MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 106/00 Dnro 3703/524/2000 14.11.2000 Voimassaolo 16.11.2000 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999) 11 4 mom. ja 64 2 ja 3 mom. ; Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta (1100/1994) 11 Vastaavat EY-säännökset Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999, EYVL N:o L 160, 26.6.1999, s. 80 Komission asetus (EY) N:o 1750/1999, EYVL N:o L 214, 13.8.1999, s. 31 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS ERITYISTUKISOPIMUSTEN TEKEMISESTÄ Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 11 :n 4 momentin ja 64 :n 2 ja 3 momentin, sellaisina kuin ne ovat laissa 44/2000, ja Euroopan yhteisöjen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n, nojalla: 1 Erityistukisopimusten tekeminen vuonna 2000 Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto, jäljempänä maaseutuosasto, saa tehdä päätöksiä vuonna 2000 haetuista erityistukisopimuksista tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Erityistukisopimusten tekemisessä ja maksatuksessa vuonna 2000 on otettava huomioon 9 päivänä marraskuuta 2000 annettu valtioneuvoston asetus maatalouden ympäristötukeen varatun lisämäärärahan käyttämisestä vuonna 2000 (930/2000).
2 Erityistukisopimus ja uusien lohkojen muodostaminen Jos maaseutuosaston hyväksymä erityistukisopimus, jäljempänä sopimus, on tehty pellolla sijaitsevan peruslohkon osalle, eikä kyseessä ole maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (647/2000) 14 :ssä tai 26-28 :ssä tarkoitettu sopimus, sopimusalasta on muodostettava uusi peruslohko. Pellon ulkopuolisesta sopimusalasta on myös muodostettava uusi peruslohko ellei kyseistä alaa ole jo aiemmin ilmoitettu omana peruslohkona. Maaseutuosaston on lähetettävä tehdyn sopimuksen mukaista uutta lohkojakoa ja uusia lohkoja koskevat kartat digitoitavaksi välittömästi sopimuksen hyväksymisen jälkeen sekä pyydettävä näille lohkoille lohkotunnukset kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. 3 Digitointi ja sopimusalan muuttaminen Jos sopimukseen hyväksytyn lohkon hallinnon digitoinnin kautta hyväksymä pinta-ala on pienempi tai suurempi kuin sopimuksessa määritelty sopimuslohkon pinta-ala, sopimusta koskevaa päätöstä on pinta-alan osalta korjattava siten, että sopimusala vastaa digitoitua hallinnon hyväksymää pinta-alaa. Digitoinnin perusteella sopimuspinta-alaa korjataan vasta sen jälkeen, kun viljelijä on hyväksynyt digitoidun pinta-alan. Maaseutuosaston on tulostettava sopimukseen liitettäväksi uusi peruslohkokartta sen jälkeen, kun viljelijä on hyväksynyt digitoidun pinta-alan. Jos viljelijä on erityistukea koskevassa hakemuksessaan ilmoittanut sopimukseen hakemansa lohkon pinta-alan huomattavasti suuremmaksi kuin hallinnon digitoinnin kautta hyväksymä pintaala, tarvittavat takaisinperinnät on tehtävä liikaa maksetun pinta-alan osalta. Huomattavasti suuremmaksi pinta-alan ylitykseksi katsotaan yli 10 prosentin ylitys lohkon hallinnon digitoinnin ja viljelijän ilmoittaman pinta-alan välillä. Maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 7 :n 3 momentti on otettava huomioon takaisinperintää tehtäessä. Jos maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (760/1995) tarkoitettuun 20-vuotiseen erityistukisopimukseen hyväksytyn lohkon hallinnon digitoinnin kautta hyväksymä pinta-ala on pienempi tai suurempi kuin sopimuksessa määritelty sopimuslohkon pinta-ala, sopimusta koskevaa päätöstä voidaan pinta-alan osalta korjata siten, että sopimusala vastaa digitoitua hallinnon hyväksymää pinta-alaa. Erityistuki maksetaan jäljellä olevien sopimusvuosien osalta korjatun erityistukea koskevan päätöksen mukaisesti. Mahdollisten takaisinperintöjen osalta on noudatettava 2 momentissa säädettyä. 