TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOSI 2016 oli hieman edellisvuotta viileämpi, mutta kuitenkin

VUOSIKERTOMUS 2016

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOSI 2016 oli hieman edellisvuotta viileämpi, mutta kuitenkin pitkän ajan keskiarvoon nähden varsin lämmin. Vuosittain seurattava lämmöntarveluku oli 4 440 (3 831 vuonna 2015). Lämmöntarveluku kertoo lämmitystarpeen määrästä, ja budjetti oli laadittu lämmöntarveluvun 4 150 mukaan. Euroopan unionin päästökaupassa ei tapahtunut mainittavia muutoksia. Energiatehokkuuden parantumisen, matalan taloussuhdanteen ja tuetun tuulienergian runsaan tuotannon vuoksi sähkön pörssihinta pysyi alhaisena. Suomen aluehinnan keskiavo vuonna 2016 oli 32,45 /MWh. Toiminnallisesti vuosi onnistui hyvin ilman erityisiä ympäristöä kuormittavia häiriöitä tai ongelmia. Vuoden 2016 kaukolämmön myynti oli 394 GWh, mikä oli 38 GWh enemmän kuin vuonna 2015 (355 GWh). Kaukolämmön erillistuotantokohteiden osuus tästä oli 9,6 GWh (8,4 GWh) lähinnä tammikuun kovan pakkasjakson ansiosta. Teollisuuslämpöä ja -höyryä myytiin 57,0 GWh (68,0 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 451 GWh (423 GWh). ESE myi sähköä 258 GWh, eli laskua edellisvuodesta oli 7 GWh (265 GWh). Määrästä myytiin vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 196 GWh (184 GWh), eli yhtiö myy noin 58 % omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 61 GWh (81 GWh), eli laskua oli juuri oman alueen ulkopuolisessa myynnissä. ERKKI KARPPANEN Toimitusjohtaja Pursialan voimalaitos tuotti myydystä sähköstä 163,4 GWh (173,4 GWh), ja osakkuusvoimalaitosten osuus oli 67,2 GWh (81,3 GWh). Pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin lisäksi 27,2 GWh (10 GWh). Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon vuosikapasiteetti on noin 400 GWh. 2

ESE-Verkko Oy:n vuoden 2016 sähkönsiirtomäärä oli 339 GWh (333 GWh vuonna 2015), eli siirtomäärä kasvoi noin 2 % edellisvuodesta. ESE-Verkon sallitun tuoton laskenta osoittaa vuoden 2015 lopussa päättyneen valvontajakson jälkeen kumulatiivisesti ylituottoa noin 769 000 euroa. Ylituotto tuli kuitenkin kuitattua vuoden 2016 aikana, ja yhtiö tekee vuonna 2017 alituottoa. Suuret muutokset tuottotasossa ovat johtuneet korkojen laskusta sekä sähkömarkkinalaissa määritellystä uudesta valvontamallista. Mikäli korkotaso ei nouse ja valvontamalli säilyy entisellään, siirtoliiketoiminnan tuottotaso laskee tulevaisuudessa. ESE-Tekniikka Oy:n liiketoiminta koostuu huolto- ja asennustoiminnoista. Vuonna 2016 yhtiö ylitti budjetoidut liikevaihto- ja tulostavoitteensa. Liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa vuonna 2015). Voitto ennen satunnaisia eriä oli 340 291 euroa, eli se kasvoi lähes 0,3 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvua selittävät mm. Haminan Mäkelänkankaan aurinkopuiston rakentaminen sekä kaupungin katuvalojen vaihtoprojekti. Voimalaitoksen tuottavuuden parantaminen ESEn tulokseen vaikuttaa merkittävästi Pursialan voimalaitoksen toiminta. Voimalaitokselle rakennettiin kaukolämpöakku, jonka avulla saadaan optimoitua tuotantoa. Kaukolämpöakun käyttö alkoi maaliskuussa 2016. Akun ansiosta on saatu uusittua ajosuunnitelmia ja päästy pienempiin polttoainekäyttöihin. Tämä on tarkoittanut myös uusia ajomalleja voimalaitoksen kaikille kolmelle kattilalle. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vähän lauhde- ja apujäähdytinsähköä ja optimoida lämmöntuotanto kaukolämpöakkua hyödyntäen. Kalliin lauhdesähkön tuotanto on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan pienentänyt polttoaineen kokonaiskäyttöä vuositasolla. Tuottavuutta parannetaan myös uudella polttoainestrategialla, jonka mukaisesti pyritään pääsemään eroon ns. tienvarsikasoista vastaanottamalla polttoainetta vain omaan terminaaliin tai suoraan voimalaitokselle. Lisäksi kuluneen vuoden aikana käynnistyi projekti, jossa uusitaan Pursialan voimalaitoksen polttoaineen vastaanotto. Investointi maksaa lähes 14 miljoonaa euroa ja valmistuu vuoden 2017 lopulla. Uudet energiaratkaisut ESE lanseerasi vuonna 2015 aurinkosähköpaketit. ESEn ensimmäinen aurinkosähkövoimalaitos Mikkelin Karikossa on ollut tuotannossa syksystä 2014 lähtien, ja se on teholtaan 49,5 kw. Kuluneena vuonna ESE rakensi Suomen Voima Oy:n toimeksiannosta ensimmäisen ison aurinkopuistonsa, joka on teholtaan 725 kw. Kesällä 2017 aloitetaan tuotanto ESEn ensimmäisessä omassa aurinkosähköpuistossa Mikkelin Pitkäjärvellä. BioHauki Oy:n biokaasulaitos sai luvituksen kuntoon syksyllä 2016. Laitoksen peruskivi muurattiin 9.11.2016, ja biokaasun tuotanto alkaa keväällä 2017. ESE omistaa yhtiöstä 54,3 %. Lisäksi ESE on osakkaana BioSairila Oy:ssä, jonka biokaasulaitos on suunnitteilla Metsä-Sairilaan. Hinnat Rento-kaukolämmön energiamaksua nostettiin vuoden 2016 alussa 2,9 % ja Nuuka-kaukolämmön maksua 2,5 %. Perusmaksuja ei korotettu, joten yhteisvaikutus asiakkaan kokonaisenergiankulutukseen on noin 2 %. Sähkön hintaan ja ESE-Verkon siirtohintaan ei tehty muutoksia. ESE uudisti 1.1.2017 kaukolämmön hinnoittelurakenteensa siirtymällä kausihinnoitteluun. Malli perustuu vuodenaikoihin, ja hinta muuttuu kuukausittain tuotantokustannusten mukaan. Hintamuutos tehtiin sekä Rento- että Nuuka-tuotteisiin. ESE-Verkko korotti sähkön siirtohintaa 1.1.2017 keskimäärin 7,9 %. Korotuksen jälkeen hinnat ovat 2,5 % korkeammat kuin vuonna 2013. Talous Konsernin liikevaihto kasvoi hieman vuoden 2015 tasosta ja oli 51,3 miljoonaa euroa (49,2 miljoonaa euroa 2015). Liiketoiminnan tulos oli merkittävästi parempi kuin edellisvuonna, eli 2,6 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa 2015). Suurimmat syyt tähän olivat hieman budjetoitua kylmempi vuosi ja Pursialan voimalaitoksen toiminnan tehostuminen. Toimintaa on tehostettu myös kautta linjan kaikissa liiketoiminnoissa. Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmillemme vuodesta 2016. Erkki Karppanen toimitusjohtaja 3

ESEN ORGANISAATIO Etelä-Savon Energia Oy Hallinto Talousosasto ESE-Tekniikka Oy ESE-Verkko Oy Liiketoimintayksiköt Energialiiketoiminta Voimaliiketoiminta 4

ESEN JOHTORYHMÄ ERKKI KARPPANEN toimitusjohtaja SARI SIISKONEN talousjohtaja JUKKA EESTILÄ liiketoimintajohtaja RISTO KOSUNEN toimitusjohtaja LASSE LAHTINEN tuotantojohtaja LASSE BARCK sähköasentaia Kuvista puuttuu yhteyspäällikkö Mervi Pajunen. 5

ESEN HALLITUS MARKKU KAKRIAINEN hallituksen pj. toimitusjohtaja/ymba PAAVO BARCK hallituksen vpj. sähköasentaja LEENA PENTTINEN jäsen aluepäällikkö MAURI MIETTINEN jäsen emeritusmaaherra RAUNI BERNDT jäsen lääkäri HEIKKI NYKÄNEN jäsen maatalousyrittäjä AIMO OLLIKAINEN jäsen viilunkäsittelijä SARI SIISKONEN sihteeri talousjohtaja ERKKI KARPPANEN toimitusjohtaja Kuvista puuttuu henkilöstön edustaja, tuotekehityspäällikkö Petri Pelli. 6

ETELÄ-SAVON ENERGIA OY MIKKELIN KAUPUNGIN TIMANTTI MARKKU KAKRIAINEN Hallituksen puheenjohtaja ESE on ympäristöystävällisin ja luotettavin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja sekä energiapalveluiden vetovoimainen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Näin on kirjattu hallituksen hyväksymän viimeisimmän strategian visioon. Energiamarkkinat ovat olleet kovan myllerryksen alaisina viime vuosina. Sähkön hinta on laskenut tasolle, joka on vienyt CHP-sähköntuotannon kannattavuuden. Lauhdevoimakapasiteettia on purettu Suomesta niin, että huoltovarmuutemme on uhattuna tuontisähkön häiriötilanteissa. Markkinatilanne on syönyt myös Etelä-Savon Energian tulosta, mutta yrityksessä toteutetut tehostamistoimenpiteet sekä suoritetut ja käynnissä olevat investoinnit Pursialan voimalaan näkyivät jo osin viime vuoden numeroissa. ESE on kulkenut alan kehityksen kärjessä myös kotimaisen raaka-aineen käyttämisessä polttoaineena. Näin yhtiö on edistänyt lisäksi metsien hoitoa, sillä Pursialan voimalassa käytetään 80-prosenttisesti puuta. Polttoaineen hankinta ja voimalaitoksen käyttö työllistävät välillisesti noin 250 henkilöä vuodessa. Tällä on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus koko Mikkelin seudulle. ESE kantaa yhteiskuntavastuutaan myös uusien energiantuotantomuotojen kautta. Panostukset aurinkoenergiaan ja biokaasuntuotantoon ovat tuomassa merkittävää uutta liiketoimintaa Mikkeliin. Yhtiössä on valittu kasvun tie käpertymisen sijaan. Mikkelin kaupunki on määritellyt omistajapolitiikkansa ja konserniohjeensa. On toivottavaa, että uusi valittava valtuusto ja kaupunginhallitus ymmärtävät energiayhtiönsä arvon ja ennen kaikkea arvostavat työtä, jota yhtiössä tehdään paremman Mikkelin puolesta. Olen saanut toimia Etelä-Savon Energian, ESE-Verkon ja ESE-Tekniikan hallituksen puheenjohtajana kuluneen valtuustokauden ajan. Yhtiössä on ollut todella hyvä henki ja kehittämisen meininki hallitusta, operatiivista johtoa sekä henkilöstöä myöten. Myös asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta on tullut myönteistä palautetta. Hyvän ilmapiirin on aistinut jo siitä, kun ihmiset hymyilevät työssään ja kokouksiin sekä moninaisiin palavereihin on ollut mukava tulla. Kiitos kaikille tästä on hyvä jatkaa timantin hiomista. 7

TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-31.12.2016 Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on Mikkelin kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Emoyhtiön kotipaikka on Mikkeli. ESEn konsernitilinpäätös yhdistetään Mikkelin kaupungin tilinpäätökseen. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ESE-konserni pääsi vuonna 2016 budjetoitua parempaan tulokseen. Pääsyinä olivat budjetoitua suurempi lämmöntarveluku sekä muutokset voimalaitoksen toiminnassa. Budjetin laadinnassa oli käytetty lämmöntarvelukua 4 150, mutta toteutuma oli 4 400 (3 831 vuonna 2015). Voimalaitoksella otettiin keväällä 2016 käyttöön kaukolämpöakku. Sen avulla sekä Pursialan 1-, 2- ja FLK2-kattilan ajoa optimoimalla on saatu vähennettyä lauhdesähkön tuotantoa ja pienennettyä polttoaineenkäyttöä. Tämä on parantanut voimalaitoksen tulosta. Yhtiön kannattavuutta heikentää edelleen alhainen sähkön pörssihinta, mikä näkyy ESEn tuottaman sähkön määrässä. Sähköntuotantoon tehdyt investoinnit rasittavat tulosta poistoina ja korkokuluina, mutta kapasiteettia ei kannata alhaisen sähkönhinnan johdosta käyttää. Myös kuluttajamyynnissä hinnat ovat laskeneet ja kova hintakilpailu on painanut sähkönmyynnin katteita alas. ESE hakee uutta kasvua uusiutuvien energioiden alueilta. ESE rakensi ensimmäisen aurinkopuistonsa Haminan Mäkelänkankaalle Suomen Voima Oy:lle. Puisto on teholtaan 725 kw, ja se oli merkittävä pään-avaus ESEn aurinkosähköliiketoiminnalle. Toinen merkittävä tapaus koettiin 9.11.2016, kun ESEn osakkuusyhtiön BioHauki Oy:n peruskivi muurattiin Haukivuorella. Yhtiö alkaa kevään 2017 aikana tuottamaan biokaasua liikennekäyttöön. Kaukolämpöä myytiin vuonna 2016 yhteensä 394 GWh, mikä oli suurin myyntimäärä sitten vuoden 2012, jolloin myytiin 420 GWh (355 GWh vuonna 2015). Kaukolämmön erillistuotantokohteiden osuus tästä oli vuonna 2016 yhteensä 9,6 GWh (8,4 GWh). Teollisuuslämpöä ja -höyryä myytiin 57,0 GWh (68,0 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 451 GWh (423 GWh). ESE myi sähköä 258 GWh, eli laskua edellisvuodesta oli 7 GWh (265 GWh). Määrästä myytiin vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 196 GWh (184 GWh), eli yhtiö myy noin 58 % omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 61 GWh (81 GWh), eli laskua oli juuri oman alueen ulkopuolisessa myynnissä. Pursialan voimalaitos tuotti myydystä sähköstä 163,4 GWh (173,4 GWh), ja osakkuusvoimalaitosten osuus oli 67,2 GWh (81,3 GWh). Pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin lisäksi 27,2 GWh (10 GWh). Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon vuosikapasiteetti on noin 400 GWh. ESE-Verkko Oy:n vuoden 2016 sähkönsiirtomäärä oli 339 GWh (333 GWh vuonna 2015), eli siirtomäärä kasvoi noin 2 % edellisvuodesta. ESE-Verkon sallitun tuoton laskenta osoittaa vuoden 2015 lopussa päättyneen valvontajakson jälkeen kumulatiivisesti ylituottoa noin 769 000 euroa. Ylituotto tuli kuitenkin kuitattua vuoden 2016 aikana, ja yhtiö tekee vuonna 2017 alituottoa. Suuret muutokset tuottotasossa ovat johtuneet korkojen laskusta sekä sähkömarkkinalaissa määritellystä uudesta valvontamallista. Mikäli korkotaso ei nouse ja valvontamalli säilyy entisellään, siirtoliiketoiminnan tuottotaso laskee tulevaisuudessa. ESE-Tekniikka Oy:n liiketoiminta koostuu huoltoja asennustoiminnoista. Vuonna 2016 yhtiö ylitti budjetoidut liikevaihto- ja tulostavoitteensa. Liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa vuonna 2015). Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 340 349 euroa, eli se kasvoi lähes 0,3 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvua selittävät mm. Haminan Mäkelänkankaan aurinkopuiston rakentaminen sekä kaupungin katuvalojen vaihtoprojekti. ESEn strategian toteutuminen ESEn hallitus päivitti konsernin strategian vuonna 2014, ja se on toteutunut seuraavasti: 1. Ympäristöystävällisen energian hankinta ja tuotanto ESE muutti vuonna 2013 Pursialan voimalaitoksen kakkoskattilan täysin puuta polttavaksi. Vuonna 2016 Pursialan voimalaitoksen kokonaistuotannosta 79 % tehtiin puupolttoaineilla ja 21 % turpeella. 8

2. Luotettava ja tehokas energiansiirto sekä myynti Kaukolämpöverkon alueella oli vuonna 2016 2 ennakoimatonta käyttökeskeytystä (1 kpl vuonna 2015). ESE-Verkko Oy:n alueella oli jälleen vähän sähkön siirron keskeytyksiä, yhteensä noin 14,5 min/asiakas (15 min vuonna 2015). Odottamattomia keskeytyksiä oli 26 kappaletta (20 vuonna 2015). Keskijänniteverkosta on nyt maakaapelia 58 %, ja asemakaava-alueiden keskijänniteverkko on kokonaan kaapeloitu vuoden 2020 loppuun mennessä. Myynnillisesti yhtiö ylitti kaukolämmön myyntimäärän, mutta jäi budjetoidusta sähkönmyyntimäärästä. Sähkön siirtomäärä toteutui budjetoidusti. 3. Uudet energiapalvelut ESE lanseerasi vuonna 2015 aurinkosähköpaketit. ESEn ensimmäinen aurinkosähkövoimalaitos Mikkelin Karikossa on ollut tuotannossa syksystä 2014 lähtien, ja se on teholtaan 49,5 kw. ESE rakensi Suomen Voima Oy:n toimeksiannosta ensimmäisen aurinkopuistonsa, joka on teholtaan 1 MW. Kesällä 2017 aloitetaan tuotanto ESEn ensimmäisessä omassa aurinkosähköpuistossa Mikkelin Pitkäjärvellä. ESE on mukana BioHauki Oy:ssä, joka aloittaa biokaasutuotannon Haukivuorella keväällä 2017. ESE omistaa yhtiöstä 54,3 %. Lisäksi ESE on osakkaana BioSairila Oy:ssä, jonka biokaasulaitos on suunnitteilla Metsä-Sairilaan. ESE omistaa yhtiöstä 30 %. ESEn hallitus päivitti strategian syksyllä 2016, ja vuoden 2017 vuosisuunnittelu on tehty päivitetyn strategian mukaan. Hinnanmuutokset vuoden aikana ESE nosti 1.1.2016 alkaen Rento-kaukolämmön energiamaksua 2,9 % ja Nuuka kaukolämmön maksua 2,5 %. Perusmaksuja ei korotettu, joten yhteisvaikutus asiakkaan kokonaisenergiankulutukseen on noin 2 %. Asiakaskokemusohjelma Keväällä 2016 lanseerattiin ESEn asiakaskokemusohjelma ESE Tiimi, joka tuottaa sitä parempia etuja, mitä kauemmin asiakas on ollut ESEn sähkönmyynnin asiakkaana. Edut tulevat ESEn yhteistyökumppanien ja sponsorointisopimusten kautta, ja niiden tarjoamisesta ovat hyötyneet myös yhteistyökumppanit. Kaukolämpöverkon rakentaminen Vuonna 2016 merkittävimpiä kaukolämpöverkon rakennuskohteita olivat asuntomessualue Porrassalmella, Valtatie 5:n laajat rakennustyöt Mikkelin kohdalla sekä Kalevankankaan uuden urheiluareenan, uuden sairaalan sekä arkistolaitoksen liittäminen kaukolämpöverkkoon. Voimalaitoksen kannattavuuden parantaminen ESEn tulokseen vaikuttaa merkittävästi Pursialan voimalaitoksen toiminta. Keväällä 2016 saatiin tuotantoon kaukolämpöakku, jonka ansiosta on saatu uusittua ajosuunnitelmia ja päästy pienempiin polttoainekäyttöihin. Tämä on tarkoittanut myös uusia ajomalleja voimalaitoksen kaikille kolmelle kattilalle. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vähän lauhde- ja apujäähdytinsähköä ja optimoida lämmöntuotanto kaukolämpöakkua hyödyntäen. Tuotannon kannattavuutta on päästy parantamaan myös uudella polttoainestrategialla, jonka mukaan polttoaine otetaan vastaan vain omaan terminaaliin tai suoraan voimalaitokselle. Polttoaineen vastaanoton uusiminen Pursialassa alkoi vuonna 2016 mittava, noin 14 miljoonaa euroa maksava polttoaineen vastaanoton uusinta. Nyt käytössä oleva polttoaineen vastaanotto on 1990-luvun alusta. Uuden vastaanoton avulla saadaan aiempaa enemmän polttoainetta säältä suojaan, mikä parantaa polttoaineen laatua ja siten myös tuotannon kannattavuutta. Lisäksi kuormien mittaaminen parantuu, mikä lisää kuormista saatavan tiedon oikeellisuutta. Polttoaineen vastaanoton uusi layout auttaa samalla parantamaan alueen työturvallisuutta. Investointi valmistuu vuoden 2017 lopulla. Uudet toimitilat ja varastoalue ESE allekirjoitti vuonna 2014 esisopimuksen siitä, että yhtiön tulevat toimitilat sijoitetaan ns. Veturitallien alueelle ja että toimitilaprojektin toteuttaa Kiinteistökehitys Naistinki Oy. Suunnittelua jatketaan, kun Mikkelin kaupunki saa ostettua tarvittavat maa-alueet Satamalahdesta. ESE päätti varautua muuttoon hankkimalla Tuskusta varastointiin sopivan alueen, joka saadaan käyttöön syksyllä 2017. 9

