Aluekehityksen ja -kehittämisen kehityskaaret. janne a TEM

Samankaltaiset tiedostot
52 erikokoista aluetta

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Alueiden kehittäminen ja tietotarpeet

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

Kotkan-Haminan seudun rakennemuutos ja valtiovalta

TEM. INNOVAATIO- OSASTO Petri Peltonen. Osaamisinnovaatiot. Paula Nybergh. Kysyntäinnovaatiot. Petri Lehto. Innovaatioympäristöt.

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

KAIVANNAISSEKTORIN AJANKOHTAISKATSAUS Työ- ja elinkeinoministeriö Mineraalipolitiikan ryhmä Alpo Kuparinen

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Miten väestöennuste toteutettiin?

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten tulos- ja tavoiteneuvotteluseminaari Johtaja Marita Savola OPM

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Maakunnan litto euroa. TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

Valiokunnan kokoonpano kaudella

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Keskusjärjestelmä 2.0

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Katsaus TEM:in ajankohtaisiin Venäjä-toimintoihin

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Puoluekokous : äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan.

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari , Pori

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Yhdistysluettelo 2018

Juha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu

Yhdistysluettelo 2017

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kuntien yritysilmasto Lappeenrannan seutukunta

KANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Poliisien sm-hiihdot sprintti

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Perusturvalautakunta /Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET. *varastoon/lainaamoon hankitut välineet

Kuntien yritysilmasto Helsingin seutukunta

Toimintaympäristön muutokset

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

N:o Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

Kuntien yritysilmasto Jyväskylän seutukunta

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Osatyökykyisille tie työelämään

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli asukkaan kaupungit

The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service

Empiirinen analyysi ja tulokset

Aluekehittäminen ja TKIO

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

ALUEIDEN ELINVOIMA - ELINVOIMATEKIJÖIDEN KUVAAMINEN JA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASEMOINTI. Seutustrategiatyöseminaari, Tampere 18.4.


Rakennerahastojen ajankohtaiset asiat

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Kuntien yritysilmasto Helsinki Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto Seinäjoen seutukunta

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

Kuntien yritysilmasto Vaasan seutukunta

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari Helsinki

Vuoden 2016 talousarvioesitys; JTS:n pääkohdat TEM, pääluokka 32. Eduskunta, valtiovarainvaliokunta Budjettineuvos Eero Murto

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman

Transkriptio:

Aluekehityksen ja -kehittämisen kehityskaaret janne a TEM

Sisällys Tulo- ja tuuttauskulma Yhteiskuntamaantieteellinen muutos Alueellisen kehittämisen logiikasta ja magiikasta Aluekehityksen kuva Lopuksi

Tulo- ja tuuttauskulma

Työ- ja elinkeinoministeriön organisaatio 1.1.2010 VALTIOSIHTEERI Riina Nevamäki ELINKEINOMINISTERI Mauri Pekkarinen KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Erkki Virtanen TYÖMINISTERI Anni Sinnemäki VALTIOSIHTEERI Katariina Poskiparta Strategia ja ennakointi Markku Wallin Konsernistrategia Antti Joensuu Strategiset hankkeet Jussi Toppila Tutkimus ja ennakointi Heikki Räisänen Konserniohjaus Kalle J. Korhonen Alueiden kehittäminen Heikki Aurasmaa Aluestrategia / Veijo Kavonius Ohjelma / Janne Antikainen Rakennerahastopolitiikka Jussi Yli-Lahti Rakennerahastojen hallinnointi Eeva-Liisa Koivuneva AS MP Hallinnonalan ohjaus ja rakenteet Sirpa Alitalo ELY-keskusten ohjaus / Marja-Riitta Pihlman Tietohallinnon ohjaus ja johtaminen Raimo Porttikivi Elinkeinopolitiikan koordinointi ja erityisrahoitus /Risto Paaermaa MP TYÖLLISYYS- JA YRITTÄJYYS- OSASTO Tuija Oivo Yrittäjyyden kehittäminen ja yritystuet Heikki Vesa Työmarkkinoiden kohtaanto ja työvoiman saatavuus Teija Felt Työvoima- ja yrityspalvelut Jarmo Palm Välityömarkkinat ja työllistyvyyden tukeminen Päivi Kerminen TEM-konsernin virastot, laitokset ja yhteisöt Energiamarkkinavirasto Invest in Finland Finnvera Oyj Kilpailuvirasto Finpro ry Kuluttajatutkimuskeskus GTK Kuluttajavirasto Huoltovarmuuskeskus MEK TYÖELÄMÄ- JA MARKKINA- OSASTO Raimo Luoma Työympäristön sääntely Tarja Kröger Työelämän laatu Pirjo Harjunen Kilpailupolitiikka Elise Pekkala Sisämarkkinaja kuluttajapolitiikka Antti Riivari Yritysoikeus Marja-Leena Rinkineva Säädösvalmistelun kehittäminen Pasi Järvinen INNOVAATIO- OSASTO Petri Peltonen ENERGIA- OSASTO Taisto Turunen AS AS MP MP MIKES PRH Tekes ELY-keskukset Tesi Oy Osaamisinnovaatiot Paula Nybergh Kysyntäinnovaatiot Petri Lehto Innovaatioympäristöt Antti Valle Kasvuyritykset Janne Känkänen Yritysten kansainvälistyminen ja vienti Merja Paavola Mineraalipolitiikka Alpo Kuparinen TUKES Työ- ja elinkeinotoimistot VTT Ydinjätehuoltorahasto Muut Energiamarkkinat Arto Lepistö Energiatehokkuus ja teknologia Sirkka Vilkamo Uusiutuva energia Petteri Kuuva Energian perustuotanto Riku Huttunen VIESTINTÄ Mervi Liukkonen MP HENKILÖSTÖ JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Mikko Salmenoja TALOUS Eero Murto MP MP KEHITTÄMISYKSIKKÖ Anssi Paasivirta VALTAKUNNANSOVIT- TELIJAN TOIMISTO Esa Lonka AS EU- JA KV-ASIOIDEN KOORDINAATIO Sirkka Potila AS HALLINTO Hannes Aulu TARKASTUS Jukka Lumenko MP = Elinkeinoministeri, Mauri Pekkarinen AS = Työministeri, Anni Sinnemäki MP MP MP MP