4 Erityistukisopimuksen vaihtaminen Jos ympäristökeskuksen lausunnon perusteella todetaan, että erityistukisopimusta on virheellisesti haettu vääränä sopimustyyppinä, voidaan haettu erityistukisopimus muuttaa ympäristökeskuksen lausuntoa vastaavaksi sopimukseksi sen jälkeen kun viljelijää on kuultu asiasta. Kuulemisen yhteydessä viljelijälle on toimitettava se hakemus kahtena kappaleena, joka hänen on täytettävä oikean erityistukisopimuksen hakemiseksi. Viljelijän on toimitettava ympäristökeskuksen lausuntoa vastaava erityistukisopimusta koskeva hakemus allekirjoitettuna työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle. Uusi hakemus on toimitettava kahden viikon kuluessa 1 momentissa tarkoitetun kuulemisen yhteydessä asetetun määräpäivän jälkeen. Kuulemiskirjeessä on todettava määräaika uuden hakemuksen jättämiselle ja selvitettävä viljelijälle se, että vain allekirjoitetulla erityistukihakemuslomakkeella viljelijä sitoutuu uusien sopimusehtojen noudattamiseen.
5 Sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta Sopimukseen hyväksyttyä suojavyöhykealaa ei saa muokata muutoin kuin perustamisen yhteydessä. Suojavyöhykkeeltä tai sopimukseen sisältyvältä luonnontilaiselta ranta-alueelta niitettyä kasvustoa ei saa varastoida tai kompostoida suojavyöhykkeellä, ranta-alueella tai tulvavyöhykkeellä. 6 Sopimus kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta Kosteikko ja laskeutusallas voidaan perustaa suunnitelman mukaisesti esimerkiksi patoamalla, rakentamalla pohjakynnys, kaivamalla tai pengertämällä. Jos kosteikko tai laskeutusallas perustetaan peltoalueelle, jonka fosforiluku on korkea, allasalueelta on poistettava runsasfosforinen muokkauskerros ennen veden pinnan nostoa. Rannat ja uoma voidaan suojata nurmettamalla, kiveämällä tai istutuksin. Hankkeeseen voi kuulua myös uoman ennallistaminen tai tulvaniityn hoito suunnitelman mukaisesti. Tapauskohtaisesti on myös kalojen esteetön kulku uomassa varmistettava. Kosteikosta ja laskeutusaltaasta on poistettava sinne laskeutunut kiintoaines ja muodostunut kasvillisuus riittävän usein. Myös kosteikon ja laskeutusaltaan reuna-alueet on niitettävä riittävän usein. Peltoa katsotaan olevan huomattava osa valuma-alueesta, jos peltoa on vähintään 30 prosenttia valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikon kyseessä ollessa kosteikkopinta-alan on oltava vähintään yksi prosentti valuma-alueen pinta-alasta. 7 Sopimus pohjavesialueiden peltoviljelystä Pohjavesialueiden peltoviljelyä koskevassa sopimuksessa määriteltävien sopimusalaa koskevien rajoitusten on oltava suhteessa pohjavesialueen ja sopimukseen haetun alueen olosuhteisiin. Koska sopimuksen tavoitteena on vähentää lannoitteiden, erityisesti typen käyttöä pohjavesialueella, sopimukseen on sisällyttävä aina typen käyttöä koskeva rajoitus. Muut sopimuksessa määriteltävät viljelyä koskevat rajoitukset voivat koskea pellon muokkausta, karjanlannan käyttöä, kasvinsuojeluaineiden käyttöä, kesannointia ja laiduntamista. 