Investoinnit Konsernin vuoden 2016 bruttoinvestoinnit olivat 16,6 miljoonaa euroa (7,1 miljoonaa euroa vuonna 2015). Suurimpana investointina oli polttoaineen vastaanoton uusiminen, mihin käytettiin noin 7 miljoonaa euroa. Lisäksi Ristiinaan rakennettiin uusi lämpölaitos ja aluelämpöverkko, mikä oli hieman yli miljoonan euron investointi. Lisäksi vuoden aikana investoitiin kaukolämmön runko- ja korttelijohtojen rakentamiseen, voimalaitoksen perusparannuksiin, sähkön jakeluverkkoon sekä sähköasemien koneisiin ja laitteisiin. Koulutus ESE-Tekniikka Oy:ssä toteutettiin vuoden alussa toiminnankehittämistyö, jolla pyrittiin parantamaan tuottavuutta. Tämä tarkoitti mm. työprosessien selkeyttämistä. Konsernissa kertyi verottajan koulutusvähennykseen oikeuttavia koulutuspäiviä 136 kpl (216 kpl vuonna 2015). Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 108 henkilöä (104 vuonna 2015). Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 75 henkilöä (73 vuonna 2015). Pienet muutokset henkilöstömäärässä johtuvat pääosin eläköitymisiin liittyvistä rekrytoinneista sekä perhe- ja vuorotteluvapaisiin liittyneistä sijaisuuksista. Konserni maksoi tilikaudella palkkoja ja palkkioita sivukuluineen 7 359 574,40 euroa (6 944 348,60 euroa vuonna 2015). Emoyhtiön vuoden 2016 palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 5 478 509,52 euroa (5 150 099,31 euroa vuonna 2015). Ympäristö Yhtiö julkistaa vuosittain erillisen ympäristöraportin. Vuonna 2016 yhtiöllä ei ollut ympäristöinvestointeja. Kuluksi kirjattuja ympäristömenoja oli 309 000 euroa (363 000 euroa vuonna 2015), eli 0,6 % liikevaihdosta. Yhtiön vuoden 2016 hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 70 909 tonnia. Jäsenyydet ESE on jäsenenä mm. seuraavissa yhdistyksissä: Energiateollisuus ry, Paikallisvoima ry, Bioenergia ry, Etelä-Savon Kauppakamari ja Mikke ry. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN Uudet energialiiketoiminnot Energianmyyntiliiketoiminta liiketoimintayksikössä aloitti vuoden alusta uusi Uudet energialiiketoiminnot -yksikkö. Yksikkö keskittyy aurinkosähkötuotteiden myyntiin, projektointiin ja tuotekehitykseen. Ristiinan kaukolämpöverkko Ristiinaan rakennettu uusi 1 MW:n hakelämpökeskus sekä siihen liitetty kaukolämpöverkko otettiin käyttöön alkuvuonna 2017. Verkko on pituudeltaan 1,5 km. Hinnankorotukset ESE uudisti 1.1.2017 kaukolämmön hinnoittelurakenteensa siirtymällä kaukolämmön kausihinnoitteluun. Malli perustuu vuodenaikoihin, ja hinta muuttuu kuukausittain tuotantokustannusten mukaan. Hintamuutos tehtiin sekä Rento- että Nuuka-tuotteisiin. ESE-Verkko Oy korotti sähkön siirtohintaa 1.1.2017 keskimäärin 7,9 %. Korotuksen jälkeen hinnat ovat 2,5 % korkeammat kuin vuonna 2013. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Pursialan voimalaitoksen kannattavuutta pyritään edelleen parantamaan. Kesällä 2017 tehdään parannuksia, joiden avulla saadaan laitoksen uudempaan kattilaan reduktioajomahdollisuus, joka edelleen vähentää kannattamatonta lauhdetuotantoa. Kaukolämpö toteuttaa vuonna 2017 ensimmäisen kaukokylmäratkaisunsa. Tämä on jatkossakin alue, jolla pyritään parantamaan kaukolämmön kilpailukykyä ja hankkimaan uutta liikevaihtoa. Sähkön vähittäismyynnin katteet pysyvät jatkossakin pieninä, joten keskiössä ovat hankinnan suojauksissa onnistuminen, asiakasuskollisuuden parantaminen sekä toiminnan tehostaminen. ESE-Verkko Oy:llä ei ole ollut alkuvuonna merkittäviä häiriöitä sähkönsiirrossa. Yhtiö määrittelee vuonna 2017 uudestaan verkkokomponenttien pitoajat ja tarkastelee niiden vaikutusta sallittuun tuottoon. Yhtiön tuottotaso menee vuonna 2017 alituoton puolelle. 10

Toiminnan kehittämiseksi konsernissa järjestettiin vuoden 2017 alkupuolella projektijohtamisen koulutusta. Koulutuksessa luotiin konserniin yhtenäinen projektijohtamisen malli, jonka avulla pyritään parantamaan projektien toteutuksen laatua. Jakeluvarmuutta aiotaan edelleen parantaa rakentamalla säävarmaa kaapeliverkkoa. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Uudet energiaratkaisut Tulevaisuudessa ESE haluaa olla mukana uusissa alueellisissa energiaratkaisuissa, jotka liittyvät aurinkoon ja biokaasuun. Tällä hetkellä painopiste on siinä, että Haukivuorella ja Mikkelissä olevat biokaasuprojektit saadaan hyvin käyntiin ja että Pitkäjärvelle saadaan rakennettua aurinkopuisto. Aurinkopuolella etsitään kuitenkin jatkuvasti uusia kohteita. Kaukokylmän tuottaminen ns. korttelikylmänä on niin ikään alue, johon panostetaan tulevaisuudessa. Sähköntuotanto-osuudet Sähkön markkinahintaennusteet näyttävät siltä, että sähkön hinta säilyy vielä pitkään nykyisellä tasollaan. ESE on osakkaana sähköntuotantolaitoksissa, joiden Mankala-hinta on pörssisähkön hintaa korkeampi. ESEn tulosta voitaisiin siten parantaa toimenpiteillä, jotka pienentävät sähköntuotanto-osuuksista tulevaa tappiota. Pursialan tuotannon kannattavuuden parantaminen Pursialan CHP-laitoksen kannattavuuden parantamista jatketaan. Käytännössä tämä tarkoittaa edelleen laitoksen ajamisen optimointia. Erityisesti etsitään keinoja, joilla laitoksen leijukattilan käyttöaikaa saataisiin pidennettyä, koska se tuottaa vain lämpöä. Investoinnit Tulevaisuudessa investoinnit kohdistuvat lähinnä kaukolämpöverkon ja sähköverkon rakentamiseen sekä voimalaitoksen kunnossapitoon. Kaukolämpöverkkoon tarvittaneen uusi huippu- ja varalämpölaitos. ESE aikoo panostaa aurinkohankkeisiin, joten yhtiö voi olla mukana esim. Mikkeliin rakennettavassa aurinkopuistossa. Lisäksi Ristiinaan on suunnitteilla aurinkokeräimillä toimiva lämmitysratkaisu. Jos biopolttoainehankkeet etenevät suotuisasti, ESE saattaa olla mukana biopolttoaineisiin liittyvissä investoinneissa. RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Strategiset riskit ESEn strategiset riskit liittyvät Pursialan voimalaitoksen tuotannon kannattavuuteen sekä sähkön ja kaukolämmön myynnin kannattavuuteen. Lämpimät vuodet pitävät Pursialan voimalaitoksen tuotantomäärät vähäisinä, ja ns. minimikuormalla ajaminen heikentää tuotannon hyötysuhdetta. Pursialan voimalaitos pystyisi tuottamaan enemmän lämpöä kuin mitä tällä hetkellä on olemassa lämpökuormaa. Sähkönmyynnissä katteet ovat erittäin pienet, sillä markkina on hyvin kilpailtu ja tukkumarkkinahinnat ovat historiallisen alhaiset. Kaukolämmössä haasteena taas on energiankulutuksen väheneminen sekä maalämpöratkaisujen imagoetu markkinoinnissa. Sähkön hintariskeihin varaudutaan ESEn hallituksen hyväksymällä riskipolitiikalla. Riskipolitiikka määrittelee, miten tulee varautua markkinahintariskiin, määräriskiin, vastapuoliriskiin, likviditeettiriskiin, aluehintariskiin, tarjousriskiin ja luottoriskiin. Lisäksi riskipolitiikka määrittelee rajat, joissa riskien tulee pysyä. Energian tuotantokustannusten nousua on pyritty hillitsemään uudistamalla polttoaineenhankintaa, keskittämällä hankinta entistä suuremmille toimijoille sekä ottamalla toimitusehdoksi toimitus terminaaliin tai voimalaitokselle. Näin ei itse kanneta enää riskiä tienvarsikasojen hävikistä. Lisäksi pyritään omien yhteyksien kautta hankkimaan polttoaineita vähemmän kilpailluilta Venäjän-markkinoilta. Operatiiviset riskit Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat puupolttoaineen saannin turvaaminen Pursialan voimalaitoksella, lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus sekä sähkönjakelun varmistaminen. Polttoaineiden saantia on pyritty turvaamaan riittävillä polttoainesopimuksilla, omilla polttoaineiden varmuusvarastoilla sekä keskittämällä polttoaineterminaalitoiminnot Mikkelin Metsä-Sairilaan. Puupolttoaineiden saatavuutta varmistaa lisäksi oman polttoainehankinnan kehittäminen Venäjällä. Lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa kuormitustilanteissa on varmis- 11

tettu vara- ja huippulämpökeskuksilla. Pursialan lämmöntuotantokapasiteetti on noin 130 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetti noin 110 MW. Vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetin tulee vastata kaukolämmön myyntimäärien kehitystä. Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt ja sallitun tuoton laskentaan vaikuttavat viranomaissäädökset. Sähköverkon kehittämiseksi on laadittu suunnitelma. Se ohjaa verkkoon tehtäviä investointeja, joilla pyritään turvaamaan sähköverkon toimintavarmuus sekä kehittämään verkkoa. Sähkönjakelun häiriöitä pyritään lisäksi ennaltaehkäisemään siten, että verkon toimintakunnosta huolehditaan mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella. ESE-Verkko Oy jatkaa maakaapelointiasteen nostamista. Muita riskejä ovat päästöoikeuksien riittävyys, muutokset sähkön markkinahinnassa sekä henkilöriskit. Yhtiön saamat ja edellisiltä vuosilta yli jääneet päästöoikeudet riittävät Pursialan voimalaitoksen tarvitsemaan turpeen polttomäärään, koska Pursialan kattilatekniikka mahdollistaa puunkäytön aina 85 %:iin saakka. Sähkön hintariskeihin on varauduttu riskipolitiikalla. Hallituksella tulee aina olla suunnitelma siitä, miten toimitusjohtaja tullaan tarvittaessa korvaamaan. Lisäksi henkilöriskeihin on varauduttu sijaisuusjärjestelyin ja dokumentoimalla tietoa siten, että tieto on myös muiden saatavilla. Sijainen tekee sijaistettavan työn ja tulee samalla perehdytetyksi toisen työhön käytännön kautta. Rahoitusriskit Konsernin rahoitusriskeihin on varauduttu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuotteita. Tällä tavoin suojattuja lainoja tulee olla noin 60 80 % konsernin lainakannasta aina seuraavien 10 vuoden ajan. Vahinkoriskit Konsernissa on tunnistettu seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot ja tapaturmat. Vakuutusmäärät tarkistetaan vuosittain. Omaisuusvahinkoriskeihin on varauduttu omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. laitosten ja irtaimiston vakuutukset sekä ajoneuvovakuutukset. Toiminnan vahinkojen varalta yhtiöllä on toimitusjohtajan, hallituksen, johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen varalta on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varauduttu mm. ympäristövahinkovakuutuksin sekä valitsemalla vähäpäästöisiä polttoaineita, parantamalla tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia ja vaihtamalla sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään järjestämällä työturvallisuuskorttikoulutusta koko henkilöstölle ja lisäämällä näin tietoisuutta turvallisista työtavoista. Lisäksi yhtiössä järjestetään säännöllisesti ensiapukoulutusta ja turvavartteja. Työtapaturmien varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on otettu myös vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä että vapaa-ajalla. 12

TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS Konserni Konsernin liikevaihto nousi noin 2,1 miljoona euroa vuonna 2016 ja oli 51,3 miljoona euroa (49,2 miljoona euroa vuonna 2015). Liikevoitto oli 5,3 miljoona euroa (4 miljoona euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 10,4 % (8,2 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 3,2 miljoona euroa (1,5 miljoona euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 4,7 % (3,8 %). Tavoitteena on ollut konsernin omavaraisuusasteen parantaminen, mutta vuonna 2016 omavaraisuusaste laski hieman edellisvuodesta. Vuoden 2016 omavaraisuusaste oli 17,7 % (20,4 % vuonna 2015). Oman pääoman tuotto oli 8,3 % (5,7 %). Maksuvalmiuden quick ratio oli vuodenvaihteessa 1,5 (1 vuonna 2015). Liikevaihtoa kertyi työntekijää kohden melkein saman verran kuin edellisvuonna eli 0,475 miljoona euroa (0,473 miljoona euroa). Emoyhtiö Emoyhtiön liikevaihto nousi edelliseen vuoteen verrattuna noin 1,3 miljoona euroa. Tilikauden 2016 liikevaihto oli 41,1 miljoona euroa (39,8 miljoona euroa vuonna 2015). Tästä sähkön vähittäismyynnin liikevaihto oli 11,7 miljoona euroa (13,5 miljoona euroa), lämmönmyynnin liikevaihto 27,7 miljoona euroa (25,6 miljoona euroa) ja muun liiketoiminnan liikevaihto 1,5 miljoona euroa (0,7 miljoona euroa). Liikevoitto oli 2,3 miljoona euroa (1,4 miljoona euroa) eli 5,8 % (3,6 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 324,7 tuhatta euroa (-617,2 tuhatta euroa). Tytäryhtiöt maksoivat konserniavustuksia emoyhtiölle yhteensä 2,67 miljoona euroa (2,53 miljoona euroa vuonna 2015). Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 97,5 miljoona euroa (81,8 miljoona euroa). Lainoja on tilikauden aikana lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. Tunnusluvut: 2016 2015 2014 2013 Liikevaihto 51 347 779 49 212 226 52 146 513 53 203 296 Liikevoitto 5 335 179 4 028 120 6 476 514 5 695 025 Liikevoittoprosentti 10,4 % 8,2 % 12,4 % 10,7 % OPO-prosentti 8,3 % 5,7 % 9,7 % 6,3 % Omavaraisuusaste 17,7 % 20,4 % 21,2 % 23,3 % 13

HALLINTO Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia -konsernin muodostavat Etelä-Savon Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Haukivuoren Lämpö Oy, Biohauki Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les ja Huippuenergia Oy. ESEllä on Venäjällä sivuliike. Sivuliikkeen rekisteröity nimi on Etelä-Savon Energia Oy:n Tihvinän toimipaikka, ja sen y-tunnus on 9909360293. Sivuliikkeen osoite on Tihvinän kaupunki, Iljinin katu 60, 187555 Tihvinä, Leningradin alue, Venäjän Federaatio. ESEn hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa 17.5.2016 toimitusjohtaja/ymba Markku Kakriainen (puheenjohtaja), sähköasentaja Paavo Barck (varapuheenjohtaja), lääkäri Rauni Berndt, emeritusmaaherra Mauri Miettinen, maatalousyrittäjä Heikki Nykänen, aluepäällikkö Leena Penttinen, lähetyskasvatussihteeri Pertti Ruotsalainen, yrittäjä/toimitusjohtaja Markku Siitari ja asianajaja Antti Suhonen. Hallituksen jäsen Markku Siitari erosi hallituksesta elokuuussa 2016. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 14.12.2016 hänen tilalleen valittiin hallitukseen viilunkäsittelijä Aimo Ollikainen. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja, ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin osallistui tuotekehityspäällikkö Petri Pelli. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet PwC Julkistarkastus Oy, tilintarkastusyhteisö / Elina Hämäläinen KHT, JHT ja tilintarkastusyhteisö Finnpartners BDO Oy / Ulla-Maija Tuomela KHT, JHT. ESEn toimitusjohtajana toimi Erkki Karppanen. HENKILÖSTÖ 2016 konserni 2015 konserni 2014 konserni 2016 emoyhtiö 2015 emoyhtiö 2014 emoyhtiö Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Tilikauden palkat ja palkkiot 108 104 101 75 73 74 5 953 844,79 5 614 494,50 5 583 286,16 4 441 822,92 4 165 954,18 4 204 860,14 HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI SEKÄ ESITYS MUUN VAPAAN OMAN PÄÄ- OMAN JAKAMISESTA Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 3 830 754,04 euroa, josta tilikauden voitto on 2 865 001,99 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona 2 860 000,00 euroa. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiön osakkeiden määrä on 300 kpl. Osakkeet ovat saman lajisia. Yhtiön osakepääoma 5 045 637,79 Osakkeen vertailuarvo v. 2015 62 597,19 14

ENERGIALIIKETOIMINTA Vuoden 2016 suurimmat henkilöstömuutokset tapahtuivat yritysmyynnissä, kun pitkäaikainen myynti- ja markkinointipäällikkö Jari Nykänen siirtyi Paikallisvoiman edunvalvontapäälliköksi. Hänen tilalleen nimettiin talon sisältä Hanna Aholainen. Lisäksi lämpöliiketoiminnan projektipäälliköksi valittiin Mikko Liukkonen, joka vastaa mm. biokaasulaitosten rakennuttamisesta. Vuoden 2017 alusta energialiiketoimintojen osana on aloittanut Uudet Energialiiketoiminnot -yksikkö, jonka kautta ESE tarjoaa aurinkoenergiaratkaisuja kaikenkokoisille asiakkaille. Energianmyynti Vuonna 2016 ESEn sähkönmyynti pieneni jälleen hieman edellisvuodesta, mikä on ollut trendinä rajusti kilpailluilla markkinoilla jo useamman vuoden. Asiakasmäärät vähenivät varsinkin kuluttajamyynnissä. Helmikuussa 2016 siirryimme käyttämään laskuoperoinnissa, perinnässä, reskontrassa ja laskutukseen liittyvissä asiakaspuheluissa Trust Kapital Oy:n palveluja. Samalla laskutuksen aukioloajat pitenivät myös arki-iltoihin ja lauantaille, mistä olemme saaneet paljon myönteistä palautetta. Vuoden 2016 aikana olemme ottaneet nettisivuillamme käyttöön myös chatin nopean ja monipuolisen asiakaspalvelun varmistamiseksi. Adaton järjestämässä valtakunnallisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä sijoituimme sähkön myyjinä toiselle sijalle jo toisena vuonna peräkkäin, mikä on erittäin hieno saavutus. Yritysmyynnissä otimme suurasiakkailla käyttöön uuden marginaalipohjaiseen hinnoitteluun perustuvan salkkusopimusmallin, johon jotkin asiakkaat ovat jo siirtyneet. JUKKA EESTILÄ Liiketoimintajohtaja ESE lanseerasi vuonna 2016 kuluttaja-asiakkaille suunnatun ESE-Tiimin. Se tarjoaa kanta-asiakkaille lisää kokemusmahdollisuuksia ja merkittäviä etuja erilaisiin kulttuuri-, urheilu- ja hyvinvointitapahtumiin. ESE-Tiimiin on jo liittynyt satoja ESEn asiakkaita ja uusia liittyy koko ajan. Kokonaissähkönmyynti oli 258 GWh, mikä on noin 3 % vähemmän kuin vuonna 2015. Sähköenergian myynti ESEn jakelualueelle oli noin 196 GWh, eli noin 6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. 15

Sähkön kokonaismyyntiä laski ennen kaikkea määräaikaisten sopimusten väheneminen ESEn oman jakelualueen ulkopuolella, minne ESE myi sähköä 61 GWh. Se on 25 % vähemmän kuin 2015. Vuonna 2015 ESEn kaikesta sähköstä myytiin oman verkkoalueen ulkopuolelle noin 24 %, kun edellisvuoden vastaava prosentti oli vielä 31 %. Kilpailu sähköasiakkaista näyttää jatkuvan kovana myös vuonna 2017. Sähkönhankinta ESEn ympäristöystävällinen sähkö tuotetaan pääsääntöisesti omalla Pursialan voimalaitoksella Mikkelissä. Vuonna 2016 Pursialan voimalaitokselta hankittiin 163 GWh, mikä on 6 % vähemmän kuin vuonna 2015. Lisäksi ESE omistaa 45 % Koskienergia Oy:stä, johon kuuluu 30 vesivoimalaitosta ympäri Suomea. ESE on mukana myös muissa osakkuusvoimalaitoksissa, joilta se hankki sähköä 67 GWh. Tämä on 17 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi sähköpörssistä hankittiin 27 GWh sähköä omaa tuotantoa täydentämään. Omistukset muuttuivat eniten Energiameklareissa, jossa omistajien lukumäärä pieneni laajan strategiaprosessin jälkeen merkittävästi useiden energiayhtiöiden luovuttua omistuksesta. ESE jäi kuitenkin yhä Energiameklareiden omistajaksi uskoen yhtiön menestykseen myös tulevina vuosina sähkömarkkinoiden palvelujen tarjoajana. Kaukolämpö Mikkelissä rakennettiin vuonna 2016 poikkeuksellisen paljon uutta kaukolämpölinjaa. Merkittäviä kohteita olivat vuoden 2017 asuntomessualue, Valtatie 5:n laajat rakennustyöt Mikkelin kohdalla, Kalevankankaan urheilukeskittymän rakentaminen, sairaalan laajat rakennustyöt sekä uusi arkistorakennus. Yhteensä kaukolämpölinjoja rakennettiin yli 5,2 kilometriä. ESE rakensi kokonaan uuden kaukolämpöverkoston Ristiinan taajamaan. Toistaiseksi Ristiinan verkko on noin 1,5 km pitkä, ja siihen on alkuvaiheessa liittynyt 9 kiinteistöä. Kiinteistöt ovat aikaisemmin lämmenneet öljyllä, joten niiden korvaaminen kotimaisella ja puhtaalla hakelämmöllä on myös merkittävä ympäristöteko. Ristiinaan valmistuu vuonna 2017 uusi 1 MW:n hakelämpökeskus, ja koulukeskuksen vanha hakelämpökeskus liitetään sekin kaukolämpöverkkoon. Ristiinaan on suunnitteilla myös aurinkolämpökeskus tukemaan päästöttömän kaukolämmön tuotantoa. Myös Haukivuorella on ollut merkittävää rakentamista, kun ESEn yli 50-prosenttisesti omistama Biohauki Oy sai vihdoin luvat kuntoon ja uusi biokaasulaitos saatiin rakenteille. Laitos valmistuu 2017, ja biokaasun tuotanto alkaa kesällä 2017. Haukivuorelle tulee Etelä-Savon ensimmäinen biokaasun tankkausasema, ja myös Mikkeliin saadaan tankkausasema vuoden 2017 aikana. ESEn hallitus on lisäksi linjannut, että kaikkien ESElle hankittavien ajoneuvojen pitää olla kaasukäyttöisiä. Ensimmäinen kaasulla toimiva VW Caddy Maxi saapui kaukolämpöosaston käyttöön vuoden 2016 puolella. Myös vanhaa purettiin, kun Vuorikadun pääkonttorin tontilla sijainnut pystyöljysäiliö sekä yli 15 vuotta sitten käytöstä poistettu varalämpökeskus purettiin varastotilojen tieltä syksyllä 2016. Siekkilän lämpökeskuksen öljykattilat muutettiin vuoden 2016 aikana raskaan polttoöljyn sijasta kevyellä polttoöljyllä toimiviksi, ja samoin tehdään Rokkalan lämpökeskukselle vuonna 2017. Tällä on merkittäviä ympäristövaikutuksia mm. rikin päästöihin. Vuonna 2016 rakennettiin uusi kaukolämmön kausihinnoittelu, joka vastaa kaukolämmön tuotantokustannuksia aiempaa paremmin. Kausihinnoittelussa on kolme hintatasoa, jotka muuttuvat kalenterin mukaan. Kesäaikaan kaukolämmön hinta on matalammalla, koska silloin lämpö voidaan tehdä kaikista edullisimmilla tuotantomuodoilla. Hinnoittelun kokonaisvaikutus on normaaleina vuosina asiakkaalle neutraali. Kausihinnoittelu tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Kokonaisuudessaan vuosi 2016 oli kaukolämpöosastolle erittäin hyvä, ja tulos toteutui merkittävästi budjetoitua parempana. 16