Ohjelmaryhmän tehtävät 1) vastaa aluekehittämisen kansallisesta ohjelmatyöstä johtamalla ja koordinoimalla alueellista ohjelmaperusteista toimintaa 2) vastaa kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta sekä niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä 3) vastaa kansallisten ohjelmien perusrahoituksen suuntaamisesta sekä ohjelmien että niiden muodostaman kokonaisuuden seurannasta ja arvioinnista 4) valmistelee vuodesta 2010 lähtien muodostettavaa uutta KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa) ja ohjaa ELYjä, maakuntia ja seutukuntia ohjelman toteutuksessa 5) sovittaa kansallista ohjelmatyötä EU ohjelmatyöhön 6) osallistuu kaupunki-, maaseutu- ja saaristotutkimusyhteistyöhön 7) osallistuu alueellisen innovaatiopolitiikan valmisteluun ja osaamiskeskusohjelmatyöhön sekä muihin alueiden kehittämisen kannalta keskeisiin valtionhallinnossa koordinoitaviin kehittämishankkeisiin Vahvuus n. 10 henkilöä

Yhteiskuntamaantieteellinen muutos

Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi merkitys ja vahvuus Maaseutu- Suomi Teollisuus- Suomi aika Hyvinvointi- Suomi 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

-52-53 -54-55 -56-57 -58-59 -60-61 -62-63 -64-65 -66-67 -68-69 -70-71 -72-73 -74-75 -76-77 -78-79 -80-81 -82-83 -84-85 -86-87 -88-89 -90-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 22 18 20 27 28 26 15 16 24 23 22 22 18 20 17 14 10 12 15 14 14 12 6 5 1-1 1 3 4 5 5 6 6 7 6 9 4 1 4 7 5 8 8 9 9 9 9 8 6 6 3 2 1 4 5 6 7 6 Helsinki 2 0 0-1 0 0 2 0-4 6 3 0 11 18 16 17 7 14 15 14 22 21 13 14 5-1 1 4 0 6 4 5 8 4 5 8 8 7 4 6 3 1 0 2 7 4 12 11 7 8 9 7 6 4 8 8 8 4 Por voo -7-5 -3-7 -10-4 -6-8 -7-3 -3 1 7 14 9 5 6 12 19-5 20 20 10 10 3 7 3 7 5 8 9 12 11 11 11 9 11 9 7 3 0 0-3 -1-3 4 5 7 6 6 6 5 7 9 9 10 10 4 Lohj a -4-4 -5-7 -1-2 -1 3-1 -2 0-9 -7-8 -2-2 -3 2-5 -1 0 1 2-3 -9-4 -6-1 -4-2 -1 6 5 4 6 7 9 7 9 9 5 1 0-1 0 0-2 1 4 5 2 11 8 10 11 14 12 2 Riihimäki 12 11 12 17 22 13 1 6 8 10 7 6 5 6 9 6 7 9 10 11 10 7 5 1-2 -3-2 2 2 4 3 4 5 5 5 4 4 4 5 4 4 5 7 9 9 9 8 9 11 12 11 8 9 9 10 9 7 6 Tampere 10 9 13 18 20 18 12 8 13 14 14 13 11 6 6 9 10 10 12 10 13 11 10 6 2 0-4 -2 0 2 3 2 2 3 1 2 3 2 2 3 3 4 7 8 7 8 9 7 4 7 6 4 2 4 5 3 4 3 Turku 20 13 13 15 13 7 4 9 11 16 13 16 8-8 6 6 5 2-3 9 11 7 13 9 0-2 -3-5 1 5 5 0-3 1-1 2 1 6 3 3 5 2 6 11 9 7 10 12 17 12 6 4 6 6 3 3 5 5 Oul u 5 3 6 5 5 2 5 7 14 14 15 10 0 3 7 5 9 4 4 12 6 4 8 3-1 -3 1 4 2 0 1 3 4 4 0 3 5 7 4 7 5 2 5 5 7 7 6 6 10 12 6 8 8 4 3 5 6 6 Jyväskylä -3 5 4 10 2 5 1 5 5 9 6 13 9 3 9 7 6 5-5 10 11 14 13 5 5 4-1 0 3 4 5 4 2 5 1 2 5 3 2 4 3 2 4 1 1 1 0 0-1 2 2 2-1 -2 1 1 3 4 Kuopi o 4 5 6 10 13 5-1 1 0 6-1 5 4-1 -4-3 -4-5 1 10 4 5 1-2 -8-6 -4-3 -1 2 3 1 1-2 -2-8 -7-4 -1 1 2 3 1 1 2 1 1-3 -1 2-3 0 1 1 3 5 6 7 Vaasa 4 8 0-7 -8-4 0-8 -9-14 -7 3-1 -2-2 -4 0-5 -13-5 1 3 2 3 0 2 1 1 2 1 3 3 4 3 1 2 3 6 4 7 7 4 2 1 1-2 -3 1 2 3 1 5 4 7 0 0 4 2 Joensuu 4 2 7 8 11 1-1 3 5 13 12 15 18 12 10 17 9 17 13 12 10 11 7-2 -1-3 -1-2 -2-1 -1-1 1 1-1 -1 1 1 2 3 1-1 -2-1 -2 1 0 1 2 2 3 3 1 2 2 5 5 5 Lahti -1-1 4 2 2 3-4 6 11 6 3-1 0-1 0 1 2 2 1 5 11 