8 Lannoitusta koskevat rajoitukset pohjavesialueiden peltoviljelyä koskevassa sopimuksessa Sopimuksessa määriteltävät lannoitusta koskevat rajoitukset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: 1) viljelijä saa käyttää sopimusalueella typpeä enintään 60 prosenttia ympäristötuen peltokasvien peruslannoitus perustoimenpiteen/tarkennettu lannoitus lisätoimenpiteen mukaisista typpimääristä; 2) fosforia saa käyttää enintään 70 prosenttia ympäristötuen peltokasvien peruslannoitus perustoimenpiteen/tarkennettu lannoitus lisätoimenpiteen mukaisista fosforimääristä; tai 3) sopimusalan fosforilannoitus on tehtävä kasvien yhden vuoden ravintotarvetta vastaavasti. Sopimuksessa määriteltävät pellon muokkausta koskevat rajoitukset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: 1) syysmuokkauksena on sallittu ainoastaan kevennetty muokkaus; 2) sopimusala on säilytettävä kasvipeitteisenä talviaikana; tai
3) sopimusalan syyskyntö on kielletty. Sopimuksessa määriteltävät karjanlannan käyttöä koskevat rajoitukset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: 1) sopimusalalle ei saa levittää lietelantaa, kuivalantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesilietettä; 2) kuivalannan, lietelannan tai virtsan levitys sopimusalalle on kielletty 15 päivän lokakuuta jälkeen; tai 3) syksyllä kuivalantaa, lietelantaa tai virtsaa levitettäessä levitysmäärä saa olla enintään 60 prosenttia maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) 5 :n mukaisista määristä. Sopimuksessa määriteltävä kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskeva rajoitus voi olla esimerkiksi se, että sopimusalalla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Vastaavasti sopimuksessa määriteltävät kesannointia koskevat rajoitukset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: 1) avokesannointi on kiellettyä; tai 2) typensitojakasvien käyttö viherkesannoilla on kielletty. Sopimuksessa määriteltävät laiduntamista koskevat rajoitukset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: 1) laidunnus on kielletty sopimusalalla; tai 2) laidunnus on sallittua sopimusalalla, mikäli laidunnustiheys ei ylitä 0,9 eläinyksikköä/peltohehtaari ja mikäli laidunnus ei vaaranna vesiensuojelua. 9 Sopimus tehostetusta peltojen kalkituksesta Peltojen tehostettua kalkitusta koskevassa sopimuksessa riittävän tehokkaina kalkitusaineina pidetään lannoitelain (232/1993) mukaisia kalkitusaineita sekä puristekalkkia, jos niiden neutralointikyky on vähintään 25 prosenttia. Lisäksi kalkitusaineiden raskasmetallimäärät eivät saa ylittää eräistä lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (46/1994) mukaisia määriä. Peltojen tehostettua kalkitusta koskevassa sopimuksessa on todettava, minkä kalkitusaineen perusteella hyväksytyt kustannukset ja niiden perusteella määrätty tukitaso on laskettu. Kalkitusainetta ei saa vaihtaa toiseksi sopimuskauden aikana. 10 Hyväksyttäviä kustannustasoja tietyissä erityistukisopimuksissa Kun maaseutuosasto valmistelee erityistukisopimuksen tekemistä ja arvioi viljelijän hakemuksessaan esittämiä kustannustasoja, on liitteessä 1 ilman kannustinta olevia kustannustasoja velvoittavina noudatettava. Näistä kustannustasoista voidaan kuitenkin poiketa, jos siihen on olemassa poikkeamista tukevat perustellut yksittäistapausta koskevat todelliset kustannukset. 11 Laidunnuspaine perinnebiotoopeilla Jos sopimuksessa perinnebiotoopin hoidosta on hoitotoimenpiteeksi valittu laidunnus, on sopimusta tehtäessä varmistettava sopiva laidunnuspaine. Sopiva laidunnuspaine eli laidunnuskauden aikainen eläinmäärä tiettyä pinta-alaa kohden on varmistettava tapauskohtaisesti. Koska laidunnuspaine on riippuvainen kulloisestakin laidunalueesta sekä laiduneläinlajista ja - rodusta, laidunnuspaine on pyrittävä sovittamaan sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman tarkoin laitumen tuottoa. Kivennäisten ja vitamiinien antaminen eläimille on sallittua.
