/ / / / / / / / / Koivukuitupuun hakkuun palkkaperusteidpn tarkistustutkimus Tutkimusseloste Mikko Kahala Pika -harvesterin aiheuttamat korjuuvauriot uudistushakkuussa Arno Tuovinen Uimiskyvyn parantaminen autonippujen kiristystä parantamalla Arno Tuovinen Vaihtolavåkalusto metsähakkeen autokuljetuksessa Markku Melkko Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Arno Tuovinen Kivennäismaiden kantojen korjuun taloudellisuus Airi Eskelinen- Markku Melkko - Heikki Vesikallio Metsäkoneiden käyttötilasto Pekka Klemola- Harri Rumpunen Metsäosaston henkilöstön kehittäminen Markku Rauhalahti - Hannu Vainio Puutavaran kuljetus puskurivarastosta veteen Tore Högnäs Metsätehon oppaat Osaatko auttaa?, juliste Kaarnakuoriaistubojen torjunta Sahapuurunkojen apteeraus, taskuohjeet Monisteina on julkaistu seuraavat osaselvitykset ja raportit -- -4- -- -- Monitoimikoheisiin liitettäville kuutiomäärän mittauslaitteille asetettavat vaatimukset Esko Leinonen - Olavi Pennanen -Matti ninen PMP-korjuutekniset olosuhteet vuonna Jaakko Peltonen TT-varastohakkuri L Markku Melkko Puun korjuu ja kaukolruljetus Japanissa Selostus Japaniin tehdyltä opintomatkalta huhtikuussa Jaakko Salminen- Heikki Vesikallio -- Kaato-kasauskone Bobat 4 Esko Mikkonen -- Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Kotin puu Arno Tuovinen -- Kuitupuun vesitettynä varastointi Arno Tuovinen -- Monitoimikoneiden tuotosten ja yksikkökustannusten laskentasysteemi Martti Louto - Antti Myllyniemi -- Normet- ja Marttiini-pitkäpuomikuormaimien korjaus- ja ajankåyttötilastoja Lasse Såteri -- Newfoundlandin metsätalous Juhani Päivänen -- Monitoimikoneisiin liitettävien apteerauslaitteiden kehittämisessä huomioon otettayat tekijät Olavi Pennanen -- Suomalaisten puunkorjuun asiantuntijoiden Neuvostoliiton-matka -- Markku Hovi- Kalevi Pullinen Metsäteho Review / TOPICAL Highlights of the ativities of t he Institute and other information on the branh ' ' METSÄTEHO }- SUOMEN METSXTEOLLISUUOE KESKUSUITTO RY METSXTYONTUTKIMUSOSASTO Opulinsllta B HELSI S Pu elin 4 Haka-Oflset
/ PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA / () Harri Rumpunen Hankintavuoden / puunhankinta oli huomattavasti visempää kuin edellisel tilastointikerralla (/4) Pystykauppojen ja omien metsien hal<kuiden osuua oli edelleen kasvanut, erityisesti Pohjois-Suo messa MytJs kasvatushakkuiden osuus Laski edelleen SiZmvaraiseen katkontaan ja vajaakarsintaan perustuvien kehittyneiden hal<kuumenetezmien osuus kasvoi huomattavasti; se oli s kaksinkeptainen vuoteen /4 verrattuna MonitoimikonemeneteZmien osuus kasvoi kozminkeptaiseksi Se oli nyt % MetsLjetuksessa hevoskuzjetuksen osuua Laski tuntuvasti, samoin taloustraktorikuljetuksen osuus MetstraktoriLLa kuljetettiin nyt % kaikesta puusta Leimikon koko ou tltl kertaa jonkin verran suurempi kuin edehisel kerralla MytJs Zeimikoiden tiheys oli suurempi Metsäteho keräsi syksyllä tilastoa Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen omien metsien ja pystykauppojen hakkuista hankintavuonna / Eräissä tilaston tiedoissa ovat mukana myös yksityismetsien hankintahakkuista saadut puumäärät Metsähallitus on tässä tilastossa luokiteltu "puunhankintayritykseksi", jonka hankinta on omien metsien a Tilastoon vastaamisen helpottamiseksi annettiin vastaajille mahdollisuus