Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2012

Samankaltaiset tiedostot
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2011

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2007

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2013

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2009

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2017

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2016

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2015

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2014

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Teollisuuden varastotilasto

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Ympäristöliiketoiminta 2010

Teollisuuden varastotilasto

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

Teollisuuden varastotilasto

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Coloplastin paikallistoimistot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Teollisuuden varastotilasto

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky Paikallinen sopiminen, Joensuu

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Teollisuuden varastotilasto

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)

Teollisuuden varastotilasto

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Ammatillinen koulutus 2016

Teollisuuden varastotilasto 2008, 4. vuosineljännes

Teollisuuden varastotilasto

ja Latvian 4 prosenttia. Muiden maiden osuudet jäivät alle prosenttiin. Ulkomaankaupan tavaraluokituksen parantuminen mahdollisti

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammatillinen koulutus 2013

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Ammatillinen koulutus 2014

Kaupan varastotilasto

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Tuodusta puusta 78 prosenttia (15,6 milj. m³) oli peräisin Venäjältä.

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Maailman valutuotanto

Transkriptio:

Yritykset 2014 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2012 Suomalaiset yritykset ulkomailla: lähes 4900 tytäryhtiötä 119 maassa vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4883 tytäryhtiöissä 119 maassa vuonna 2012. määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat 570 000 henkilöä, joista vajaa kolmannes työskenteli EU 15 -maissa, vajaa neljännes Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa kuudennes EU 27 -maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Kiinassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Intiassa. Tiedot perustuvat yrityksiltä kerättyihin tietoihin. Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2012 Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä vajaat 176 000 henkilöä. n mukaan suurimmat toimialat EU 15 -maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, 36 470 henkilöä, ja paperiteollisuus, 25 100 henkilöä. Toiseksi eniten henkilöstömäärällä mitattuna suomalaisia tytäryhtiöitä oli Aasiassa ja Oseaniassa, yhteensä runsaat 138 200 henkilöä. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus, 70 710 henkilöä, sekä koneja metallituoteteollisuus, 35 210 henkilöä. EU 27 -maissa henkilöstön oli vajaat 93 200 henkilöä ja suurimmat toimialat elektroniikka ja -sähköteollisuus, 13 870 henkilöä, ja tukku- ja vähittäiskauppa, Helsinki 17.4.2014 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