10 8-2 0-3 -4-4 -2-2 -3-2 -3-6 -6-6 -6-5 -3 0-2 -1-4 -3-3 -4-4 -4-5 -3-2 1-1 -2-1 1 1 2 Por i 1 2-1 3 0 1-2 -1 0 3 1 1-2 -3-3 -3-1 -4-3 1 0-1 -2 0 0-1 -2-1 -3 0-1 -1 1-1 -3-2 0 1 0 2 0-2 -5-4 -6-5 -3-5 -4-3 -1-2 -2-2 -3-4 -2 0 Kouvola 6 3 2 5 3-6 -3 1 5 4 8 11 9 6 3 3 4 2 4 5 5 3 3 4 3-6 -5-4 0 0-4 -3-4 -1-5 -5-3 -2 2 5 0 1 5 0 2 2 0 1 5 3 2 3 2 2 0 2 3 3 Lappeenr anta 4 2 1 1 4-1 -2 1 1 2-1 -1-3 -1-3 -3 0 0-3 4 0-1 -6-5 -5-4 -6-7 -3-4 -3-6 -4-5 -6-7 -6-3 -1 1 1-1 -2-5 0-2 -1-4 -2-1 2 2 4 3-1 3-1 3 Kotka -3-3 0 0 1-3 0 0-2 -4-2 -6-4 -4-2 -1-2 -3-2 4 5 6 3-3 -1-1 -2-2 0-1 -2 4 1 0 0 2 5 10 5 5 2 1 0 0-1 2 2 5 1 3 6 4 6 6 10 9 10 7 Hämeenlinna 6 10 2 0-3 -4-1 -5-7 -5-1 -2-8 -11-8 -10-11 -21-34 -11-9 -9 1-1 3 2-2 -5-2 1-2 -4-3 -4-6 -9-8 -2 0-3 -3-4 -6-7 -7-10 -5-7 -10-9 -8-5 -2-5 -5-1 -1-2 Kajaani 12 2 8 12 23 24 17 13 10 0 2-2 -5-6 -7-6 -8-13 -31-7 -8-1 -10-6 -5-3 -1-3 -4 8 6 7 0 1-6 0-1 0 5 5 4 3 1-1 -2-2 -7-5 -13-10 -5-2 5-1 -1 6 3 2 Rovaniemi -6-3 -5-7 -9-10 -4-7 -9-5 -4-4 -1-5 -7-4 0-8 -13-4 -6-5 -3-6 -5-1 -1 2-1 0 2 3 0 0 1-3 0 5 1 4 2 2 1 0-2 -2-2 -3 1-2 -2 0-1 1-1 -4 0 0 Mikkeli -5-8 -11-4 -9-8 -9-4 -3-3 -7 2 0 0 7 2 3-3 -6 1-1 -2-1 3 4 3 7 8 6 4 6 3 1 2 2 1 6 4 4 3 3 3 1-1 0-2 2 2 2 4 6 6 8 7 7 9 8 8 Sei näj oki -1-7 -3-10 -3-5 -1 2 1 2 0 0-2 -4-6 -2-2 -2-1 8 11 15 10 10 1-3 -5-2 -1 0-3 -5-1 -5-4 -5-8 -7-2 0-2 -1-3 -5-8 -7-5 -7-6 -6 0-4 -3 0-3 -6-6 -1 Rauma -8-3 -5-6 -2-2 -4 0 0 1 6-4 -4-3 -7-8 -8-17 -19 4 2 1 3 1-8 -7-7 -11-7 0 0 0-1 -4-7 -6-7 -5-5 -3-1 -3-9 -7-4 -10-12 -12-11 -11-9 -5-5 -2-4 -5-2 -3 Kemi -T or ni o 3-4 0 6 2-16 -5 0 7 11 5 10 9 0 0 1-3 -10-4 -1 7 0 2-5 -6-6 -3-2 -2 1-3 -2-2 -7-3 -4-8 -3-2 1-1 3 1-8 -8-5 -5-6 -5-7 -2-4 -2 0-1 3 0 0 Kokkola -16-11 -13-17 -17-8 -11-6 -6-11 -12-6 -7-9 -5-9 -4-7 -6 1-1 -1-2 -3-3 -3-4 -1-1 -3 1 2 5 8 4 7 9 7 3 4 2 4 5 8 3 6 5 7 6 3 1 4 3 6 5 5 5 1 Sal o -2-1 0 3 1 4 6 7 7 4 0 5 7 4 2-6 0 2 9 6 23 23 13 5 3-1 2 0 4 8 8 7 5-1 -1 4 4 4 10 5 4 0-2 -2 2 3 7 4 4 8 8 4 7 9 3 7 10 9 Maar i anhami na -11-9 -9-8 -9-8 -6-6 -13-10 -9-7 -12-11 -9-11 -7-6 -15-9 -14-10 -11-6 -6-2 -2-2 -6-1 -2 0-2 2-1 -4 0 2 1 0 4-1 -5 1-6 -9-8 -10-9 -7-3 -4-1 -3-3 -7-5 -1 Savonlinna -14-12 -5-5 -5-6 -8 8 27 16-2 -8-4 -2-8 -14-11 -13-6 -2-2 -2 1-6 -1 5-1 -6-7 -11-7 -5-5 -8-5 -7-10 -5-6 -5-5 -6-10 -6-7 -4-6 -9-5 -5-4 -4-5 -3-2 -6-3 -3 Imatr a -1-1 1-8 -17-12 -2-3 -2-4 -11-11 -8-8 -13-7 -9-9 -20-14 -17-8 -5-10 -7-5 -5 2-5 -1-3 -4-2 0-3 0 3 6 6 3 5 1-4 -5-4 -6-3 -7-8 -2-1 -2-2 -3-2 -4-7 -8 Jämsä 0-2 1 6 0-2 0-3 6 14 12 3 2 3-6 0-7 -3 2 3 5 6 5 0-6 -6-4 1 2-1 -1-3 -2-4 -6-5 -6-3 -4-1 -2-4 -6-6 -6-6 -7-6 -4-6 -2 0 1-2 -2-2 2-2 Pi etar saar i 1-11 0-5 -12-9 8 4 10 4-5 -5-4 -5-7 -7-3 -14-12 -3-6 -5-7 -8-5 -9-7 -3-3 -4-2 -3-2 0 2-9 -4 0-1 -2-2 -1-11 -3-4 -8-9 -7-6 -2-3 -3-3 -7-8 -4-7 -7 Var kaus -11-7 0-3 -13-22 -7-11 -18-8 1 0 3-1 6 10 2-9 -15 1 3 5 8 14 9 6 1-3 3 0-2 -2-8 -5-8 -9-7 -7-9 -6-4 -7-11 -10-10 -11-15 -15-12 -13-13 -11-10 -10-6 -5-3 -7 Raahe -11-3 -5 4 8 5 1 1 15 12 9 2-2 4-10 -7-6 -2 7 9 6 16 6 4-2 0-4 0 2 0 1-1 4 4-2 -5-4 3 5 1-2 -1-6 -8-6 -5-3 -1 3 4 4 1 2 2 5 7 5 3 Tammisaari 5-6 -7-13 -20-5 -3 5 4-1 -2-3 -5-5 -9-6 -8 0-8 3 4 1 0-7 -8-7 -7-8 -7-7 -6-4 0-3 -5-3 -1-3 -3-2 -2-4 -5-3 -6-6 1-1 -2 0 5 6 2 3 2 4 5 3 Valkeakoski -5-7 -5-10 -15-15 -5-1 2-11 -17-9 -11 0-12 -14-5 -14-23 -17-6 -7 0 1-6 1-6 -4-3 -4 4 3 0-5 -2-1 1 3-1 2-7 0 0-4 -5-4 -3-4 -9-6 -6-1 -3-5 -2 2-4 -3 Äänekoski Muut -13-15 -9-13 -8-7 -16-10 -11-16 -10-12 -18-23 -5-5 -6-23 -27-8 -12-16 -19-7 -5 3 8 0 16 1 0 12 0-2 -6-8 15 18 0 8 0 3 20-2 -8 5-7 5-10 -9 16 6 3-4 2 5-4 -2 Fögl ö -8-10 -12-13 -9-12 -10-17 -22-14 -14-15 -22-11 -17-12 -13-11 -18-13 -6-1 -8-2 -4-2 -3 2 2 6 4 10 1 2 1-5 -3 3 5 4 3-3 -7-7 -4-4 -4-4 -9-5 1-1 -1-4 4 1-1 2 Kyr önmaan -17-17 -18-16 -20-16 -14-16 -27-19 -12-14 -16-11 -17-12 -14-13 -18-23 -15-13 -1 0 1 7 5 0-1 -1 3 4 3 1 8 5 5 12 7 0 3 0-6 -3-5 4-4 -4 0 4 0 3 1 5-1 -1-3 -2 Savi tai pal een -21-18 -10-13 -16-20 -16-11 -18-26 -34-15 -24-17 -17-15 -27-27 -41-26 -17-18 -13-6 -1-1 4-3 -3 4 13 3 0-1 -3-9 9 11 12 18 10 4 6 0-3 -2-12 -1 4 11 18 18 38 24 24 18 0 12 Lakeuden -5-4 -11-21 -22-15 -15-19 -27-28 -18-20 -24-20 -23-20 -27-31 -52-32 -21-21 -21-12 -7-3 3 0-2 -1 1-2 -3-2 2-1 4-2 2-5 0-5 -5-8 -11-10 -8-10 -10-4 -1-3 -6-6 -3-12 -5-9 Jor oisten -10-9 -7-8 -13-22 -14-8 -20-15 -28-26 -13-13 -18-17 -21-42 -49-34 -29-29 -30-17 -18-12 -9-13 -11-2 7 7-4 -10-1 2 0 3 2 7 2 3-4 -5-9 -10-6 -9-10 -4-3 -2 6 9-1 1-2 1 Iin -4-6 -2-6 -10-10 -5-5 -14-11 -10-11 -4-4 -10-7 -4-3 -14-2 -2 0-4 -5-2 -5-2 -1 1 4 4 4 6 5 0 1 5 6 5 1 2 2-5 -4-4 -3-5 -1-2 2 1 4 3 3 5 2 2 8 Åbol and-t ur unmaan -8-10 -10-15 -18-11 -4-7 -19-12 -6-9 -10-12 -15-7 -4-3 -3 3 2 11 3 6-1 -3-2 -7-5 -4-4 -7-1 -4-1 3 1 4 6 6-2 -5-7 -9-8 -2 2-2 -5-4 3 5 6 5 6 2-1 3 Lovi i san -14-10 -12-16 -18-17 -9-13 -14-12 -15-13 -8-5 1-4 -1-2 11 7 7 16 13 2 1-3 -1 2-1 -1 0 1 11 1 6 6 3 0-3 0-3 -8-10 -9-5 -6-1 -9-4 -7-3 -8-4 -2-4 -3 0-1 Vakka-Suomen -13-13 -10-18 -18-16 -12-9 -26-17 -20-18 -19-13 -16-9 -11-9 -23-11 -13-10 -15-12 -6-6 -3 0-1 0-3 6 4 2 3-5 2 5 4 6 3-2 -2-4 -3-3 -1 0 0-1 0 3 3 4 2 2 0 2 Loi maan -14-10 -15-21 -22-18 -7-9 -16-15 -15-5 -4-7 -11-15 -9-13 -22-12 -12-1 -5-9 -4-4 -1-2 -7-4 -2-1 0-2 -3-4 -4-1 -3-1 1-3 -6-6 -4-3 -6-4 -6-8 -2-3 -1-2 -4-3 -2 0 Kaakkoi s-satakunnan -21-16 -19-19 -22-20 -8-14 -24-22 -18-21 -20-19 -19-17 -17-16 -22-14 -16-16 -9-7 -7-5 -2-3 -1-1 0-3 -2-4 -2-5 -3-2 -4-3 1 0-5 -5-9 -8-5 -9-10 -5-8 -5-6 -7-5 -10-6 -4 Pohj oi s-satakunnan -10-13 -8-14 -9-5 -4-2 -9-12 -10-15 -2-5 -5 4-3 -2 2 4 10 11 5-1 1-1 -1 5-1 2 5 7 0 2-2 -1 0 3 2 0 3 3-3 -4-4 -5-4 -8-3 -2-4 -1 4-1 1 2 0-2 For ssan -18-14 -15-18 -16-6 -5-7 -23-22 -8-4 -16-24 -18-12 -7-13 -25-8 -12-11 -9-6 -14-9 -10-6 -7 0 10 5-1 3 6 5 12 15 13 10 3 4 3 4-1 -1 3-1 -7-4 4 9 11 13 6 9 2 7 Kaakkois-Pirkanmaan -8-12 -4-17 -10-11 -11-7 -19-15 -4-22 -7-12 -13-6 -9-15 -26-20 -15-13 -4-17 -3-7 -6-4 3-2 4 0 4 3 4 1 2 7 0-1 -1-1 -5-11 -1-2 -1 4 8-2 -2 2 8 0 0 9 8-4 Itä-Pi r kanmaan -8-7 -11-10 -10-4 -9-11 -11-2 -13-9 -7-11 -11-8 -9-12 -15-6 3 17 2-2 -8-7 -1-1 9-1 -4-10 -11-8 -5-16 -12-9 -11-10 -4-5 -14-3 -2-9 -13-2 1-9 -16-5 -7-7 -4-4 -7-6 Koillis-Pirkanmaan -11-11 -17-20 -25-14 -7-13 -18-21 -21-16 -15-15 -17-16 -11-20 -27-12 -14-14 -10-12 -6-7 0 2 1-4 -4 0-7 -4-4 -4-2 1-2 -4 0 2-6 -5-6 -4 0-10 -9-7 -3-5 2-2 -2-6 -1 2 Pohj oi s-pi r kanmaan -10-7 -8-16 -14-11 3-10 -7-16 -14-14 -8-6 -12-3 -11-5 -10-11 -8-12 -10-8 -6-4 -1-3 1 1 2-6 -2-6 5-5 -3-3 3 3 0-2 -4-5 -6-2 -3-7 -13-6 -2 2 1 2 1 4-1 1 Lounai s-pi r kanmaan -17-10 -11-14 -19-9 -9-9 -14-19 -12-5 -8-10 -15-18 -13-13 -15-12 -6-6 -7-4 0-3 -2-1 0-4 -3 1-2 -4 1 2 1 1 3-1 0 2-1 -4-5 -1-3 -1-4 0-3 0 2-1 -3 0 2 5 Luotei s-pi r kanmaan -7-3 -7-5 -10-5 -6-6 7 5-9 -8-2 -6-8 -8-6 -10-1 4-5 0-2 -7 4-2 0-4 -2-2 -7 3 1-1 1 1 4 7 4-1 0-2 -4-8 -9-6 -6-8 -8-6 1-1 2-3 -4 4-2 -5 Heinolan -21-11 -19-20 -22-20 -19-17 -31-29 -8-12 -19-24 -12-22 -20-22 -28-17 -18-16 -19-16 -13-9 -12-15 -11-8 -7-8 -8-5 -1-11 -9-4 -5-3 -9-3 -15-13 -9-7 -9-3 -17-1 -5-4 -4 3 0 2 2-8 Kär ki kunti en -18-17 -19-18 -17-16 -16-20 -29-24 -25-31 -19-23 -23-19 -19-20 -40-26 -27-25 -11-12 -10-2 -4-8 -5-5 -7-5 -1-7 -6-9 -5-5 0-4 -3-1 -7-7 -10-5 -12-4 -10-6 -6-3 -1-2 -2-7 -9-8 Juvan 0-2 -8-7 -5-6 -6-7 -3-14 -7-6 -7-8 -12-7 -12-15 -25-17 -15-9 -5-5 1 0 0 1-1 1 0 2-3 -4 0-3 -4-1 -2-2 -2-4 -6-13 -4-8 -11-11 -10-8 -11-6 -5-2 -6-8 -3-2 Pi eksämäen -12-12 -15-19 -16-18 -13-13 -19-23 -20-19 -17-18 -18-16 -16-22 -38-20 -21-16 -16-7 -4-5 -3-4 -3-2 1-1 0-5 -4-5 -6-3 -2-2 0-2 -4-5 -5-9 -10-8 -11-10 -6-6 -2-6 -3-2 -2-5 Ylä-Savon -15-11 -13-19 -20-17 -14-13 -25-25 -26-25 -22-19 -21-19 -11-20 -39-26 -24-27 -20-16 -13-4 -5-10 -10-11 -5-8 -6-12 -8-11 -8-6 -8-4 0-5 -8-8 -8-8 -13-13 -10-10 -8-2 -2 1-3 -5-5 -2 Koillis-Savon -6-8 -5-13 -12-16 -10-10 -20-23 -26-24 -22-18 -24-20 -16-20 -36-22 -23-19 -13-4 -9-6 -3-8 -5-1 0-3 -3-5 -3-3 -6 0 4 6 1-1 -4-7 -5-5 -8-10 -11-7 -6-2 7-5 -2 0-6 2 Si s ä-sav on -12-5 -2-21 -16-16 -11-15 -27-33 -32-33 -31-24 -23-11 2-17 -28-26 -25-19 -11-13 -16-9 -7-7 -11-5 -13-11 -11-14 2-19 -6 2-1 -3-11 -5-5 -8-6 -14-9 -14-11 -9-7 -7-5 -2-2 -1-10 -3 Outokummun -8-14 -6-16 -18-19 -15-18 -29-34 -32-22 -22-27 -27-28 -21-35 -58-43 -36-40 -42-26 -11-5 -12-15 -6-11 -2-3 -7-6 -11-10 -15-6 -2-4 -2 3 1-6 -16-8 -17-19 -13-20 -8-7 -9-7 -3-8 -10 2 Ilomantsin -17-11 -15-16 -23-17 -13-12 -27-30 -23-26 -18-22 -15-19 -17-21 -38-20 -24-19 -8-5 -6-7 -3-5 -5 1-1 -6-4 -6-4 -7-7 -4-5 -4-4 -3-3 -10-11 -7-6 -9-7 -11-9 -11-6 -6-9 -7-10 -7 Keski-Kar jalan -6-6 -9-11 -14-16 -7-13 -24-25 -23-25 -25-23 -22-28 -21-26 -54-27 -25-22 -11-8 -6-5 -3-5 -5-6 -5-3 -8-6 -8-9 -12-6 -6-2 -2-4 -9-10 -14-12 -14-13 -10-9 -13-10 -10-13 -11-10 -8-2 Pi el i sen Kar j al an -7-12 -14-15 -17-19 -11-16 -20-20 -12-22 -16-21 -14-21 -12-19 -32-18 -18-13 -19-12 -11-8 -7-10 -8 3 0 1-2 -8 0-1 1 10 0 7-3 0-3 -3-4 -4-4 -5-11 -3-2 1 2 3 0-4 4 4 Kaakkoisen Keski-Suomen -4-8 -3-3 -11-14 -8-11 -12-11 -11-14 -10-11 -15-8 -11-19 -29-22 -16-18 -11-13 -11-3 -2-2 -6 0 1 0 3-7 1-3 -3-4 2 3-2 -2-7 -6-3 0-6 -4-2 -8-9 -5-5 1-3 8 4 2 Keur uun -10-5 -10-7 -9-8 -12-11 -11-15 -18-22 -19-21 -15-17 -19-28 -40-23 -21-20 -18-7 -10-4 -6-4 -1 4 4 0-6 -8-3 -3-5 -1 5-4 -3-1 -6-9 -4-10 -10-6 -10-13 -8-7 -10-8 -6-9 -5-4 Saar i j är ven -2-4 -2-10 -16-10 -1-8 -17-23 -30-26 -26-28 -19-20 -19-38 -57-21 -21-21 -19-20 -9-11 -2-10 -6-1 1 2-5 -5-5 -11-7 -10 2-3 -1-6 -7-8 -9-5 -15-5 -13-13 -12-10 -6-7 -5-4 -5-12 Vi i tasaar en -13-12 -12-19 -23-18 -9-15 -22-14 -21-15 -13-13 -10-14 -6-21 -28-18 -15-13 -15-9 -3-1 2 2 2 4 4 1-4 -6-5 -4-2 -6-4 1-2 0-8 -11-9 -8-12 -7-10 -9-5 -3-2 -6-4 -2-5 -7 Suupohj an -17-13 -13-18 -21-23 -11-15 -21-18 -17-13 -15-12 -14-11 -15-21 -23-18 -11-10 -16-4 -1-2 -1-7 -1-1 -2 0-3 -3 0-8 -7-5 -3-4 -3-2 -4-10 -6-10 -11-5 -9-9 -1 0-5 -2-3 1-10 -6 Etel äi sten Sei nänaapur i en -14-9 -16-14 -19-18 -8-11 -13-14 -11-14 -14-14 -15-7 -14-17 -29-20 -14-16 -18-8 -6-2 -3-3 2 2 3-1 -2-4 -5-6 -5-1 -2-3 -1-5 -7-9 -10-6 -5-10 -6-10 -9-5 -4-6 -5-7 -10-7 Kuusiokuntien -15-13 -13-11 -16-16 -10-10 -14-11 -9-14 -14-10 -14-12 -12-15 -25-9 -8-11 -12-10 -5-3 0-3 -2-3 0 4-3 -2-2 0-5 -2 0-2 -1-1 -4-7 -7-8 -4-4 -11-8 -3-1 -1-4 -4 0-4 -2 Här mänmaan -19-15 -10-13 -18-16 -14-11 -18-20 -17-16 -16-16 -15-16 -22-24 -35-16 -14-13 -18-8 -3 0 0 2-3 4 3 3-2 -1-3 -3-2 0-2 -2-1 -3-6 -8-8 -11-10 -10-12 -14-11 -8-4 -8-12 -8-8 -4 Jär vi seudun -7-11 -6-5 -5-4 -4-4 -5-7 -14-8 -5-6 -10-6 -5-6 -7 4 8 5 1-2 15 2-4 -7 1-1 1 0-3 -2-4 -6-2 -4-4 -2-2 -6-5 -4-4 -9-8 -6-4 -7 1-4 -3-5 -3-1 3 0 Sydöster bottens kustr egi o -13-10 -14-19 -20-24 -10-17 -23-19 -14-25 -21-20 -20-24 -16-26 -45-19 -22-20 -16-15 0 0 2 4 2 1 4 0-2 1-1 -2-7 -5-5 -5 1-6 -8-9 -12-12 -10-19 -14-15 -11-6 -12-5 -12-10 -9-12 Kaustisen -11-15 -23-29 -22-23 -11-24 -31-18 -16-21 -30-17 -28-20 -21-30 -43-28 -39-22 -37-20 -10-10 -2-4 -1 15 1 2-1 -9-8 -7-12 -9-11 -6-14 -1-9 -17-12 -15-19 -8-19 -11-12 -12-18 -6-18 -17-21 -15 Si i kal atvan -11-8 -15-18 -20-21 -12-15 -17-13 -14-20 -17-16 -15-23 -17-21 -43-20 -16-17 -10-6 -7-3 -6-4 -2 4 1 0-3 -5-3 -5-2 -8-4 0-1 -3-9 -9-12 -11-12 -17-12 -13-14 -9-9 -8-7 -6-7 -9 Ni val a-haapaj är ven -14-12 -11-14 -20-19 -10-15 -15-17 -17-15 -15-16 -10-10 -12-15 -30-14 -10-11 -9-1 2-3 -2-3 2 9 2 3-3 -3-3 -4-3 0-1 3-2 -2-5 -8-8 -7-10 -3-10 -7-6 -4 0-4 -2-3 -1-6 Ylivieskan -4-3 -13-5 -9-10 -5-7 -5-8 -9-12 -11-12 -14-20 -22-39 -45-17 -25-29 -19-21 -15-9 -10-16 -12-1 -2-1 -11-11 -8-13 -9-1 -3-2 -2-2 -5-9 -10-17 -18-21 -14-11 -9-12 -12-11 -10-7 -9-8 Koillismaan -8 3 4-4 -4-3 -4-4 -12-17 -21-18 -10-16 -15-19 -16-24 -47-24 -24-22 -12-12 -16-1 -1-12 -15-8 -7-9 -16-16 -10-14 -14-12 -7-8 -6-4 -11-12 -14-17 -22-16 -16-19 -13-8 -11-10 -13-11 -11-9 Kehys-Kai nuun -12-5 -4-3 -4-1 -4-10 -1-4 -18-13 -12-13 -14-34 -32-25 -41-15 -24-21 -33-24 -22-16 -7-12 -9 2-1 2-9 -6-6 -17-17 -12-5 -5-3 -3-15 -18-15 -16-16 -19-17 -25-5 -1-5 -8-13 -23-12 -7 Tor niolaakson -1-4 1-7 -9-10 -8-5 -7-7 -6-6 3-1 -9-20 -21-34 -56-17 -24-23 -20-22 -16-10 -12-15 -14-6 -1-9 -8-17 -12-17 -13-12 -10-9 -7-7 -14-13 -14-18 -26-23 -23-25 -14-11 -17-14 -13-15 -12-8 Koillis-Lapin -10-6 -2-4 -5-3 -3-1 -2-1 -6-4 -8-6 -9-13 -17-22 -38-18 -12-16 -15-6 -13-7 -11-11 -11-7 4 4-3 -10-6 -13-9 -4-3 -2-3 -5-14 -16-18 -13-15 -17-16 -7-1 0-1 -3 0 2 10 5 T untur i -Lapi n -2-1 0 2 1 4-3 -6 2 2 12 6 15-16 -14-15 -2-15 -45-19 -17-11 -18-11 -5-8 -7-4 -2 4 6 1-3 -7-1 -4-3 -7 2 4 2-1 -3-5 -15-13 -24-19 -15-18 -11-9 -6-9 -9-10 -11-4 Pohj oi s-lapi n

