SUHDANNEKATSAUS Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Julkaisuvapaa 11.11.24 klo 11. 4/24 Kansainvälinen vahva talouskasvu on alkanut osoittaa merkkejä hidastumisesta. Suuntausta vahvistaa öljyn korkea hinta, joka heikentää kasvunäkymiä Yhdysvalloissa ja öljystä suuresti riippuvissa Aasian maissa; toisaalta tärkeä vientimaamme Venäjä lähinnä hyötyy öljyn kalleudesta. Yhdysvaltain talouskasvun perusta on pitkään ollut yksityinen kulutus, jonka kasvumahdollisuuksia kuitenkin haittaavat ostovoiman vaatimaton kehitys ja korkea velkaantuneisuus. Voimakkaimpana kasvu jatkuu edelleen Kiinassa ja Intiassa, kun taas euroalueella kotimaisen kysynnän laimeus ja euron kalleus pitävät näkymät vaisuina. Tilastojen tarkentuminen osoittaa Suomen talouden kasvaneen vuoden alussa ennakkotietoja nopeammin; nyt myös investoinnit näyttävät käynnistyneen parin vuoden supistumisen jälkeen. Talouskasvua pitkään ylläpitänyt yksityisen kulutuksen lisäys on tosin vaimenemassa 3 prosenttiin, kun kestokulutustavaroiden ostot ovat jo sivuuttaneet huippunsa. Vienti on vähitellen päässyt osalliseksi kansainvälisen kysynnän vahvasta imusta, joskin tärkeällä euroalueella kysyntä on lisääntynyt vain niukasti. Teollisuuden tuotantoodotukset ovat kohentuneet kuluvan vuoden aikana, ja etenkin matkapuhelinten tuotanto näyttää päässeen jälleen rivakkaan kasvuun. Kokonaistuotannon kasvu yltänee tänä vuonna 3,2 prosenttiin, hieman nopeammaksi kuin loppukesällä laaditussa arviossa ennustettiin. Kasvu on sikäli tasapainoista, että niin ulkomaankauppa kuin yksityinen kulutus ja investoinnit antavat siihen oman selvän osansa. Palveluelinkeinojen työvoimatarpeen kasvusta huolimatta työvoiman kysyntä jää kaikkiaan hieman pienemmäksi kuin viime vuonna, sillä työpaikat vähenevät edelleen alkutuotannossa, teollisuudessa ja rakennustoiminnassa. Työttömyysaste kuitenkin laskee, sillä myös työvoiman tarjonta on supistunut viime vuodesta. Valtiontalous on tänä vuonna kansantalouden tilinpidon termein tasapainossa, ja työeläkesektorin ansiosta koko julkinen talous yltää 2 prosentin ylijäämään suhteessa kokonaistuotantoon. Ensi vuonna talouskasvun odotetaan hieman hidastuvan, sillä tämänvuotinen poikkeuksellisen vahva kotitalouksien ostovoiman kasvu hidastuu ja yksityisen kulutuksen lisäys jää viime vuosiin nähden vaatimattomaksi. Viennin odotetaan lisääntyvän hieman nopeammin kuin tänä vuonna, paljolti metalliteollisuuden ja etenkin matkapuhelinviennin ansiosta. Investoinnit kotimaassa lisääntyvät ensi vuonnakin, mutta talousnäkymien epävarmuus hillitsee niiden kasvua, minkä lisäksi tuotantotoiminnan jatkuva kansainvälistyminen on omiaan suuntaamaan investointeja ulkomaille. Työpaikkojen määrän odotetaan kääntyvän nousuun palvelutuotannon jatkuvan kasvun myötä, ja työttömyysasteen ennakoidaan laskevan 8½ prosenttiin. Valtiontalous painuu jälleen alijäämäiseksi, mutta koko julkisen talouden ylijäämä pysyy edelleen euroalueen suurimpana. Ennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät toisaalta öljyn hintakehitykseen ja Yhdysvaltain vajeongelmiin sekä toisaalta sähköteknisen teollisuuden tuotantoon, joka keskeisesti riippuu uusien tuotteiden saamasta, vaikeasti ennustettavasta vastaanotosta kuluttajien keskuudessa; tältä osin ennusteriskit ovat sekä ylösettä alaspäin. Kansainväliset suhdanteet Kansainvälisessä taloudessa näyttäisi nopeimman kasvun vaihe olevan jo ohitettu, mutta maailmantuotannon ja kaupan uskotaan tänä vuonna yltävän viiden ja kahdeksan prosentin kasvuihin. Ensi vuoden näkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi, sillä niitä varjostavat niin Yhdysvaltain vajeet, ehkä pitkäänkin korkea öljyn hinta kuin ylikuumenemisen uhka
