LIITE 1. Kainuun kuntarakenneselvitys Kysely päättäjille

LIITE 1. Kainuun kuntarakenneselvitys Kysely päättäjille

Aktiiviset vastaajat Vastauksia 114/254 (45%) Kunta Vastaukset Kajaani 35 Kuhmo 18 Suomussalmi 14 Sotkamo 13 Paltamo 12 Ristijärvi 11 Hyrynsalmi 8 Jokin muu/ei vastausta 3 Yhteensä 114 2

3 Vahvuudet

Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä vahvuuksina. Matkailu. Puhdas luonto nähdään matkailun vahvuutena ja houkuttelevana kohteena. Venäläisten matkailijoiden määrän pelätään laskevan. Asumisen helppous. Kainuussa on tilaa elää ja toimia. 4

5 Mahdollisuudet

Mikä on Kainuun merkittävin tulevaisuuden mahdollisuus? Biotalous. Bioenergian tuotannon kehittäminen, tekniset innovaatiot. Muu energiateollisuus, esim. tuulivoima. Kaivannaisteollisuus. Kestävän periaatteen kaivokset. Luonto. Luonnonvarojen hyödyntäminen. Luonnonvarat yhdistettynä teknologiaan. Matkailu. Puhdas luonto matkailuvalttina. Kulttuurimatkailu. Puu. Puun jalostamiseen liittyvä teollisuus. Uudet toimialat. Peliala, ympäristötekniikka. 6

7 Heikkoudet

Mikä on Kainuun suurin heikkous? Mitäpä se hyvejää. Asenteet Kainuuta kohtaan ja Kainuun sisällä ovat kielteisiä. Kainuussa ei uskalleta ottaa riskejä ja ollaan kateellisia toisia kohtaan. Elinkeinoelämän hiipuminen. Teollisten työpaikkojen puute kiihdyttää poismuuttoa. Ikärakenne. Väestön ikääntyminen ja nuoren väestön poismuutto siirtävät Kainuun ikärakenteen painopistettä yhä vanhempaan suuntaan. Syrjäisyys. Kainuu on Suomen syrjässä ja välimatkat maakunnan sisällä ovat pitkät. 8

9 Uhat

Mikä on Kainuun merkittävin tulevaisuuden uhka? Autioituminen. Väestö muuttaa muualle. Ammattitaitoisen työvoiman puute kasvaa, jos poismuutto kiihtyy. Keskittäminen. Keskittäminen näivettää Kainuun syrjäseutuja. Kainuu on enää Kajaani ja Sotkamo. Pysähtyneisyys. Kehittyminen ja yhteistyö jäävät paitsioon. 10

11 Yhteistyö

12 Innostus

13 Talouden kehitys kuntaliitosten toteutuessa

14 Talouden kehitys kuntien jatkaessa itsenäisinä

Mikä on mielestäsi laissa kaikkein tärkein asia kuntasi ja Kainuun kannalta? Hyrynsalmelaiset: Kainuun mallin säilyttäminen, alueellisesti riittävät peruspalvelut, saavutettavuus Kajaanilaiset: Kainuu tuottanut sote-palveluita mallikkaasti, pohjoinen sote-yhteistyö hillitsee kustannuksia, erikoissairaanhoidon säilyminen Kainuussa, keskussairaalan säilyminen tärkeää, lähipalvelut saatava oikeasti läheltä, pelko Kainuun jäämisestä Oulun varjoon Kuhmolaiset: Lähipalvelujen saatavuus koko Kainuussa tasapuolisesti, välimatkojen kustannusten kasvu uhkana Paltamolaiset: Peruspalveluiden säilyminen kunnassa, pelkona yksityisesti hoidettu terveydenhuolto, odotetaan sote-esityksiä Ristijärveläiset: Kainuun alue melko laaja, varmistettava palvelujen yhdenvertaisuus Sotkamolaiset: Hallintokokeilun pohjaa syytä jatkaa, perus- ja erikoissairaanhoito samassa organisaatiossa (perussairaanhoito omassa kunnassa, erikoissairaanhoito Kajaanissa) Suomussalmelaiset: Kainuu valmiimpi lakimuutokseen kuin muut alueet, palveluiden saatavuus, rahoitusjärjestelmästä sopiminen 15

LIITE 2. Kysely asukkaille ja yrityksille

Vastaajat - kaikki Pääasiallinen toiminta Vastaajat % työntekijä 230 50 eläkeläinen 95 21 yrittäjä 81 18 työtön 27 6 koululainen/opiskelija 12 3 jokin muu, mikä 11 2 Kaikki yhteensä 456 100 Ikä Vastaajat % 18-29 v. 17 5 30-39 v. 48 14 40-49 v. 54 15 50-59 v. 104 29 60 v. tai yli 128 36 alle 18 v. 2 1 Kaikki yhteensä 353 100 Sukupuoli Vastaajat % mies 175 50 nainen 172 50 Kaikki yhteensä 347 100 Asuinkunta Vastaajat % Kajaani 134 38 Sotkamo 52 15 Suomussalmi 55 15 Kuhmo 47 13 Hyrynsalmi 25 7 Paltamo 24 7 Ristijärvi 8 2 Jokin muu, mikä 10 3 Kaikki yhteensä 355 100 2

Vastaajat - yritykset Yrityksen sijaintikunta Vastaajat % Kajaani 30 39 Sotkamo 15 20 Suomussalmi 11 14 Kuhmo 9 12 Hyrynsalmi 5 7 Paltamo 3 4 Jokin muu, mikä 2 3 Ristijärvi 1 1 Kaikki yhteensä 76 100 Yrityksen liikevaihto Vastaajat % alle 50 000 euroa 13 17 50 000-250 000 euroa 23 31 250 000-500 000 euroa 12 16 500 000 - miljoona euroa 11 15 yli miljoona euroa 16 21 Kaikki yhteensä 75 100 Yrityksen toimiala Vastaajat % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 13 17 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 11 14 Muu palvelutoiminta 9 12 Rakentaminen 9 12 Informaatio ja viestintä 6 8 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 5 7 Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 5 Muut 19 25 Kaikki yhteensä 76 100 Henkilöstön määrä Vastaajat 0-9 60 10-49 9 50-3 Kaikki yhteensä 72 3

Yritysten tavoitteena kasvu Kyselyyn vastanneista yrityksistä 71 % tavoittelee kasvua seuraavan viiden vuoden aikana Kasvun pullonkauloja Pienet markkinat, asiakkaiden puute väen vähentyessä ja ikääntyessä, ostovoima pieni Osaavan työvoiman puute Rahoituksen puute Kova kilpailu, epäterve kilpailu Kuntien (mm. hankinnat) ja valtion toimet (mm. lainsäädäntö, verotus) Yleinen taloustilanne ja mieliala Muiden yritysten puute Heikko saavutettavuus 4

Yritysyhteistyö Kainuun sisällä tärkeää 81 % kyselyyn vastanneesta yrityksestä kertoi, että viimeisten kahden vuoden aikana yrityksellä on ollut alihankinta- tai asiakkuussuhteita muihin yrityksiin Kainuun sisällä 80 % uskoi suhteiden olemassaoloon seuraavan kahden vuoden aikana. Kunnat ovat edesauttaneet asiakkuussuhteiden synnyssä, suuri osa syntyy myös ilman vetoapua. Kainuulaisten yritysten yhteistyössä hyvää: luottamus ja luotettavuus, kannattavuus molemmille, keskittyminen ydinosaamiseen, toistuvat ja pitkäaikaiset suhteet, laatu ja nopeus, paikallisuus, hinnoittelu 5

Yrityksille tärkeät palvelut Yrityksille tärkeinä palveluina mainittiin mm. toimiva infrastruktuuri, liikenne- ja tietoliikennepalvelut, kuljetuspalvelut, pankki- ja rahoituspalvelut, kirjanpitopalvelut, koulutuspalvelut, kaupan, markkinointi, terveys, elinkeinojen kehittämisen palvelut, kaavoitus, matkailupalvelut 6

Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten arjen kannalta tärkeimpiä palveluita ovat kaupan palvelut (päivittäistavara, apteekki, huoltoasema jne.) ja terveyspalvelut. Toimiva arki edellyttää toimivaa kunnallistekniikkaa, tiestö ja liikkumisen palvelut saivat runsaasti mainintoja. Vapaa-ajan palveluista kulttuuripalvelut, eritoten kirjasto, sekä liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät palvelut keräsivät mainintoja. Koulutuksen, sivistyksen ja päivähoidon palvelut ovat tärkeitä. Pitkien etäisyyksien Kainuussa toimiva internet helpottaa arkea. Lisäksi mm. posti ja pankkipalvelut saivat mainintoja. Palvelujen saavutettavuus on paikoin heikko. Heikoimmin saavutettavia palveluja ovat terveydenhuollon palvelut (mm. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, hammaslääkäri, työterveyshuolto). Terveyspalvelujen heikko saavutettavuus ei ole vain maantieteellistä, vaan lisäksi ongelmia on ajan saamisessa. Toiseksi eniten kritiikkiä saivat julkisen liikenteen palvelut. Julkisista palveluista poliisin palvelut, verotoimisto ja työvoimapalvelut koetaan paikoin vaikeasti saavutettaviksi. Yksityisistä palveluista erityisesti erikoiskauppoja ja ravintoloita toivotaan lisää. 7