Keskimääräiset eläintiheydet erityyppisille laidunalueille koko laidunkaudeksi on esitetty oheisessa taulukossa. Jos perinnebiotoopilla laidunnetaan useammassa lyhyemmässä jaksossa, on laidunvuorokausien kokonaismäärä otettava huomioon eläintiheyttä laskettaessa. Tehollisten laidunpäivien määrä eli aika, jolloin eläimet saavat pääasiallisen rehunsa laitumelta, vaihtelee Pohjois-Suomen vajaasta sadasta päivästä Etelä-Suomen noin 120 päivään. Taulukon mukaisista eläintiheyksistä voidaan kuitenkin poiketa, jos siihen on olemassa poikkeamista tukevat perustellut yksittäistapausta koskevat todelliset olosuhteet: Keskimääräinen eläintiheys (eläimiä/ha) koko laidunkauden ajaksi (noin 120 päivää) eri tyyppisillä perinnebiotoopeilla. Hieho Hieho Lihanauta Emolehmä Uuhi + 2,5 Hevoseläin < 1 v > 1 v < 1 v + vasikka karitsaa Keto 1,0-1,2 0,5-0,8 0,4-0,6 0,2-0,4 1,5-2,0 0,4-0,8 Tuore niitty 2,0-2,5 1,0-1,8 0,9-1,2 0,5-0,8 2,0-2,5 1,0-1,4 Rantaniitty 1,5-3,0 1,0-1,8 0,7-1,4 0,5-1,0 2,0-4,0 0,8-1,6 Hakamaa 1,2-2,0 0,7-1,3 0,5-1,0 0,4-0,8 1,5-2,5 0,6-1,2 Metsälaidun 0,2-0,8 0,05-0,5 0,05-0,4 0,04-0,3 0,2-1,0 0,05-0,4 12 Rakennelmat Sopimuksissa perinnebiotooppien hoidosta karjatalouteen liittyviä sopimukseen hyväksyttäviä toimenpiteiden kohteina olevia rakennelmia ovat muun muassa aidat, portit, veräjät, erilaiset heinän kuivatustelineet kuten haasiat, suovat ja pielekset sekä ladot, karjasillat ja suoniittyjen patorakenteet. Sopimuksissa maiseman kehittämisestä ja hoidosta perinteisiä maatalouden rakennelmia ovat muun muassa ladot, aidat, kivisillat, riihet, suovat, haasiat, pielekset ja karjasillat. 13 Luonnon monimuotoisuuden edistämisen sopimukset peltoalueilla Sopimuksiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ei hyväksytä pellolle perustettuja riistapeltoja. 14 Lisätietojen kerääminen yleiseen tukien hallintajärjestelmään Maaseutuosaston on tallennettava yleiseen tukien hallintajärjestelmään eli YTJ -järjestelmään liitteen 2 mukaiset tiedot.
15 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä marraskuuta 2000. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Maija Kaukonen
HYVÄKSYTTÄVIÄ KUSTANNUSTASOJA ERITYISTUKISOPIMUKSISSA Liite 1 1. Sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta Perustaminen 2 800 mk/ha/sopimuskausi 1) Hoitotyö (ihmis- +konetyö) 1 000 mk/ha/v Sadonmenetys 400 mk/ha/v 2) 1) Jos perustetaan kerran sopimuskauden aikana 2) Jos satoa ei hyödynnetä ja lohkolla kasvatettu viljaa, jos satoa ei hyödynnetä ja lohko ollut nurmiviljelyssä 800 mk/ha/v Kustannuksina ja tulonmenetyksinä voidaan lisäksi ottaa huomioon istutuskustannukset sekä tukien menetykset. 