Kiinassa. Epävarmuuden lisääntyminen näkyy myös kuluttajien ja yritysten odotuksissa ja pörssikurssien heilahteluna. Ensi vuonna kasvun ennakoidaankin jälleen hidastuvan. Yhdysvaltain talous kasvoi tämä vuoden tammi- syyskuussa 4,5 % edellisvuodesta. Yritysten investoinnit ovat päässeet vauhtiin, mikä osittain johtuu kuluvalle vuodelle ajoittuvista verohelpotuksista. Myös kulutus on kasvanut edelleen, mutta velkaantuneisuus ja polttonesteiden korkea hinta rajoittavat kulutusmahdollisuuksia. Ilmeinen tarve muuttaa talouspolitiikan suuntaa voi lisäksi johtaa siihen, että kuluttaja lisäävät säästämistä. Yhdysvaltain talouden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 4 % ja ensi vuonna 2½ %. Aasian taloudet ovat Kiinan ja Intian vauhdittamina päässeet hyvään kasvuvauhtiin. Tämä näyttää auttavan myös Japania ulos pitkäaikaisesta taantumasta, joskaan viimeaikainen kehitys ei ole täysin vastannut odotuksia. Kohtuullisen kasvuvauhdin uskotaan jatkuvan Opec-maissa, Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Euroalueella kasvu niinikään nopeutui vuoden alkupuoliskolla. Kotimainen kysyntä ja etenkin investoinnit ovat kuitenkin kehittyneet toivottua heikommin, ja kasvu onkin perustunut pääosin vientiin. Kuluttajien käyttäytymisessä on eri jäsenmaiden kesken eroja, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta matalat reaalikorotkaan eivät ole kannustaneet lisäämään yksityistä kulutusta. Euroalueen tuotanto kasvanee tänä ja ensi vuonna kahden prosentin vauhtia. Koko 25 maan unioni päässee hieman korkeampiin kasvulukuihin. Ulkomaankauppa Maailmankaupan vilkastuminen alkoi kesällä näkyä Suomen vientimenestyksessä, ja tavaraviennin arvo kasvoi kesäkuukausina kymmeneksen. Yritysten suhdannenäkymät ovat myös syksyllä pysyneet valoisina, mutta ne viittaavat jo nopeimman kasvuvaiheen tasaantumiseen. Kuluva syksy on viennin osalta vilkasta aikaa, joskin laivojen vienti jää huomattavasti vuodentakaista pienemmäksi. Muilla metalliteollisuuden aloilla vienti on vahvassa kasvussa, ja myös paperiteollisuudessa viennin määrä on lisääntynyt. Viennin määrä kasvaa tänä vuonna kaikkiaan 3½ %. Paperien vientihinnat ovat elektroniikkateollisuuden tuotteiden tavoin jääneet vuodentakaista matalammiksi, mutta metallien ja kemiantuotteiden hintojen nousun vuoksi vientihinnat kohoavat keskimäärin puoli prosenttia. Ensi vuoden aikana viennin kasvu alkaa hidastua, mutta vuositasolla kasvu yltää kuitenkin 4 prosenttiin. Kasvu on vahvinta elektroniikkateollisuudessa, ja myös koneiden ja paperien vienti lisääntyy yhä. Laivavienti sen sijaan vähenee ensi vuoden aikana pohjalukemiinsa. Viime vuoden vilkas henkilöautotuonnin kasvu on tänä vuonna hidastunut, joten kulutustavaroiden tuonnin kasvu jää vuodentakaista pienemmäksi. Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonnin määrä on sitä vastoin alkanut lisääntyä teollisuustuotannon kohenemisen myötä. Tuonnin määrä lisääntyy tänä vuonna 2 %, ja tuontihinnat nousevat 3½ %. Kulutustavaroiden tuonnin kasvu hidastuu ensi vuonna edelleen, kun kotimaisen kulutuskysynnän kasvu vaimenee, mutta tuotannollisen tuontitarpeen voimistuminen nostaa tuonnin kasvun 2½ prosenttiin. Vaihtotaseen ylijäämää kertyy sekä tänä että ensi vuonna yli 7 mrd. euroa. Kulutus Yksityinen kulutus lisääntyi ripeästi alkuvuonna, mutta ennakkotietojen mukaan kasvu pysähtyi jo kevään lopulla. Kasvun notkahdus johtui ennen kaikkea autojen vaihdon kiivaimman tahdin päättymisestä. Kulutuksen kasvu näyttää hidastuneen yleisemminkin, mutta vilkkaan alkuvuoden ansiosta koko vuodelle odotetaan 3 prosentin lisäystä viime vuodesta. Kotitalouksien tulot ovat nousseet tuntuvasti, minkä taustalla ovat ansioiden nousun ohella tuloveronkevennykset sekä runsaat osinkotulot. Ostovoiman kasvua lisää myös hintojen nousun merkittävä hidastuminen viime vuodesta. Ensi vuonna kulutuksen kasvu palautuu pitemmän aikavälin keskimääräiselle tasolleen eli noin kahteen prosenttiin, kun kulutusta tilapäisesti lisänneiden veromuutosten vaikutus hiipuu ja kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu. Syitä ostovoiman kasvun hidastumiseen ovat inflaation nopeutuminen, pääomatulojen supistuminen tämän vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta, työllisyyden vaatimaton koheneminen ja eräiden veronluonteisten maksujen nousu. Kotitalouksien luottokanta on lisääntynyt parissa vuodessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, mikä lisää kotitalouksien yhteenlaskettuja korkomenoja varsin merkittävästi. Julkista kulutusta ylläpitävät lähinnä paikallishallinnon palvelumenot: vanhustenhuollon kehittäminen, sosiaalialan täydennyskoulutus ja palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto kotipalveluissa sekä lasten aamuja iltapäivätoiminta. Lisäksi esiopetuksen koulumatkaetu laajenee ensi vuonna koko vuoden kestäväksi.
Investoinnit Investointien määrä lisääntyy tänä vuonna arviolta 3½ %. Asuinrakennusinvestointien kasvu on nopeaa niin korjaustoiminnassa kuin uudisrakentamisessakin, sillä asuntojen kysyntä on pysynyt vilkkaana. Sen sijaan muut talonrakennusinvestoinnit vähenevät yhä, vaikka toimitilarakentamisen taantumavaihe onkin vähitellen hellittämässä. Kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat parin vuoden taantuman jälkeen lähinnä konekannan uusimisen ansiosta. Maa- ja vesirakennustoiminta lisääntyy tavanomaista nopeammin, sillä käynnissä on peruskunnostuksen ohella mittavia tieja ratahankkeita. Ensi vuonna investointien ennakoidaan lisääntyvän lähes yhtä nopeasti kuin tänä vuonna. Kasvun painopiste siirtynee kuitenkin toimitilarakennus- sekä kone- ja laiteinvestointeihin. Uusien asuntojen aloitukset vähenevät lievästi, mutta korjaustoiminnan ansiosta asuinrakennusinvestoinnit lisääntyvät kokonaisuudessaan vielä hieman. Maa- ja vesirakennustoiminnan investointinäkymät ovat yhä hyvät. Kokonaistuotanto Tuotannon kolmen viime vuoden keskimääräinen kasvuvauhti oli 2 %, vain puolet aiemman kolmivuotiskauden keskimääräisestä kasvusta. Kuluvana vuonna talouden aktiviteetti