Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi
Luennon sisältö Terveydensuojelulain vaatimukset Säteilylain vaatimukset Väestön suositusarvot altistumiselle voimalinjojen sähkö- ja magneettikentille Pientaajuisten kenttien vaikutuksia Voimalinjojen sähkö- ja magneettikentät Asuinympäristön pientaajuiset magneettikentät Säteilyturvakeskuksen suositus Yhteenveto 2
Terveydensuojelulain vaatimukset Terveydensuojelulaki 763/1994, viimeisin muutos 27 19.12.2014/1237: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa on terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä, on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Mahdollisia terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä: melu, tärinä, haju, valo, mikrobit, pöly, savu, liiallinen lämpö tai kylmyys tai kosteus, säteily tai muu näihin verrattava 3
Säteilylaki ja sen nojalla annetut asetukset Terveydensuojelulain 3 :ssä viitataan säteilylakiin 592/1991, jonka 48 :ssä valtuutetaan STM vahvistamaan huoneilman radonin enimmäisarvot. Enimmäisarvot on vahvistettu STM:n päätöksessä 944/1992. Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää 400 Bq/m 3. Asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Säteilylain 49 :n nojalla on annettu asetus luonnonsäteilystä aiheutuvan altistumisen valvonnasta, joka koskee käytännössä työntekijöitä (Säteilyasetuksen 1512/1991 luku 7) Säteilylain 42 :n valtuuttamana STM on vahvistanut ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen enimmäisarvot asetuksessa 294/2002, joka on sähkömagneettisten kenttien osalta Euroopan unionin neuvoston suosituksen 1999/519/EY mukainen. Voimalinjojen sähkö- ja magneettikentille on suositusarvot, jotka eivät ole velvoittavia enimmäisarvoja. Säteilylain 3 :n nojalla Ionisoimattoman säteilyn valvonnasta annetun asetuksen 1306/1993 noudattamista valvoo Säteilyturvakeskus säteilylain 6 :n valtuuttamana 4
Väestön suositusarvot altistumiselle voimalinjojen sähkö- ja magneettikentille (taajuus 50 Hz) Pitkäkestoisesti altistuttaessa sähkökentän voimakkuuden suositusarvo on 5 000 V/m eli 5 kv/m. magneettivuon tiheyden suositusarvo on 100 µt (mikroteslaa). Jos altistuminen ei kestä merkittävää aikaa, sähkökentän voimakkuuden suositusarvo on 15 kv/m ja magneettivuon tiheyden suositusarvo on 500 µt. Pitkäkestoisen altistumisen magneettivuon tiheyden suositusarvo ei ylity minkään voimalinjan läheisyydessä. Pitkäkestoisen altistumisen sähkökentän voimakkuuden suositusarvo voi ylittyä 400 kv voimalinjojen alla. 5
Pientaajuisten kenttien vaikutuksia Todettuja vaikutuksia ovat (*:llä merkityt voivat ilmetä voimalinjojen alla, muut paljon voimakkaammissa kentissä): voimakkaiden kenttien aiheuttamat hermo- ja lihasärsytykset päähän kohdistuvan voimakkaan magneettikentän aiheuttamat magnetofosfeenit eli valon välähdykset näkökentän reunoilla voimakkaassa sähkökentässä ihokarvojen ja vaatteiden liikkumisesta aiheutuva kutina ja ärsytys* voimakkaassa sähkökentässä maasta eristettyyn kappaleeseen koskettamisesta aiheutuvat kipinäpurkaukset* Voimalinjoihin liittyvien väestötutkimusten tulosten perusteella epäillään, että lasten leukemiariski kasvaa kaksinkertaiseksi, kun lapset oleskelevat pitkäaikaisesti pientaajuisessa magneettikentässä, jonka keskimääräinen vuontiheys ylittää 0,4 T. * 6
Kipinäpurkaus 7
Epäily voimalinjan magneettikentän aiheuttamasta lasten leukemiariskin lievästä kasvusta Väestötutkimusten yhteenvedon perusteella arvioidaan, että lasten sairastumisriski leukemiaan kaksinkertaistuu, kun keskimääräinen magneettivuon tiheys asunnossa ylittää pitkäkestoisesti noin 0,4 µt. Voimalinjojen lähellä vallitsevien magneettikenttien ja asuvien lasten määrän perusteella voidaan arvioida, että voimajohdot aiheuttaisivat alle 1 % lasten leukemioista. Leukemia on lasten yleisin syöpä, ja siihen sairastuu vuosittain 50 60 alle 15-vuotiasta Suomessa. Ei tunneta mekanismia, jolla voimalinjojen magneettikenttä aiheuttaisi leukemiaa tai muita syöpiä, eivätkä laboratorioolosuhteissa tehtyjen eläinkokeiden tulokset tue väestötutkimusten tulosta. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut pientaajuiset magneettikentät mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi. Voimalinjan sähkökenttään ei liity vastaavia epäilyjä. 8