Parasta Kainuussa nyt ja tulevaisuudessa PARASTA TÄLLÄ HETKELLÄ Luonto. Kauneus ja väljyys. Luonnonvarat ja harrastusmahdollisuudet luonnossa. Talvivaaran vaikutukset luontoon mietityttävät. Hyvä asuinympäristö. Asumisen edullisuus, väljyys ja turvallisuus. Elämän helppous, hyvät harrastusmahdollisuudet. Kulttuuritarjonta runsasta tapahtumineen (mm. kamarimusiikki, runoviikot). Ihmiset. Kainuulaisten asenne ja henki, tutut ihmiset pienillä paikkakunnilla. Yrittäjyys, elinkeinot ja yrittäjämyönteisyys. Toimialana erityisesti matkailu (mm. Vuokatti ja muut hiihto- ja lomakeskukset) ja puuala, lisäksi mm. Transtech ja Renforsin rannan yrittäjät. Palvelut. Palveluihin ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Sote-yhteistyössä onnistuminen mainittiin, mutta toisaalta terveyspalvelujen heikko saavutettavuus sai myös runsaasti kritiikkiä. Koulutuksen järjestäminen sai kiitosta. Infra kohtuullinen. 8 PARASTA TULEVAISUUDESSA Nykyiset vahvuudet. Luonnon, väljyyden ja hyvän asuinympäristön harrastusmahdollisuuksineen uskotaan olevan Kainuun vahvuuksia myös tulevaisuudessa. Elinkeinot kumpuavat ensisijaisesti luonnosta ja luonnonvaroista (puuala, kaivannaiset, biotalous, matkailu). Pelialasta toivotaan tulevaisuuden työllistäjää. Yhteistyö. Yhteen hiileen puhaltaminen tarpeen. Osa vastaajista näkee kuntaliitosten tukevan yhteistyötä.

Yhteistyötä lähes kaikissa tehtävissä Yhteistyötä toivotaan lisättävän sekä hallinnossa että kuntalaisille suunnatuissa palveluissa, mutta samalla toivotaan etteivät palvelut etäänny liian kauas kuntalaisista. Osa näkee ratkaisuksi yhden kunnan mallin, tällöin yhteistyö tulisi luonnostaan. Toivottuja yhteistyön paikkoja ovat mm. Hallinnolliset tehtävät eri osa-alueilla, taloushallinto. Koulutus ja sivistys, kuten varhaiskasvatus, peruskoulutus, lukio, kansalaisopisto Sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten jo tapahtuukin Elinkeinojen kehittäminen, hankkeet, työllisyyden parantaminen, edunvalvonta ja markkinointi. Erityisesti matkailualalle toivottiin yhteistyötä. Tekninen toimi, logistiikka ja infrastruktuuri, ympäristöala, valvonta ja lupa-asiat, kaavoitus Vapaa-ajanpalvelut, kuten liikuntapalvelut ja kulttuuripalvelut Yhteistyö henkilöstön suhteen (koulutus, yhteinen henkilöstö mm. johtotehtävissä, rekrytointiyhteistyö) Hankintayhteistyö 9

Kolmen kunnan Kainuu 2020-luvulla? Kuntaliitosten tarve ymmärretään. Vain 7 prosenttia 423 vastaajasta nimesi toivottavaksi kuntien määräksi yhdeksän tai enemmän. Kolmannes kannattaa kolmen kunnan mallia, lähes neljännes yhden kunnan Kainuuta. Kuntaliitoksissa nimesi mahdollisuuksia 338 vastaajaa uhkia 156 vastaajaa ei kumpiakaan 48 vastaajaa (valita sai useamman vaihtoehdon) 10

Mahdollisuudet: Kuntaliitoksilla kevyempään hallintoon Merkittävimpänä mahdollisuutena nähdään säästöt hallinnossa: hallinnon keventäminen pienentää kuluja, päällekkäisistä toiminnoissa päästään eroon, isommat yksiköt voivat tuoda tehokkuutta, yhteiset resurssit. Palvelujen suhteen nähdään mahdollisuutena palvelujen laadun parantuminen ja monipuolistuminen. Ehtona on, että palvelut turvataan tasapuolisesti koko Kainuun alueella. Kuntien pienuus ohjaa liitoksiin. Asukasmäärän on oltava riittävä palvelujen tuottamiseen, väkiluvun vähentyessä virkamiehiä tarvitaan vähemmän. Isompi kunta voi olla kilpailukykyisempi. Kehittäminen leveämmille harteille, liittyvien kuntien vahvuudet hyödynnettävä. Yhteistyön syventäminen tarpeen, nurkkakuntaisuudesta pitää päästä eroon. 11

Uhat: Palvelut karkaavat kauas Suurimpana huolena on palvelujen karkaaminen liian kauas pitkien etäisyyksien Kainuussa, jossa autottoman on hankala liikkua. Palvelujen keskittäminen pelottaa syrjäisemmillä alueilla. Tasa-arvoisuuden säilyttäminen hankalaa. Pienet kunnat ja syrjäiset alueet pelkäävät jalkoihin jäämistä. Päätösvalta pienenee ja etääntyy. Paikallistuntemus voi olla heikkoa. Uhkana säästöissä epäonnistuminen ja kustannusten kasvu myös palvelujen käyttäjille. Viiden vuoden irtisanomissuojaa kritisoidaan. Löytyykö yhteistä näkemystä? Viekö köyhempi rikkaankin mukanaan? 12

Ei kumpikaan: Rakenne ei ratkaise Kuntarakenne ei ole ratkaiseva asia. Säästöt eivät ole itsestään selvyys. Ei liitoksia liitosten vuoksi. Heikkojen yhdistäminen ei ratkaise mitään. Yhteistyö tärkeää Osa kunnista hyötyy, osa ei. 13

Tärkeimmät yhteiset ponnistukset Aito yhteistyö. Yhteinen näkemys Kainuun kehittämisestä, nostaa kärjet esiin. Asennemuutos. Tulevaisuuden usko, maakunnan henkisen tilan kohentaminen, rohkeutta ja suvaitsevaisuutta. Imagon kirkastaminen. Kehitetään Kainuuta vahvuuksiin perustuen. Elinvoimaisuuden lisääminen esim. tukemalla yrittäjiä, kehittämällä matkailua. Vahvat elinkeinot. Puutavaran jatkojalostaminen, puurakentaminen (uusi puusairaala) Yhteistyön vaihtoehdot. Kuntarajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen muissakin kuin soteasioissa. Kuntarakenteen radikaali muuttaminen. Yhden tai kolmen-neljän kunnan Kainuu. Pienien kuntien huomioiminen tärkeää. 16

