Leppävaaran arkkitehtiyhteisö 1900 -luvun alussa Leppävaarassa asui ja vaikutti 4 arkkitehtia: Henrik R. Helin, Berndt Blom, Ilmari Launis ja Urho Orola (Åberg vuoteen 1939 asti) Heillä oli merkittävä vaikutus koko maan rakennettuun ympäristöön: Helsingin keskusta, rintamamiestalot, n. 20 kirkkoa Suunnittelivat Leppävaaraan ainakin 10 rakennusta, joista on jäljellä enää: Perkkaan kappeli (ent. Leppävaaran Pikkukirkko) arkkitehti Helinin huvilan kivijalka
Leppävaaran arkkitehtiyhteisö 1900-luvun alussa
Henrik Reinhold Helin Leppävaarassa 1909-1923 s. 1868 Hämeenlinna k. 1925 Helsinki Vanhemmat: Maalari Henrik Helin, Olga Maria Nyholm Arkkitehti 1892 Mustialan maanviljelysopiston rakennusopin opettaja 1896- Helsingin yliop. maanvilj.-taloudell. osaston opettaja 1907- TKK:n rakennuskonstruktio-opin prof. 1918-21 Yksityisarkkitehti Hämeenlinnassa ja Helsingissä Merkittävä jugend-arkkitehti Hämeenlinnassa Toimisto Alexander Rogatus Nyströmin kanssa 1897- Opintomatkoja Keski-Eurooppaan ja Englantiin
Henrik R. Helin Leppävaarassa 1909-1923 Suunnitteli Hämeenlinnaan parikymmentä trakennusta Näistä on jäljellä enää kolme Merkittävä maatalouden rakentamisen kehittäjä Arkkitehti: Mustiala, Lepaa, Backas, Leteensuo, Jokiniemi Opettajana opistossa ja korkeakouluissa 25 v. Kirjoittaja: Huonerakenteiden oppikirja maatalouskouluja varten, Otava 1915. 186 s. Muutti Leppävaaraan aktiivi suunnittelu-uran lopulla Jatkoi opetustoimintaansa täällä ollessaan
Henrik R. Helin Varhaisimpia töitä Porin VPK-talo 1894
Henrik R. Helin Jugend-arkkitehtuuria Hämeenlinnassa (Helin & Nyström) Anniskeluyhtiön talo 1900 (nyk. tekninen virasto)
Henrik R. Helin Jugend-arkkitehtuuria Kämärin liike- ja asuintalo 1900
Henrik R. Helin Jugend-arkkitehtuuria Hämeenlinna Willgrenin liiketalo 1905
Henrik R. Helin Jugend-arkkitehtuuria (Helin & Cawen) Schaumausserin huvila 1907 (nyk. kaupunginteatteri)
Henrik R. Helin Jugend-arkkitehtuuria, Vantaan Jokiniemi Metlan kirjasto 1907
Henrik R. Helin Leppävaarassa 1909-1923 Rakensi oman huvilan 1909 nyk. Armas Launiksen katu 14 talo paloi v. 1931 Suunnitteli Bockströmin Villa Sönödan sekä todennäköisesti prokuristi Emil Helinin huvilan Yliagronomi Bertel Bockströmin ystävä Albergan sähkön perustajia Kuoli Leppävaarassa, leskirouva Josefina Helin asui talossa paloon asti tytär Maija Henrik Helin Villa Sönödassa
Henrik R. Helin Töitä Leppävaarassa Helinin oma huvila 1909 (paloi 1931) ja 2014
Henrik R. Helin Töitä Leppävaarassa Villa Sönöda, Bockströmin huvila 1909
Henrik R. Helin Töitä Leppävaarassa Prokuristi Emil Helinin huvila
Henrik R. Helin Töitä ja julkaisuja Lukiokatu 9, asuinrakennus, Hämeenlinna. 1890. VPK:n talo, Pori. 1894. Santamäen kartano, Loppi. 1894. Puinen päärakennus. Mustialan maataloushistoriallinen museo. Mustiala, Tammela. 1895. Puinen päärakennus. Päivölän Kansanopisto. Tarttila. 1895. Puinen päärakennus. Kaivokadun lastentalon länsisiipi, Hämeenlinna. 1895. Turuntie 1, Hämeenlinna. 1898. (Helin & Nyström) Hallituskatu 26, Hämeenlinna. 1899, empirerakennuksen muutostyö. Anniskeluyhtiön talo, Raatihuoneenkatu. Hämeenlinna. 1899. Kylmäkosken kirkko 1900. Punatiilinen. (Helin & Nyström) Ypäjän kirkko. 1901 1902. Hallituskatu 19, Hämeenlinna. 1902. Myllymäenkatu 12, Hämeenlinna. 1902. Schmausserin huvila, Hämeenlinna. 1902.