ilmoi ttaa vaihtoehtoisesti kalenterivuotta koskevat tiedot Näin olikin menetelty puumäärillä mitaten runsaassa %:ssa vastauksista Vastauksia ei ole eritelty ajanjakson mukaan, koska kaikki tiedot koskevat -- ja -- väliseltä ajalta vuoden mittaista yhtenäistä jaksoa, eikä olosuhteiden ja menetelmien ole katsottu merkittävästi muuttuneen tänä aikana Vastaavaa tilastoa on kerätty hankintavuodesta / lähtien, viimeksi hankintavuodelta /4 Hankintavuoden / puunhankinta oli huomattavasti vähäisempää kuin edellisellä kerralla Vastaukset pyydettiin joko puunhankintatai hoitoalueittain taikka koko yritystä koskevina, seurantakirjanpitoon perustuvina tai sen puuttuessa mahdollisimman tarkkoina arviolukuina Tuloksia laskettaessa jaettiin kahteen alueeseen, Pohjois-Suomeen (Oulun ja Lapin läänit) sekä Etelä-Suomeen (muu Suomi) Tilastoon vastanneiden Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen yhteensä hankituksi ilmoittama puumäärä oli milj m, josta yksityismetsien hankintahakkuiden määr ä oli 4 milj m ilmoitettu puunhankinta oli % vastaavan ajan markkinahakkuista Puumäär ästä % oli metsähallituksen hakkuista ja % Metsätehon jäsenyritysten hakkuista sekä yksityismetsien hankintahakkuista Hankintavuonna /4 metsähallitukse osuus oli % vastaavasti tilastoidusta puunhankinnasta
PUUNHANKINNAN RAKENNE Leimikon koko Hank intatavat Pohj is- Etelä-Suomi Leimikon Hankinta omien metsien hakkuista >,, H & ::, ' - p ::S+» ::; e, CO, C: :s td "'g,o,, -4 ;:! % puu!:iäåråstä - - l % % Edelliseen tilastoon verrattuna on pystykauppojen j a omi en metsien hakkui den osuus kasvanut, selvimmi n Pohj o i s-suomessa s - - Yhteen sä Puutavaralajit Pohjoi Suomi EteläSuomi :, i x t" s::: Puutavaralaj i, " : :l C t ]i!:! Hankinta y hteensä El,,, l: - s Havutultit Lehtipuut ultit Hovultui tupuu Lehtikui tupuu 4 Metsähake Muut puu- 4 4 44 4 4 " 4 tavar&laj i t Hankintavuoteen /4 verrattuna selvin muutos on tukkien osuuden vähentyminen pystykauppojen ja omien metsien hakkuista hankitussa puussa KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET Korjuuteknisiä olosuhteita koskevat tiedot käsittävät vain Metsätehon jäsenyritysten omien metsien ja pystykauppojen sekä metsähallituksen hakkuiden puunhankinnan Hakkuutavat Hakltuutopa - 4 4 4 % lewkltojen lultumåärästä 4 4 4 Verrattaessa nyt t i l astoitujen leimikkojen puuran j akau vuoden PMP-leimikoihin, H -leimikkojen voidaan todeta olevan huomattavasti suurempia Ni inpä PMPtilaston mukaan koko ssa alle m:n leimikoista hankittiin vain %puumäärästä, kun tämän tilaston mukaan osuus oli %puumäärästä Leimiko n t iheys!-s Leieikon tiheys, ao/h& Kailtlti ;rhteenså, <<: ;; - o- loo- - Yhteensi,, ::H "'g,o:>,, -= :: ;:! & Ii, """ " a t: CO ::" :i", u;j > = plumååria tå \!Colto :aa - """' Avo Siemen- j a suojuapuuasentoon Ylispuiden poistoh&kkuut Harv ennus- ja viljennys Edelliseen tilastoon verrattuna yli m : n leimikoista saadun puumäärän osuus on selvästi lisääntynyt,varsinkin Pohjois - Suomessa Hakkuutavoittaisia jakaumia voidaan pitää vain suuntaa antavina, koska samassa leimikossa useimmiten on eri apoja sisältäviä lohkoja ja vas taukset perustuvat tältä osin enimmäkseen arviolukuihin P- Uudistushakkuiden - avo ja siemen- j a suojuspuuasentoon - osuus on koko ssa ollut 4 % Osuus on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin hankintavuonna /4 Pohjois-Suomessa kasvatus ovat vähentyneet enemmän kuin Etelä-Suomessa <<: Ha nkin ta, yhteensä Hankinta pystykouppoj en hakkuista Kailtlti koko, a yksityismetsien ha nkintakaupoista B- S Puumäärillä painotettu leimikon keskitiheys oli oko ssa kaikissa hakkuissa noin m /ha; se oli uudistushakkuissa noin m/ha ja kasvatushakkuissa noin mf ha Luvut ova merkittävästi suurempi a kuin edellisessä tilastossa, mutta tietojen keruutapa oli tilastoissa erilainen, joten vertailukelpoisuus on heikko Hakkuutavoi ttaisiin jakaumiin pätee sama kuin edellä leimikon koon osalta Tilastoitu tiheysjakauma vastaa hyvin vuoden PMP-leimikoiden tiheysjakau
Leimikon korjuukelpoisuus Kor juukelpoiauus Monitoimikonemenetelmillä hakatusta puusta koko ssa %tehtiin prosessofimenetelmillä ja %:ssa oli myös kaatevaihe koneellistettu (koko ) % puumiirlati ( yt:tpårivuotiaeati kor juultepoi nen ) ll)<vi Keskinkertainen ( keailli j a tal'f e lla ltor juultepoi nen ) ( 'f'&in tal't'ella Huono kor juukepoinen) Yhteenaå 4 44 4 4 4 Hyviksi luokitelluista leimikoista käytetään yleisesti myös nimitystä "kelirikkoleimikot" ja keskinkertaisiksi luokitelluista leimikoista nimitystä "kesäleimikot" Kaikista hakkuista yhteensä %:ssa oli kaato koneellistettu (koko ) Metsähaketusmenetelmillä hakatusta puusta tehtiin koko ssa noin neljä viidennestä kokopuuhaketuksena ja loput karsittujen runkojen tai rankojen haketuksena Edelliseen tilastoon verrattuna koko ssa perinteisten miestyövaltaisten hakkuumenetelmien osuus on vähentyny t prosenttiyksikköä ja kehittyneiden miestyövaltaisten hakkuumenetelmien osuus lisääntynyt prosenttiyksikköä sekä koneellis ten menetelmien osuus 4 prosenttiyksikköä Leija Mittaus P- Leija % puwoääruu Puun kor jaaja 4 Muut 4 Yhtee nsä Yksityismetsien pystykauppojen hakkuista hankitusta puusta puun korjaajan leima osuus oli 4 % Pohjois-Suomessa, % EteläSuomessa ja %koko ssa Metsäkuljetusmenetelmät PUUNKORJUUMENETELMÄT (Vain Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen suorittama metsäkuljetus) Hakkuumenetelmät (Vain Metsätehon jäsenyritysten pystykauppojen ja omien metsien sekä metsähallituksen hakkuista hankittu puu) P-!- Hakkuumenetelalt $ Peri nteiset ai e atyyal t ai aet Kehi t tyneet mieat,ö't'<aiaet Moni toiaikone iai in peruatunt Metaih<etukaeen pe:ru atuvat Ybtee nd Metsätehon jäsenyritysten omista metsistä ja pystykaupoista sekä metsähallituksen hakkuista hankitusta puusta oli PohjoisSuomessa %, Etelä-Suomessa % ja koko ssa 4 % mitattu pystyyn ja loput mitattu hakkuun jälkeen varastolla Pystyyn mitatut määrät vastasivat siis suurin piirtein kehittyneiden miestyövaltaisten ja koneellisten hakkuumenetelmien yhteenlaskettua osuutta o 4 ' 4 Perinteiset miestyövaltaiset hakkuumenetelmät ovat pinnanmyö t ä iseen karsintaan ja määrämittaiseen katkontaan perustuvia tavaralaji- tai runkomenetelmiä Kehittyneet miestyövaltaiset hakkuume netelmät ovat vajaakarsintaan ja/ tai silmävaraiseen katkontaan perustuvia tavaralaji- tai runkomenetelmiä Kaikesta miestyövaltaisilla hakkuumenetelmillä hakatusta puusta tehtiin koko ssa yli % tavaralajimenetelmillä ja loput runkomenetelmillä Metalkuj etusmenetelmi P- """ Revoakulj etus Kujetus taloustraktorilla yksinkertaisin metaivarustein k Kul j etus metaåvaruateisella