Voimalinjat (110 kv, 220 kv ja 400 kv) Keskijännitelinja Tannenbaum 110 kv 400 kv Portaali 9
Laskettuja sähkökentän voimakkuuksia erityyppisten voimalinjojen läheisyydessä metrin korkeudella maan pinnasta Ympäristö vaikuttaa sähkökentän voimakkuuteen. Sähkökenttä ei tunkeudu rakennusten sisälle. Merkittäviä sähkökenttiä on vain voimalinjojen alla ja sähköasemilla. 10
Laskettuja magneettivuon tiheyksiä erityyppisten voimalinjojen läheisyydessä Laskettu metrin korkeudella maan pinnasta kuormitusvirralla 1 000 A. Magneettivuon tiheys 0,4 µt ei todennäköisesti ylity yli 100 m etäisyydellä 400 kv voimalinjasta tai yli 40 m etäisyydellä 110 kv voimalinjasta. Magneettikenttä tunkeutuu rakennusten sisälle. 11
Voimalinjojen pituudet Vuonna 1989 voimalinjojen yhteispituus oli noin 20 000 km, vuoden 2013 lopussa noin 23 000 km Jännite Kantaverkko km Muut km Yhteensä km 400 kv 4 812 37 4 849 220 kv 2 331 0 2 331 110 kv 7 548 8 208 15 756 14 691 8 245 22 936 Kantaverkossa 400 kv kaapelia 233,4 km Muussa verkossa 110 kv maakaapelia 209 km 12
Asuinympäristön magneettikentän lähteitä Voimalinjat ja muut sähkölinjat sekä -johdot Kiinteistömuuntamot Sähköpääkeskukset Pienjänniteyhdistykset muuntamon ja sähköpääkeskuksen välillä Talojen nousujohdot Kotien sähkölaitteet Hiusten kuivain ja verkkovirralla toimiva parranajokone aiheuttavat suurimman kehon osaan kohdistuvan magneettikentän. Kiinteistömuuntamon pienjänniteyhdistys aiheuttaa suurimman koko kehoon kohdistuvan magneettikentän asunnossa. Suomessa on noin 2 800 kiinteistömuuntamoa asuntojen lähellä ja noin 9 000 asukasta altistuu niiden magneettikentälle. Voimalinja aiheuttaa suurimman koko asuntoon kohdistuvan magneettikentän. Noin 2 000 asukasta altistuu magneettikentälle, jonka vuontiheys ylittää 0,4 µt. 13
Kiinteistömuuntamon aiheuttama magneettikenttä asuinhuoneessa Kuvan lähde: TransCat-projektin loppuraportti Kiinteistömuuntamon magneettikentän synnyttävät pienjänniteyhdistyksen eli muuntajan ja sähköpääkeskuksen välisten virtajohtimien virrat. 14
Magneettivuon tiheyksiä eri etäisyyksillä kodin sähkölaitteista 15
Säteilyturvakeskuksen suositus voimalinjojen ja asuinrakennusten keskinäisestä sijoittelusta Säteilyturvakeskukselta (STUK) pyydetään yleensä lausuntoa, kun uusia asuinalueita kaavoitetaan voimalinjojen lähelle tai kun suunnitellaan uusia voimalinjahankkeita tai muutetaan nykyisiä voimalinjoja (Ympäristövaikutusten arviointimenettely) Lausunnossaan STUK toteaa, että velvoittavaa estettä ei ole suunnitelman toteuttamiseksi, kun väestön suositusarvoja sähkö- ja magneettikentän voimakkuudelle ei ylitetä. STUK suosittelee, että suunnitelma toteutettaisiin siten, että keskimääräinen magneettivuon tiheys ei ylittäisi 0,4 mikroteslaa sellaisissa tiloissa, joissa lapset oleskelevat pitkäaikaisesti. 16
Yhteenveto Terveydensuojelulaissa mainitaan säteily tai siihen verrattava terveyshaittaa aiheuttava tekijä. Terveydensuojelulaissa viitataan säteilylakiin, jonka nojalla on annettu asetus väestön altistumisen rajoittamisesta voimalinjojen sähkö- ja magneettikentille ja asetus ionisoimattoman säteilyn valvonnasta, joka valtuuttaa STUKin valvomaan rajoitusten noudattamista. Voimalinjojen sähkö- ja magneettikentille on väestön suositusarvot, jotka eivät ylity asunnoissa, vaan ainoastaan 400 kv voimalinjan alla sähkökentän tapauksessa. Voimalinjojen magneettikentän pitkäaikaisvaikutuksista ei ole täyttä varmuutta, joten STUK suosittelee uusissa kohteissa lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettujen tilojen sijoittamista siten, että keskimääräinen magneettivuon tiheys ylittää niissä 0,4 mikroteslaa. 17
Lisätietoja STUKin verkkosivut: http://www.stuk.fi/sateilyymparistossa/voimajohdot/fi_fi/voimajohdot/ Voimajohdot ympäristössämme. Säteilyturvakeskus. Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia. Lokakuu 2011. http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/fi_fi/katsaukset/_files/87 327465765732399/default/voimajohtokatsaus_netti.pdf Säteily- ja ydinturvallisuus. Osa 6: Sähkömagneettiset kentät, 2006. Säteilyturvakeskus. http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_fi/kirjasarja6/ Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa 2003. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2013:12. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=39503&na me=dlfe-8952.pdf 18