H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Nro YSO/78/2009 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin Uudenkylän varaston ampumaradan toimintaa Orimattilan kaupungissa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Länsi-Suomen Huoltorykmentti PL 100 13131 HÄMEENLINNA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Uudenkylän varaston ampumarata Kuivannontie 294, 16280 KUIVANTO Terrikallio 560-404-2-96, omistaja Suomen valtio, hallinnoijat Metsähallitus ja Senaattikiinteistöt Toimialatunnus L7522 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin, 2 momentin kohdan 3 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 14 a mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 2 momentin mukaan. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 11.4.2006. Suoritemaksu 1 732,50 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland www.miljo.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A PL 29, 15141 Lahti www.ymparisto.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland www.miljo.fi/ham
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ampumaratatoiminnalla ei ole aikaisempia eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920), terveydenhoitolain (469/1965), ympäristölupamenettelylain (735/1991) tai ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annettuja lupia tai päätöksiä. Ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa sijoittuu Uudenkylän varaston ampumarata varaston suoja-alueen sisälle. Puolustusvoimien Kuivannon varastoalue on 244 hehtaaria. Alueelle ei ole suunnitteilla muuta käyttöä. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaavassa kohde on merkinnällä sv1, Puolustusvoimien Kuivannon varikon suoja-alue (Nastola) Puolustusvoimien Kuivannon varastoalue. Alueella liikkumista rajoitetaan räjähdysvaaran ja turvallisuussyiden takia. Suunnittelumääräys: Sotilasviranomaisille on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen pysyväisluontoisesta rakentamisesta alueelle. Alueella liikkumista valvotaan ja alue merkitään maastoon selvästi. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aluevarastolla on oma vedenottamo, jonne on ampumaradalta matkaa noin 800 metriä. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen (Kuivanto I-luokka, 0156005) on noin 1 900 metriä. Lähin vesistö, Sylvöjärvi, on noin 5 500 metrin etäisyydellä. Etäisyys lähimpään asutukseen on 360 metriä. Rataalueen päämaalaji on kallio. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Yleiskuvaus toiminnasta Länsi-Suomen Huoltorykmentti hakee Hämeen ympäristökeskukselta ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista lupaa Orimattilan kaupungissa Kuivannon kylässä Terrikallio -nimisellä tilalla RN:o 2:92 (kiinteistötunnus 560-404-2-96) sijaitsevalle Uudenkylän varaston ampumaradalle. Kyseessä on toiminta, jota on harjoitettu alueella 1990-luvulta lähtien. Uudenkylän varaston ampumarata sijaitsee varaston aidatulla alueella. Ampumarata on ollut puolustusvoimien ampumatoimintakäytössä vuodesta 1994. Ampumaradalla on suoritettu puolustusvoimien koulu- ja palvelusammuntoja. Uudenkylän varaston ampumarata on sotilas- ja siviilikäytössä ympärivuotisesti. Puolustusvoimien lisäksi merkittävin ratojen käyttäjä on poliisi. Ampumarataa voidaan käyttää ampumatoimintaan päivittäin. Ampumaradan käyttöön oikeutetut henkilöt ja yhteisöt voivat harjoittaa ampumatoimintaa aamusta aina ilta yhdeksään. Ampumaradan vartioinnista vastaa