LIITE 3. Kansallinen kuntien kasvukysely Kainuun kuntarakenneselvitysalue

2 Kainuun kuntaselvitysalue - vastaajat

3 Millaiseksi määrittelisit oman suhteesi kuntaasi? Onko se identiteettisi kannalta...

4 Kouluarvosana kunnan/seudun/ maakunnan ja ELY:n kasvu- ja kehittämispolitiikalle

5 Kunnan tärkeimmät tehtävät

6 Kasvu- ja kehitysnäkymät kunnassani

LIITE 4. Yhteenveto kasvun ajatuksista (lokakuun 2014 kuntakierroksen havainnot, elinkeinopoliittiset strategiat ja ohjelmat ja kuntien virka- ja luottamushenkilöiden haastattelut) Kunta Strategioiden ja ohjelmien huomiot Näkemykset kasvun aloista (kuntakierros, lokakuu 2014 ja haastattelut, joulukuu 2014) Hyrynsalmi Kajaani Matkailu ja sitä tukevat toimialat ovat erityisenä painopisteenä. Matkailussa Hyrynsalmella on useita paikallisia vahvuuksia, joita kytketään osaksi Ukkohallan kehittyvää matkailukeskusta. Tärkeässä roolissa ovat myös tunnetut tapahtumat (mm. Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat sekä suuret hiihtotapahtumat, myös vesihiihtoon liittyen). Tapahtumat ovat kunnan markkinointivahvuuksia. Alueen markkinointia vahvistetaan Lomakotimessut 2014 -hankkeella ja yhteisellä markkinointihankkeella Suomussalmen kunnan kanssa. Teollisuuden rakennemuutos (uudet palvelukeskukset, luonnonvarojen uusi käyttö) Metalliteollisuus, Transtech Biotalous (ympäristöystävälliset tuotteet, ympäristöteknologia) Olemassa olevat kasvun alat - Mittaustekniikan kansallisen roolin ylläpitäminen ja liiketoimintaympäristön parantaminen - Kaivannaisalan klusterikehitys: koulutuksen, TKI:n ja liiketoimintakehityksen ylläpitäminen ja vahvistaminen - Matkailun klusterikehitys: koulutuksen, TKI:n ja liiketoimintakehityksen ylläpitäminen ja vahvistaminen - Palvelualojen ja metallialan kasvu: osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen; Metsä, biotalous, tuulivoima, matkailu (Ukkohalla, kulttuuri). Puutuotepuolella oli verkostoitumista. Yhteydet lentoasemalle ja junille huonot. Metsätalous. Bioenergia. Isot aluevaikutukset. Hajautettu energiantuotanto. ST1, tuote jota voidaan viedä. Koulutus tärkeää, UEF ja UO tärkeitä. ICT-ala, peliala. Kaivannaisteollisuus potentiaalinen. Koulutus keskeinen kysymys. CEMIS. Yrittäjyys, toinen aste, AMK. Osaaminen. Vanhan paperitehtaan alue tärkeä. Terävöittämistä kaivataan. Osaaminen ja osaajien rekrytointi, tutkimus & kehittäminen, maineen vetovoimatekijät. Nuoret yrittäjät saaneet tunnustusta. Vetovoimaisuutta, miten saadaan pkyrityksiä, tilaa ja avaruutta, nopeat verkot puuttuvat. Kajaanin ja sitä Kainuun yhteiset avaukset Uusi kunta puhtaalta pöydältä. Yksinkertaisempi hallintomalli. Pienet kunnat itsenäisenä, tasavertainen kumppani keskusteluissa. Kirjastotoimessa hyvä yhteistyö. Hallinnon tukipalvelut, ateriaja puhtaanapitopalvel ut yhdessä. Konesaliosaaminen, avoin data. Kainuussa tilaa, toimitilaa. Kainutlaatuisuus. Toisen asteen koulutuksen kuvio auki. Elinkeinopoliittisen yhteistyön mahdolliset kuntakumppanit Suomussalmen, Paltamon ja Ristijärven kanssa metsätalous ja matkailu. Myös Kuhmo, vaikka etäisyydet pitkät. Yhteistyötä voisi olla enemmän. Sotkamon ja Paltamon kanssa matkailu, kaivannaisteollisuus. Kuhmon kanssa puurakentaminen. Julkisissa palveluissa yhteistyötä tulisi tehdä ateria- ja puhtaanapitopalvelui ssa, taloushallinnossa ja koulutuksessa. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet lyhyellä (alle 3 vuotta) ja pitkällä (10 vuotta) tähtäimellä Kymmenen vuotta: Hyvinvointikertomusten kokoaminen, julkiset hankinnat, kansalaisopisto, toisen asteen koulutus, tekninen toimiala, sivistystoimiala (yhteiset virat). Matkailun, metsän ja energian klustereiden synnyttäminen. Alle kolme vuotta: Puurakentamisen kehittäminen Kymmenen vuotta: Osaamisen kehittäminen, Made in Kainuu -ajattelun kehittäminen Alustavat näkemykset Kainuun tulevasta kuntarakenteesta ja vaikutuksista kasvuun ja talouteen Hyrynsalmi syrjässä, taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen olennaista. Liitosten ei uskota kohentavan taloustilannetta. Yhteistyölle nähdään mahdollisuuksia, pienten kuntien ei kannata kilpailla keskenään. Jos taloustilanne kiristyy, liitokset todennäköisempiä. Kasvuun tarvitaan rohkeutta, ei synny liitoksilla. Kumppaneita mahdollisesti Kainuun ulkopuolelta. Taloustilanteen ei uskota kohenevan liitoksilla, vaikka hallinnosta tulisi säästöjä.

Kuhmo metalli-alan imagon parantaminen hakijoiden keskuudessa Uudet kasvun alat - Metsäraaka-aineeseen perustuvan biotalouden uudet mahdollisuudet, bioenergiaratkaisut, puurakentamisen edistäminen, ST1 bioetanolitehtaan mahdollisuuksien hyödyntäminen - Uusi klusterikehityksen ala datacenterit: osaamisen perustan, TKI:n ja liiketoimintakehityksen luominen - Uudet osaamisen alat pilvipalvelut sekä pelit/simulaatiot: soveltaminen rajapinnoissa myös vanhoille aloille - Ympäristöteknologia, ekotehokkuus ja kestävä talous - Digitaalisuus, automaatio ja robotiikka liiketoiminnassa - Avoin julkinen data liiketoiminnan mahdollistajana Metsäklusteri ja puuosaaminen. Kaunis vesija metsäluonto (sata koskea). Kulttuurikaupunki. Elinvoimainen maaseutu. Peruspalvelut kunnossa. Venäjän läheisyyden tuomat mahdollisuudet. kautta Kainuun saavutettavuuden turvaaminen olennaisia (lento- ja raideliikenne) Kasvun edellytyksinä työpaikkojen luonti ja työväestön säilyttäminen. Vesiluonto. Kosket, kalastus (myös liikuntaest.), mökkeily (mökkitalonmiespalvelut) Metsäklusteri. Kuhmo Oy:n ympärille, sahatuotteet, Woodpolis, CLT-tehdas, puurakentaminen nousussa Luonnon virkistyskäyttö. Eläinten katselu. Kalevala Spirit uuteen nousuun. Biotalous. Puuhakkeen hyödyntäminen. Venäjä. Ruplan heikko kurssi, Ystävyyden puisto. Kuhmon kamarimusiikki. Iso vaikutus alueelle. Rönttönen. Luontomatkailu, puurakentaminen, kirjastopalvelut, musiikkiopisto, kansalaisopisto, lukioverkko, tekniikan palvelut. Sotkamon kanssa matkailu, kulttuurin ja urheilun yhdistäminen. Edunvalvonta ja markkinointi koko Kainuuna tärkeää. Puurakentaminen ja metsätalous koko Kainuussa. Alle kolme vuotta: Puurakentaminen Kajaanin kanssa. Kymmenen vuotta: Biotalous, luonnon virkistyskäyttö. Suuren yrityksen saaminen alueelle. Yhteinen markkinointiyhtiö. Kainuussa pitkät etäisyydet. Yhteistyö liitoksia parempi vaihtoehto. Liitoksilla ei suurta vaikutusta talouksiin, kasvu tulee muualta. Liitokset heikentävät demokratiaa.

Paltamo Ristijärvi Sotkamo Matkailu ja sen oheispalvelut. Luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot. Kainuun Edun kautta: matkailu, puu-, metsä-, ja bioenergia sekä kaivannaistoimiala. Yritystoiminnan edistäminen. Aito ruokapaikka, majoituskapasiteettia, BB, hoivahotelli, karavaanarit, Laahtanen, Pirtti, Saukkovaara. Tapahtumat, teemat, Green Care, luontomatkailu, vesistöt, metsästys, vetonaula, pysäyttäjä. Tuotteistaminen, yhteistyö ja vastuuyrittäjä. Maatalousyritystoiminnan ja bioenergian mahdollisuudet. Hoivayrittäjyys. Marjanpoiminta ja marjanosto. Matkailu ja palvelut sen ympärillä. Koulutukseen panostaminen (esim. koulutusketjujen kehittäminen (Snowpolis ja Vuokatti-Ruka-urheiluakatemia). Kaivannaisteollisuus. Kaivannaisteollisuus, matkailu, biotalous, 'tervatynnyristrategia', miten nämä jalkautetaan ja toteutetaan. Johtava matkailupaikka, biotalous (rataverkosto, tieverkosto moneen suuntaan), profiloidutaan, yrittäjyyttä pk-sektorin yrittäjyyttä, rauhallinen tyyssija. Seniorpolis, kiviala, matkailu. Matkailu. Biopolttoaineet. Envitechpolis. Snowpolis. Vuokatin urheilulukio vetää perheitä. Kansainvälistyminen. Luovuus, Kainuun luovin kunta. Yhteinen hankintarengas, ATK-järjestelmä, kirjasto Kuntien pakko tehdä yhteistyötä. Hoivayritysten kehittäminen, green care. Active seniors, kv-yhteistyö. Digitaalisuus. Liikenneyhteydet. Jätteiden hyödyntämisen (polttoaine) puolella yhteistyötä. Kajaanin kanssa? Matkailuyhteistyötä Oulujärven (Kajaani, Vaala) ympärillä. Golfavauksia Sotkamon kanssa. Yhteistyötä Kainuun Edun kautta. Paltamo asuinkunta, työssäkäyntiä Kajaanissa ja Sotkamossa. Sotkamon kanssa matkailua, muiden kuntien kanssa palveluita ja teknistä yhteistyötä. Matkailua voisi kehittää koko Kainuun, lähimpänä Kajaanin ja Sotkamon kanssa. Alle kolme vuotta: Talvivaara, vesienpuhdistus. Majoituskapasiteetin lisääminen Paltamossa. Alle kolme vuotta: Kuntarakenneuudistus. Kymmenen vuotta: Lisää työpaikkoja. Alle kolme vuotta: Vuokatti Masterplan. Uusia avauksia koko Kainuun yhteistyössä. Liitoksen pelätään näivettävän Paltamoa (työpaikkojen väheneminen, syrjäisyystekijöiden lasku, palvelut ja lukio keskuksiin, demokraattisuuden heikkeneminen). Tärkeintä ovat kansalaiset, ei kuntarajat. Jos liitoksia, pelko maakuntastatuksen menetyksestä. Ristijärveläisten verorasite saattaa pienentyä mahdollisten liitosten myötä. Yhden kunnan Kainuussa päätösvalta karkaisi liian kauas, mieluummin kuntapareja ja yhteistyötä. Halutaan pysyä itsenäisenä. Maakunnan yhteistyötä rakennettu ja purettu.

Suomussalmi Uusien yritysten saaminen Suomussalmelle 1. Matkailu ja palvelut. Majoituskapasiteetin parantaminen ja lisääminen, Raatteen Portin ja sotahistorian hyödyntäminen, Hossan alueen kehittäminen / Hossan kansallispuisto, Yhteistyö: Kuhmo, Ukkohalla- Paljakka, Kuusamo, Taivalkoski. Kulttuuri-, liikunta-, hyvinvointi- ja luontomatkailun kehittäminen. 2. Teknologia-alat. Yrittäjien tukeminen ja uusien yrittäjien hakeminen. 3. Biotalous. Puuteollisuusalan yrittäjien ja investoijien saaminen paikkakunnalle, pienvoimalaitoksen rakentaminen, tuulivoimapuisto, julkiset hankinnat biotalouden vahvistamisessa, luonnontuoteala ja lähiruoka. 4. Kestävä kaivannaistoiminta (malmi ja luonnonkivet). Matkailu (Raate, Hossa, Wild Taiga Kuhmon kanssa), puu ja kivet, elintarvikkeet, metalli, kauppa ja palvelut, Venäjä, tuulivoima. Maa- ja metsätalous, biotalouden potentiaali. Kaivostoiminta. Isot alkutuotannon firmat vähentäneet henkilöstöä. Työpaikkojen kasvu tärkeimpänä mittarina. Kärkien vähentäminen. Miten saada ihmiset pysähtymään? Saavutettavuus. Ylä-Kainuun yhteistyö. Hallintokuntamalli, paljon työtä. Kainuun Etu hyvä. Lukio, etäkursseja. Yhteinen opetussuunnitelma koko Kainuussa. Kirjasto. Hankintarengas, toiminut 90-l. lähtien. Haasteet: uusi sairaala, kuntaliitokset. Ylä-Kainuu luonteva yhteistyön alue. Kajaanin kanssa elinkeinojen kehittämistä. Alle kolme vuotta: Puuterminaali, matkailualan yhteistyö, biotalouden uudet avaukset. Kymmenen vuotta: Kaivannaistuotanto, koillinen rata. Liitokset mahdollisia. Yhden kunnan Kainuu maantieteellisesti liian laaja.

LIITE 5. Kainuun kuntarakenneselvitys Työpajojen tuotokset 10.12.2014

Työpajan tuotokset - Kasvu

Kaivannaiset + YHTEISTYÖN TARVE Kajaani Otanmäki, Vuorokkaan kaivos, verkostot Paltamo Talkkikaivos, talkkimalmio, rakennuskiviesiinty miä Kajaani Kaivannaiset: jalostaminen logistiikka koulutus (amk) Ristijärvi Graniitti Suomussalmi Sijoittajat Kainuun liitto/sote Talousvaikutukset laajoja Ympäristövaikutukset rajoista riippumattomia Potentiaali huikea Kuhmo Vuolukivi ja timantit Sotkamo Talvivaara Sotkamo Silver ->työpaikkoja koko Kainuulle - POTENTIAALI +

Matkailu + YHTEISTYÖN TARVE Paltamo Järvimatkailu/kesä, talvikalastus Oulujärven matkailu, golfmatkailu Jättiläisenmaa Kivesvaaran retkeilyalueet Ristijärvi Verkostoituminen Kajaani Yhteistyö VMK:n kanssa Sotkamo Hyrynsalmi Yhteistyö, tapahtumien järjestämisen mahdollisuudet (Suomussalmi, Puolanka) Kainuun liitto/sote Jos teot eivät vastaa puheita yhteistyön osalta Sotkamo Matkailun kehittäminen mm. hyvinvointi- ja elämysmatkailu, elämyksiä ympäri Kainuuta Kuhmo Luontomatkailu (metsästys, eläinten katselu, hyvinvointimatkailu, kalastus), kulttuurimatkailu Kajaani Ostosmatkailu Venäjältä Kajaani Kulkuyhteydet Koulutus Kansainväliset yhteydet Suomussalmi Luontomatkailu, Hossan kansallispuisto Suomussalmi Raate, sotamatkailu - POTENTIAALI +

Biotalous + YHTEISTYÖN TARVE Paltamo Koko Kainuun biotalous (Kontiomäki paras paikka terminaaliksi), lämpövoimala Kainuun liitto/sote Infra logistiikka Ristijärvi Lämpökeskushanke Biokaasu Kajaani ST1 yksikkö tulossa Puuraaka-aine, koko Kainuu Kuhmo Puutoimialan (puurakentaminen) kehittämisosaaminen (Woodpolis) Hyrynsalmi Puun mekaaninen jalostaminen Energian käyttö Luonnonvara-alat Suomussalmi Rata kuntoon, palveluterminaali (KL, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Taivalkoski) Kajaani Puurakentaminen Kuhmon kanssa Kajaani Biotalous Osaamisen kehittäminen Teollinen jalostaminen Koulutus Kansainväliset yhteydet Kuhmo Teollinen puurakentaminen (CLT) -> jatkojalostus Sotkamo MTT Sotkamo biokaasuhanke - POTENTIAALI +

Elintarvike + YHTEISTYÖN TARVE Ristijärvi Lähiruoka Paltamo Lähiruoka Kajaani Kainuulaisten tuotteiden käyttö Koulutus/osaaminen Logistiikkaketjut Kuhmo Rönttöset, Kainuussa tuotetut herkut Kainuun liitto/sote Lähiruoka Pienyrittäjät Sotkamo Suurkeittiön rakentaminen alkaa -> lähiruoan käyttöä mahdollisimman paljon Suomussalmi Luonnontuotteiden jalostaminen Hyrynsalmi Luonnontuotteiden jalostus (marjat, sienet, kalat) - POTENTIAALI +

ICT + YHTEISTYÖN TARVE Kajaani ICT-osaamisen vienti ICT-osaamisen yhdistäminen muihin aloihin Suomussalmi Kondensaattorituotannon lisääminen (Kajaani) Sotkamo Mittausosaaminen urheilun alalla (mm. Jyväskylän yliopisto) -> yhteistyötä Kajaanin kanssa Kainuun liitto/sote Digitalisoituminen Sähköiset palvelut (erityisesti sote) Kajaani Peliala, koko Kainuu Kajaani Mittausosaaminen, lähinnä Sotkamo Keskus Renforsin rannalle - POTENTIAALI +

Metalli + YHTEISTYÖN TARVE Ristijärvi Alihankintatyöt Kajaani Transtech -> alihankintaverkostot ympäri Kainuuta Kainuun liitto/sote Osaaminen/ verkostot kriittinen tekijä! Kajaani Osaamisen kehittäminen Koulutus Työvoiman maakunnallinen hyödyntäminen Rahoitus Kuhmo Nopan metalli Osaava työvoima? Paltamo Alihankinta Korsun teräs Suomussalmi Erikoistyökalutuotannon laajentaminen - POTENTIAALI +

Muut (luonto, Venäjä, kulttuuri) + YHTEISTYÖN TARVE Kajaani KAO, 2.asteen koulutus koko Kainuu Ristijärvi Tuulivoima Kuhmo Kuhmon kamarimusiikki Kamarimusiikin myötä vahvistunut kulttuuri Kajaani Ostoskeskukset Logistiikka -> Kuhmo, Sotkamo Kuhmo Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Romuvaaraan Tuulivoimaloihin rungot Kuhmo CLT Vartius Sotkamo Huovis-kulttuurin (Veikko Huovinen) kehittäminen -> Kuhmo Kajaani 5-tie, VT 22 Paltamo, Ristijärvi, Suomussalmi, Sotkamo Kuhmo Vapaa-ajan asukkaat, loma-asuntoja lisää Suomussalmi Kulttuurimatkailu (Hyry,Kuhmo) Suomussalmi Venäjän matkailu (Kuhmo, Hyry) Paltamo Paltamolaisen ruoan jatkojalostaminen Kajaani Yhteisiä asioita paljon Osaamisen vahvistaminen Kainuulainen markkinointi yhteistyö Kajaani Loiste Oy Tuulivoima (laitteistot) Koko Kainuu Suomussalmi Tuulivoima (Hyry) Paltamo Cleantech-koetehdas, vedenpuhdistusmateri aaleja myrkyttömästi Tuulivoima Hyrynsalmi Tuulivoima Sotahistoria Venäläiset matkailijat Ylä-Kainuu - POTENTIAALI +

Työpajan tuotokset Talous Toimintamenojen karsinta kunnittain

HENKILÖSTÖ Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Kiinteistönhuolto 30.000 Henkilöstö -25, v. 2015, irtisanomiset tehty, n. 5 eläköitymisen kautta Turhat kiinteistöt myydään? Työn tuottavuus -> HTV:t laskuun Mitä tehtäviä voidaan poistaa/vähentää? Soten virittäminen entistä taloudellisemmaksi Henkilöstö -40 HTV -> 1,8 milj., 31.12.2013-1.8.2016 Paltamo Ristijärvi Sotkamo Henkilöstökulut 0-tasolla, ei uusia virkoja eikä palkkauksia eläköityvien tilalle Henkilöstö 40.000, 2014-2016 Vapaaehtoiset säästövapaat Koko ajan tarkastellaan, tarvitseeko eläköityvien tilalle palkata uusia työntekijöitä tai voidaanko työ tehdä toisin Suomussalmi Henkilöstö -20 HTV, 0,8 milj., 2015-2017