on kuitenkin lisääntynyt ripeämmin kuin lähimenneisyydessä. Kokonaistuotannon määrä oli alkuvuonna ennakkotietojen mukaan 3 % yli viime vuoden tason, ja erityisesti tuotannolliset investoinnit lisääntyivät kahden vuoden laskukauden jälkeen. Talouskasvu jatkui vilkkaana kesäkuukausinakin, ja etenkin vienti on vahvistunut ulkomaisen kysynnän jatkuessa vielä ripeänä. Kotimainen kulutuskysyntä on sitä vastoin alkanut osoittaa hiipumisen merkkejä, joten ulkomaisen nettokysynnän ja investointien kasvusysäys riittää nostamaan kokonaistuotannon kasvun tänä vuonna vain hieman runsaaseen 3 prosenttiin. Ensi vuonna talouskasvu vaimenee uudelleen, sillä kotimaisen kulutuksen lisäksi kansainvälisen talouden kehitys näyttää olevan jo hidastumassa, ja vientituotteidemme hintakilpailukyky kärsii keskeisten valuuttojen epäsuotuisasta kehityksestä. Talouskasvun heikkeneminen näyttäisi kuitenkin jäävän lieväksi, ja tuotannon taso nousee ensi vuonna yhä lähes 3 % tästä vuodesta. Kotimainen kysyntä muodostaa keskeisen kasvuperustan myös ensi vuonna. Työvoima Työvoiman kysyntä pienenee myös tänä vuonna yli 5 hengellä. Teollisuuden työpaikat vähenevät tuntuvasti jo toista vuotta, sillä toimintaa on viime vuosina siirretty merkittävästi ulkomaisiin tytäryhtiöihin; niissä työskentelee jo kolmannes teollisuuden kaikista työllisistä. Toisaalta palvelujen työpaikat lisääntyvät ja pysyvät rakentamisessakin lähes ennallaan kotimarkkinoiden vilkkauden ansiosta. Työllisyysaste alenee 67,1 prosenttiin. Kun työvoiman tarjonta supistuu keskimäärin 12 henkeä ja työttömien määrä pienenee 229 henkeen, keskimääräinen työttömyysaste alenee 8,8 prosenttiin. Työttömyys on suureksi osaksi rakenteellista. Vuonna 25 työllisten määrä kasvaa yli 1 henkeä, kun vakaana jatkuva talouskasvu lähes pysäyttää teollisuustyöpaikkojen vähenemisen ja lisää liike-elämää palvelevien toimintojen tarvetta. Myös julkisten palvelujen työpaikat lisääntyvät edelleen. Työllisyysaste nousee 67,3 prosenttiin. Työvoiman tarjonta lisääntyy alkavasta suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä huolimatta, sillä etenkin nuorten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työnsaantimahdollisuudet alkavat parantua. Työttömyysaste alenee 8,5 prosenttiin; kausitasoitettu työttömyysaste on vuoden 25 lopussa alle 8½ %. Alueelliset työttömyyserot kaventuvat hieman. Palkat ja hinnat Palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna nimellisesti 3½ % ja reaalisesti lähes saman verran. Palkkaliukumat ovat pysyneet vähäisinä. Työtuntien määrän lisääntymisen vuoksi palkkasumman kasvu kohoaa yli 4 prosenttiin. Vuoden 25 osalta on oletettu, että ansiotaso kohoaa suunnilleen tämänvuotista vauhtia, jolloin reaaliansioiden nousu hidastuisi 1½ prosenttiin. Kun työtuntien määrän odotetaan edelleen lisääntyvän, palkkasumma kasvanee suunnilleen saman verran kuin tänä vuonna. Inflaatio on pysynyt erittäin hitaana ja selvästi alle euroalueen keskitason. Kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli syyskuussa vain,4 %. Muun muassa raakaöljyn hintojen jyrkän kohoamisen vuoksi inflaatiovauhti nopeutunee loppuvuonna 1 prosentin tienoille. Vuonna 24 keskimäärin kuluttajahintaindeksi pysyy kuitenkin vielä lähes viimevuotisella tasolla. Kuluvana vuonna inflaatiota on merkittävästi hidastanut alkoholijuomien hintojen alentaminen. Kun tämän