talous- tai teoll i suustraktor i lla b KuonutraktoriJtuljetua Laahuatraktor i kulj etua Ybteena l Metsävarusteiset talous- tai teollisuustraktorit on varustettu vähintään puoliteloilla ja hydraulisella kourakuormaimella, usein myös vetävällä perävaunulla Kuormatraktoreihin luetaan varsinaiset metsätraktorit - nivelohjauksiset pyörätr aktorit ja telatraktorit Edellisessä tilastossa hevoskuljetuksen osuus oli kaksi prosenttiyksikköä suurempi ja taloustraktorikuljetuksen osuus (yk sinkertaisin metsävarustein) prosenttiyksikköä suurempi Myös laahusjuontotraktorikuljetuksen osuus on laskenut
Ennen metsäkuljetusta kasattiin koneellisesti Pohjois-Suomessa %, Etelä-Suomessa %ja koko ssa %puutavarasta Hakkuun työpanos T;rövoia %Uestyöpanoksesta Metsäkuljetusmatkat Holtkuun Ueatyöt Culjetuene telmä Vakinaiae t JDetaurit Kauaiet auri t Tila päiset -tauri t JCesltim kuljetusmatka, m JCuormatraktorikulj etua 4 4 Muut kuljetuenetelmät 4 4 Ke akimiiri n 4 4 Edelliseen tilastoon verrattuna kuljetusmatkat ovat hieman kasvaneet Etelä-Suomessa 4 4 4 Holtkuun konetyåt Honitoiaikon eiden Hsltkureiden kåyttåjit JCuoriA&koneiden käyttäjät Ybteenal Metsäkuljetuksen työpanos PUUNKORJUUN TYÖVOIMA JA TYÖPANOKSET T;rövoil:a Työvoi j a työpanoksia koskevat tiedot käsittävät vain Metsätehon jäsenyritysten omien metsien ja pystykauppojen sekä metsähallituksen Hakkuutyövoima TyöToima % Ueatyöpanokaeata Metsituljetus ja koneelline n kasaus Vakinaiate n aetaitraktoreiden Tilapiisten eetaitraktoreiden Vakinaisten esaatalouatraktoreiden Tilapäiaten &&at&loustr&k:toreiden Metaäkuljetua j a koneellinen lrasaus Yhteensl Ei sisällä hevoskuljetuksen työpanosta Vakinaiset metsuri t % työvoiman määrästä ICesltim työpäiviä/vuosi - öissä - muissa aetaitöiaaä 4 4 Yhteenai metsätöissä Kausimetsuri t % tyåyoiman määrästä JCesltim työpii viå/vuosi - holtkuutöissä - muiaaa etsitöiaaä lll Yhteenal metsätöissä 4 Tila päiset metsurit % työvoiman mäårästå Keakim työpiivii/vuosi - ö iaai Kaikkiaan tilastoon ilmoitetun yövoiman määrä oli runsaat henkeä, jotka olivat yhteensä tehneet yli milj yöpäivää Yritys- ja aluekohtaiset vaihtelut työvoiman rakenteessa ja keskimääräisissä työpäivien määrissä olivat erittäin suuret Työnjohto ja pystymittauksen työvoima Varsinaisen korjuutyönjohdon ra oli Pohjois-Suomessa 4 henkeä ja Etelä-Suomessa 4 henkeä Pystykauppojen ja omien metsien puunhinta oli keskimäärin koko ssa 4 m työnjohtajaa kohti ja vaihteli huomattavasti organisaatioittain ja alueittain Pystymittauksen työnjohdon määrä oli Pohjois-Suomessa henkeä ja Etelä-Suomessa henkeä äistä osa oli varsinaista korjuutyönjohtoa, joka osan vuotta toimi mittausryhmän johtajana Pystymittauksen työvoiman määrä oli PohjoisSuomessa 4 henkeä Mittaustyöpäiviä oli keskimäärin henkeä kohti Etelä-Suomen osalta vastaavat luvut olivat henkeä ja keskimäärin 4 työpäivää Metsäteho Review / f"etlms AND TEOtHCAL <nditioos HARVESTit-«IN THE LOGGING YEAR / () Desribes the results of an inquiry onerning harvesting methods used by the Finnish forest industries and the National Board of Forestry Data for the statistis METSÄTEHO The were olleted in the autumn statistis most important data of this will be published in English later on SUOMEN METSXTEOLUSUUOEN KESKUSUITTO AV METSXTYONTUTKIMUSOSASTO Opasiinsilta B HELSI Kl Puhelin - 4