Sähkönhankinta, GWh (kokonaishankinta 257,8 GWh) Lämmönhankinta, GWh (kokonaishankinta 427,9 GWh) Ostot Pursialan voimalaitokselta Osto voimalaitokselta 27,2 GWh 67,2 GWh Ostot osakkuusvoimalaitoksilta Ostot sähköpörssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta 9,6 GWh 11,7 GWh Aluelämpökeskukset KL-huippu- ja varalämpökeskukset 163,4 GWh 416,2 GWh Sähköntoimitus, GWh (kokonaishankinta 257,8 GWh) Lämmöntoimitus, GWh (kokonaistoimitus 393,4 GWh) 61,4 GWh Kokonaishankinta ESEn alueen ulkopuoliseen sähkönmyyntiin Kokonaishankinta ESEn alueen vähittäismyyntiin 44,1 GWh Asuintalot Muut asiakkaat 94,6 GWh 204,7 GWh Toimistorakennukset Häviöt 196,4 GWh 50,4 GWh Teollisuus 43,7 GWh 17

VOIMALIIKETOIMINTA Etelä-Savon Energia Oy:llä on kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos Mikkelin Pursialassa. Pursialan voimalaitoskokonaisuuden muodostaa kaksi voimalaitosyksikköä ja yksi lämmityskattila. Tämän lisäksi kaukolämpöverkkoon on kytketty Tikkalan lämpö- ja höyrykeskus sekä seitsemän huippu- ja varalämpökeskusta. Kaikkia kattiloita käytetään Pursialan voimalaitoksen valvomosta käsin. Kaukolämpö tuotetaan Mikkelin kaukolämpöverkkoon ja sähkö myydään markkinahinnalla sähköpörssiin. Voimaliiketoiminnalla on lisäksi yhteistyötä alueen teollisten toimijoiden kanssa teollisuuslämmön ja -höyryn myynnissä. Tuotanto Vuosi 2016 oli 20 edeltävän vuoden keskiarvoon verrattuna hieman lämpimämpi. Vuotta luonnehtivat kuitenkin hyvin vaihtelevat lämpötilaolosuhteet. Tammikuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat erittäin kireää pakkasta, kun taas lopputalvi oli historiavertailussa erittäin lämmin. Loka- ja marraskuu taas olivat kylmiä, ja joulukuu oli lämmin. Voimaliiketoiminnan kaukolämmön tuotannon toteuma oli 429 GWh ja sähkön tuotannon toteuma 165 GWh. Teollisuuslämpöä ja höyryä tuotettiin yhteensä 25 GWh. Sähköpörssin aluehinta pysyi koko vuoden alhaisena, vaikkakin edellisvuotta korkeampana. Vuoden keskiarvo oli 32,45 /MWh. Tämän vuoksi Pursialan sähköntuotanto oli valtaosin vastapainesähköä ja lauhdesähkön tuotanto pyrittiin minimoimaan. LASSE LAHTINEN Tuotantojohtaja Keväällä 2016 otettiin käyttöön kaukolämpöakku, joka on säästänyt polttoaineita ja parantanut tuotannon kannattavuutta. Polttoaineet Polttoaineita hankitaan suoraan tuotantolaitoksille toimitettuna, minkä lisäksi pääasiassa rankapuuta ja rankahaketta varmuusvarastoidaan polttoaineterminaaleihin. Varmuusvarastoissa pidetään myös polttoturvetta ja polttoöljyä. 18

Pääosa polttoaineista tulee metsä- ja turvealan toimijoilta, ja olennainen osa voimaliiketoiminnan kiinteiden polttoaineiden hankintaa on alueen teollisten toimijoiden toimittama puutähde. Konserniyhtiö OOO ESEltä hankitun polttoaineen osuus voimaliiketoiminnan kiinteistä polttoaineista oli noin 5 %. Vuoden 2016 voimaliiketoiminnan polttoaineista 77 % oli energiapuuta, 21 % polttoturvetta ja 2 % polttoöljyä. Pursialan voimalaitoksen polttoaineen vastaanottoa uusitaan vuosina 2016 2017. Vastaanottoon rakennetaan läpiajettava kolmipaikkainen vastaanottorakennus, seulomo-murskaamo, 7 500 kuutiometrin hakesiilo ja kuljetinjärjestelmä. Vastaanotto mahdollistaa puskurivarastoitavan polttoaineen osittaisen säilyttämisen katon alla avokentän sijaan. Uudet rakenteet ja uusi toimintamalli parantavat myös puskurivarastoinnin huoltovarmuustasoa. Kunnossapito Voimalaitosten käytettävyydet olivat vuoden aikana hyvät. Pursiala 1:n käytönaikainen energiakäytettävyys oli 100,0 % ja Pursiala 2:n 98,8 %. Pursiala 2 -voimalaitoksen turbiinille tehtiin iso huolto, ja molemmissa laitoksissa uusittiin ilman esilämmitysjärjestelmän osia. Ympäristöasiat Voimaliiketoiminnan vuoden 2016 hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 70 909 tonnia. Ilmaisena jaettavat päästöoikeudet riittivät kattamaan merkittävän osan sähkön- ja lämmöntuotannon päästöistä. Voimaliiketoiminta on virittänyt kattiloita ja tehnyt korjausinvestointeja täyttääkseen vuoden alussa kiristyneet päästömääräykset. Vuonna 2016 uusittiin Pursialan voimalaitoksen käynnistysöljyjärjestelmä. Raskaan polttoöljyn sijaan siirryttiin käyttämään rikitöntä kevyttä polttoöljyä. Polttoaineen vastaanoton uusiminen 19

Sähkön ja lämmön tuotanto, GWh (kokonaistuotanto 619 GWh) Polttoaineiden käyttö, GWh (kaikki yhteensä 820 GWh) Kaukolämpö Energiapuu 25 GWh Sähkö 20 GWh Polttoturve 165 GWh Teollisuuslämpö- ja höyry 172 GWh Polttoöljy 429 GWh 628 GWh 20

ESE-TEKNIIKKA OY Kuluneen vuoden liikevaihto ylitti budjetoidun puolitoistakertaisesti ja oli 3,38 miljoonaa euroa. Liikevaihdon myönteiseen kehitykseen johtivat uudet aurinkosähköliiketoiminnot sekä ESE-Verkko Oy:n poikkeuksellisen suuri tilauskanta. Tulos oli 392 000 euroa, mikä ylitti budjetoidun 300 000:lla. Ylitys selittyy liikevaihdon kasvulla, verkonrakennusliiketoimintojen tehostumisella sekä prosessien kehittymisellä. Myöskään kiinteitä henkilöstökuluja ei kasvatettu liikevaihdon kasvun mukaisesti, mikä tuotti etenkin työnjohdolle ajankäytöllisiä haasteita. Henkilöstössä tapahtui merkittäviä muutoksia toiminnan vakiintuessa. Yhtiöön on palkattu uusi työnjohtaja ja määräaikaisia työsuhteita on jatkettu. Asiakkuuspäällikkö siirtyi emoyhtiön palvelukseen. Kalustoa täydennettiin kuorma-autolla, jonka hankinnasta tehtiin päätös loppuvuodesta 2015. Mikkelin yliopistokeskuksen kanssa aloitettu toimintaprosessien kehittämishanke saatiin päätökseen, ja hankkeen pohjalta päätettiin perustaa maastosuunnittelijan virka. Lisäksi käynnistettiin kehittämishankkeen yhteydessä sovittu taulutietokonekokeilu. Huoltopalvelut Energiansäästöön tähtäävä Mikkelin kaupungin valaisinvaihtoprojekti on jatkunut, ja valaisimia on vaihdettu noin 2 900. Hankkeelle anottiin jatkoaikaa talveksi 2017, jotta työkuormaa voitaisiin jakaa hiljaisille talvikuukausille. ERKKI KARPPANEN toimitusjohtaja Liikennevaloristeyksien osalta toteutettiin laaja tietojenkeruuhanke, joka tukee keskusohjausjärjestelemän uudistamista. Asennuspalvelut Uuden aurinkosähköliiketoiminnan toteuttaminen sai jatkoa, kun Haminan Mäkelänkankaalle rakennettiin Suomen Voima Oy:n 725 kw:n aurinkosähkövoimalaitos ja Mikkelin kaupungin Rantakeitaalle 66,3 kw:n voimalaitos. Myös muutamia pienempiä laitteistoja on asennettu. 21

ESE-Verkko Oy:n työkohteiden lomassa toteutettiin parannustöitä Saimaan Juomatehdas Oy:n erotinasemaan sekä Ahlstrom Glassfibre Oy:n puistomuuntamoon. Keskijännitelaitteistojen asentamisen erityisosaamista päästiin hyödyntämään Mölnlycke Health Care Oy:n keskijännitekojeiston vaihdossa. Metsäsairilan kanssa tehtävä yhteistyö jatkui aluesähköistyksen kartoituksella. Mediassa paljon esillä olleista ESE-Tekniikan kohteista voidaan mainita aurinkosähkökohteiden lisäksi Jurassic Rock -tapahtuman sähköistys sekä Mikkelin asuntomessualueen infrarakentaminen ESE-Verkko Oy:n, Mikkelin kaupungin katuvalaistuksen sekä MPY Oyj:n pääurakoitsijana. ESE-Tekniikan osuus ESE-Verkon verkonrakennustyökohteista on vakiintunut noin 50 %:iin, ja lähes kaikki ESE-Verkon viankorjauskohteet on teetetty ESE-Tekniikalla. Keskeisiä työkohteita ovat olleet keskijänniteverkon saneeraus Pankkotiellä ja Insinöörinkadulla, Jäähallin keskijännitekaapeloinnin rengasyhteyden kaapelointi sekä sairaalaparkin muuntamon rakentaminen ja kaapelointimuutokset Mannerheimintiellä. Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Toni Hannula siirtyi emoyhtiöön perustettuun Uudet energialiiketoiminnot -yksikköön (ULI). Yhtiön tulevaisuudesta ESE-Tekniikka pyrkii tarjoamaan ULI:lle tarvittavat operatiiviset resurssit aurinkosähköhankkeiden tarpeisiin ja laajentamaan siten liiketoimintaa. Lisäksi etsitään yhteistyökumppania sähköverkkoon liittyvien KVR-urakoiden toteuttamiseen ja osallistutaan lähialueella toteutettavan hankkeen tarjouslaskentaan. Talous Päättyneellä tilikaudella ESE-Tekniikan liikevaihto oli 3,38 milj. euroa, mikä oli 65 % enemmän kuin edellisvuonna (2,04 milj. euroa vuonna 2015). Voitto ennen tilinpäätössiirtoja oli 340 349,02 euroa (66 540,85 euroa 2015). Yhtiö maksaa tilikaudelta konserniavustusta emoyhtiölle 170 000,00 euroa (33 270,00 euroa tilikaudelta 2015). Liikevaihdon jakauma, k yhteensä 3382 k 2821,6 k 560,4 k Asennustoiminta Huoltopalvelut Mikkelin kaupungin valaistusverkkoa saneerattiin Raviradantien katuremontin yhteydessä, Omakotitiellä Ristiinassa sekä Insinöörinkadulla ESE-Verkon työkohteen yhteydessä. Katuvalojen uudisrakentamista tehtiin Sorvarinkadulla asuntomessujen pysäköintialueen yhteydessä. 22