vaikutus poistuu vuosi-inflaatiota osoittavista luvuista, kuluttajahintojen nousuvauhti voi jo alkuvuoden 25 aikana kohota 2 prosentin tuntumaan eli suunnilleen euroalueen keskitasolle. Rahoitusmarkkinat Inflaatio-odotusten hillitsemiseksi Yhdysvaltojen keskuspankki on kesästä lähtien useaan kertaan nostanut keskeistä ohjauskorkoaan sen poikkeuksellisen matalalta tasolta. Euroopan keskuspankki on pitänyt vastaavan korkonsa muuttumattomana noin puolentoista vuoden ajan. Korot euroalueella ovat pysytelleet alhaalla; Suomen kymmenen vuoden obligaatiokorko on liikkunut neljän prosentin tuntumassa viimeiset kaksi vuotta, ja lainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden Euribor on edelleen 2,5 prosentin alapuolella. Vielä keväällä arvioitiin yleisesti, että korot kääntyvät nousuun loppuvuodesta, mutta nousuodotukset ovat syksyn aikana siirtyneet ensi vuoden puolelle. Pankkien antolainauksen kasvu on nopeutunut vuodesta 21 lähtien ja on nyt runsaan 1 prosentin tasolla. Erityisen hyvin kaupaksi ovat käyneet asuntolainat kotitalouksille, ja niiden kanta lienee vuoden lopussa 16 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Tämän vuoden aikana pankkien antolainauksen kasvun kiihtyminen on pysähtynyt, mikä saattaa olla merkki siitä, että nopeimman kasvun aika osui tähän vuoteen. Julkinen talous Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä on pienentynyt jatkuvasti vuoden 2 jälkeen. Tänä vuonna ylijäämän heikkeneminen lähes pysähtyy, ja ylijäämä asettuu arviolta kahteen prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Ensi vuonna ylijäämäsuhde pysyy edelleen lähellä kahta prosenttia ja finanssipolitiikan kysyntävaikutus jää vähäiseksi. Suomen ylijäämäsuhde on EU-komission arvioiden mukaan yhä EU-maiden korkein. Verotuksen keventäminen hidastaa verotulojen kasvua tänä vuonna, mutta verotulot yhteensä kasvavat kuitenkin kolmisen prosenttia. Verotulojen ennakoidaan kasvavan suunnilleen yhtä paljon myös ensi vuonna, jos uusista verohelpotuksista ei tehdä päätöksiä. Kokonaisveroaste eli kaikkien verotulojen suhde kokonaistuotantoon pysyy vakaana vajaan 45 prosentin tasolla. Julkiset menot kasvavat kokonaistuotannon tahtiin, ja menoasteen pitkään jatkunut lasku on pysähtynyt. Julkisen sektorin velkaantuneisuus (EMU-velka/BKT) on alenevalla uralla. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 2 %. Verotulojen kasvua on hillinnyt ansiotuloverotuksen ja alkoholiverotuksen keventäminen. Valtion kokonaistulot lisääntyvät kuitenkin verotuloja nopeammin, lähes 3 % vuodessa. Tämän taustalla on lähinnä valtion saamien osinkojen poikkeuksellisen myönteinen kehitys. Ensi vuoden alusta voimaan tulevan yritysverouudistuksen yhteydessä sekä yhteisöveron että pääomatulojen verokantaa alennetaan, minkä seurauksena valtion verotulojen kasvu jää ensi vuonnakin vain noin 2 prosenttiin. Kokonaistulojen kasvu jää varsin vaatimattomaksi, kun tänä vuona kertaluonteisesti omaisuustuloja lisänneiden tekijöiden vaikutus poistuu. Valtion menojen kasvu painottuu tulonsiirtoihin. Kuntien valtionapuja kasvattaa tänä vuonna selvästi palvelutuotannon rahoituksen lisäksi