Henrik R. Helin Töitä ja julkaisuja Lahden kansakoulu, Vuorikatu, Lahti. 1902. Rakennusta laajennettiin jo 1909, jolloin suunnittelun teki arkkitehti Uno Alanko (Leppävaarassa 1930 luvulla) Tyrvännön kirkon korjaus. 1902. Tenholan kartano, Hattula. 1903. Jugend-tyylinen päärakennus. Lahden kansanopisto. Lahti. 1903 1904. Raittiusseuran talo. Hämeenlinnna. 1904. Mustialan museolato. 1905. Suomen suoviljely-yhdistyksen Leteensuon koeasema, asuinrakennus. 1910. Suomalainen yhteiskoulu, Hämeenlinna. 1906. Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen rakennukset, Jokiniemi, Vantaa. 1909. Lepaan puutarhaoppilaitoksen opistorakennus. Tyrväntö. 1910 1912. Meijerirakennus. Ylistaro. 1908. Suojeltu ympäristöministeriön päätöksellä. Backas, talli 1921, muutostyöt suunnitteli 1926-1927 Urho Åberg Huvila Armas Launiksen katu 14, Leppävaara. 1909 Villa Sönödä, Leppävaara, 1909 Pokuristi Emil Helinin huvila, Leppävaara (varmistamaton tieto)
Berndt Valdemar Blom Leppävaarassa 1914-1929? s. 1868 Tampere k. 1932 Tampere Vanhemmat: seppä Berndt Blom ja Juliana Dahlberg Arkkitehti 1891, Henrik R. Helinin opiskelukaveri Muurari ja arkkitehtiharjoittelija opiskeluaikoinaan Yksityinen arkkitehtitoimisto Tampereella 1892- Tampereen palomestari 1891-1914? Tärkeimmät suunnittelutyöt Tampereella Leppävaarassa 5 rakennusta
Berndt Blom Kirkkoarkkitehti Lempäälän kirkon sisäkorjaus 1895, (Ilmari Launis 1920)
Berndt Blom Kirkkoarkkitehti Lempäälän vanha pappila 1903
Berndt Blom Kirkkoarkkitehti Pitäjänmäen kyläkirkko, luonnos 1929
Berndt Blom Teollisuuden arkkitehti Jämsänkosken sulfiittiselluloosatehdas 1897
Berndt Blom Teollisuuden arkkitehti Tampere Tampereen puuvillateollisuus Oy 1899 (nyk. Holiday Club)
Berndt Blom Teollisuuden arkkitehti Tampere Maanviljelijäin kauppa Oy Höyrymylly 1903 (nyk. Ravintola Mylläri)
Berndt Blom Leppävaarassa 1914-1929? Suunnitteli viisi rakennusta Leppävaaraan: Oma huvilan 1914 nyk. Lars Sonckin kaari Honkaportti oman huvilan naapurissa 1914 Frideborg B Suomalainen kansakoulu 1922 Pikkukirkko (nyk. Perkkaan kappeli) 1929 Albergan sähkön perustajia Kansakoulun rakennustoimikunta
Berndt Blom Leppävaaralaisia rakennuksia Frideborg B, Armas Launiksen katu 5, 1910 (Arkadian hirret)
Berndt Blom Leppävaaralaisia rakennuksia Honkaportti 1914, Eeva Lehto ja Mimmi-mummu Honkaportissa
Berndt Blom Leppävaaralaisia rakennuksia Suomalainen kansakoulu 1922
Berndt Blom Leppävaaralaisia rakennuksia Leppävaaran Pikkukirkko (nyk. Perkkaan kappeli) 1929
Berndt Blom Töitä Sahalahden kirkon korjaus, 1895 Lempäälän Pyhän Birgitan kirkon sisäkorjaus, 1895, kirkon korjauksen 1920 suunnitteli Ilmari Launis 1920 Jämsänkosken sulfiittiselluloosatehdas, 1897 Tampereen puuvillateollisuus oy:n tehdas, 1899, nykyisin Holiday Club Viikinsaaren poliisivahtikonttori, Tampere, 1899, nykyisin Pyhäjärven kappeli Kalevankankaan hautausmaan aita, Tampere, 1900 Hämeen maanviljelijäin kaupan höyrymylly, Tampere, 1902, nykyisin Ravintola myllärit Lempäälän vanha pappila, 1903 Pitäjänmäen kyläkirkko, Helsinki, 1929 Huvila Pellavaniementie 5 1914 omistaja Berndt Blom Honkaportti Blom Berndt 1914, Itsehallintotie 1, omistajat Toivo ja Eeva Helo Villa Frideborg B Blom Berndt 1910, omistajat Henrik ja Hanna Forsström (Arkadia-teatterin hirsistä) Leppävaaran suomalainen kansakoulu 1921 Leppävaaran Pikkukirkko, nykyisin Perkkaan kappeli,1929
Ilmari Launis Leppävaarassa 1907-1925 s. 1881 Hämeenlinna k. 1955 Helsinki Lindberg vuoteen 1900 asti Vanhemmat Alfred Lindberg ja Amanda Vikman Helsingin Norssi, Arkkitehti 1905 Arkkitehtitoimisto Leppävaarassa 1909- Rakennuksia, sisustuksia ja taideteollisuustuotteita Lapset Seppo 11, Ilmo 12, Hellikki 15 Merkittävä kirkkoarkkitehti Piirsi 16 kirkkoa, lasi- ja alttarimaalauksia
Ilmari Launis Leppävaarassa 1909-1925 Yleisten rakennusten hallituksen arkkitehti 1905-1937 Kuopion piiriarkkitehti 1937-1948 Opintomatkoja Keski-Eurooppaan, Italiaan, Englantiin Uskonnollisia matkoja Eurooppaan, Egyptiin, Palestiinaan ja Algeriaan Sovelsi töissään useita tyylejä ja liitti niihin elementtejä eri suuntauksista
Ilmari Launis Nuoruusvuosina alttari- ja lasimaalauksia Joensuun kirkon alttarimaalaus 1910
Ilmari Launis Nuoruusvuosina alttari- ja lasimaalauksia Mietoisten kirkon sisustus 1911
Ilmari Launis Nuoruusvuosina alttari- ja lasimaalauksia Tervon kirkko lasimaalaus 1923
Ilmari Launis Nuoruusvuosina alttari- ja lasimaalauksia Tervon kirkko lasimaalaus 1923, osa
Ilmari Launis Taideteollisuustuotteita Piispan tuoli 1912
Ilmari Launis Uran alkuvaiheen kirkkoja Valkjärven kirkko 1919
Ilmari Launis Uran alkuvaiheen kirkkoja Poomarkun kirkko 1921
Ilmari Launis Uran alkuvaiheen kirkkoja Pirkkalan vanha kirkko 1921 (korjausmaalaus 1937 Uuno Alanko)
Ilmari Launis Uran keskivaiheen kirkkoja Konneveden kirkko 1923
Ilmari Launis Uran keskivaiheen kirkkoja Lappeenrannan kirkko 1924
Ilmari Launis Uran loppupuolen kirkkoja Ylämaan kirkko 1931
Ilmari Launis Uran loppupuolen kirkkoja Lumivaaran kirkko 1935
Ilmari Launis Uran loppupuolen kirkkoja Paltamon kirkko 1939-46
Ilmari Launis Leppävaarassa 1907-1925 Teki aktiiviuransa Leppävaarassa Asui ensin vuokralla tod.näk. Anckarin huvilassa 1907-1909 Asui itse suunnittelemassaan huvilassa 1909-1914 nyk. Armas Launiksen katu 11 veli, säveltäjä Armas Launis asui talossa 1914-1930 Asui suunnittelemassaan Ilmolassa 1914-1925 Nimetty Ilmo Launiksen mukaan? Ilmolan osti Kaarlo Hellemaa 1925 Huvilassa toimi Ilmolan lastentarha Lastentarhaa johti Aili Hellemaa Ilmoitus Kotimaa-lehdessä 23.12.1910
Ilmari Launis Leppävaaralaisia rakennuksia Oma huvila, Armas Launiksen katu 11, 1909
Ilmari Launis Leppävaaralaisia rakennuksia Oma huvila, Ilmola 1914
Kirkkoja Valkjärven kirkko (1919) Vieremän kirkko (1919) Kalvolan kirkko (1919 1921) Pomarkun kirkko (1921) Pirkkalan vanha kirkko (1921). Konneveden kirkko (1923) Pornaisten kirkko (1924) Sammaljoen kirkko (1924) Tervon kirkko (1925) Huhtamon kirkko (1928) Vuokselan kirkko (1928 1929) Ylämaan kirkko (1931) Saaren kirkko (1933 1934) Lumivaaran kirkko (1934 1935) Paltamon kirkko (1946) Ilmari Launis Töitä Alttaritauluja ja lasimaalauksia Joensuun kirkon alttaritaulu 1910 Mietoisten kirkon alttaritaulu ja muutostyöt (1911) Juupajoen kirkon alttaritaulu (1915) Lapin kirkon alttarin lasimaalaus (1926) Luvian kirkon alttaritaulu (1912) Terijoen kirkon alttaritaulu (1913) Salon kirkon lasimaalaukset ja kirkon muutostyöt (1927) Lumivaaran kirkon alttaritaulu (1935) Rengon kirkon alttaritaulu (1900-l alku) Leppävaarassa Huvila, Armas Launiksen katu 11 (1909) Ilmola, Myllykallion tie (1914)
Urho Åberg (Orola) Leppävaarassa?1930-1942 s. 1887 Nurmijärvi k. 1942 Helsinki (Leppävaara) Orola 14.9.1939 alkaen Kolme sisarusta vaihtoivat nimensä Orolaksi 1928-37 vanhemmat rkm. August Åberg, Alina Markkula 1. puoliso Suoma ja 2. puoliso Sylvi Lapset Hannu ja Leena Monipuolinen ura Arkkitehti 1914-1942 Ivar ja Walter Thome & Urho Åberg Asutushallituksen Rakennustoimiston johtaja 1917-25
Urho Åberg (Orola) Leppävaarassa?1930-1942 Arkkitehtitoimisto Borg-Siren-Åberg 1918-1925 Yksityisarkkitehtina 1925- Sementinvalmistajien yhdistyksen johtaja 1925- Pellervon rakennustekninen avustaja 1919- Maatalousministeriön Asutusasianosaston (ASO) pääarkkitehti -1942 Tietokirjailija ja valistaja Rakennusoppaita, pienpainoksia, lehtiartikkeleita Lukuisia luentoja ja esitelmiä
Urho Åberg (Orola) Ivar ja Walter Thome & Urho Åberg Stockmannin arkkitehtikilpailun 1. p 1914-15. Työn sai Frosterus
Urho Åberg (Orola) Borg-Siren-Åberg Helsingin Sanomien toimitalo, Ludviginkatu 2, 1918-1925
Urho Åberg (Orola) Borg-Siren-Åberg Helsingin Virkamiestalo, Runeberginkatu 29-31, 1924
Urho Åberg (Orola) Borg-Siren-Åberg Liikekeskus Pohjoisesplanadi 37
Urho Åberg (Orola) Borg-Siren-Åberg Eduskuntatalo, 1. palkinto 1924 arkkitehtikilpailussa. Siren purki toimiston 1925 ja puhui työn itselleen.
Urho Åberg (Orola) Yksityisarkkitehti Valtion kivääritehdas, Tourula 1927
Urho Åberg (Orola) Yksityisarkkitehti Toritalo, Jyväskylä 1928
Backaksen navetan ja tallin muutostyö 1926-27, tallin suunnitteli 1921 Henrik R. Helin
Urho Åberg (Orola) Maatalousseurojen ja Pellervon arkkitehti Lentolehti / Pienviljelijäin rakennuskysymyksiä n:o 3 Maatalousseurojen keskusliiton julkaisuja 169 - Halpoja rakennustapoja 1943 Åberg, Urho - Halpoja rakennustapoja. 1 Rakennusten perustuksia 1931 Åberg, Urho - Halpoja rakennustapoja. 2 Seinä- ja laipiorakenteita 1931 Åberg, Urho Tutki vanhaa maatalousrakentamista, teki korjausohjeita ja opasti uudisrakentamisessa
Urho Åberg (Orola) Jälleenrakennuskauden arkkitehti Tyyppitalo 1937. Maaseudun pienasuntojen tyyppipiirustusten valintavihko. ASO 1939. Urho Åberg ja Saara Kivikanervo
Urho Orola (Åberg Jälleenrakennuskauden arkkitehti Ruotsalaiset lahjatalot 1940, 200 kpl. Piirustukset viimeistelivät Urho Orola ja Jalmari Peltonen.
Urho Orola (Åberg) Jälleenrakennuskauden arkkitehti Lahjatalotyyppi 2: suurempi asunto maaseudulle. Urho Orola ja Jalmari Peltonen 1940
Urho Åberg (Orola) Jälleenrakennuskauden arkkitehti Lahjatalotyyppi 3: Urho Orola ja Jalmari Peltonen 1940. Maaseudulle suunniteltuja taloja rakennettiin eniten taajamiin.
Urho Orola (Åberg) Rakennusten korjaus ja kunnossapito Urho Orola signeersi Rakennusten korjaus ja kunnossapito -kirjansa Leppävaarassa marraskuussa 1942. Hän kuoli joulukuussa ja kirja ilmestyi postuumina (Pellervo-seuran 1943). Esipuheessa Orola kertoo tavoitteenaan olevan estää vanhojen rakennusten käsittelyssä esiintyvää tuhlausta Kirjasta on tullut suosittu vanhojen rakennusten korjausopas.
Urho Orola (Åberg) Asui Villa Ylänteessä Nimi Orola periytynee Orolan torpasta Orolantie, Orolankallio Kesäasukkaana 1931-, vakituisesti?-1942 Merkittävä, mutta syyttä unohdettu arkkitehti Jälki näkyy edelleen mm. Helsingin keskustassa ja Lintuvaaran rintamamiestaloissa
Urho Åberg (Orola) Töitä ja julkaisuja Stockmann, arkkitehtikilpailu 1914-1915, 1. palkinto. Ivar ja Walter Thomen ja Urho Åberg Helsingin Sanomien toimitalo, Ludviginkatu 2, 1918-1925, Borg-Siren-Åberg Helsingin Virkamiestalo, Runeberginkatu 29-31, 1924, Borg-Siren,-Åberg Oy Liikekeskus, Pohjoisesplanadi 37, Borg-Siren-Åberg Eduskuntatalo, arkkitehtikilpailu 1924, 1 palkinto, Borg-Siren-Åberg Valtion Kivääritehdas, Tourula Jyväskylä 1927 Toritalo, Jyväskylä 1928 Backas, Tallin ja navetan muutostyö 1926-1927. Tallin suunnitteli 1921 Henrik R. Helin Maaseudun pienasuntojen tyyppipiirustusten valintavihko. ASO 1939. Urho Åberg ja Saara Kivikanerva Ruotsalaiset lahjatalot. Piirustusten viimeistely 1940. Urho Åberg ja Jarmo Peltonen Pienviljelijän rakennusoppi. Maatalousseurojen keskusliitto 1935. Siikanen-Åberg-Avola. Rakennusten korjaus ja kunnossapito. Pellervo -seura 1943, 2p. 1946. Lukuisia lehtiartikkeleita, pienpainatteita yms.