2. Sopimus kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta Kosteikon ja altaan perustaminen ja hoito Jos ala jää pois viljelystä max. 1 667 mk/ha/v max. 2 230 mk/ha/v Traktorikaivuutyö 154 mk/h 3) Pienehkön altaan/kosteikon perustamiskustannukset: Maapadon aineksen siirto 19 500 mk 1) 3) Pengerryksen teko 15 000 mk 2) 3) Lietteen poisto 200 mk/v 3) 1) 100 mk/m 3, 195 m 3 ; jos uoma 10 m leveä, pato 2 m korkea 2) pengerrys 2*30 m; 1,5 m:n penkereet 3) Vuotuiskustannus laskettava annuiteettina, jossa käytettävä käypää korkotasoa ja sopimuskauden pituuden perusteella määräytyvää aikaa. Kustannuksina ja tulonmenetyksinä voidaan lisäksi ottaa huomioon istutus- ja hoitokustannukset, salaojavesien johtamisjärjestelyt, vettymisvahinkojen korvaaminen, tukien menetykset sekä katetuoton perusteella määräytyvä sadonmenetyksestä aiheutuva todellinen kustannus. 3. Sopimus säätösalaojituksesta Säätösalaojituksen perustaminen 815 mk/ha/v 1) Hoito 750 mk/ha/v 2) Sadonlisäyksenä saatu hyöty 790 mk/ha/v 3) 1) Säätökaivon ja pohjaveden havaintoputken kustannus (sis. tarvikkeet ja työ) 3 400 mk/kpl, säätökaivojen tarve tasaisilla pelloilla 1 kpl/ha. Kustannus laskettava annuiteettina (tässä 10 vuotta ja 6 %). 2) Hoitokustannus 6 kk:n aikana on 0,5 h/kaivo kun kaivoja on 1 kpl/ha 3) Hyöty laskettava kustannuksia vähentäväksi. Hyöty laskettu tässä perunan ja viljan katetuoton perusteella. 4. Sopimus säätökastelusta Säätökastelun perustaminen 2 700-4 100 mk/ha/v 1) Käyttö, korjaus, kunnossapito 1 500 mk/ha/v Sadonlisäyksenä saatu hyöty 4 000 mk/ha/v 2) 1) Säätökastelun perustamiskustannus 20-30 000 mk/ha. Kustannus laskettava annuiteettina (tässä 10 vuotta ja 6 %). 2) Hyöty laskettava kustannuksia vähentäväksi. Hyöty laskettu tässä perunan ja viljan katetuoton perusteella.
5. Sopimus kuivatusvesien kierrätyksestä Ojituksen, pumppaamon ja altaan perustaminen 2 800 mk/ha/v 1) Vuotuiskustannukset 400 mk/ha/v Sadonlisäyksenä saatu hyöty 2 400 mk/ha/v 2) 1) Ojituskustannus 14 200 mk/ha, pumppaamo ja allas 6 100 mk/ha. Kustannus laskettava annuiteettina (tässä 10 vuotta ja 6 %). 2) Hyöty laskettava kustannuksia vähentäväksi. Hyöty laskettu tässä perunan ja viljan katetuoton perusteella. 6. Sopimus pohjavesialueiden peltoviljelystä Seuraavista rajoituksista aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset/tulonmenetykset voivat olla enintään seuraavat: Typen määrä enintään 60 % perus/tarkennetusta tasosta 600 mk/ha/v Fosforin määrä enintään 50-70 % perus/tarkennetusta tasosta 20 mk/ha/v Kasvinsuojeluaineita ei käytetä 230 mk/ha/v 1) Vain kevennetty syysmuokkaus sallittu 116 mk/ha/v Sopimusala kasvipeitteisenä talvikautena 116 mk/ha/v 2) 1) Korkeampi, jos kyseessä on erikoiskasvitila 2) 30 % vähemmän, jos kasvipeitteisyys ympäristötuen lisätoimenpiteenä. 7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta, luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ja maiseman kehittämisestä ja hoidosta Ihmistyötunti Niitto traktorilla Niitto pienniittokoneilla Niitto viikatteella Niittojätteen poiskeruu koneella Niittojätteen poiskeruu käsin Aitaaminen Eräiden maisemakasvien siemenkustannukset 60 mk/h 120-190 mk/ha normaalit peltoalat 120-600 mk/ha perinnebiotoopit 850-1700 mk/ha 900-2000 