ESE-VERKKO OY ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty 24 300 käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on 1 080 km, ja siihen kuuluu seitsemän 110 kv:n sähkö- ja kytkinasemaa ja kolme 20 kv:n kytkinasemaa. Sähkön siirtomäärä oli 339 GWh (333 GWh vuonna 2015), ja se oli vuoden alun pakkasjakson ansiosta budjetin mukainen. Verkonrakennus, perusparannus ja kunnossapito Verkonrakennuksessa jatkettiin 20 kv-verkon maakaapelointia ja vanhojen muuntamoiden uusintaa. Töiden tuloksena yli 600 asiakkaan sähkönjakelu siirtyi säävarmaan 20 kv:n maakaapeliverkkoon. Uusia puistomuuntamoita rakennettiin 10 kappaletta ja uutta sähköverkkoa 29 km. Vuoden aikana purettiin 11 vanhaa muuntamoa ja 13 km sähköverkkoa. Suurin työ oli Siekkilän sähköasemalta Insinöörinkadun teollisuusalueelle menevän 20 kv:n verkon uusinta. Muita isoja töitä olivat kaapeloinnit Rantakylässä Vanhan Otavantien eteläpuolella ja Emolan alueella. Uusia kulutusliittymiä tuli 65 kappaletta ja pientuotannon liittymiä 11 kappaletta. Nämä määrät ovat selvästi suuremmat kuin vuonna 2015. RISTO KOSUNEN toimitusjohtaja Vuoden aikana oli kohtalaisen paljon myrskypäiviä, joista aiheutui nyt jo vakiokorvauksiin johtaneita keskeytyksiä. Kokonaisuutena keskeytysaika pysyi yhtä pienenä kuin edellisinä neljänä vuotena. 23

Hinnoittelu Sähkönsiirto jakelualueella, GWh Vuodelle 2016 siirtohintoja ei korotettu, ja edelliseltä valvontajaksolta ennakoitua ylituottoa kulutettiin pois. Tuottoa määrittävä korko lasketaan vuonna 2016 alkaneella valvontajaksolla 10 vuoden keskiarvona, ja sallittu tuotto on suurempi kuin valvontajakson 2012 2015 lopussa. 2,1 GWh Sähkönsiirto kantaverkosta Sähkönsiirto Pursialan voimalaitokselta Siirtohinnoittelua päätettiin korottaa vuodeksi 2017, ja korotus on 7,8 %. Korotuksen jälkeen siirtohinnat ovat 2,5 % korkeammat kuin vuonna 2013. Arvio tulevasta kehityksestä 179,6 GWh Netotus JSE:lle Visulahdessa ESE-Verkko Oy:n toiminta jatkuu ennallaan ja omaa verkkoaluetta kehittäen. Rakentamista ohjaa sähkömarkkinalain mukaisesti vuosiksi 2015 2019 laadittu sähköverkon kehittämissuunnitelma, jonka ensimmäinen seurantaraportti toimitettiin Energiavirastolle kesäkuussa 2016. 162,1 GWh Jakeluvarmuutta parannetaan rakentamalla säävarmaa kaapeliverkkoa. Keskijänniteverkon kaapelointiaste on nyt 58 %, ja asemakaava-alueiden kaapelointi on jo hyvin kattavaa. Asemakaava-alueiden keskijänniteverkko on kokonaan kaapeloitu vuoden 2020 loppuun mennessä. Siirretty sähkömäärä jakelualueella, GWh (kokonaissiirto 339,6 GWh) 0,4 kv asiakkaille TALOUS ESE-Verkon liikevaihto vuonna 2016 oli 8,3 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa vuonna 2015). Yhtiö investoi 2,29 miljoonaa euroa, mikä rahoitettiin tulorahoituksella ja lainalla konsernikassasta. Liittymismaksuja kertyi 190 230 euroa (115 690 euroa vuonna 2015). Yhtiön omavaraisuusaste oli 46,0 % (48,8 % vuonna 2015). 92,6 GWh 7,1 GWh 20 kv ja 110 kv asiakkaille Häviöt 239,9 GWh 24

OOO RUSSKIJ LES OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama metsänvuokra- ja hakkuuyhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiön metsänvuokra-alueet ja toimisto sijaitsevat Leningradin alueella Tihvinän kaupungissa. Tihvinä on Pietarin metropolikaupungista noin 200 km itään. Yhtiö työllistää suoraan 3 henkilöä kokoaikaisesti ja urakoitsijoiden kautta sesonkikohtaisesti noin 20 henkeä lisää. Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin 75 000 hehtaaria ja vuotuinen hakkuuoikeus 78 700 kuutiometriä. Hakkuuoikeudesta 62 500 m 3 on avohakkuuta ja 16 200 m3 harvennushakkuuta. Metsänvuokrasopimukseen sisältyy metsänhoito- ja palontorjuntavelvoitteita. Vuoden 2016 hakkuumäärä oli yhteensä 54 346 m 3. Hakkuu suoritettiin kokonaan urakoitsijoiden kalustolla, ja he myös ostivat hakkaamansa puun. Puunkorjuu ja -kuljetus hoidetaan urakoitsijoiden kalustolla. Russkij Lesin metsistä korjattu ainespuu päätyy paikallisille sahoille ja kuitupuun ostajille. Hakkuissa kertyy runsaasti ainespuuksi kelpaamatonta puuta, joka on poistettava hakkuualueilta metsäpalovaaran vuoksi. Ainespuuksi kelpaamattomat pölkyt jalostetaan metsäenergiahakkeeksi. Yhtiön vuoden 2016 taloudellinen tulos oli kevyesti voitollinen ja hieman budjetoitua parempi. Ruplan kurssin vaihtelut eivät suoraan vaikuta yhtiön toimintaan, mutta välillisesti niillä on hieman vaikutusta Venäjän metsäalan toimintaympäristöön. Puunkorjuussa huonot talvikaudet tuovat nekin omat ongelmansa, kun puuta kuljetetaan metsästä jalostukseen. OOO Russkij Lesillä on FSC-metsäsertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana toimii Venäjällä OOO NEPCon. FSC:n metsäsertifikaatin periaatteet määrittelevät ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2016 ilman ongelmia. OOO Russkij Lesillä on FSC -metsäsertifikaatti. Sertifikaatin auditoi Venäjällä OOO NEPCon. Metsäsertifikaatin periaatteet määrittelevät ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2016 ilman ongelmia. OOO ESE OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama haketus- ja logistiikkayhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiö järjestää metsäenergiapuun terminaalihaketustoiminnot ja junanvaunulogistiikan metsähakkeen vientiin Suomen puolelle. Lisäksi yhtiö kehittää toimintaa yhdessä emoyhtiön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tihvinän terminaalin energiapuuvarasto oli vuoden lopussa 1 619 kiintokuutiometriä. Energiahaketta tuotiin Suomeen vuonna 2016 yhteensä 59 739 irtokuutiometriä. Omia junanvaunuja oli käytössä kuusi kappaletta ja vuokravaunuja kahdeksan kappaletta. Suomen puolella on käytössä omat terminaalit Imatran Kurkvuoressa ja Mikkelin Metsä-Sairilassa. Hakkeen kuljetus rajan läheisyydestä Mikkeliin tapahtuu meno-paluukuljetuksin kuorma-autoilla. Keskitalven puskurina on aumattu varasto, joka palvelee hyvin voimalaitoksen huippukäytön tarvetta. Polttoaineen hankintaverkoston kehittämiseksi tehtiin ratkaisuja eri toimijoiden kanssa. OOO ESE on toiminut vuodesta 2014 alkaen kumppaniverkostossa, jossa hakkeen raaka-ainetta saadaan monesta eri lähteestä yhteensä riittävä volyymi. Yhtiön vuoden 2016 taloudellinen tulos oli voitollinen. Tämä johtui pääosin emoyhtiön euromääräisen lainan kurssivaikutuksesta, jonka aiheutti ruplan vahvistuminen. Koska ruplan kurssi on kuitenkin tuontitoiminnan kannalta keskimäärin edullinen, operatiivinen toiminta oli kannattavaa ja ylitti budjetin. OOO ESEllä on FSC-alkuperäketjusertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana läpi ketjun toimii DNV Suomi. FSC alkuperäketjun sertifikaatti tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsästä tuotantolaitokselle. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2016 ilman ongelmia. OOO ESEllä on FSC -alkuperäketjusertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana läpi ketjun toimii DNVGL Business Assurance Oy Ab. Alkuperäketjun sertifikaatti tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsästä tuotantolaitokselle. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2016 ilman ongelmia. 25

TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 26

TASE 31.12.2016 27

RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2016 28

LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEEN 31.12.2016 Liitetietotositteesta on käytetty lyhennettä Ltt 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKE- VAT LIITETIEDOT 1.1 Arvostusperiaatteet 1.1.1 Pysyvien vastaavien arvostaminen Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistomenetelmä on tasapoisto. Poistoajat, jotka perustuvat arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin ovat seuraavat: Omaisuusryhmä Poistoaika (vuosia) Aineettomat hyödykkeet 3-5 Rakennukset ja rakennelmat 15 40 Tuotannolliset koneet ja laitteet 5 30 Muut koneet, laitteet ja kalusto 3 10 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta, sekä pienhankinnat on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. 1.1.2 Vaihto-omaisuuden arvostaminen Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan hankinta-arvoon. Myyntisaamiset ovat kirjanpidossa alkuperäisen laskutuksen määräisinä. Myyntisaamiset kirjataan luottotappioiksi heti, kun reskontranhoitajayhtiö saa tiedot velallisen vakavista taloudellisista ongelmista. Luottotappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. 1.1.3 Rahoitusvälineiden arvostaminen Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenoon. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi ja korkokatoilla on suojattu laina korkojen nousulta. Velat on arvostettu nimellisarvoon. Koronvaihtosopimuksia ei ole kirjattu taseeseen, mutta niistä aiheutuneet korkokulut ovat tuloslaskelman korkokuluissa. 1.1.4 Johdannaissopimusten arvostaminen Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten arvonmuutoksia ei ole käsitelty tulosvaikutteisesti, vaan niistä realisoituvat voitot/ tappiot kirjataan tulokseen samalle jaksolle niillä suojattujen fyysisten sopimusten kanssa. Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehtyjä sopimuksia ei ole. 1.1.5 Liittymismaksujen kirjaaminen Kaukolämpöverkon liittymismaksut kirjataan taseeseen muihin pitkäaikaisiin velkoihin. Nämä liittymismaksut ovat palautus- ja siirtokelpoisia. 1.1.6 Eläkkeiden kirjaaminen Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu Kuntien eläkevakuutuksen toimesta. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. 1.1.7 Tuloverot Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tilikauden verot sekä aiemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. 1.1.8 Eriytetty tilinpäätös Sähkömarkkinalain vaatimusten mukaan sähköyhtiön on eriytettävä kirjanpidollisesti sähkön myynti ja tuotanto (muut sähköliiketoiminnot). ESEllä kirjanpidollisen eriyttämisen pohjana toimii yhtiön liiketoimintajako. Tase-erät on kohdistettu toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Eriytetyn tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa on tilikauden 2016 aikana tapahtunut muutoksia. Aikaisimpina vuosina osakkuusyhtiöiltä hankitut tuotanto-osuudet ovat sisältyneet eriytettyyn tilinpäätökseen. Vuodesta 2016 alkaen osakkuusyhtiöihin liittyvät erät käsitellään omana toimintona. Siitä johtuen vuoden 2015 ja 2016 tiedot eivät ole vertailukelpoisia. 1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 1.2.1 Konsernitilinpäätöksen laajuus Vuodelta 2016 on laadittu konsernitilinpäätös, joka sisältää emoyhtiö Etelä-Savon Energia Oy:n ja 100 % tytäryhtiöiden ESE-Tekniikka Oy:n, ESE-Verkko 29