13 090 henkilöä. Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Kiinassa (68 980 henkilöä), Ruotsissa (67 700 henkilöä), Venäjällä (48 310 henkilöä) ja Intiassa (40 930 henkilöä). Teollisuuden toimiala oli merkittävin työllistäjä suomalaisissa yrityksissä ulkomailla. Eniten henkilöstöä oli elektroniikka- ja sähköteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 144 970 henkilöä, sekä kone- ja metalliteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 112 600 henkilöä. Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä runsaat 4,0 miljardia euroa. Investoinneista 69 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 20 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. Euroopassa investoinnit keskittyivät teollisuuden toimialoille, yhteensä vajaat 1,5 miljardia euroa. EU-maissa eniten investoi paperiteollisuus, 560 miljoonaa euroa, ja EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa kemianteollisuus, 190 miljoonaa euroa. Aasiassa ja Oseaniassa investoinnit keskittyivät informaatio- ja viestintätoimialalle, 281 miljoonaa euroa, ja elektroniikka- ja sähköteollisuuteen, 196 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Ruotsissa, yhteensä 549,3 miljoonalla eurolla. Maailmanlaajuisesti paperiteollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 671,4 miljoonalla eurolla. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vajaat 158,6 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta 44 prosenttia syntyi EU 15-maissa ja 16 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU 15 -maissa eniten liikevaihtoa syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa, 15,4 miljardia euroa, ja paperiteollisuudessa, 14,2 miljardia euroa. Aasiassa ja Oseaniassa liikevaihdoltaan merkittävin toimiala oli elektroniikka- ja sähköteollisuus, 8,3 miljardia euroa. Toimialoista tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto, 35,6 miljardia euroa, sekä kone- ja metalliteollisuuden liikevaihto, 27,5 miljardia euroa, olivat maailmanlaajuisesti suurimmat. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2012.4 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2012.4 Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2012.6 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2012.7 Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 20128 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2012, suurimmat toimialat.9 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2012, suurimmat toimialat10 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste11 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2012 EU 15 -maat pl. Suomi EU 27 -maat pl. EU 15 -maat EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Pohjois-Amerikka Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 175 950 93 170 79 730 138 230 39 320 38 600 5 300 570 290 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Henkilöstömenot 12 110,1 1 686,5 2 729,5 2 983,7 3 274,4 1 045,3 206,0 24 035,4 Investoinnit euroa) 2) 1 421,0 671,1 687,0 797,2 321,6 108,0 9,9 4 015,8 Liikevaihto 70 086,7 14 334,2 24 207,0 25 803,7 16 010,4 6 933,0 1 187,2 158 562,3 Yritysten 1 724 1 167 775 681 284 186 66 4 883 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2012 Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Ruotsi Saksa Tanska EU 15 -maat pl. Suomi yhteensä Bulgaria Kypros Latvia Liettua Malta Puola Romania Slovakia Slovenia T ekki 1) 9 680 4 860 14 440 4 930 700 8 100 5 480 780 60 1 720 12 030 67 700 37 620 7 850 175 950 1 210 3) 9 900 10 450 30 880 850 2 010 170 5 640 Henkilöstömenot 640,1 354,2 903,1 268,3 35,7 504,3 386,5 40,8 3,6 73,2 888,0 4 693,5 2 780,3 538,7 12 110,1 15,0 172,2 153,0 553,1 14,5 37,6 5,9 128,2 Investoinnit euroa) 2) 97,2 39,7 69,5 16,1 1,2 45,5 25,9 1,5 187,1 8,1 67,2 549,3 245,5 67,3 1 421,0 2,1 60,8 23,4 401,4 2,2 7,8 0,9 20,0 Liikevaihto Yritysten euroa) 4 087,3 1 719,3 4 650,8 1 268,9 208,7 2 542,3 1 725,3 94,5 126,1 223,0 4 398,2 35 003,3 11 639,3 2 399,7 70 086,7 80,9 1 695,5 1 443,8 4 692,3 94,8 261,9 153,8 981,5 126 74 173 69 13 74 48 8 13 20 121 593 269 123 1 724 15 7 183 156 1 164 31 32 15 63 4

Unkari Viro EU 27 -maat pl. EU 15 yhteensä EU-maat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 7 180 24 740 93 170 269 120 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 160,0 440,8 1 686,5 13 796,6 Investoinnit euroa) 2) 12,8 139,6 671,1 2 092,1 Liikevaihto Yritysten euroa) 466,9 4 318,1 14 334,2 84 420,9 47 453 1 167 2 891 5

Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2012 Azerbaid an Islanti Kroatia Norja Serbia Sveitsi Turkki Ukraina Valko-Venäjä Venäjä EU:n ulkopuolinen Eurooppa yhteensä Arabiemiirikunnat Australia Bangladesh Filippiinit Hongkong Indonesia Intia Japani Kazakstan Kiina Korean tasavalta (Etelä-Korea) Malesia Saudi-Arabia Singapore Taiwan Thaimaa Uusi-Seelanti Vietnam Aasia ja Oseania yhteensä Kanada Yhdysvallat (USA) Pohjois-Amerikka yhteensä Argentiina Brasilia Chile Kolumbia Meksiko Peru Uruguay Venezuela Keski- ja Etelä-Amerikka yhteensä 1) 870 40 210 14 880 290 5 230 4 510 1 660 2 940 48 310 79 730 1 620 4 290 510 480 1 650 1 790 40 930 1 470 1 740 68 980 1 910 2 260 380 2 820 570 2 450 450 480 138 230 6 470 32 850 39 320 480 18 010 1 570 350 16 150 560 880 70 38 600 Henkilöstömenot 35,4 2,1 8,1 1 270,7 5,6 324,4 101,8 25,6 18,8 921,4 2 729,5 107,9 446,2 5,8 17,0 59,0 57,5 407,7 160,1 44,7 1 164,1 86,4 48,4 6,7 183,8 29,5 54,1 23,4 6,3 2 983,7 447,6 2 826,8 3 274,4 25,6 683,3 65,5 22,9 167,7 24,8 33,3 3,5 1 045,3 Investoinnit euroa) 2) 3) 0,2 94,1 0,9 18,4 14,6 5,1 14,3 380,4 687,0 1,4 17,3 1,2 3,0 3,0 62,3 11,7 139,8 352,4 9,2 17,5 2,0 22,4 1,0 9,1 2,0 1,1 797,2 63,8 257,8 321,6 0,6 56,9 7,9 0,2 8,2 2,9 30,2 108,0 Liikevaihto 473,0 4,3 43,8 5 644,5 37,5 5 209,8 954,0 263,3 175,5 11 178,7 24 207,0 275,1 2 167,6 81,9 673,5 330,6 3 096,4 2 982,3 1 006,4 8 614,1 493,3 549,0 148,7 3 282,4 259,8 734,9 125,5 29,9 25 803,7 2 090,8 13 919,7 16 010,4 84,8 3 619,8 583,7 103,1 1 351,5 196,5 816,0 27,8 6 933,0 Yritysten 3 6 12 194 7 43 22 51 20 397 775 19 48 4 8 41 21 66 29 16 237 27 32 4 50 9 22 13 8 681 56 228 284 12 60 20 5 49 7 12 5 186 6