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Länsi-Suomen Huoltorykmentin Uudenkylän varaston vartiosto. Radan käyttöä sunnuntai-aamuisin on rajoitettu. Ampumaradalle tulo on ohjattu Uudenkylän varaston pääportin kautta. Uudenkylän varaston ampumarata on puolustusvoimien toiminnalle välttämätön edellytys. Ampumaradan tarpeellisuuden perusteena ovat puolustusvoimien henkilöstön kenttäkelpoisuuden ylläpitomahdollisuuksien turvaaminen, puolustusvoimien ohjeiden mukaisten palvelusammuntojen toteuttaminen, kertaus- ym. harjoitusten toteuttamismahdollisuus, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukeminen sekä sodan ajan joukkojen perustamiseen liittyvät valmiudelliset asiat. Uudenkylän alueella ei ole muuta ampumatoimintaan vastaavalla tavalla soveltuvaa paikkaa. Myös poliisi käyttää ampumarataa virka-ammuntoihin ja ampumaharjoitteluun. Puolustusvoimat ja poliisi käyttävät nykyisin rataa kuukausittain virka- ja palvelusampumaharjoituksiin. Ratojen käyttö, käyttöajat, käyttäjät ja laukausmäärät Ampumaradalla on 6-paikkainen 25 m pistoolirata sekä 3-paikkainen 50 metrin pienoiskiväärirata. Jälkimmäinen rata ei sisälly tehtyyn ympäristömeluselvitykseen. Radalla ammutaan 9 mm pistoolilla. Ampujina on Puolustusvoimien henkilökunta, reserviläiset ja poliisi. Haulikkoradalla ammutaan paikallaan olevaa maalia ampumavallia vasten. Haulikkoradalla ei ammuta savikiekkoja. Pistooliradan koppi on takaa ja sivuilta umpinainen. Kopissa ei ole lisäseinäkkeitä. Radan vasemmalla sivulla on noin 2,5 metriä korkea valli (verrattuna kopin lattiatasoon). Maalin takana valli nousee noin 3,5 metrin korkuiseksi. Ampumapaikoilla on sääsuojaa tarjoavat ampumakatokset. Olemassa olevat katokset ovat hyvässä kunnossa. Ampumapaikkojen lukumäärä ja laukausmäärät radoittain: Rata Ampumapaikat (kpl) Laukauksia (kpl/a) Pistooli / 25 m 6 4 000 Pienoiskivääri / 50 m 3 2 000 Haulikko 1 200 Länsi-Suomen Huoltorykmentti on toimittanut Hämeen ympäristökeskukselle 27.2.2009 päivätyn Uudenkylän varaston ampumaradan vuotta 2008 koskevan ympäristötietojen vuosiraportin. Raportin mukaan pistooliradalla on ammuttu 2 250 laukausta ja 150 metrin kivääriradalla 2 000 laukausta. Ampumapäiviä on ollut 20. Radan normaalit käyttöajat: Rata Käyttäjä Käyttö arkisin Käyttö viikonloppuna klo vrk/kk klo vrk/kk Pistooli PV, poliisi 07-21 2-5 07-21 1-3 Pienoiskivääri PV, poliisi 07-21 2-5 07-21 1-3 Haulikko PV, poliisi 07-21 0,1-0,2
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Melu ja tärinä Ampumaradalla ei ole käymälää. Sade- ja sulamisvedet johdetaan maastoon (imeytyvät). Insinööritoimisto Akukon Oy on tehnyt Uudenkylän varaston ampumaradan ympäristömeluselvityksen 31.10.2005 (Akukon 2229-1). Selvityksessä ampumaradan ympäristömelun leviämistä arvioitiin yhteispohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallilla (uusin versio) ja lähimpien asuintalojen luona tehdyillä melutasomittauksilla. Melumittauksia tehtiin radalla kahdessa lähipisteessä ja ympäristössä viidessä kaukopisteessä. Lähipiste A sijaitsi vallin harjalla 14 metrin etäisyydellä aseesta ja noin 40 o kulmassa ampumasuuntaan nähden. Paikka valittiin edustamaan edeltä käsin arvioituna kriittisintä melun etenemissuuntaa kohti niitä asuintaloja, joiden luona arvioitiin esiintyvän suurimman melutason. Saadut tulokset sisältävät tiedon kokonaismelupäästöstä, mm. ampumakopin vaikutuksesta kyseiseen suuntaan nähden. Lähipiste B oli luodin lentoäänen mittauspiste. Siinä oli tarkoituksena kerätä mittaustietoja pistoolin yliääninopeudella lentävän luodin äänestä. Ampumaradan asemapiirros. Kuvassa näkyvät ympäristömeluselvitykseen sisältyvät lähimittauspiste A (perus- eli referenssipiste) ja B (erityinen luodin lentoäänen mittauspiste).