TUKIPALVELUT Kajaani Kirjanpito/henkilöstö Taitaa selvitys 12/2014 päätös? Kuhmo Toiminnan tehostaminen, palveluntuottaja, keskittäminen? Suomussalmi Hankinnat ja rakennusvalvonta yhteistyössä Sote Tehtävä laajemmalla yhteistyöllä

TILAT Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo - 60.000 Kahdesta koulusta yhteen kouluun Turhista kiinteistöistä luopuminen, n.1,5% / vuosi Tilankäytön tehostaminen, oman väen tiivistäminen -> -150.000 Paltamo Sotkamo Käytössä vain välttämättömät tilat, muut myynnissä tai tulossa myyntiin Kouluverkko karsittu, 2 taajamakoulua jäljellä. 2 koulua (Hakasuo ja kirkonkylän vanha koulu vielä kunnalla). Vuokra-asuntoja on liikaa tyhjillään. Kouluverkkoa on tarkasteltu ja vuonna 2016 uudestaan Suomussalmi Kouluverkon järkeistäminen 2015-2017, -1 milj. Tarpeettomat tilat 2015-2017, 0,2 milj.

AVUSTUKSET MUUT Kajaani Valtionosuuksien oikeudenmukaisuus Veroäyrille katto Sote Palvelutason karsinnat, siten että ei alijäämää sotelle ja kasvavat lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa Kuhmo Avustukset yksityisille ja yhteisöille, -500 Paltamo Eipä juuri enää voi karsia Sotkamo Avustuksia pienennetty Tarkka harkinta hankkeisiin mukaan lähdössä Suomussalmi Avustukset 2016, 0,5 milj.

Työpajan tuotokset Sote Tukipalvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta

HALLINNOLLISET TUKIPALVELUT Kuntien hallintopalveluiden yhdistäminen Esityslistat, pöytäkirjat jne. Talous- ja henkilöstöhallinto osaksi valtakunnallista, haetaan syvää yhteistyötä koko Kainuun alueella Omistajaohjaus ja osto tehokkaimmalta taholta Sähköisen asioinnin lisääminen radikaalisti Valtakunnallisesti, Pohjois-Suomen yhteinen, sote-kuntayhtymän yhteinen? Tietohallinto Valtakunnallisen järjestelmän hyödyntäminen, yhteistyö Pohjois-Suomen kesken (Kajaani hallinnoimaan) Hankinnat yhteen Palkat ja laskut erilleen uudesta sotesta Taloushallinto Raportoinnin kehittäminen

KIINTEISTÖT JA NIIHIN LIITTYVÄT PALVELUT Toimintojen keskittäminen Kaikki kiinteistöt yhdelle omistajalle Yhteinen kiinteistöstrategia/-yhtiö Kiinteistönhoidon, -huollon (vesi ja sähkö) ja puhtaanapidon yhtiöittäminen Hyödyttömät kiinteistöt myyntiin Suurimpia taloudellisia haasteita taantuvilla alueilla, omistamisella ei vaikutusta kustannuksiin Palveluasumisen suunnittelu, koordinaatio ja järjestäminen

LOGISTIIKKA Yhdistetyt, liikkuvat palvelut Yhteinen ruokatarvike-ostokset-kirjasto-kuljetus asukkaille Kuljetuspalveluiden yhdistäminen yli kuntarajojen Julkinen liikenne Uusi tekniikka logistiikan apuna Hallinnon tukipalvelut voi hoitaa vaikka mökistä Yhteinen logistiikkakeskus Suunnittelu ja järjestäminen yhden toimijan vastuulle

RUOKAHUOLTO Yhteinen liikelaitos tuottamaan ateria- ja puhtaanapitopalveluita Organisointi yksiin käsiin Lähiruokaa ja paikallisia elintarvikkeita hyödynnettävä siitä huolimatta (kestävä kehitys!) Toimitus koko Kainuuseen

ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA Kuntayhtymän ennaltaehkäisevän toiminnan ja hyvinvoinnin strategia Yhtenäistetään ja suunnitellaan koko Kainuuseen Ohjaus THL:ltä Rahoituksen ohjaus ja painotus Työllisyyden hoito Työnjako, tehtävät Työpajat, työhön valmennus, yhteiskunnallinen yrittäjyys, palkkatuki Kumppaniksin laajennus vrt. työhön kuntoutuksen säätiöt Yhteistyön tiivistäminen terveydenhuollon, sosiaalityön ja sivistystyön kesken Liikuntakasvatus (joukkoliikuntapalvelut), terveyskasvatus ja liikennekasvatus (pyörätiet, liikenneinfra turvallisemmaksi), Osaava henkilöstö Vanhusten toimintakyky Soten kuntoutuspalvelut Kuntien esteettömyystoimet

Työpajan tulokset Kuntarakennevaihtoehdot

Yhden kunnan Kainuu - Edut Elinvoima Päätöksenteko/strategisuus 80 000 asukkaan kaupunki on vahva yksikkö Voimavarat yhteen, synergia Kehittäminen, lisää tuloja Kuntarajat Ratkaisee kuntarajoihin liittyviä ongelmia Selvä kuntakeskus Hallinto Henkilöstön tehokkaampi käyttö Hallinto kevenee/yksinkertaistuu Yhteistyö helpottuu Päällekkäisyydet pois Osaaminen Erityisosaaminen säilyy (talouspaja) Osaamisen jakaminen helppoa Palvelut Palvelujen turvaaminen helpottuu Leveät hartiat palvelujen järjestämiseen Palvelurakenne tiivistyy, Kustannuksia säästyy, rakenteellisia muutoksia helpompi tehdä

Yhden kunnan Kainuu - Haitat Päätöksenteko Päätöksenteko kapenee Vanhat asenteet ja pelot Reuna-alueiden asema Näivettyminen uhkana Maaseudun tulevaisuus Palvelut Lähipalvelujen saatavuus Käyttäjäkustannukset Keskuskunnan kyky pitää yllä reunaalueiden palveluita Maakuntastatus Maakunta menetetään Hahmoton Mitä tapahtuu ELY:lle? Ei ratkaise ongelmia Kuntatalouslaskelmien mukaan yhden kunnan Kainuukaan ei riitä Demokratiavaje

3-4 kuntaa - Edut Helppous Todennäköinen vaihtoehto Samankaltaiset kunnat helpompi liittää Hallinto kevenee ja tiivistyy Maakunnallinen rooli ja status säilyy Leveämmät hartiat Erityisosaaminen kasvaa Osaamisen jakaminen helpompaa Tulevaisuus selvemmäksi Keskinäinen kilpailu poistuu Sopivasti sparrausta kuntien kesken Reuna-alueiden kehitys mahdollista Seutukunnan korostuminen Palvelut Palvelujen tehostaminen Lähipalvelujen säilyminen Tulevaisuus selvemmäksi

3-4 kunnan Kainuu - Haitat Väliaikaisuus Väliaikainen ratkaisu? Oikea hyöty Köyhät yhteen, ei riittävän suuria kokonaisuuksia Vastakkainasettelu, vanhat asenteet ja pelot Keskinäinen kilpailu ei poistu, maakuntastatus menee Menetetään ELY-keskus Jotkut kuntaliittymät heikkenevät Lähipalvelut Tuleeko toenperä?

5+ kunnan Kainuu Edut ja haitat EDUT Entisillä eväillä Päätöksenteko Lähellä, päätetään itse Päätöksenteon strategisuus HAITAT Ei etuja Ei lisää yhteistyötä Resurssit hajallaan, ei taloudeltaan voimakasta aluetta Palvelut Lähipalvelu Palvelutuotannon tuottavuus Kehittämispanokset ja osaaminen Velkaantuminen, ei selvitä ja syntyy kriisikuntia Lakisääteisten palvelujen järjestäminen vaikeaa Mikään ei muutu

Kuntarakenne Erityiskysymykset ja kommentit: Yhden kunnan Kainuu Kajaani: Pelot, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus Kuhmo: Lähipalvelut? Sotkamo: Turvataanko palvelut myös Kajaanin ulkopuolella? Sote-kuntayhtymä: Kotipaikkaidentiteetti? Kunnanosademokratian tarve? Suomussalmi: Aluelautakunnat Liitoksessa syrjäisyystekijät eivät välttämättä ei muutu Kajaanin kanssa, yhden kunnan Kainuussa kylläkin! 3-4 kunnan Kainuu Kajaani: Täytyy olla kaikilla valmius luopua jostain Suomussalmi: Aluelautakunnat Tässä taloustilanteessa keskittäminen kiihtyisi nykyisestä (vaihtoehto?)