Egypti Etelä-Afrikka Marokko Nigeria Afrikka yhteensä EU:n ulkopuoliset maat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 390 3 510 380 80 5 300 301 180 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 12,2 132,3 21,8 5,7 206,0 10 238,9 Investoinnit euroa) 2) 8,0 0,1 9,9 1 923,7 Liikevaihto 39,3 850,1 25,5 1 187,2 74 141,3 Yritysten 5 29 6 4 66 1 992 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2012 Maatalous, metsätalous ja kalatalous (A) Kaivostoiminta ja louhinta (B) Teollisuus (C) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D ja E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, ja muut yhteiskunnalliset palvelut (P, Q, R ja S) Kaikki toimialat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 1 600 820 377 460 9 260 32 640 62 790 9 650 2 440 34 070 9 900 28 530 1 140 570 290 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Henkilöstömenot 47,2 28,4 15 045,1 323,0 1 628,0 2 835,7 259,3 122,8 1 656,3 710,3 1 345,7 33,8 24 035,4 Investoinnit euroa) 2) 42,1 37,5 2 283,3 5,3 101,5 358,3 323,8 3,9 545,6 107,9 197,4 9,4 4 015,8 Liikevaihto 775,0 235,4 89 016,9 4 990,8 5 743,4 35 586,5 1 379,5 345,8 6 444,5 6 472,7 7 474,4 97,4 158 562,3 Yritysten 26 17 2 047 64 218 1 137 115 80 400 147 604 28 4 883 7

Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 2012 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus (13-15) Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden sekä huonekalujen valmistus (16,31) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (18) Kemianteollisuus (19-22) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Teollisuus (C) -toimiala yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 26 210 2 150 3 090 43 160 340 29 880 1 620 13 420 112 600 144 970 377 460 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 2) 727,0 62,4 87,8 2 099,1 11,5 1 389,3 52,9 520,6 5 157,8 4 936,8 15 045,1 204,6 10,1 8,2 671,4 2,6 547,2 22,0 65,8 388,2 363,3 2 283,3 Liikevaihto 5 442,6 375,0 745,3 18 678,6 231,7 11 777,8 493,0 5 671,7 27 516,9 18 084,3 89 016,9 Yritysten 90 22 46 239 11 322 46 93 811 367 2 047 8

Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2012, suurimmat toimialat 1) EU 15 -maat pl. Suomi EU 27 -maat pl. EU 15 -maat Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Kemianteollisuus (19-22) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 2) 36 470 25 100 20 030 18 090 14 420 11 800 10 690 10 200 7 800 6 360 9 780 4 950 13 090 13 870 7 760 9 530 9 250 12 360 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 3) 2 179,1 1 682,5 1 322,5 1 757,1 914,5 993,1 723,4 666,6 461,2 341,8 157,5 89,7 203,2 305,8 143,0 226,7 142,5 164,8 123,8 346,2 137,5 54,8 30,6 52,1 59,1 135,4 96,8 34,1 26,9 213,5 87,4 23,3 10,1 43,9 43,0 69,7 Liikevaihto euroa) 10 243,4 14 205,4 15 371,6 2 472,5 2 979,6 2 867,4 1 662,9 4 152,2 3 214,7 3 082,6 1 493,6 1 125,8 4 499,4 816,0 771,4 760,8 466,2 1 555,3 Yritysten 285 118 365 101 49 183 214 115 40 33 124 30 314 55 74 84 180 34 9

Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2012, suurimmat toimialat 1) EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Rakentaminen (F) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Kuljetus ja varastointi (H) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Informaatio ja viestintä (J) Pohjois-Amerikka Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Keski- ja Etelä-Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Kemianteollisuus (19-22) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 2) 18 830 10 390 9 580 7 180 6 040 5 380 35 210 70 710 8 080 8 030 6 230 13 380 6 380 7 410 5 270 27 340 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 3) 531,9 478,7 526,6 183,1 100,5 98,8 888,0 1 326,0 128,3 159,0 563,7 1 171,1 695,3 434,4 226,9 584,3 57,6 32,7 46,6 16,5 38,0 11,6 129,8 195,7 65,1 280,6 51,9 42,5 58,4 124,8 28,9 13,1 Liikevaihto euroa) 8 811,5 2 264,2 1 806,6 845,0 667,7 474,9 6 533,1 8 301,7 1 312,9 1 554,6 3 198,0 5 205,1 2 585,5 2 632,1 1 406,4 2 700,1 Yritysten 216 84 64 39 14 38 190 101 43 43 67 55 29 33 50 31 10

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden stä, toiminnasta ja sijainnista. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien yritysten liiketoiminnan maailmanlaajuista sijoittumista ja selvittää ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä osoittavia ominaisuustietoja, kuten henkilöstön ä, henkilöstömenoja, bruttoinvestointeja aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihtoa. Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat: Konserni: kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär). Määräysvalta, kontrolli: mahdollisuus päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan yrityksen B määräysvallassa, jos B:llä on hallussaan suoraan tai välillisesti yli puolet osakkaiden äänivallasta. Konsernisuhde: pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välinen suhde, joka ilmoitetaan konsernin emoyrityksen ja suoraan omistavan yrityksen prosentuaalisena osuutena yrityksen äänivallasta. Suomalainen tytäryhtiö ulkomailla: Suomen ulkopuolella sijaitseva yritys, joka on Suomessa sijaitsevan konsernin emoyrityksen määräysvallassa suoraan tai välillisesti. Sivuliike ulkomailla: ulkomailla sijaitseva paikallinen yksikkö, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen suomalaisessa määräysvallassa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). Tarkempia tietoja tilaston käsitteistä ja luokituksista löytyy tilaston verkkosivulta, kohdista käsitteet ja määritelmät sekä luokitukset. 1.3 Lait ja asetukset Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista. Asetus on tullut voimaan heinäkuussa 2007. Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen (Foreign AffiliaTes Statistics (Fats) Recommendations Manual, 2012). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perusjoukko muodostetaan poimimalla suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla ja niiden määräysvaltatahot Tilastokeskuksen konsernirekisteristä. Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö eli yritys, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana. Raportoiva yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla. Tilaston tiedot kerätään Internet kyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta. 11

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden llä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien 2009 2010 aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sähköisen sovelluksen käytön helppoutta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa. Tilastovuoden 2012 ja 2013 tiedot julkaistaan 16 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Julkistusten tarkemmat ajankohdat löytyvät julkistamiskalenterista osoitteesta http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa http://tilastokeskus.fi/til/stu/index.html. (ensimmäinen julkistus 17.9.2009). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon http://www.stat.fi/tup/yritysaineistot/index.html. Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa ja Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 1996 2006 Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön stä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta 1996 1999 ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta 2000 2006. Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty. 12

EU-asetus (716/2007) säätää kahden yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta verkottumisesta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto löytyy osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/ulkoy/index.html. Tilaston tuottamisesta säädetään EU-asetuksessa (716/2007). Asetus takaa yhdenmukaisen tavan kerätä tietoja EU-maiden yritysten tytäryhtiömuotoisesta toiminnasta ulkomailla. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilasto on pitkälti yhtenevä ja vertailukelpoinen yritysrekisterin kanssa, koska sitä käytetään tilaston kehikkona. 13

Yritykset 2014 Lisätietoja Anna-Maija Paakki 09 1734 3640 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala tytaryhtiot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2012, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-4866 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi