Metsähallituksen metsien käyttö yhteismetsissä 12.10.2011 TP
Taustaa 1 Yksityismetsien pirstoutumisen hillitseminen on keskeisiä metsäpoliittisia tavoitteita: KMO: Tulevalla hallituskaudella arvioidaan metsätilojen verotuskäytäntöjen muutoksen tarpeellisuus sekä kehitetään metsien eri omistusmuotoja ja uusjakokäytäntöä sekä neuvontaa. Hallitusohjelma: Vauhditetaan metsätilojen omistusjärjestelyjä sekä yhteismetsä-lainsäädännön käyttöä. Käynnistetään metsätilusjärjestelyjen kokeiluhanke tavoitteena selvittää järjestelyjen käyttökelpoisuus metsärakenteen parantamiseen. Metsätilakokotyöryhmä Eräs esillä ollut keino on yhteismetsien perustaminen. 2
Taustaa 2 Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kesäkuussa 2010, että Metsähallituksen omistuksessa on nykyisin Etelä-Suomessa tiluksia, joiden ympärille voitaisiin koota yksityismetsiä yhteismetsiksi tai liittää niitä nykyisiin yhteismetsiin. Pilotointivaihe käynnistetään välittömästi, minkä jälkeen saatujen kokemusten mukaisesti yhteismetsiin voisi siirtyä 5000-10000ha. Metsähallituksen hallitus hyväksyi keväällä 2010 osallistumisen yhteismetsien perustamiseen pilottiluonteisesti Etelä-Suomessa 1000 ha puitteissa. Metsätilakokotyöryhmä: Työryhmä ehdottaa, että Metsähallitus siirtää Etelä-Suomessa 5 000 10 000 hehtaaria talousmetsiä uusiin perustettaviin yhteismetsiin. Vaihtoehtoisesti Metsähallituksen hajatiluksia voitaisiin liittää äskettäin perustettuihin uusin yhteismetsiin. Valtion osuuksia yhteismetsissä vähennettäisiin asteittain myymällä osuuksia yksityisille metsänomistajille. Työ käynnistettiin pilotointivaiheella 2010. 3
Yhteismetsäyhteistyön kehittäminen -projekti Pilotointi toteutetaan projektina - Pekka Perttilä toimii projektipäällikkönä Projektin tavoitteena on toteuttaa yhteismetsäyhteistyön pilotointi Metsähallituksen hallituksen ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan päättämissä puitteissa. Metsäpoliittisten tavoitteiden ohessa pyritään saamaan Metsähallituksen irtopalstojen osalta toiminnan tehostamishyötyjä. Pilotointia ei uloteta Pohjois-Suomeen, eikä koskemaan yhtenäistä valtionmaata. Metsähallitus pitää omistuksensa yhteismetsissä alle puolessa osuuksista, eikä ota toiminnallista vastuuta mistään yhteismetsästä. Tavoite: yhteismetsät profiloituvat edelleen yksityiseksi metsänomistukseksi (tämä vaikuttaa myös kohteiden valintaan) 4
Pilotteja toteutuvia tai suunnitteilla olevia Metsäkeskusvetoiset hankkeet Soini (yksityiset, kunta, Metsähallitus) onko kiinnostus riittävä? lisäaikaa Joroinen (yksityiset, kunta?, Metsähallitus) onko kiinnostus riittävä? Metsänhoitoyhdistysvetoiset hankkeet Päijät-Häme (yksityiset, Mhy, Metsäkeskus) perustettu Pohjois-Karjala (yksityiset, kunnat, Mhy, yritys) kiinnostus vaikuttaa hyvältä Sijoittajayhteismetsä Etelä-Suomen yhteismetsä toteutunut Yhteismetsän muodostaminen tilusjärjestelyn kautta MML vetoinen Liminka, tms? onko kiinnostus riittävä? 5
Arviointia Miten voidaan vaikuttaa varsinaiseen tavoitteeseen yksityismetsien pirstoutumisen hillitsemiseen? Uudet yhteismetsät Metsähallituksen mukanaolo tuntuisi lisäävän luottamusta ja kiinnostusta Uudet osakkaat nykyisissä, kasvuhakuisissa yhteismetsissä Valtion palstojen siirtämisellä yhteismetsiin ei sellaisenaan tavoiteltua vaikutusta. Metsähallituksen toiminnan näkökulmasta Rationalisointihyödyt Metsähallituksen toiminnassa ovat rajallisia. Valtion maihin kohdistuu yllättävänkin laajalti käyttöä, joka edellyttää niiden säilyttämistä valtiolla. Myös osuuksista luopumisen mahdollisuus oltava tiedostettu Muuta Verotusratkaisut tuntuvat vaikuttavan kiinnostukseen huomattavastikin Löytyykö aktiivisia henkilöitä hoitokuntiin Valtion perintöjen käyttömahdollisuutta yhteismetsien siemenenä on yritetty, ei ole saatu tähän tarkoitukseen valtion perintöjä 6
Projektin tulokset Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään vaikuttavuutta Voidaanko valtion maiden avulla edistää yhteismetsien muodostumista ja uusien osakkaiden liittymistä Mikä on taloudellinen kannattavuus Metsähallituksen näkökulmasta Yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa Aika on lyhyt kovin pitkälle menevien tulosten saamiselle Johtopäätökset ja suositukset jatkosta loppuraportissa 2012 7
152 VUOTTA EDELLÄKÄVIJÄ 6.2.2009 Etunimi Sukunimi