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Viisi kaukomittauspistettä sijoitettiin lähimpien asuintalojen lähelle. Luoteessa oli kaksi pistettä Kähärän tilan lähellä, lännessä kaksi pistettä Rajaniemen tilan lähellä ja lounaassa viides piste varastoalueen portin eteläpuolella. Pisteet 1, 3 ja 5 olivat varsin lähellä maantietä, jonka liikenne on suhteellisen vilkasta. Kaikissa pisteissä jouduttiin hylkäämään useita laukauksia, koska ohikulkevan auton ääni häiritsi mittausta tai peitti sen kokonaan. Radalla ammuttiin ensimmäisenä mittauspäivänä 10 sotilaspistoolin laukausta jokaista eri pisteissä kiertävää kaukomittausta kohti eli yhteensä 50 laukausta. Toisena päivänä laukauksia oli yhteensä 100 eli 20 laukausta per kaukopiste. Ensimmäisenä päivänä ammuttiin lisäksi Beretta -pistoolilla. Sillä saatuja tuloksia ei tässä kuvata tarkemmin, koska ase ei ole radalla tavallisesti käytettävä. Yleishavainto oli, että Beretta on kaikissa, sekä lähiettä kaukopisteissä n. 1 2 db hiljaisempi kuin vakiopistooli.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Tallenteiden jälkikäsittelyssä laukaukset jaettiin ensin puhtaisiin ja taustamelun (yleensä autojen melun) pilaamiin. Jälkimmäiset hylättiin jatkokäsittelystä. Seuraavaksi kaikille hyväksytyille laukauksille määriteltiin AI - enimmäisäänitaso L AImax ja A-äänialtistustaso L AE. Yksittäisten laukausten tuloksista laskettiin lopuksi tasojen aritmeettiset keskiarvot. Mittaustuloksista esitellään vain kaukopisteiden eri päivinä saatujen tulosten eroja. Sään eli tuulen suunnan erot tuottivat hyvinkin tuntuvia eroja kaukopisteissä havaittuihin äänitasoihin. Häiriöttömät kaukopistetulokset on esitetty seuraavassa (N puhtaiden häiriöttömien laukausten lukumäärä): mittaus 1, 19.9.2005 mittaus 2, 11.10.2005 piste N L AImax L AE N L AImax L AE 1 5 54 44 10 66 57 2 4 51 42 18 64 56 3 4 44 39 16 46 42 4 6 39 37 3 43 43 5 5 42 38 0 - - Laskentaa varten radasta ja sen ympäristöstä laadittiin kolmiulotteinen akustinen maastomalli. Se sisältää maaston muotojen lisäksi rakennukset, vallit ja muut esteet sekä kaikkien ääntä heijastavien tai absorboivien pintojen akustiset pehmeydet. Maastomalli muodostettiin radan asemapiirroksesta ja ympäröivän alueen peruskartasta sekä käyttäen lisäksi tukena ampumakopin, sen edustan ja vallien korkomittauksia sekä valokuvia. Ampumakopin perä- ja sivuseinät mallinnettiin heijastavina. Ampumakopin etuluukkuja/irtolevyjä ei kuitenkaan mallinnettu, koska laskentamalli ei tunne pystysuunnassa tapahtuvia heijastuksia eikä muuta kuin horisontin suuntaista suuntaavuutta. Katto merkittiin vaakasuoraksi esteeksi. Maanpinta kopin edustalla mallinnettiin akustisesti kovana, mikä tuotti paremman sovituksen lähipisteiden laskenta- ja mittaustulosten kesken. Varsinainen laskenta tehtiin tietokoneohjelmalla, joka muodostaa meluvyöhykkeet automaattisesti. Laskentaohjelma oli Datakustik CADNA/A 3.5, joka sisältää yleisen pohjoismaisen laskentamallin. Laskenta tehtiin käyttäen 2,5 x 2,5 m 2 suuruisia laskentaruutuja. Laskenta-alueen koko oli 2,0 x 2,0 km 2, joten laskentaruutuja oli 800 x 800 kpl. Laskentapisteet sijaitsivat tavalliseen tapaan 2 metrin korkeudella maanpinnasta. Lähipisteiden laskettuja ja mitattuja äänitasoja vertailtaessa ilmenee, että niiden välillä on systemaattinen, runsaan 5 db ero siten, että mittaustulokset ovat suurempia.