Oy:n, Huippuenergia Oy:n, OOO ESE:n ja OOO Russkij Les:n tilinpäätöstiedot. Konsernitilinpäätökseen ovat yhdistelty myös tytäryhtiöt Haukivuoren Lämpö Oy (ESE:n omistus 93,63 %) ja BioHauki Oy (ESE:n omistus 54,34 %). Osakkuusyhtiöistä on yhdistelty konsernitilinpäätökseen Koskienergia Oy, josta ESE omistaa 45 %. Muita osakkuusyhtiöitä ei ole yhdistelty, koska niiden vaikutus konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan on vähäinen. 1.2.2 Sisäinen osakkeenomistus Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiön OOO Russkij Les:n hankintamenon ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman ero on kirjattu konserniaktiivaksi. Se poistetaan 10 vuodessa, viimeinen osuus v. 2019. Tytäryhtiö Haukivuoren Lämpö Oy:n hankinnasta muodostunut hankintamenon ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman ero on kirjattu konsernipassiivaksi, joka tuloutetaan niin ikään 10 vuodessa, viimeinen osuus vuonna 2021. 1.2.3 Sisäiset liiketapahtumat ja katteet Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu. 1.2.4 Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tilikauden tuloksesta sekä esitetty omana eränään. 1.2.5 Osakkuusyritykset Osakkuusyritys Koskienergia Oy tytäryhtiöineen on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. 1.2.6 Muuntoerot Tytäryhtiöiden OOO ESE:n ja OOO Russkij Les:n tuloslaskelma ja tase on muutettu konsernitilinpäätöksen laatimista varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Ruplan arvon voimakas heikkeneminen euroon nähden aiheuttaa sen, että oikean ja riittävän kuvan esittämisen kannalta pidetään tilikauden lopun kurssin käyttämistä tuloslaskelmaerien muuttamisessa euroiksi hyvän kirjanpitotavan mukaisena. Ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisessa syntyvät muuntoerot on esitetty konsernin omassa pääomassa. 1.2.7 Laskennalliset verot Kertynyt poistoero on merkitty taseeseen jaettuna omaan pääomaan ja laskennallisen verovelkaan ja niiden muutos konsernituloslaskelmassa laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Laskennallinen verovelka on laskettu käyttäen vahvistettua verokantaa. Vuodesta 2014 alkaen ulkomaisten tytäryhtiöiden laskennallisia verosaamisia ei ole enää merkitty taseeseen. Taseessa olleet aikaisempien vuosien laskennalliset verosaamiset on oikaistu edellisten tilikausien tulokseen. 30

2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2.1 Liikevaihdon jakauma toimialoittain 2016 emoyhtiö 2015 emoyhtiö Sähkönmyyntiliiketoiminta 11 743 248,46 13 575 870,28 Lämpöliiketoiminta 27 785 703,95 25 641 375,78 Muu liiketoiminta 1 574 723,08 650 757,08 Yhteensä 41 103 675,49 39 868 003,14 2.2 Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääosin konsernipalveluista (0,9 miljoona euroa) ja sähköntuotannontuesta (1,68 miljoona euroa). 2.3 Henkilöstön lukumäärä ja henkilöstökulut (Ltt 1) Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 2016 2015 2016 2015 konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Toimihenkilöitä 71 68 55 53 Työntekijöitä 38 36 20 20 Yhteensä 109 104 75 73 Henkilöstökulut 2016 2015 2016 2015 konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Palkat 5 953 844,79 5 614 694,50 4 441 822,92 4 165 954,18 ja palkkiot Eläkekulut 1 099 288,08 1 085 073,43 796 759,60 808 695,19 Muut 306 441,53 244 580,67 239 927,00 175 449,94 henkilösivukulut Yhteensä 7 359 574,40 6 944 348,60 5 478 509,52 5 150 099,31 Johdon palkat ja palkkiot 2016 2015 2016 2015 konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Toimitusjohtajat 316 241,56 311 228,29 - - Hallituksen jäsenet 65 268,25 68 616,73 39 578,00 46 111,38 Yhtiön toimitusjohtajalta, hallituksen jäseniltä ja lähipiiriltä ei ole lainasaamisia eikä yhtiö ole antanut sitoumuksia heidän puolestaan. 2.4 Poistot ja arvonalentumiset Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin vähennys on sisällytetty konsernituloslaskelmassa kohtaan poistot ja arvonalentumiset. Konserniliikearvo poistetaan ja konsernireservi tuloutetaan 10 vuodessa. Konserniliikearvo on muodostunut tytäryhtiö OOO Russkij Les:n ostamisesta. Tytäryhtiöllä on ostettaessa ollut hakkuuoikeuksia Venäjällä 49 vuodeksi, joten yhtiöllä on tulontuottokykyä tulevaisuudessa. Konsernireservi on syntynyt tytäryhtiö Haukivuoren Lämpö Oy:n ostamisesta. 2016 2015 konserni konserni Konserniliikearvon poisto 38 161,00 38 161,00 Konsernireservin vähennys - 11 291,90-11 526,08 2.5 Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muiden kulujen olennaiset erät 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö Atk-kulut 540 589,57 435 808,95 Vakuutuskulut 370 316,95 390 415,35 Puhtaanapito ja LVI 458 243,75 393 741,36 Kiinteistövero 152 017,68 157 659,91 31

2.6 Tilintarkastajien palkkiot (Ltt 2) 2016 2015 2016 2015 konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Tilintarkastuspalkkiot BDO Oy 5 659,00 6 504,00 5 659,00 6 504,00 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastuspalkkiot 8 258,25 13 956,00 8 258,25 13 956,00 Muut palvelut 186,09 417,36 186,09 417,36 PwC Julkistarkastus Oy Tilintarkastuspalkkiot 20 680,00 15 687,50 12 605,00 9 950,00 2.7 Rahoitustuotot ja kulut 2016 2015 2016 2015 konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin 0,00 0,00 101 451,42 86 074,34 yhteisöltä 2.8 Tilinpäätössiirrot 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö Saadut konserniavustukset 2 670 000,00 2 533 270,00 Poistoeron muutos 590 000,00 1 670 009,15 Yhteensä 3 260 000,00 4 203 279,15 2.9 Tuloverot 2016 2015 2016 2015 konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Tuloverot 534 000,00 506 654,00 tilinpäätössiirroista Tuloverot varsinaisesta 776 099,14 748 751,12 185 720,19 213 362,15 Laskennallisen -174 800,00-388 693,00 verovelan muutos Yhteensä 601 299,14 360 058,12 719 920,19 719 916,15 Muilta 526 425,28 405 038,57 340 222,06 393 747,87 Rahoitustuotot 526 425,28 405 038,57 441 673,48 479 822,21 yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yhteisölle 1 460 893,59 1 474 936,47 1 440 585,89 1 452 782,62 Muille 1 199 702,94 1 388 599,38 1 041 609,47 1 067 132,75 Rahoituskulut 2 660 596,53 2 863 535,85 2 482 195,36 2 519 915,37 yhteensä Rahoitustuotot - 2 134 171,25-2 458 497,28-2 040 521,88-2 040 093,16 ja kulut yht. 32

3. TASEEN LIITETIEDOT 3.1 Aineettemot ja aineelliset hyödykkeet 33

3.2 Aktivoidut korkomenot Vuonna 2005 valmistuneen Pursialan voimalaitoksen toisen yksikön hankintamenoon on aktivoitu rakennusaikaisia korkoja, joiden poistamaton osa tase-erässä Rakennukset ja rakennelmat muodostuu seuraavasti: 2016 2015 2016 2015 konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Aktivoitu tilikaudella - - - - Aktivoituja korkomenoja poistamatta 743 601,17 783 397,33 743 601,17 783 397,33 3.3 Osake-erittelyt luku- omistus- kirjan- oma tilikauden nimi määrä osuus pitoarvo pääoma tulos kpl Tytäryritykset: Huippuenergia Oy, Mikkeli 15 100 % 2 522,82 1 954,37 0,00 ESE-Tekniikka Oy, Mikkeli 100 100 % 100 000,00 687 244,40 137 211,23 ESE-Verkko Oy, Mikkeli 2040 100 % 1 029 075,46 1 278 181,44 25 810,50 OOO ESE 100% 25 204,71-287 468,37 219 942,65 Svop-sijoitus OOO ESE 250 000,00 OOO Russkij Les 100% 610 160,00-325 430,69 14 274,48 Svop-sijoitus OOO Russkij Les 750 000,00 Haukivuoren Lämpö Oy 93,63% 552 704,00 827 414,49 68 615,47 BioHauki Oy 54,34 % 50 000,00 280 508,51-22 965,74 Svop-sijoitus BioHauki Oy 150 244,50 yhteensä 3 519 911,49 Omistusyhteysyritykset: KS Energiavälitys Oy, J-kylä 21 20 % 10 765,37 Suomen Voimatieto Oy, Imatra 150 21,74 % 15 000,00 Kiinteistö Oy Koppelonpesä, Mikkeli 26 50 % 53 000,00 105 045,86 2 089,61 34

luku- omistus- kirjan- oma tilikauden nimi määrä osuus pitoarvo pääoma tulos kpl Koskienergia Oy konserni, Mikkeli 15 45 % 45 000,00 4 696 335,76-816 057,96 Svop-sijoitus Koskienergia Oy 4 933 000,00 BioSairila Oy 30 % 30 000,00 FinnWind Oy 21 581 25 % 507 813,01 yhteensä 5 594 578,38 3.4 Saamiset konserniyrityksiltä ja omistusyhteysyrityksiltä Saamisten erittely 2016 2015 2016 2015 konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lainasaamiset 17 697 650,20 18 071 279,40 17 697 650,20 18 071 279,40 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö 3.6 Siirtosaamiset Siirtosaamisten olennaiset erät 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö Ennakkomaksut 2 381 449,03 2 817 981,42 Korkotulot 47 740,89 50 195,82 Tuloverot 12 284,37 68 666,31 Muut siirtosaamiset 3 453,06 6 708,88 Yhteensä 2 444 927,35 2 943 552,43 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset 129 153,20 70 447,34 Lainasaamiset 3 232 150,60 818 421,16 Muut saamiset 2 964 821,78 2 793 672,24 Yhteensä 6 326 125,58 3 682 540,74 3.5 Muut saamiset Muut saamiset olennaiset erät 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö Rahavakuudet 289 999,85 191 130,27 Sähköntuotannon tuki 654 980,26 508 538,92 Muut saamiset 391 023,42 44 692,45 Yhteensä 1 336 003,53 744 361,64 35

3.7 Oma pääoma 3.8 Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallinen verovelka Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta. 2016 2015 konserni konserni Poistoero konsernitaseessa 15 007 936,64 15 881 936,64 Siirretty omaan pääomaan 12 705 549,31 14 260 321,33 Tilinpäätössiirrot 874 000,00 1 943 465,02 Muutoksen laskennallinen vero 174 800,00 388 693,00 Laskennallinen verovelka 3 001 587,33 3 176 387,33 3.9 Pitkäaikainen vieras pääoma (Ltt 3) Velat, jotka erääntyvät 5 vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua. 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö Lainat rahoituslaitoksilta 49 586 118,46 39 967 397,62 Lainat konserniyhteisöltä 14 295 973,75 3.10 Velat konserniyrityksille ja omistusyhteysyrityksille Velkojen erittely Pitkäaikaiset 2016 2015 2016 2015 konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Laina 14 295 973,75 14 295 973,75 14 295 973,75 14 295 973,75 konserniyhteisölle Lyhytaikaiset 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö Ostovelat 199 073,08 49 225,26 Muut velat 4 627,44 308 665,33 Yhteensä 203 700,52 357 890,59 36