LIITE 6. Kainuun seiska Painelaskelmat HT Eero Laesterä joulukuu 2014

Oletus, että SOTEn menot ja niihin liittyvät tulot (valtionosuus ja lopun rahoittamiseen vaadittava oma verorahoitus) jäävät kunnille eikä vos-leikkauksia palauteta. Paineita? 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Minimi 16,50 16,50 16,50 16,50 16,50 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 18,25 Keskiarvo 19,67 19,74 19,89 20,13 20,48 21,37 22,28 23,11 23,83 24,60 25,37 Maksimi 21,00 21,50 21,75 22,00 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,50 28,50 Painelaskelmat 2012, verotasapaino, sopeutus 22,70 23,00 23,30 23,60 23,90 31,00 29,00 27,00 Veroprosentin kehitys - painottamaton keskiarvo Esitetyllä SOTE-rahoitusmallilla asteikon yläpää ei riitä. 25,00 23,00 21,00 19,00 17,00 15,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Minimi Keskiarvo Maksimi 16.12.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 2

Oletus, että SOTEn menot ja niihin liittyvät tulot (valtionosuus ja lopun rahoittamiseen vaadittava oma verorahoitus) jäävät kunnille eikä vos-leikkauksia palauteta Paineita? 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Nettolaina mrd euroa 5,95 7,20 8,87 9,46 10,30 12,24 15,03 18,49 22,40 27,12 32,72 Nettolaina eur/as 1 142 1 376 1 690 1 795 1 944 2 298 2 812 3 441 4 150 5 002 6 004 Nettolainan kehitys mrd euroa Nettolainan kehitys euroa/asukas 39,00 7 004 34,00 6 004 29,00 5 004 24,00 4 004 19,00 3 004 14,00 9,00 2 004 Esitetyllä SOTE-rahoitusmallilla asteikon 1 004 yläpää ei riitä. 4,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 16.12.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 3

Oletus, että SOTEn menot ja niihin liittyvät tulot (valtionosuus ja lopun rahoittamiseen vaadittava oma verorahoitus) jäävät kunnille eikä vos-leikkauksia palauteta. Paineita? 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Vuot. ali/ylijäämä mrd euroa 1,84 0,47-0,28 0,39-0,72-1,81-2,67-3,32-3,77-4,58-5,45 Vuot. Ali/ylijäämä eur/as 353 89-54 75-135 -339-499 -617-699 -845-1 000 Vuotuinen ali/ylijäämä mrd euroa Vuotuinen ali/ylijäämä eur/as 3,00 500 2,00 300 1,00 100 0,00-100 -1,00-2,00-3,00-300 -500 Esitetyllä SOTE-rahoitusmallilla asteikon alapää ei riitä. -4,00-700 -5,00-900 -6,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020-1 100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 16.12.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 4

Valtionosuusuudistus todellinen vaikutus Hyvinvointi ja sen kasvu perustuvat historialliseen kasvun valtionosuuskäyrälle. Valtionosuusuudistus ja tulopohjan yleinen romahdus johtavat alemmille käyrille. VOS-leikkaukset 257 eur/as 0,72 2,68 veroprosenttiyksikköä (vpy) keskiarvo 1,90 vpy VOS-muutokset eur/as -592 eur/as 340 eur/as, mediaani -42 eur/as -4,7 vpy -0,38 vpy, med -0,30 vpy Tarvitseeko SOTEn jälkeen miettiä valtionosuuden alenemia? 16.12.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 5

Painelaskennan periaate Trendi ja paine Ei ole ennuste Kuntien omat arviot tpe 2014 Veroennakko, Kuntaliiton ennustekehikon mukainen mistä käytössä? 2014 toimintakate jne. lyhyen 2008-2012 trendin mukainen; pitkä ei ota huomioon sopeutusta eikä verotulon romahdusta 2013 muutokset eliminoituvat. Valtionosuus kunnilta, Kuntaliitolta ja oikeasti laskettuna 16.12.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 6

Velkapaine nettolainan kehitys Jos paine purkautuu vain nettolainan kasvuna Nettolaina = Lainakanta Rahavarat Suhteutus tuloveroihin kuinka montaa veroprosenttiyksikköä nettolaina vastaa? Nettolaina vero-% TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyrynsalmi 15,4 21,6 22,2 23,9 27,1 30,9 36,3 42,9 50,7 Kajaani 12,2 1,2 1,9 6,7 11,8 15,5 19,0 23,8 29,8 Kuhmo -0,2 0,6-0,1 8,3 12,3 17,2 23,0 30,4 39,7 Paltamo 21,2 20,0 22,3 27,9 30,5 31,2 34,1 38,2 43,8 Ristijärvi 9,5 20,0 22,9 26,1 37,5 46,7 60,5 77,1 96,5 Sotkamo 8,2-3,5-1,6 2,1 5,9 10,4 12,8 15,4 18,1 Suomussalmi -2,6 0,3 2,5 5,3 12,3 17,7 25,7 35,8 48,1 Yhdistelmä 9,2 2,0 2,8 7,2 11,7 15,5 19,5 25,0 31,8 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyrynsalmi -616-764 -918-1 248-1 785-2 452-3 203-4 132-5 254 Kajaani -407 2 041 1 987 1 693 1 300 817 164-703 -1 799 Kuhmo -523-353 61-123 -499-1 165-2 007-3 093-4 441 Paltamo 116 169 79-108 -401-576 -842-1 268-1 870 Ristijärvi 1 437 1 200 881 106-1 073-2 549-4 328-6 486-9 035 Sotkamo -515 1 570 1 415 1 041 623 243-134 -550-1 003 Suomussalmi 1 375 1 462 1 554 1 291 720-206 -1 368-2 838-4 634 Yhdistelmä -171 1 405 1 436 1 182 801 188-568 -1 545-2 724 16.12.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 7

Veropaine veroprosentin nostopaine Veroprosentti TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyrynsalmi 20,25 21,00 21,75 21,75 22,75 23,75 24,75 25,75 26,75 Kajaani 20,00 21,00 21,00 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 Kuhmo 20,25 21,00 21,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 Paltamo 20,50 21,00 22,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Ristijärvi 19,75 21,00 21,00 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 Sotkamo 19,75 20,75 21,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25 Suomussalmi 19,50 19,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 Nettolaina vero-% TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyrynsalmi 15,4 21,6 22,2 23,9 26,1 27,9 30,3 32,8 35,4 Kajaani 12,2 1,2 1,9 6,7 10,8 12,5 13,0 13,6 14,6 Kuhmo -0,2 0,6-0,1 8,3 11,3 14,2 16,8 20,1 24,1 Paltamo 21,2 20,0 22,3 27,9 29,5 28,2 27,9 27,9 28,1 Ristijärvi 9,5 20,0 22,9 26,1 36,5 43,6 54,5 67,0 81,4 Sotkamo 8,2-3,5-1,6 2,1 4,9 7,4 6,8 6,4 6,1 Suomussalmi -2,6 0,3 2,5 5,3 11,3 14,7 19,6 25,6 32,6 Yhdistelmä 9,2 2,0 2,8 7,2 11,7 15,5 19,5 25,0 31,8 teuroa 2013 veroprosen Hyrynsalmi 293 Kajaani 5 763 Kuhmo 1 122 Paltamo 432 Ristijärvi 166 Sotkamo 1 472 Suomussalm 1 095 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 Tpe 2014 TA 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Hyrynsalmi -616-764 -918-1 248-1 660-2 063-2 409-2 782-3 191-3 818 Kajaani -407 2 041 1 987 1 693 1 458 1 303 1 151 962 728 227 Kuhmo -523-353 61-123 -362-747 -1 160-1 663-2 270-3 179 Paltamo 116 169 79-108 -279-202 -84 7 57-84 Ristijärvi 1 437 1 200 881 106-950 -2 179-3 581-5 228-7 130-9 530 Sotkamo -515 1 570 1 415 1 041 768 686 764 817 842 794 Suomussalmi 1 375 1 462 1 554 1 291 853 205-530 -1 417-2 470-3 869 Yhdistelmä -171 1 405 1 437 1 190 831 240-510 -1 500-2 713-4 206 16.12.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 8

Sopeutustarve ylijäämä 2020; kolmen vuoden sopeutus Sopeutustarve mta 2015 TASU 2016TASU 2017 Yhteensä eur/as vero-% Hyrynsalmi -0,7-0,7-0,7-2,1-819 -7,16 Kajaani -11,0-11,0-11,0-33,0-871 -5,73 Kuhmo -3,0-3,0-3,0-9,0-989 -8,02 Paltamo -0,6-0,6-0,6-1,8-497 -4,17 Ristijärvi -1,0-1,0-1,0-2,9-1 997-17,12 Sotkamo -1,4-1,4-1,4-4,1-380 -2,75 Suomussalmi -3,7-3,7-3,7-11,1-1 282-10,13 Yhdistelmä -21,3-21,3-21,3-63,9-865 -6,18 Sopeutus kolmena vuonna, tavoitteena tulos >0 vuonna 2020. Milj., eur/as ja veroprosenttiyksik köä. Toimintakatteen rajaus 2014 2020 Tasapaino nousu Trendi (lyhyt 08- Pitkä (99-12) 2013) Verotettava tulo (lyhyt) VOS (KA2016-20) Hyrynsalmi 0,45 % 2,47 % 3,22 % -0,05 % 1,25 % Kajaani 2,13 % 4,54 % 4,71 % 0,97 % 3,29 % Kuhmo 0,95 % 3,54 % 4,17 % -0,72 % 2,28 % Paltamo 1,23 % 2,51 % 3,51 % -1,01 % 1,72 % Ristijärvi -0,01 % 4,73 % 4,04 % 0,46 % 2,07 % Sotkamo -0,06 % 3,98 % 4,91 % 1,55 % 2,46 % Suomussalmi -0,06 % 3,37 % 4,05 % -0,62 % 1,16 % KOKO MAA n. 1,5% 3,56 % Jos toimintakatteen nousu rajataan vasemman sarakkeen lukuihin, saadaan riittävä sopeutus. Verrataan pitkään ja lyhyeen toimintakatteen vuotuiseen nousuun, verotettavan tulon ja valtionosuuden vuotuiseen nousuun.. 16.12.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 9