mk/ha 1200-2100 mk/ha; pöyhintä, haravointi koneella, pienpaalaus omalla koneella, keräys kärryyn, kuljetus 800-1100 mk/ha; pöyhintä, haravointi koneella, urakoitsija paalaa, keräys kärryyn, kuljetus 600-1200 mk/ha; haravointi koneella kasoihin, kuljetus 1600-2900 mk/ha; haravointi käsin, seipäille, keräys kärryyn, kuljetus 1100-2900 mk/ha; haravointi käsin kasoihin, keräys heti kärryyn, kuljetus 14,00 mk/jm; sähköpaimen 19,00 mk/jm; lammasverkko 100-150 mk/jm; riukuaita 400-450 mk/ha; hunajakukka 1000-1600 mk/ha; auringonkukka 2000 mk/ha; kuitupellava Rakennelmien kunnostukseen liittyviä kustannuksia 150-200 mk/m 2 ; huopakatto ja katteen alusrakenne 200-250 mk/m 2 ; pärekatto 30-40 mk/m 2 ;maalaus Todellisten kustannusten ja tulonmenetysten summaan voidaan lisätä enintään 20 prosentin suuruinen kannustin. Suojavyöhykkeiden osalta kannustin voi kuitenkin olla enintään 30 prosenttia.
SOPIMUKSITTAIN YTJ-JÄRJESTELMÄÄN TALLENNETTAVAT TIEDOT Liite 2 1. Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito 1.1. Pääasiallinen sijainti: - vesistön varrella - valtaojan varrella - tulva-alueella - pohjavesialueella 1.2. Hoito: - niitto/sato hyödynnetään - niitto/ satoa ei hyödynnetä - laidunnus 1.3. Suojavyöhykkeen pituus (rannan mukaisesti); metriä 1.4. Vesistöalueen numero (osavaluma-aluejaon 3. jakovaihe) 2. Kosteikkojen ja laskeutusaltaan perustaminen ja hoito 2.1. Valuma-alueen pinta-ala (ha) 2.2. Vesistöalueen numero 3. Muut valumavesien käsittelymenetelmät Vesistöalueen numero 4. Happamuuden alueellinen vähentäminen Vesistöalueen numero 5. Pohjavesialueiden peltoviljely 5.1. Pohjavesialueen numero 5.2. Pohjavesialueen luokka 6. Perinnebiotoopit 6.1. Alueen tyyppi: - kallioketo - keto - tuore niitty - meren rantaniitty - järven rantaniitty - joen rantaniitty - tulvaniitty - suoniitty - lehdesniitty - hakamaa - metsälaidun - nummi - muu 6.2. Inventointitiedot: - valtakunnallisesti arvokas - maakunnallisesti arvokas - paikallisesti arvokas
6.3. Sijainti Natura-alueella 6.4. Vuosi, jona hoito on aloitettu 6.5. Miten aluetta hoidetaan: - raivaus - kulotus - niitto viikatteella - koneniitto - laidunnus (naudat) - laidunnus (lampaat) - laidunnus (hevoset) - laidunnus (alkuperäisrodut) - lehdestys - rakennelmat - muu 7. Muu luonnon monimuotoisuuden edistäminen 7.1. Alueen tyyppi: - reunavyöhyke - metsäsaareke - uhanalaisten lajien esiintymispaikat - pieni kosteikko - avo-ojan ennallistaminen - olemassa oleva tulvapelto - eläinten levähdys- ja ruokailualueet - rakennelmat - muu 7.2. Sijainti Natura-alueella 7.3. Alueen hoito: - raivaus - niitto - laidunnus - muu 8. Maiseman kehittäminen ja hoito: 8.1. Alueen tyyppi: - maisemakasvien viljely - puukujanteet - yksittäispuut - pienimuotoiset istutukset - pienet kosteikot - rakennelmat - muu 8.2. Inventointitiedot: - valtakunnallisesti arvokas - maakunnallisesti arvokas 8.3.Sijainti Natura-alueella 9. Alkuperäiskasvien viljely Kasvilaji ja -lajike