3.11 Siirtovelat Siirtovelkojen olennaiset erät 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö Vuosilomapalkat 625 073,98 666 362,71 Tulospalkkiovelka 313 391,47 0,00 Korkomenot 181 107,40 146 649,78 Laskennallinen sähkönmyynninhyvitys 97 600,00 126 665,00 Muut 8,79 4 648,24 Yhteensä 1 217 181,64 944 325,73 3.12 Tilinpäätössiirtojen kertymä Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta. 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus - 3 600 181,62-4 190 181,62 3.13 Laskennallinen verovelka Laskennallinen verovelka on laskettu tilinpäätössiirroista voimassa olevan verokannan mukaan. Velka ei ole merkitty taseeseen. 2016 2015 Laskennallinen kirjaamaton verovelka 720 036,32 838 036,32 37

4. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä (Ltt 4) 2016 2015 2016 2015 konserni konserni emoyhtiö emoyhtiö Rahalaitoslainat 62 574 582,70 42 940 604,56 58 586 627,10 40 940 604,56 Kiinnitykset 51 602 787,00 32 435 635,00 48 352 787,00 32 435 635,00 kiinteistöön Yritys kiinnitykset 2 000 000,00 2 000 000,00 - - Kiinnitykset 53 602 787,00 34 435 635,00 48 352 787,00 32 435 635,00 yhteensä 4.2 Muut annetut vakuudet (Ltt 5) 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö Vuokravakuus 2 150,00 2 150,00 Talletusvakuudet 289 999,85 191 130,42 Yhteensä 292 149,85 193 280,42 4.3 Muut annetut takaus- ja vastuusitoumukset (Ltt 6) 2016 2015 emoyhtiö emoyhtiö Takausvastuut 2 500 000,00 0,00 konserniyhtiöiden puolesta Takausvastuut 3 766 500,00 3 766 500,00 muiden puolesta Konserniyhtiön puolesta annetulla takauksella on vastatakaukset, yhteensä 342 391,57 euroa. Omistusyhteysyritys Koskienergia Oy:n vakuusjärjestelyissä on tehty tilikauden 2014 aikana muutoksia. Muutokset koskevat johdannaissopimuksiin liittyviä omavelkaisia takauksia. Näistä järjestelyistä johtuen ESEn teoreettinen maksimivastuu Koskienergia Oy:n puolesta on 8 395 798,50 euroa. Muut omat vastuut ja vastuusitoumukset (Ltt 6) 2016 2015 Muut vuokravastuut 19 354,25 12 684,72 Leasing-vastuut - tilikautta seuraavalla tilikaudella 26 366,69 39 248,28 - sen jälkeen 46 104,16 52 454,54 Yhteensä 72 470,85 91 702,82 Leasingmaksut on kirjattu tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Yhtiöllä on tilinpäätöshetkellä huoltoleasingsopimus neljästä ajoneuvosta ja yhdestä kombipuristimesta. Leasingsopimusten mukaiset jäljellä olevat vastuusitoumukset vaihtelevat ajoneuvosta riippuen kahdesta viiteen vuoteen. Vastuut sisältävät myös kopiokoneiden vuokraussopimuksia, jotka on tehty kolmelle vuodelle. Sopimuksiin ei liity lunastusehtoja. Yhtiöllä on energialaskujen maksamista varten oma pankkitili, jota hallinnoi ulkopuolinen yritys. Tili ei ole ESEn taseessa. Tilin saldo tilinpäätöshetkellä on 1 633 697,87 euroa. Suurimmaksi osaksi summa muodostuu asiakkaiden 30.12.2016 maksamista suorituksista, jotka tilinpäätöshetkellä sisältyvät yhtiön myyntisaamisiin. 38

4.4 Vapaana olevat kiinnitykset (Ltt 7) Yhtiöllä on vapaana kiinteistöön kohdistuvia kiinnityksiä yhteensä 15 000 000,00 euroa. 4.5 Ulkomaanrahan määräiset pitkäaikaiset velat Yhtiöllä ei ollut valuuttavelkoja tilinpäätöshetkellä. 4.6 Muu taloudellinen vastuu 4.6.1 Rahoitusarvopaperit (Ltt 8) Rahoitusarvopaperit ovat lainojen korkosuojauksiin käytettyjä koronvaihtosopimuksia sekä korkokattoja. Koronvaihtosopimuksilla ja korkokatoilla suojaudutaan korkojen nousua vastaan sekä lisätään korkokus tannusten ennustettavuutta muuttamalla vaihtuvakorko kiinteäksi koroksi. Emoyhtiössä koronvaihtosopimukset on tehty olemassa olevia velkasaldoja vastaan suojaavina. Velat ovat taseessa nimellisarvostaan. Koronvaihtosopimuksia ei ole kirjattu taseeseen, mutta niistä aiheutuneet korkokulut ovat tuloslaskelman korkokuluissa. Muita kustannuksia koronvaihtosopimuksista ei ole ollut. Käypä arvo Käypä arvo Käypä arvo Käypä arvo 31.12.2016 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2015 Konserni Emoyhtiö Konserni Emoyhtiö Koronvaihtosopimukset -539 598,29-539 598,29-895 741,72-750 220,72 Korkokatot 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä -539 598,29-539 598,29-895 741,72-750 220,72 Euromääräinen käypä arvo on senhetkinen voitto (+) tai tappio (-), joka olisi ollut seurauksena, jos kyseessä olevat suojaukset olisi suljettu tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo on laskettu tilinpäätöspäivän keskikurssien, korkojen ja volatiliteettien perusteella. Korkosuojaukset erääntyvät vuosina 2016-2023. Kohde-etuuden Kohde-etuuden Kohde-etuuden Kohde-etuuden arvo 31.12.2016 arvo 31.12.2016 arvo 31.12.2015 arvo 31.12.2015 Konserni Emoyhtiö Konserni Emoyhtiö Koronvaihtosopimukset 24 860 008,00 24 860 008,00 31 493 340,00 28 193 340,00 Korkokatot 0,00 0,00 1 650 000,00 0,00 Yhteensä 24 860 008,00 24 860 008,00 33 143 340,00 28 193 340,00 Kohde-etuuden arvo on jäljellä oleva suojattu pääoma, joka on nimellisarvoltaan taseessa. 39

4.6.2 Sähkön johdannaissopimukset (Ltt 9) Sähkön johdannaissopimukset ovat sähkönhankinta ja myyntisuojauksia. Nämä suojaukset tehdään ESEn hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Riskipolitiikan mukaisesti suojausmäärät perustuvat ennustettuun loppuasiakasmyyntiin sekä ennustettuihin tuotantomääriin. Suojaukset on tehty finanssisuojauksina forward -tuotteita käyttäen. Sähkön hankintasuojauksilla suojataan ennalta määrättyyn hintaan se sähkönhankinta, joka tehdään avoimen position poistamiseksi eli pörssihankinnan tulee kattaa myyntiennusteen mukainen sähkönmyynti. Suojauksilla varmistetaan sähkön myynnin myyntikate. Sähkön myyntisuojauksilla suojataan Pursialan voimalaitoksen sekä osakkuusyhtiöiden kautta tuleva tuotanto, kun sähkön myyntihinta ylittää määritellyn tavoitetason. Suojausten nettoarvo kertoo hankinta- ja myyntisuojausten erotuksen. Suojauksilla varmistetaan sähkön tuotannon myyntikate. Kohde-etuuden arvo tarkoittaa suojausten hankintahetken arvoa ja käypä arvo suojausten markkina-arvoa vuoden viimeisenä markkinapäivänä. Emoyhtiö Emoyhtiö Emoyhtiö Emoyhtiö Kohde-etuuden Käypä arvo Kohde-etuuden Käypä arvo arvo arvo Suojaamistarkoituksessa tehdyt 31.12.2016 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2015 termiinisopimukset Hankintasuojaukset 15 163 592,10 15 370 051,65 20 131 589,65 17 240 765,02 Myyntisuojaukset 7 136 120,80 8 160 073,95 4 329 988,20 4 344 697,71 Nettosuojaukset 8 027 471,30 7 209 977,70 15 801 601,45 12 896 067,31 4.6.3 Muut vastuut Otettaessa rakennus vähennyskelvollisesta käytöstä vähennyskelvottomaan käyttöön, tulee rakennukseen kohdistuneista uudisrakentamis- ja peruskorjauskustannuksista maksettujen arvonlisäverojen määrä palauttaa. Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron palautusvastuu on kymmenen vuotta. Ei pidetä todennäköisenä, että tämä vastuu realisoituu, ja että ESE-konsernille kuuluvia rakennuksia voitaisiin ottaa vähennyskelvollisesta käytöstä vähennyskelvottomaan käyttöön. Vastuun määrä 31.12.2016 on 626 280,94 euroa, josta emoyhtiön vastuun määrä on 600 813,82 euroa. 40

5. YMPÄRISTÖASIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT 5.1 Ympäristöjärjestelmä ESEllä on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien (ISO 9001 laatujärjestelmät, ISO 14001 ympäristöjärjestelmät sekä OHSAS 18001 työturvallisuus ja työterveysjohtamisjärjestelmät) vaatimukset ja johon ESEn kaikki toiminnot kuuluvat. Osoituksena tästä Det Norske Veritas on myöntänyt ESElle, ESE-Tekniikka Oy:lle ja ESE-Verkko Oy:lle sertifikaatit kaikista kolmesta standardista. Toimintajärjestelmän ajantasaisuus on varmistettu vuosittaisilla sisäisillä auditoinneilla. Lisäksi järjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan sertifikaatin myöntäneen Det Norske Veritaksen yhdeksän kuukauden välein toteuttamilla seurantatarkastuksilla. ESEn toimintajärjestelmään sisältyvä ympäristöjärjestelmä varmistaa ympäristönsuojelun nitoutumisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöjärjestelmämme päätavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen, joka perustuu ympäristöriskien jatkuvaan tunnistamiseen ja analysointiin. Analyysien perusteella keskitetään voimavaroja merkittävimpien ympäristöriskien ennalta ehkäisyyn. Laskelma päästöoikeuksista Alkusaldo 1.1.2016 Myönnetty vuodelle 2016 Hankittu vuonna 2016 Käytetty vuonna 2016 195 093 tonnia (EUA) 58 312 tonnia (EUA) - tonnia (CER) 71 081 tonnia (EUA) Siirtyy vuodelle 2017 182 324 tonnia (EUA) Päästöoikeudet ovat taseen ulkopuolista varallisuutta. Vuodelle 2017 siirtyvien päästöoikeuksien arvo Nordpoolin vuodenvaihteen (31.12.2016) EUADEC-15 markkinahinnan 6,58 euroa/ tonnilta mukaan laskettuna on 1 199 691,92 euroa. 5.2 Ympäristökustannukset ESEn ympäristökustannukset muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn kustannuksista, ympäristöasioiden hallinnan kehittämiskustannuksista, ympäristövaikutusten seurannasta ja ympäristönsuojelun parantamisinvestoinneista. Kohde Kustannukset (1000 Є) v. 2016( Ltt 10) Ympäristöjärjestelmä (ISO14001) 13 Jätehuolto 50 Tuhkan käsittely 169 Ympäristövakuutus 2 Jätevesimaksut 75 Yhteensä 309 Vuosittain julkaistaan erillinen ympäristöraportti, joka sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot konsernin ympäristöasioista. 5.3 Päästöoikeudet (Ltt 11) 41

MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TULOSLASKELMA 42

MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT 43

ESE-VERKKO OY TULOSLASKELMA 44

ESE-VERKKO OY TASE VASTAAVAA 1/2 45

ESE-VERKKO OY TASE VASTAAVAA 2/2 46