SOTE Sopeutustarve mta 2015 TASU 2016TASU 2017 Yhteensä eur/as vero-% SOTE YHT Hyrynsalmi -0,7-0,7-0,7-2,1-819 -7,16 3,45-3,71 Kajaani -11,0-11,0-11,0-33,0-871 -5,73-0,88-6,61 Kuhmo -3,0-3,0-3,0-9,0-989 -8,02 2,86-5,16 Paltamo -0,6-0,6-0,6-1,8-497 -4,17-0,59-4,76 Ristijärvi -1,0-1,0-1,0-2,9-1 997-17,12 3,48-13,64 Sotkamo -1,4-1,4-1,4-4,1-380 -2,75-0,64-3,39 Suomussalmi -3,7-3,7-3,7-11,1-1 282-10,13 3,22-6,91 Yhdistelmä -21,3-21,3-21,3-63,9-865 -6,18 SOTE-kuinka paljon sote-maksu kasvattaa (-) tai vähentää sopeutustarvetta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna. YHT-sarake yhdistää sopeutustarpeen ennen SOTE-vaikutusta ja SOTE-vaikutuksen. Hyrynsalmen, Kuhmon, Ristijärven ja Suomussalmen sopeutustarve pienenee, mutta ei poistu lähellekään. 16.12.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 10

LIITE 7. Tilasto- ja karttaliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Väestö vuonna 2012 kaupunki- ja maaseutualueilla... 2 2. Kainuun yhdyskuntarakenne... 3 3. Kehitys 2000-luvulla... 4 3.1. Väestön kehitys 2000-2012 (2000=100)... 4 3.2. Työpaikkojen kehitys 2000-2012 (2000=100)... 4 3.3. Valtion työpaikkojen kehitys 2000-2012 (2000=100)... 5 3.4. BKTA/Asukas 2000-2011... 5 4. Elinkeinojen kehitys... 6 4.1. Klusterien kehitys Kainuussa 2000-2013... 6 4.2. Toimipaikkojen henkilöstön ja liikevaihdonkehitys 2006-2012 kunnittain... 7 5. Pendelöinti... 10 5.1. Pendelöinti kunnittain... 10 5.2. Yhteenvetotaulukko selvitysalueen pendelöinnistä... 13 5.3. Paikkatietoperusteiset työssäkäyntialueet... 14 6. Tilastokokoelma... 15

1. Väestö vuonna 2012 kaupunki- ja maaseutualueilla * * Maaseudun paikalliskeskuksiksi määritellään ne kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajamat, jotka täyttävät vähintään kolme neljästä seuraavista kriteereistä: 1. Kolmen edellisen vuoden väestömäärän keskiarvo yli 5000 2. Taajaman asukastiheys yli 400 asukasta/km2 3. Työpaikkoja yli 2000 4. Aluetehokkuudeltaan vähintään 0,1 alueen pinta-alan on oltava vähintään 1 km 2 2

2. Kainuun yhdyskuntarakenne 3

3. Kehitys 2000-luvulla 3.1. Väestön kehitys 2000-2012 (2000=100). lähde: Tilastokeskus 3.2. Työpaikkojen kehitys 2000-2012 (2000=100) lähde: Tilastokeskus 4

3.3. Valtion työpaikkojen kehitys 2000-2012 (2000=100) lähde: Tilastokeskus 3.4. BKTA/Asukas 2000-2011 Kajaanin seutukunta: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala Kehys-Kainuun seutukunta : Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Suomussalmi lähde:tilastokeskus 5

4. Elinkeinojen kehitys 4.1. Klusterien kehitys Kainuussa 2000-2013 lähde: kuvaaja: Jyrki Haataja/Metsäkeskus, tiedot Tilastokeskukselta 6

4.2. Toimipaikkojen henkilöstön ja liikevaihdonkehitys 2006-2012 kunnittain 7

8

Luokitus: Alkutuotanto : A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Jalostus: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen Palvelut: G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta 9

5. Pendelöinti 5.1. Pendelöinti kunnittain Selvitysalueen kuntien työllisten työssäkäynti muihin kuntiin (pendelöinti) ja työssäkäynti selvitysalueen kuntiin (vastapendelöinti) vuonna 2012. Selvitysalueen kunnat on merkitty vaalean vihreällä. Lähde: Tilastokeskus. Pendelöinti: Hyrynsalmi Vastapendelöinti: Hyrynsalmi TOP 10 Kohdekunta Pendelöijät Pendelöintiprosentti TOP 10 Kotikunta Pendelöijät Täyttävät työpaikoista yhteensä 834 100 yhteensä 652 100 1 Hyrynsalmi 544 65,2 1 Hyrynsalmi 544 83,4 2 Kajaani 94 11,3 2 Kajaani 29 4,4 3 Suomussalmi 85 10,2 3 Suomussalmi 22 3,4 4 Ristijärvi 19 2,3 4 Puolanka 11 1,7 5 Kuhmo 15 1,8 5 Ristijärvi 11 1,7 6 Sotkamo 13 1,6 6 Kuhmo 6 0,9 7 Oulu 12 1,4 7 Oulu 6 0,9 8 Puolanka 12 1,4 8 Sotkamo 6 0,9 9 Paltamo 6 0,7 9 Paltamo 4 0,6 10 Kuopio 3 0,4 10 Helsinki 2 0,3 Mustasaari 3 0,4 Järvenpää 2 0,3 Vantaa 3 0,4 Pendelöinti: Kajaani Vastapendelöinti: Kajaani TOP 10 Kohdekunta Pendelöijät Pendelöintiprosentti TOP 10 Kotikunta Pendelöijät Täyttävät työpaikoista yhteensä 15121 100 yhteensä 15731 100 1 Kajaani 13139 86,9 1 Kajaani 13139 83,5 2 Sotkamo 749 5 2 Sotkamo 838 5,3 3 Oulu 171 1,1 3 Paltamo 342 2,2 4 Paltamo 164 1,1 4 Oulu 167 1,1 5 Kuhmo 81 0,5 5 Suomussalmi 150 1 6 Helsinki 72 0,5 6 Kuhmo 141 0,9 7 Kuopio 60 0,4 7 Ristijärvi 128 0,8 8 Iisalmi 50 0,3 8 Hyrynsalmi 94 0,6 9 Ristijärvi 34 0,2 9 Kuopio 59 0,4 10 Sonkajärvi 31 0,2 10 Helsinki 47 0,3 Muut selvitysalueen kunnat Hyrynsalmi 29 0,2 Suomussalmi 27 0,2 10

Pendelöinti: Kuhmo Vastapendelöinti: Kuhmo TOP 10 Kohdekunta Pendelöijät Pendelöintiprosentti TOP 10 Kotikunta Pendelöijät Täyttävät työpaikoista yhteensä 3132 100 yhteensä 2953 100 1 Kuhmo 2641 84,3 1 Kuhmo 2641 89,4 2 Kajaani 141 4,5 2 Kajaani 81 2,7 3 Sotkamo 98 3,1 3 Sotkamo 75 2,5 4 Kuopio 31 1 4 Suomussalmi 27 0,9 5 Helsinki 28 0,9 5 Hyrynsalmi 15 0,5 6 Joensuu 20 0,6 6 Oulu 13 0,4 7 Oulu 20 0,6 7 Kuopio 9 0,3 8 Suomussalmi 16 0,5 8 Helsinki 7 0,2 9 Iisalmi 8 0,3 9 Nurmes 6 0,2 10 Nurmes 7 0,2 10 Joensuu 5 0,2 Vantaa 7 0,2 Jyväskylä 5 0,2 Muut selvitysalueen kunnat Paltamo 5 0,2 Hyrynsalmi 6 0,2 Muut selvitysalueen kunnat Paltamo 6 0,2 Ristijärvi 2 0,1 Ristijärvi 1 0,1 Pendelöinti: Paltamo Vastapendelöinti: Paltamo TOP 10 Kohdekunta Pendelöijät Pendelöintiprosentti TOP 10 Kotikunta Pendelöijät Täyttävät työpaikoista yhteensä 1416 100 yhteensä 1209 100 1 Paltamo 919 64,9 1 Paltamo 919 76 2 Kajaani 342 24,2 2 Kajaani 164 13,6 3 Sotkamo 30 2,1 3 Sotkamo 40 3,3 4 Oulu 22 1,6 4 Ristijärvi 15 1,2 5 Ristijärvi 14 1 5 Puolanka 13 1,1 6 Vaala 13 0,9 6 Oulu 11 0,9 7 Helsinki 11 0,8 7 Hyrynsalmi 6 0,5 8 Sonkajärvi 8 0,6 8 Kuhmo 6 0,5 9 Suomussalmi 6 0,4 9 Suomussalmi 6 0,5 10 Kuhmo 5 0,4 10 Vaala 6 0,5 Muut selvitysalueen kunnat Hyrynsalmi 4 0,3 11