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 AI-taso L AImax altistustaso L AE piste laskettu mitattu erotus laskettu mitattu erotus A ref 114 119-5,5 100 105-5,5 B lento 120 124-5,3 106 111-5,1 Selvää ja ilmeistä yhtä ainoaa syytä tähän ei voida nimetä. On luultavaa, että osatekijöitä ovat seuraavat kaksi: Luodin lentoääni, joka selittänee karkeasti puolet erosta. Toinen osuus lienee pistoolin lähellä olleiden irtolevyjen heijastus, jota ei voida mallintaa, koska mallit eivät sisällä mahdollisuutta pystysuunnassa tapahtuvalle heijastukselle eikä muulle kuin horisontin suuntaiselle suuntaavuudelle. Kaukopisteiden laskettuja ja mitattuja äänitasoja vertailtaessa ilmenee, että primäärisuureen, AI -enimmäisäänitason laskentatulokset ovatkin suurempia kuin mitatut tasot. Altistustason tulokset näyttävät sen sijaan varsin yhteneviltä tärkeimmissä pisteissä 1 ja 2, kuin myös pisteessä 3. AI-taso L AImax altistustaso L AE piste laskettkettu mitattu erotus las- mitattu erotus 1 70 66 +4,4 56 57-0,7 2 68 64 +4,4 55 56-1,6 3 55 46 +8,7 41 42-0,7 4 60 43 +17,2 46 43 +3,5 5 48 42 +6,0 34 38-3,9 Tässä tapauksessa selitys näyttäisi alustavasti jäävän arvailujen varaan. Kahden tärkeimmän pisteen, 1 ja 2, jälkimäisen mittauspäivän sää oli erittäin sopiva; niiden osalta sää ei tarjoa selitystä. Muiden pisteiden erot voitaisiin kuitata säästä, taustamelusta tai laskentakopin estevaikutuksen arvioinnista johtuviksi. Pisteet 4 ja 5 ovat mittauksiltaankin hyvin epävarmoja. Lisäksi ampumakopin vaimennuksen arviointi takaviistoon voi olla sangen epävarmaa ilman tarkempia vaimennusmittauksia. Selitys liittynee AI - painotetun enimmäisäänitason laskentaan liittyviin periaatteellisiin puutteisiin. Melun mahdollisten haittojen kannalta kaukopisteet 1 ja 2 ovat tärkeimmät, koska vain niissä ollaan lähellä nykyistä ampumaratamelun ohjearvoa L AImax 65 db. Rataa lähin eli piste 3 on edellisiä selvästi paremmin korkean mäen suojassa ja lisäksi suunta on edullisempi eli miltei ampumasuunnasta suoraan sivulle pain. Ympäristömeluselvityksessä on alustavasti päädytty arvioon, että ampumaratamelun laskentamalli yliennustaa AI -äänitasoa. Lisäksi pisteiden 1 ja 2 mittaus tehtiin suotuisissa sääoloissa. Näistä syistä katsotaan, että tässä selvityksessä on mittaustuloksia pidettävä ensisijaisina. Pisteissä ollaan juuri ohjearvon kohdalla, pisteen I tulos on 66 db eli 1 db yli ohjearvon ja pisteen 2 tulos on 64 db eli 1 db alle ohjearvon. Mittausten epävarmuus on
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 arviolta useita desibelejä. Koska lähimpien kohteiden tulokset ovat 1 db sisällä ohjearvosta, ei voida sanoa, täyttääkö melu ohjearvon vai ei. Ampumaratamelun laskentamallin tulokset osoittivat, että pahimmissa mahdollisen häiriön kohteissa melun AI -painotettu enimmäisäänitaso L AImax on 68 70 db. Vastaavien pisteiden AI -äänitason mittaustulokset olivat etenemiselle suotuisissa oloissa 64 66 db eli noin 4 db pienempiä. Tulosten tarkastelussa katsottiin, että mittaustulokset ovat luotettavampia, joten tällä perusteella asuintalojen luona melu on juuri ohjearvon 65 db tienoilla. Työn tulosten tarkastelussa muodostui käsitys, että ampumaratamelun laskentamalli laskisi käytetyn äänitasosuureen, AI -painotetun enimmäisäänitason L AImax epätarkasti. Laskentatulos olisi luotettavampi äänialtistustasolle L AE. Toiminnanharjoittaja ei ole suunnitellut radalle mitään erillisiä meluntorjuntatoimenpiteitä, koska radan käyttö on hyvin vähäistä. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnasta aiheutuvat hylsyt (numerotunnus 20 01 40), 10 15 kg/a, kerätään pois ja varastoidaan patruunalaatikoissa edelleen lähetystä varten. Pahvia (numerotunnus 15 01 01) syntyy noin 10 kg/a. Jätteen määrä on vähäinen ja se käsitellään yhdessä aluevaraston yhdyskuntajätteen (sekajäte numerotunnus 20 03 01) kanssa. Yhdyskuntajätteen määrä on noin 0,1 m 3 /vuosi. Maaperäpäästöt ja niiden estäminen Ympäristölupahakemuksen liitteenä toimitetun ampumaradan tietokortin mukaan vuosittainen lyijykuormitus on radoittain seuraava: Rata Lyijykuormitus (kg/a) Pistooli / 25 m 20 Pienoiskivääri / 50 m 4 Haulikko 4,8 Yhteensä 28,8 Vuotta 2008 koskevan raportin mukaan maaperään jääneen lyijyn määräksi on ilmoitettu pistooliradan osalta 11,25 kg ja pienoiskivääriradan osalta 10 kg. Lyijyä ei ole radoilta otettu talteen.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puolustusvoimien pääesikunta on vuonna 2004 antanut toimeksiannon ampumaratarakenteiden kehittämisestä. Ampumaratarakenteita kehitetään ottaen huomioon puolustusvoimien ampumaratatoiminnan erityispiirteet. Kehittämistoiminnassa huomioidaan myös ampumaratojen lyijyisten maiden kunnostustarvetta ja käsittelymenetelmiä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus maaperään Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 2005 teettänyt yleisselvityksen pistooli- ja kivääriampumaratojen raskasmetalleista (Raskasmetallien ympäristövaikutukset Puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla, Ramboll Finland Oy, 10.2.2005). Selvityksen mukaan puolustusvoimien kivääri- ja pistooliampumaradoilla on voimakkaasti kohonneita lyijypitoisuuksia taustavalleissa ja muualla ampumaradan eri osissa. Suurin osa lyijystä on taustavallin iskemäkohdissa osittain metallisena lyijynä luodeissa ja osittain sekundäärimineraaleinaan luotiromun pinnalla tai näistä liuenneena. Maaperäolosuhteille altistunut lyijy leviää syvyyssuunnassa jonkin verran. Selvityksessä havaittiin että lyijypitoisuudet laskivat alle vanhan SAMASE -raja-arvon viimeistään kolmen metrin syvyydellä iskemäkohdasta alaspäin. Ampumapaikkojen etupuolen pintamaassa olevat lyijy-, kupari- ja sinkkipitoisuudet ovat selvästi kohonneita. Ampumapaikalla ammunnan aikana ilmassa olevassa pölyssä on selvästi kohonnut lyijypitoisuus. Kohonneita lyijypitoisuuksia on ampumapaikkojen ja taustavallin välissä olevalla kenttäalueella ja erilaisissa välivalleissa. Sen sijaan sivuvallien pintamaa näyttäisi olevan puhdasta. Puolustusvoimat on ottanut vuonna 2003 Uudenkylän varastoalueelta maanäytteitä. Näytteistä on tutkittu raskasmetallipitoisuuksia (elohopea, kadmium, kupari, lyijy) ja räjähdejäämiä. Maanäytteitä otettiin 11 paikasta. Näytepisteet 3,4, 5 ja 12 olivat lähimpänä ampumarata-alueetta. Maanäytteet alittivat tutkittujen metallien osalta ohjearvot kaikilla näytteillä. Vaikutus pinta- ja pohjavesiin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen teettämän selvityksen yhteydessä (Raskasmetallien ympäristövaikutukset Puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla, Ramboll Finland Oy, 10.2.2005) tutkittiin viiden eri ampumarata-alueen pintavesinäytteiden raskasmetallipitoisuuksia 11 