1960-luku 2000-luku Vähintään kaupunkitason keskukset LTT:n tutkimuksessa Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmästä 1966/67 (Palomäki & Mikkonen 1999) Kaupunkiverkko 2000-luvulla (Kaupunkiverkkotutkimus 2006)

Työ, asuminen ja palvelut eri projekteissa alkutuotantovaltainen työ asuminen palvelut teollisuusvaltainen palveluvaltainen verkostomainen

Nettomuutto kaupunkiseutujen kärki- ja kehyskuntiin 1952-2005 -15000-10000 -5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 kärki yhteensä kehys yhteensä

Oulu ja Oulun seutu 2500 2000 Oulu Oulun kehys 1500 1000 500 0-500 -1000-1500

Pendelöinti Ouluun 1990 1995 2000 2005 564 Oulu 90,1 88,0 86,2 84,3 255 Kiiminki 56,3 56,1 57,8 59,6 567 Oulunsalo 53,4 51,5 52,0 55,3 244 Kempele 47,3 45,8 48,3 51,9 084 Haukipudas 40,9 39,6 44,8 49,0 425 Liminka 26,8 27,8 34,2 39,2 973 Ylikiiminki 28,0 30,4 34,1 36,7 494 Muhos 17,8 26,3 30,2 31,9 859 Tyrnävä 19,5 23,3 27,8 31,2 139 Ii 16,0 16,9 23,1 29,0 436 Lumijoki 16,4 15,2 23,2 25,1 072 Hailuoto 14,8 17,4 20,7 24,9 972 Yli-Ii 14,7 15,4 18,1 24,9

Vastapendelöinti Oulusta 1990 1995 2000 2005 564 Oulu 74,6 74,0 71,6 69,1 255 Kiiminki 9 11,7 17,3 20,7 567 Oulunsalo 16,5 19,7 29,8 29,6 244 Kempele 19,4 28,7 26,4 27,7 084 Haukipudas 14,6 18,8 18,1 20,9 425 Liminka 5,9 8,5 11,2 15,6 973 Ylikiiminki 5,5 4,5 9,7 14,3 494 Muhos 7,8 7,4 10,2 17,3 859 Tyrnävä 4 5 6 10,3 139 Ii 3,4 5,4 7 11,4 436 Lumijoki 0,9 1,6 5,6 7 072 Hailuoto 4,8 5,4 4,3 5,7 972 Yli-Ii 1,6 3,6 6,1 5,9

Oulun KOKO-alue

Työssäkäyntialueet KOKO-alueiden työssäkäyntialueet määriteltiin nyt ensimmäistä kertaa paikkatietoperusteisesti ruutuneliökilometreihin perustuen sekä Kuvattu yhdyskuntarakennetta taajama- ja hajaasutusaluemäärittelyineen.

Seudullisuuden aallot 1. aalto 70-80 -luvut: muuttoliikkeen seudullistuminen 2. aalto 90-luku: seudullisuuden käytännöllistyminen ja akatemisoituminen palveluiden käyttö ja tuotanto teorisointi 3. aalto 00-luku: seudullisen yhteistyön aktiivinen kehittäminen ja rakenteelliset muutokset (PARAS) 4. aalto 10-luku: seutujen verkostoitumista (alueellisesti, kansallisesti, kansainvälisesti)?

Innovaatioiden maantiede 1960-luku 2000-luku

Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne

Alueellisen kehittämisen logiikasta ja magiikasta

Alueiden kehittäminen - yleiset tavoitteet Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa Lähtökohtana alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva Erikoistuminen ja rajapinnat, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen sekä alueiden kesken että kansainvälisesti

Mistä rakentuu alueiden kilpailukyky Hard, Kovat tekijät infra: saavutettavuus, MAL elinkeinopolitiikan kärjet osaamisen terävä kärki Medium osaamisen laaja-alainen pohja, koulutus toimivat palvelut Soft, pehmeät tekijät valintojen tekemisen taito yhteistyökyky luottamus

Aluekehittämisen (pelkistetty) kokonaisuus TEM maakuntien ja ELYjen ohjaus kansalliset ohjelmat: OSKE ja KOKO EU -ohjelmat VM PARAS ALKU alueellistaminen Alueilla KOKO / OSKE Maakuntaohjelma / TOTSU ELY strategia-asiakirja

KILPAILUKYKYÄ ja KOHEESIOTA mutta missä suhteessa ja missä järjestyksessä?

Uuden kehittämisen logiikka Sumea Kokeileva Siedettävä epävarmuutta (JAVA skripti logiikka) Ilo ja Into ratkaisevat

Osataanko rakentaa konsepteja? Mukaillut lähteet: Nurmio (taivas group), Himanen (filosofi)

Aluekehityksen kuva

Mosaiikkimaantiede Työssäkäyntialueet kasvavat ja alueet laajenevat niin toiminnallisesti kuin strategisestikin. Paikallisesti kehityksen kuvassa voi kuitenkin olla suuriakin poikkeamia positiivisen kehityksen pesäkkeitä tai kurjistumisen taskuja.

Alueiden tyypittely Perustuu KOKO-alueen suurimman taajaman väkilukuun yli 15 000 asukasta = kaupunkimainen KOKOalue, muut maaseutumaisia Kaupunkiseutujen tyypittely kaupunkiverkkotutkimus 2006 mukainen Maaseutumaiset jaettu suuralueittain (Etelä- Länsi ja Itä-Pohjoinen)

Väestön kehitys aluetyypeittäin 1975-2009 150 140 130 120 110 100 90 1975 = 100 80 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 A Metropolialue B Monipuoliset yliopistoseudut KOKO MAA C Maakuntaveturit D Erikoistuneet teolliset seudut E Pienet aluekeskukset M1 Etelä- ja Länsi-Suomen maaseutualueet M2 Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueet

Väestön kehitys 2000-2009 Metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen kasvu heijastuu yhä laajemmalle alueelle Monet maakuntamoottorit hyvässä vireessä maaseutumaisilla alueilla haastavampi kuva, mutta myös positiivisia signaaleja

Väestön kehitys taajamatyypeittäin 2000-2009 kaupunkiseudun keskustaajamat kaupunkiseudun muut taajamat kaupunkiseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue maaseudun keskustaajamat maaseudun muut taajamat maaseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue muu haja-asutus 2009 2000 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000

Työpaikkojen kehitys aluetyypeittäin 1975-2007 150 140 130 120 110 100 90 80 1975 = 100 70 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2007 A Metropolialue B Monipuoliset yliopistoseudut KOKO MAA D Erikoistuneet teolliset seudut C Maakuntaveturit M2 Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueet E Pienet aluekeskukset M1 Etelä- ja Länsi-Suomen maaseutualueet

Työpaikkojen kehitys 2000-2007 Työpaikkoja syntynyt alueellisesti tasaisesti: kaupunkiseudut erottuvat edelleen moottoreina, mutta työpaikkoja syntynyt myös maaseudulla huom. 2008-2009 taantuma ei näy vielä datassa

Työpaikkojen kehitys taajamatyypeittäin 2000-2007 kaupunkiseudun keskustaajamat kaupunkiseudun muut taajamat kaupunkiseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue maaseudun keskustaajamat maaseudun muut taajamat maaseudun keskustaajamien läheinen haja-asutusalue muu haja-asutus 2007 2000 MANNER-SUOMI 0 250 000 500 000 750 000 1 000 000 1 250 000 1 500 000 1 750 000 2 000 000 2 250 000

Arvonlisäys aluetyypeittäin 1975-2007 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 1975 = 100 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2007 A Metropolialue B Monipuoliset yliopistoseudut KOKO MAA D Erikoistuneet teolliset seudut C Maakuntaveturit E Pienet aluekeskukset M2 Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueet M1 Etelä- ja Länsi-Suomen maaseutualueet

Datan kertomaa

Vapise Albania Vuonna 2009 taajamissa asui n. 83 % ja hajaasutusalueilla n. 17 % väestöstä. Puolet haja-asutuksesta on kaupunkiseutujen vaikutuspiirissä noin puolet maaseutumaisilla seuduilla asuvista suomalaisista asuu taajamissa. Sekä väestö että työpaikat keskittyvät taajamiin

Veturit vauhdissa, onhan vaunut matkassa? Metropolialue ja suuret kaupunkiseudut hyvässä vedossa, kehitys heijastuu myös kaupunkiseutujen lähialueille. Monet maakuntaveturit päässeet hyvään vauhtiin viimeisen vuosikymmenen aikana Myös muissa aluetyypeissä pirteitä alueita, ja makrolukujen alla myös positiivisen kehityksen pesäkkeitä Työpaikkoja syntynyt maantieteellisesti hyvin tasaisesti (huom. datassa ei näy taantuma), Viimeaikaiset aluekehityksen uutiset päälaellaan : pohjoisesta positiivisimpia signaaleja Keskeistä veturien ja muiden alueiden kytkentä, ei vetäminen eri suuntiin

Kauheus on katsojan silmässä 52 erikokoista aluetta -julkaisussa ei ole esitetty tiedon tulkintaa, mutta ei yhtä kokoa (OECD: One size does not fit all ), siksi 52 KOKOa On rakennettava sekä kilpailukykyä että koheesiota Toivottavasti antaa ymmärrystä isosta kuvasta ja tukee alueiden omaehtoista kehittämistä

Aluekehitys - tulevaisuuden näkymiä Hajakeskittymistä ja kaupunkiseutujen laajenemista Edellytykset tasapainoiselle kehitykselle ovat hyvät Ihmisten elämä verkostoituu monet paikat ovat tärkeitä Sesonkiluonteisuus vaikuttaa aluekehitykseen: viikko-suomi on erilainen kuin viikonloppu-suomi, kesä-suomi on erilainen kuin talvi-suomi Yhteiset haasteet yksilöidyt ratkaisut alueellisessa kehittämisessä Osaamisen siirtoon ja alueiden väliseen linkittymiseen panostetaan. Kaiken osaamisen ei tarvitse sijaita omalla alueella. Rakennemuutokset saattavat laukaista menestystarinoita Maaseutumaisemmilla seuduilla valtteina matkailu ja elämykset, kaivosteollisuus nousussa. Alueiden verkostoitumista ja vuorovaikutusta tuetaan - perifeerisyys määritellään nyt verkostoihin kuulumattomuudella