Pendelöinti: Ristijärvi Vastapendelöinti: Ristijärvi TOP 10 Kohdekunta Pendelöijät Pendelöintiprosentti TOP 10 Kotikunta Pendelöijät Täyttävät työpaikoista yhteensä 510 100 yhteensä 384 100 1 Ristijärvi 293 57,5 1 Ristijärvi 293 76,3 2 Kajaani 128 25,1 2 Kajaani 34 8,9 3 Sotkamo 26 5,1 3 Hyrynsalmi 19 4,9 4 Paltamo 15 2,9 4 Paltamo 14 3,6 5 Hyrynsalmi 11 2,2 5 Sotkamo 8 2,1 6 Puolanka 7 1,4 6 Suomussalmi 5 1,3 7 Suomussalmi 7 1,4 7 Puolanka 4 1 8 Helsinki 5 1 8 Ilomantsi 1 0,3 9 Kuhmo 2 0,4 9 Kuhmo 1 0,3 10 Oulainen 2 0,4 10 Oulu 1 0,3 11 Tampere 2 0,4 Rovaniemi 1 0,3 Sysmä 1 0,3 Tornio 1 0,3 Vaala 1 0,3 Pendelöinti: Sotkamo Vastapendelöinti: Sotkamo TOP 10 Kohdekunta Pendelöijät Pendelöintiprosentti TOP 10 Kotikunta Pendelöijät Täyttävät työpaikoista yhteensä 4268 100 yhteensä 4226 100 1 Sotkamo 2994 70,1 1 Sotkamo 2994 70,8 2 Kajaani 838 19,6 2 Kajaani 749 17,7 3 Kuhmo 75 1,8 3 Kuhmo 98 2,3 4 Paltamo 40 0,9 4 Oulu 47 1,1 5 Oulu 35 0,8 5 Paltamo 30 0,7 6 Helsinki 34 0,8 6 Suomussalmi 29 0,7 7 Kuopio 21 0,5 7 Valtimo 28 0,7 8 Kuusamo 18 0,4 8 Ristijärvi 26 0,6 9 Valtimo 17 0,4 9 Nurmes 17 0,4 10 Joensuu 11 0,3 10 Helsinki 15 0,4 Muut selvitysalueen kunnat Muut selvitysalueen kunnat Ristijärvi 8 0,2 Hyrynsalmi 13 0,3 Hyrynsalmi 6 0,1 Suomussalmi 6 0,1 12

Pendelöinti: Suomussalmi Vastapendelöinti: Suomussalmi TOP 10 Kohdekunta Pendelöijät Pendelöintiprosentti TOP 10 Kotikunta Pendelöijät Täyttävät työpaikoista yhteensä 3006 100 yhteensä 2752 100 1 Suomussalmi 2512 83,6 1 Suomussalmi 2512 91,3 2 Kajaani 150 5,0 2 Hyrynsalmi 85 3,1 3 Oulu 39 1,3 3 Puolanka 31 1,1 4 Sotkamo 29 1 4 Kajaani 27 1 5 Kuhmo 27 0,9 5 Kuhmo 16 0,6 6 Hyrynsalmi 22 0,7 6 Oulu 12 0,4 7 Kuusamo 17 0,6 7 Kuusamo 8 0,3 8 Helsinki 16 0,5 8 Ristijärvi 7 0,3 9 Juuka 16 0,5 9 Paltamo 6 0,2 10 Taivalkoski 16 0,5 10 Sotkamo 6 0,2 Muut selvitysalueen kunnat Paltamo 6 0,2 Ristijärvi 5 0,2 5.2. Yhteenvetotaulukko selvitysalueen pendelöinnistä Selvitysalueen kuntien työssäkäynti (pendelöintiprosentit) selvitysalueen kuntiin 2012. Työpaikan kunta Kotikunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Hyrynsalmi 65,2 11,3 1,8 0,7 2,3 1,6 10,2 Kajaani 0,2 86,9 0,5 1,1 0,2 5 0,2 Kuhmo 0,2 4,5 84,3 0,2 0,1 3,1 0,5 Paltamo 0,3 24,2 0,4 64,9 1 2,1 0,4 Ristijärvi 2,2 25,1 0,4 2,9 57,5 5,1 1,4 Sotkamo 0,1 19,6 1,8 0,9 0,2 70,1 0,1 Suomussalmi 0,7 5,0 0,9 0,2 0,2 1 83,6 13

5.3. Paikkatietoperusteiset työssäkäyntialueet 14

6. Tilastokokoelma Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Maapinta-ala, km 2 2013 1 421 1 835 4 807 919 836 2 649 5 270 17 737 303 891 Taajama-aste, % 2012 54,4 88 63,3 60,5 43,5 58,3 61,1 74,1 84,7 Väkiluku 2013 2 565 37 868 9 104 3 620 1 427 10 659 8 661 73 904 5 451 270 Väkiluvun muutos, % 2012-2013 -1,5-0,3-1,5-3,3-1,6-0,2-1,7-0,8 0,5 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 2000 17,1 18,7 16,2 17,6 15,1 17,6 15,3 17,6 18,1 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 2013 9,7 16,3 12,4 14 9,8 16,1 11,5 14,7 16,4 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 2000 62,4 67,5 65,6 63,2 58 64,7 65,3 65,9 66,9 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 2013 59 64,3 59,2 59 57,3 61,8 60 62,2 64,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 2000 20,5 13,8 18,2 19,3 26,9 17,6 19,3 16,5 15 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 2013 31,3 19,5 28,4 27 32,9 22,2 28,5 23,1 19,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 2013 1,1 2,2 1,1 0,8 1,1 1,5 1,3 1,8 3,8 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2013-15 -392-58 -88-15 -35-72 -675 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2013-21 57-86 -35-11 -15-83 -194 6662 Perheiden lukumäärä 31.12.2013 733 10 377 2 552 984 399 3 006 2 448 20 499 1 471 085 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2012 19 962 24 688 21 095 21 241 20 619 23 900 21 201 23 250 27 184 Asuntokuntien lukumäärä 2013 1 282 18 516 4 569 1 764 700 4 916 4 304 36 051 2 599 613 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 2012 20,2 30,6 22,4 25,3 21,7 20,8 23,2 26,5 30,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 2013 92 53,3 78,1 93,5 94,4 79,4 79,5 67,3 54 Kesämökkien lukumäärä 2013 678 1 748 2 445 1 273 582 1 854 2 263 10 843 498 694 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 2012 56,7 71 63,1 59,5 59,4 67 62,4 67,0 68,5 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 2012 (alempi ja ylempi korkeakoulutusaste ja tutkijakoulutus) 5,7 16,3 8,3 8,4 9,6 12,9 7,1 12,8 18,5 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 2012 652 15 731 2 953 1 209 384 4 226 2 752 27 907 2 339 904 18-64.v. työllisten osuus samanikäsestä väestöstä 2012 56 64,6 58,2 66,8 62,9 67,2 58,5 63,3 69,6 Työttömyysaste (18-64 -v.) 2012 17,6 14,0 20,6 5,7 10,2 12,0 17,8 14,6 10,8 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 2012 834 15 121 3 132 1 416 510 4 268 3 006 28 287 2 339 904 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % 2011 65,1 87,2 84,6 63,7 57,7 69,8 82,9-67 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 2000 18,2 2,6 16,7 14,2 23,8 15,7 15,2 8,9 5,1 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 2012 17,2 2,8 14,6 9,5 19,5 9,3 11 6,7 3,4 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 2000 15,6 24,9 16,5 21 9,9 26,7 23,2 23,2 26,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 2012 10,1 15,5 15 17,5 7 29,8 21,4 18 21,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 2000 63,8 70,8 62,3 62,1 63,1 56,1 59,5 65,8 66,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 2012 71,3 80,9 68,5 71,9 71,1 59,7 66,5 74,2 73,8 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 2000 2,5 1,7 4,6 2,8 3,1 1,5 2,1 2,2 1,6 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 2012 1,4 0,8 1,9 1,1 2,3 1,2 1,1 1,1 1,2 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 2012 2,12 1,51 1,95 1,64 1,84 1,5 1,93 1,63 1,32 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 2012 42 25,6 36,5 35,9 41,5 29,4 37,8 30,3 24,2 Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2012 175 1 680 525 200 106 762 439 3 887 352 299 Työpaikkojen osuudet: TOL 2002 (2000 tiedot): Alkutuotanto: (A-B) Maa- ja metsätalous; Jalostus: (C) Kaivostoiminta ja louhinta, (D) Teollisuus, (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, (F) Rakentaminen Palvelut: (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta, (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta, (L-Q) Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut TOL 2008 (2012 tiedot): Alkutuotanto: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous; Jalostus: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemärija jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen; Palvelut: G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Selvitysalue yhteensä Koko maa 15