittuu nauhamaisesti rannikolle Perusratkaisuna ovat tällöin kantaverkkoon liittyvät säteittäiset vaihtosähkökaapelit/avojohdot Vaihtosähkökaapeleiden silmukoiminen haastavaa, sillä mitoituksen tulisi riittää myös tulevaisuudessa erilaisten siirto- ja vikatapausten hallintaan Tasasähkökaapeleiden silmukointi lienee mahdollista tulevaisuudessa, mutta ei vielä vuoteen 2020 mennessä, jolloin tuulivoimaa pitäisi olla jo 2000 MW 24.8.2009 Pertti Kuronen 20 Fingridin näkökohtia tuulivoimaliityntään Yleisperiaatteet Kantaverkkoon liittymisestä on ohjeistus Fingridin internet- sivuilla, tuulivoiman liitynnästä tarkemmat ohjeet Liittyjä vastaa suoranaisista verkkoon liittymisen kustannuksista, Fingrid muualla verkossa tarvittavista investoinneista Kantaverkon liityntä ja liityntäpiste perustuvat asiakkaan kanssa yhdessä tehtävään verkkoselvitykseen tai verkkotarkasteluun Energiamittaus on liityntäpisteessä ja liittyjä vastaa liityntäverkon häviöistä Liityntäverkko ei kuulu siis kantaverkkopalveluun ja kantaverkkotariffilla katettavaksi Oma "liityntäverkkomaksu", joka kattaa liityntäverkon pääoman, käytön, kunnossapidon ja häviöt, sama periaate kuin kaikissa liityntäverkoissa 24.8.2009 Pertti Kuronen 10
21 Fingridin näkökohtia tuulivoimaliityntään Kustannusten jakoperiaatteet Fingrid voi tarvittaessa toteuttaa liityntäverkkoinvestoinnin, jos usea liittyjä liittyy samaan liityntäverkkoon 400 kv liityntäverkossa useammin useita liittyjiä 110 kv liityntäverkko on usein liittyjäkohtainen Liityntäverkon investointikustannukset jaetaan liittyjien kesken uuden liittyjän tullessa jakosuhde muuttuu Kustannusten jako liityntätehon perusteella, jos liityntäverkossa on kuluttajia, niin tuotanto ja kulutus ovat samanveroisia Liityntäverkko tulee suunnitella ottaen huomioon tuulipuiston, -puistojen lopullinen laajuus ja tuotanto 24.8.2009 Pertti Kuronen 22 Yhteinen liityntäverkko eri näkökulmista Yhteiskunnan kannalta ympäristöllisesti järkevä toteutus Liittyjän kannalta vältetään yhteisen verkonosan hallinta sopimisessa neutraali osapuoli (Fingrid) vastaa kustannuksista Fingridin kannalta erillinen muusta kantaverkkotoiminnasta kustannusten perintä: kertamaksu vai vuosimaksu erilaiset toteutusaikataulut maksuperusteet (teho) pilottivaiheen huomiointi 24.8.2009 Pertti Kuronen 11
23 Liityntäverkon kustannusten korvaaminen Kertakorvausmalli FG toteuttaa ja omistaa Investointi kertamaksuna Käyttö &kunnossapito ja häviöt vuosimaksuna Vuosimaksumalli FG toteuttaa ja omistaa Maksu kattaa pääoman ja käytön & kunnossopidon Tehoon perustuva Käyttöaika ja korkokanta Tuulivoimaprojekti Yhteinen verkon osa 24.8.2009 Pertti Kuronen 24 Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa 12
Asialistan kohta 7: Strategiasta Toimitusjohtaja Neuvottelukunnan kokous 24.8.2009 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva Missio siirtää toimintavarmasti sähköä markkinoita edistää sähkö- Kehittää voimajärjestelmää Siirtää toimintavarmasti sähköä Edistää sähkömarkkinoita Arvot avoimuus tasapuolisuus tehokkuus vastuullisuus 13
Toimintaympäristössä merkittäviä muutoksia viimeisen vuoden aikana Suomen ilmasto- ja energiastrategia syksyllä 2008: Tuotantokapasiteetin mitoitus: omavaraisuus - ydinvoimaa ja 2000 MW tuulivoimaa Syöttötariffit, tehoreservijärjestelmän jatko Taloudellinen taantuma: Sähkön kysynnän lasku Korkojen lasku ja alentuneet raaka-ainehinnat EU:n kolmas energiapaketti Fingridin omistusrakenne muuttuu Nordel lakkautettu, ENTSO-E:n toiminta käynnistetty Lähde: Kemijoki Oy KUVIA?? Lähde: TVO EU:n Itämeristrategia Itämeren alueen verkkosuunnitelma ja Baltian sähkömarkkinoiden avaaminen Komission elvytyssuunnitelma => mahdollinen Estlink 2 tuki Strategiset toimenpiteet: yhteenveto Korkean käyttövarmuuden varmistaminen ja käyttötoiminnan korkea laatu sekä tehokkuus Toimiva i