Spektaakkelin yhteiskunta Guy Debord/Situa6onis6t
Situa6onis6t
Käsi9eitä SITUATIONISMI: Virheellises6 johde9u merkityksetön termi. Situa6onismia ei ole olemassa. Se tarkoi9aisi olemassa olevien tosiasioiden seli9ämisjärjestelmää. Käsite situa6onismi on ilmeises6 an6situa6onis6en keksimä. (SIA 45) SITUATIONISTINEN: Toiminta, joka tähtää situaa6oiden luomiseen kaikilla yk. käytännön tai yksilöllisen elämän tasoilla. An6situa6onis6sta = situaa6oiden passiivinen tunnistaminen akateemisilla tai muilla tavoilla.
SITUAATIO: yhtenäinen käy9äytymiskokonaisuus 6etyssä ajassa. SITUAATIOIDEN KONSTRUOIMINEN : Tilapäisten elämän6lanteiden konkreeqnen rakentaminen ja niiden muu9aminen laadullises6 ylivertaisiksi ja intohimoisiksi. Koska ihmisen elämä on (parhaimmillaan) sarja onnistuneita satunnaisia 6lanteita, noita 6lanteita täytyy luoda ak6ivises6 itse. On päästävä selville ihmisten tarkoista haluista 6etyissä 6lanteissa, jo#a ne voitaisiin toteu#aa
Psykomaan6ede Psykomaan6ede tutkii maan6eteellisten ympäristöjen vaikutusta yksilöiden käytökseen ja tunteisiin. Se kysyy, miksi jotkut paikat, esimerkiksi 6etyt lähiöt ovat mukavia, surullisia tai vaarallisia. PSYKOMAANTIETEELLINEN : Psykomaan6eteellis illä tutkimuksilla saavutetut tulokset, niiden vaikutukset inhimillisiin tunteisiin ja yleisemmin mikä tahansa 6lanne tai toimenpide, joka heijastelee tällaista löytämisen henkeä
Ajeleh6misen teoria Kaavaa maailman nurinniskoin kääntämiseksi emme ole löytäneet kirjoista vaan kelaamalla Guy Debordin ja situa6onis6en an6 ja merkitys yhteiskunnan tutkimiselle ja myös niin sanotuille yhteiskunta6eteille 6ivistyy käsi9eeseen derivée, joka voidaan kääntää esimerkiksi termeillä ajeleh6minen/ kelailu tai - hyönteis6eteestä tutulla aje. Mitä on derivée?? Kaupungistuneen yhteiskunnan olosuhteisiin sidoksissa oleva kokeellisen/kokeleivan käy9äytymisen muoto: kokeileva/ yllätyksellinen erilaisissa ympäristöissä liikkumisen tekniikka käytetään myös kuvaamaan tämän kokemuksen jatkuvan harjoi9amisen kestoa
Aje Hyönteis6eteilijöiden aje: aje on esimerkiksi vesihyönteisten koteloiden, nymfien, toukkien samanaikainen irro9autuminen elinpaikoistaan ja ajeleh6minen virran mukaan (siihen vaiku9avat esimerkiksi valon määrän vaihtelut tai veden lämpö6la)
Ajeleh6minen/dérive = vaihtelevien ympäristöjen nopean läpikulun tekniikka. Ajeleh6misen ominaisia piirteitä ovat psykomaan6eteellisten vaikutusten havainnoin6 sekä leikkimielis- konstruk6ivinen käy9äytyminen, jotka ero9avat ajeleh6misen kau9aaltaan perinteisistä vaeltelun tai promeneerauksen käsi9eistä
Ajeleh6minen? Debordin ja situa6onis6en määri9elemänä: urbaanissa /lassa tapahtuva vailla erityistä päämäärää oleva ais/mellisen kokeilun vallankumouksellinen tekniikka. Urbaani tarkoi9aa sitä, mistä nykyään puhutaan metropolin 6lana, siis 6laa, jolta puu9uvat selkeät koordinaa6t ja jossa erilaiset toiminnot sekoi9uvat toisiinsa. Vailla päämäärää: alistuma9a millekään erityiselle (tavoite, ais6) Ais/mellinen tarkoi9aa tässä kaikkien ais6en eikä minkään erityisen ais6n käy9öä. Kyse on ihmisruumiin käytöstä kokonaisuudessaan tekemä9ä eroa fyysisen ja henkisen välille (Walter Benjaminin käsite hajamielisyys : Benjaminin mukaan hajamielinen tapa kulu9aa taide9a on meille tu9ua arkkitehtuurista: meillä on taipumus asua ja liikkua kaupunki6lassa hajamielises6, kiinni9ämä9ä esimerkiksi huomiota rakennusten yksityiskoh6in; kyse on tutkimusmetodologiasta, joka syntyy 1800- luvun urbaanista kokemuksesta, esim. Baudelairen Dandy). Kokeilu = koe9elua
Vallankumouksellinen? Vallankumouksellinen ja kokeilu tarkoi9avat paitsi sitä, e9ä enää ei voida elää liikkuma9a, en6seen tapaan eikä vielä ole nähtävissä uusia muotoja ja tavoi9eita, joita kohden suunnistaa, vaan ne on itse luotava yhteisessä ajeessa vailla ennalta asete9ua päämäärää: vallankumouksellisella poli6ikalla on sisältönään yhteiskunnan ongelmien kokonaisuus. Sen muotona on vapaan elämän kokeellinen/kokeileva käytäntö kapitalis6sen komennon vastaisen järjestyneen taistelun avulla. Vallankumouksellisen liikkeen on itsensä muutu9ava kokeelliseksi liikkeeksi
DÉRIVE Yksi tai useampi henkilö luopuu 6etyksi aikaa normaaleista liikkumistavoista, käy9äytymismuodoista, töistä, ihmissuhteista ja harrastuksista hei9äytyäkseen kaikkien maaston tarjoamien vie9elysten ja kohtaamisten vietäväksi. Toisin kuin ihmiset luulevat, sa9umalla ei tässä ole juurikaan sijaa, sillä ajeleh6misen näkökulmasta jokaisella kaupungilla on ominaiset psykomaan6eteelliset pinnanmuotonsa jatkuvine virtoineen, kiinteine pisteineen sekä pyörteineen, jotka tekevät 6etyille alueille astumisen tai niiltä poistumisen varsin hankalaksi.
Kaupunkisosiologi Paul- Henry Chombart de Lauwe (Paris et l aggloméra6on parisienne, Bibliothèque de Sociologie Contemporaine, P.U.F., 1952): urbaania kaupunginosaa eivät määritä pelkästään maan6eteelliset ja taloudelliset tekijät vaan myös se mielikuva, joka kaupunginosan omilla asukkailla ja toisten kaupunginosien asukkailla siitä on. Kuvatakseen sen todellisen Pariisin kapeuden, jossa kukin yksilö asuu, maan6eteellisellä alueella, jonka säde on äärimmäisen pieni, de Lauwe piirtää kaavion 16. kaupunginosassa asuvan opiskelijan kaikista kulkureiteistä yhden vuoden aikana. Reiteistä muodostuu pieni kolmio vailla poikkeamia, kärkinään Sciences Po, tytön ko6 sekä hänen pianonsoitonope9ajansa asunto.
h9p://debordiana.chez.com/francais2.htm