veronkevennyskompensaatio. Valtion kokonaismenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti vajaa 4 % eli hieman tuloja nopeammin. Valtion talous on tänä vuonna varsin lähellä tasapainoa. Ensi vuonna valtion menojen kasvu hidastunee hieman. Korkomenojen pitkään jatkunut väheneminen lähes pysähtyy. Valtion talous painuu ensi vuonna lievästi alijäämäiseksi. Valtionvelka suhteessa kansantuotteeseen alenee sekä tänä että ensi vuonna. Kuntien talous jatkuu menopaineiden takia tiukkana ja lievästi alijäämäisenä. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä pysyy lähes ennallaan. Työttömyysvakuutusmaksuja joudutaan hieman nostamaan. Työeläkkeelle jäävien määrä saattaa tilapäisesti kasvaa ensi vuonna joustavan eläkeiän käyttöön ottamisen takia. Lisätietoja antavat: Finanssineuvos Eero Kallio, puh. 16 34865 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh. 16 33194 http://www.vm.fi/julkaisut/julkaisusarjat
Keskeiset ennusteluvut 23* 21 22* 23* 24** 25** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 143 1,1 2,3 2, 3,2 2,8 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 44,2 1,9 2,6 2, 2,7 Kokonaistarjonta 186,9 2,2 2,2 2,9 2,8 Tavaroiden ja palvelusten vienti 53 -,8 5,1 1,1 3,3 4,1 Kulutus 16 2, 2,2 3,5 2,5 1,9 yksityinen 75 1,8 1,5 4,3 3, 2,1 julkinen 32 2,4 3,8 1,6 1,4 1,5 Investoinnit 26 3,9-3,1-2,1 3,5 3, yksityiset 22 3,3-4,6-3, 4,2 3,6 julkiset 4 8,1 6,6 2,7 -,3 -,2 Varastojen muutos1) (ml. tilastollinen ero) 1 -,5 -,1,3,, Kokonaiskysyntä 186,9 2,2 2,2 2,9 2,8 kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero) 133 1,7,8 2,7 2,7 2,2 1) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä. 21 22* 23* 24** 25** Tehdasteollisuus, määrän muutos, % -,2 2,1,3 4,7 4,7 Työllisyysaste, % 67,7 67,7 67,3 67,1 67,3 Työttömyysaste, % 9,1 9,1 9, 8,8 8,5 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,6 1,6,9,2 1,8 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,5 3,5 4, 3,5 3,5 Vaihtotase, mrd. euroa 9,4 1,3 7,4 7,3 7,3 Vaihtotase, % BKT:sta 6,9 7,4 5,2 5, 4,7 Ulkomainen nettovelka, % BKT:sta 5,6 2, -8,2-2,6-7,3 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,3 3,3 2,4 2,1 2,6 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 1 v), % 5, 5, 4,1 4,2 4,4 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,2 5,1 51,1 5,9 5,8 Veroaste, % BKT:sta 45,8 45,8 44,8 44,4 44,4 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 5,2 4,3 2,1 2, 1,8 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 2, 1,4,2, -,5 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 43,8 42,6 45,6 44,6 43,4 Valtionvelka, % BKT:sta 45,6 42,4 44,4 43, 41,6 Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto
% 7 Bruttokansantuote määrän muutos, % 2 Kysyntä ja tarjonta 1995 = 1 Vienti 6 5 4 USA 18 16 Tuonti 3 2 Suomi 14 BKT 1 Euroalue 12 Kotimainen kysyntä 97 98 99 1 2* 3* 4** 5** 1 97 98 99 1 2* 3* 4** 5** 14 Työttömyysaste prosenttia 4 Inflaatio prosenttia Suomi 12 3 1 Euroalue 2 Euroalue 8 Suomi 1 6 97 98 99 1 2* 3* 4** 5** 97 98 99 1 2 3* 4** 5** Julkisyhteisön rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia 8 8 4 Sotu-rahastot 6 Valtionvelka -4 Valtio Paikallishallinto 4 2 EMU-velka -8 97 98 99 1 2 3* 4** 5** 97 98 99 1 2* 3* 4** 5**