häiriötilanteiden iötil t id hallinta uudessa toimintaympäristössä i t i tö ä Keskeytyssuunnittelu: taloudellinen optimointi ja turvallisuus Jännitetöiden hallittu lisääminen Tehokkaasti toimivat integroidut sähkömarkkinat Markkinaintegraation lisääminen Eurooppa, Baltia ja Venäjä alueilla Säätömarkkinoiden kehittäminen ja kapasiteetin pullonkaulojen hallinta Kysynnän ja tuotannon hintajoustojen edistäminen ENTSO-E: eurooppalaisten markkinasääntöjen valmistelu Oikein mitoitettu siirtokapasiteetti ja kustannustehokas toiminta: 1,6 miljardin euron investointiohjelma Itämeren alueen ja kansallinen verkkosuunnitelma verkon kehittämisestä Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Verkon ja varavoimalaitosten ikääntymisen hallinta Fingridin strategia 2010-2019 14
Taloudelliset tavoitteet Tulonmuodostus Perustasona 4,5 % vuosittain tariffikorotus 2008-2011 Tariffikorotukset pyritään minimoimaan Kustannustehokas toiminta Kohtuullinen tuotto omistajille Oman pääoman tuotto 8 % Sijoitetun pääoman tuotto 6 % Turvattu osinkovirta Korkea luottoluokitus ja vakaa pääoman rakenne Omavaraisuusaste 25 % (IFRS 30%) Kassavirta / nettovelka 11 % Korkokate 3,5 x Fingridin strategia 2010-2019 Suomen ilmasto- ja energiastrategian mahdollistava voimajärjestelmän kehitysohjelma 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 1. vaihe Yllikkälä - Huutokoski ki Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Varavoima Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen 2. vaihe 3. RAC Ventusneva - Pyhänselkä Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen 3.vaihe 4. vaihe Lieto Forssa Keminmaa Pyhänselkä Uuden tuotannon edellyttämät voimajohdot Varavoima Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen 20.8.2009 = Ympäristövaikutusten arviointimenettely 15
Uusi luku Suomen sähköverkon kehitystarinassa "Rautarouva": sähkönsiirto itälänsi suunnassa Vesivoiman siirtäminen kuluttajille Sähkön kulutuksen kasvu - suuret tuotantoyksiköt (hiili- ja ydinvoima) verkkoon Suurten yksikköjen - ydinvoiman ja keskittyneen tuulivoiman - liittäminen verkkoon. Ikääntyvän verkon uudistaminen. 2500 Lähde: Fortum 2000 Lähde: TVO Pituus [km] 1500 1000 500 Lähde: Fortum 0 1925-1929 1930-1934 1935-1939 1940-1944 1945-1949 1950-1954 1955-1959 1960-1964 1965-1969 1970-1974 1975-1979 1980-1984 1985-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2009 2010-2014 2015-2019 110 kv 220 kv 400 kv Lähde: ilmasto.org 32 Miten rahoitamme investoinnit? Kantaverkkotariffilla Hankkimalla lisärahoitusta kotimaisilta ja kansainvälisiltä raha- ja pääomamarkkinoilta KVS2005 KVS2008 % 100 nimellinen 80 60 reaalinen // 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 16
Investointiohjelman perustana toimiva maankäyttöpolitiikka Lähtökohtana onnistunut YVA ja keskustelut maanomistajien kanssa Johdot sijoitetaan ensisijaisesti vanhan johdon paikalle tai viereen Puolueeton lunastustoimikunta määrittää korvauksen maanomistajien tasapuolinen kohtelu puheenjohtajana paikallinen maanmittausinsinööri kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa uskottua miestä Ennakkosopimuksilla taataan joustava rakentaminen 2000 km 1500 km 1000 km 500 km 0 km Johtojen rakentaminen 2009 2019 uudelle johtokadulle nykyisen johdon rinnalle nykyisen johdon paikalle Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteistyö tiivistyy 1.7.2009 Komissio Merkittävä kehitysaskel: Toiminta Ti it kattaa ktt koko kk Euroopan Kantaverkkoyhtiöiden päätehtävät saman katon alla ENTSO-E ACER 17
Infrastruktuurin kehittäminen keskeistä EU:n tavoitteiden saavuttamiselle Eurooppa Euroopan sähköverkko Eurooppalainen toimitusvarmuus Eurooppalaiset sähkömarkkinat Itämeren alue Sähköverkko: "Baltic Ring" Sähkömarkkinat osana eurooppalaisia sähkömarkkinoita Venäjä EU-Venäjä rajapinta sähkökaupassa Valot päällä valtakunnassa 18