eri pisteestä, pääasiassa rata-alueilla sijaitsevista tai niiltä lähtevistä ojista. Ampumaratojen vaikutus näkyi joillakin tutkituilla rata-alueilla selvästi. Pintavesien happamuudella havaittiin olevan yhteyttä kohonneisiin pitoisuuksiin. Selvityksen yhteydessä tutkittiin lisäksi viiden eri ampumarataalueen pohjavesien lyijypitoisuuksia. Pohjavesinäytteitä otettiin 13 pohjavesiputkesta viideltä eri ampumarata-alueelta. Yhdelläkään radalla ei ha-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Melun vaikutukset vaittu lyijyn aiheuttamaa pohjaveden pilaantumista. Kaikissa näytteissä lyijypitoisuus oli alle määritysrajan, 0,001 mg/l. Selvityksen mukaan pohjavesien pilaantumisriski on vähäinen. Puolustusvoimat on ottanut vuonna 2003 Uudenkylän varastoalueelta pintavesinäytteitä. Näytteistä on tutkittu raskasmetallipitoisuuksia (elohopea, kadmium, kupari, lyijy). Vesinäytteitä otettiin yhteensä seitsemästä paikasta. Vesinäytteiden tulokset olivat alle määritysrajan. Insinööritoimisto Akukon Oy:n meluselvityksessä ampumaratamelun laskentamallin tulokset osoittivat, että pahimmissa mahdollisen häiriön kohteissa melun AI -painotettu enimmäisäänitaso on L AImax on 68 70 db. Vastaavien pisteiden AI -äänitason mittaustulokset olivat etenemiselle suotuisissa oloissa 64 66 db eli noin 4 db pienempiä. Tulosten tarkastelussa katsottiin, että mittaustulokset ovat luotettavampia, joten tällä perusteella asuintalojen luona melu on juuri ohjearvon 65 db tienoilla. Ympäristömeluselvityksen mukaan luultavasti Kähärän tilan alueella olevan kaikkein lähimmän asuintalon luona AI -äänitaso voi olla 1-2 db yli ohjearvon. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Luvan hakija on esittänyt hakemuksen yhteydessä tarkkailuohjelmaehdotuksen. Tarkkailujen ja seurannan tuloksista kootaan vuosiraportti, joka toimitetaan ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset, käyttäjät ja toiminta-ajat. Päästö- ja vaikutustarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla. Melupäästöjä seurataan radoittain päivittäisen ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Jos radoilla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, mitataan niiden vaikutus melutilanteeseen. Länsi-Suomen Huoltorykmentti vastaa melutilanteen seurannasta ja ilmoittamisesta Hämeen ympäristökeskukselle. Ampumaradan melusta aiheutuvat häiriöilmoitukset kootaan ampumaradan vuosiraporttiin.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty täydennyspyynnön perusteella 11.9.2008. Täydennys on samalla vastine lupahakemuksesta annettuihin lausuntoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Nastolan kunnan ja Orimattilan kaupungin ilmoitustauluilla 5.5. 3.6.2008 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Päijät-Hämeen Viikkouutiset - nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on 29.4.2008 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Orimattilan kaupunginvirastossa ja Nastolan kunnantalolla. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Ampumaradalla on suoritettu tarkastus 7.10.2008. Tarkastus- ja neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Orimattilan kaupunginhallitukselta, Orimattilan kaupungin ympäristölautakunnalta, Nastolan kunnanhallitukselta, Lahden seudun ympäristöpalveluilta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaalija terveysosastolta. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on esittänyt 19.5.2008 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Suoritetun meluselvityksen mukaan voitaneen ympäristölupa terveydelliseltä kannalta myöntää Uudenkylän varaston ampumaradalle. Koska melun ohjearvot kuitenkin ajoittain saattavat ylittyä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulisi, mahdollisten terveyshaittojen ja kohtuuttomien viihtyisyyshaittojen estämiseksi, ampuma-ajat rajata selkeästi ja määritellä yksiselitteisesti ympäristölupaehdoissa. Haulikkoradalle ei ole tehty meluselvitystä, mutta lupahakemuksen mukaisesti käytettynä sen merkitys lienee pieni. Riittävän meluntorjunnan lisäksi on lupaehdoissa varmistettava, että lyijyn kertyminen maaperään ja pohjaveteen estetään. Lahden seudun ympäristöpalvelut esittää 11.6.2008 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Ympäristölupahakemus on jonkin verran puutteellinen. Vaikka kyseessä on suhteellisen pieni ampumarata, tulisi hakemuksessa olla mm. rata-alueen asemapiirros, josta selviää alueen vallien korkeudet ja rakenteet (vallin materiaali, mahdolliset maaperän pilaantumisen ehkäisemisen suojatoimet jne), alueen mahdolliset pintavesiojat yms., lähimpien vedenottamoiden (talousvesikaivot, oma vedenottamo jne.) sijaintikartta.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Ampumarata-alueen maaperän pilaantuneisuutta ei ole ilmeisestikään tutkittu. Maaperän tila tulee selvittää ja luvanhakijan esittää keinot, millä lisäpilaantuminen estetään, ja toimien toteutusaikataulu. Ko. ampumaratatoiminnasta lähialueen asutukselle haittaa ja häiriötä aiheuttaa lähinnä ampumisesta muodostuva melu. Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ei radan ampumamelusta ole kuitenkaan koskaan valitettu. Em. ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettei ampumaradan melu häiritsisi lähiasutusta. Tehdyn meluselvityksen perusteella ampumarata aiheuttaa ainakin ajoittain ohjearvon ylityksen. Luvanhakija tulisikin velvoittaa selvittämään meluntorjuntatoimia radalla. Ympäristöluvassa tulee rajoittaa ampumaradan käyttöaikoja ainakin kesäviikonloppuina, pyhäpäivinä ja arkipyhinä. Orimattilan kaupunginhallitus toteaa 12.6.2008 saapuneessa lausunnossaan, että Orimattilan kaupungilla ei ole huomauttamista asiassa. Orimattilan ympäristölautakunta esittää 18.6.2008 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Ympäristölautakunta toteaa, että kyseessä on olemassa oleva toiminta. Ampumarata on ollut puolustusvoimien ampumatoimintakäytössä vuodesta 1994. Ampumaradalla on suoritettu puolustusvoimien koulu- ja palveluammuntoja. Ampumarata on sotilas- ja siviilikäytössä ympärivuotisesti. Puolustusvoimien lisäksi merkittävin ratoja käyttävä on poliisi. Käyttöajat ovat aamusta ilta yhdeksään ja sunnuntai-aamuisin käyttöä on rajoitettu. Ampumarata sisältää pienoiskivääriradan, pistooliradan ja haulikkoradan. Nykytietämyksen mukaan ampumarata-alue ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Yksiselitteiset ampuma-ajat on laadittava kohtuullisuusperiaatteen mukaisesti. Sunnuntait ja arkipyhät tulee pääsääntöisesti rauhoittaa ammunnalta. Lähimmissä erityisen häiriintyvissä kohteissa melu ei saa ylittää yleisiä ohjearvoja. Laukaisujen määrää on seurattava. Toiminnan kaikkia ympäristövaikutuksia on tarkkailtava säännöllisesti puolueettoman asiantuntijan kautta. Osallistuttava kaupungin järjestämään yleiseen melutilanteen ja pinta- /pohjavesiseurantaan. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto esittää 19.6.2008 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Hakemuksessa tai hakemuksen liitteenä olleissa asiakirjoissa ei ole ilmoitettu vaikutusalueella olevien terveydensuojelulain mukaisten kohteiden ja asuinrakennusten lukumäärää ja etäisyyttä ampumaradalta kohteisiin tai asuinrakennuksiin. Lääninhallitus pitää tältä osin hakemusta puutteellisena, koska nämä tiedot ovat oleellisia terveysvaikutusten arvioinnin kannalta.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 Talousvesi Hakemuksessa on mainittu, että ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Hakemuksessa ei ole mainittu onko alueella mahdollisesti käytössä olevia talousvesikaivoja. Lääninhallitus pitää hakemusta tältä osin puutteellisena. Lääninhallitus edellyttää, että vaikutusalueen käytössä olevat talousvesikaivot selvitetään ja samalla selvitetään ampumaradan vaikutus mahdollisien talousvesikaivojen laatuun ja määrään. Talousveden laatuvaatimuksista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa (461/2000 ja 401/2001). Melu Meluselvityksen perusteella laskentatulokset osoittivat, että pahimmassa mahdollisen häiriön kohteissa melun AI-painotettu enimmäisäänitaso L AImax on 68-70 db. Vastaavien pisteiden AI-äänitason mittaustulokset olivat äänen etenemiselle suotuisissa oloissa 64-66 db. Tulosten perusteella tarkastelussa katsottiin, että mittausolosuhteet ovat luotettavampia, joten tällä perusteella asuintalojen luona melu on juuri ohjearvon 65 db tienoilla. Melun etenemiseen vaikuttavat maasto, sääolot, esteet, rakenteet ja puusto. Mittauspisteessä melun enimmäisäänitasot voivat vaihdella hyvin paljon riippuen mm. mittausten aikana olevista olosuhteista. Uudenkylän aluevaraston ampumarataa koskevan ympäristömeluselvityksen mukaan melumittauksia on tehty vain kahtena päivänä. Lääninhallitus on sitä mieltä, että kahtena päivänä suoritetut melumittaukset eivät anna riittävää kuvaa ampumaradan meluvaikutuksista. Lääninhallituksen mukaan melumittauksia tulee vielä tehdä niissä kohteissa, joissa melutaso laskennan mukaan ylittää valtioneuvoston päätöksessä (53/1993) melulle asetetut raja-arvot. Melumittaukset tulee tehdä eri vuodenaikoina ja erilaisissa sääolosuhteissa. Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaisia raja-arvoja tulee pyrkiä noudattamaan. Mikäli ulkomelu ylittää päätöksessä annetut raja-arvot, melun terveydellisten haittavaikutusten kannalta tulee selvittää tai ainakin arvioida sisämelutaso niiden asuintalojen osalta, joiden kohdalla ulkomelu ylittää päiväajan ohjearvon. Mikäli sisämelutasot ylittävät niille asumisterveysohjeessa (sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003) annetut ohjearvot, tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sisämelutasot saadaan ohjearvojen mukaiseksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 7.7.2008 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Länsi-Suomen Huoltorykmentti on todennut 11.9.2008 saapuneessa kirjeessä seuraavaa: Insinööritoimisto Akukon Oy on tehnyt Uudenkylän aluevaraston ampumaradan ympäristömeluselvityksen 31.10.2005 (Akukon 2229-1). Selvityksessä on ampumaradan ympäristömelun leviämistä arvioitu yhteispohjoismaisen ampumaratamelun laskentamallilla ja lähimpien asuintalojen luona tehdyillä melutasomittauksilla. Laskennan lähtöarvoina oli radalla käytetyn sotilaspistoolin (sotpist 9.00mm) melupäästö (pv 2002). Laskentamalli antaa mittaustuloksia suuremmat melutasot, koska se määrittää melun leviämisen suotuisissa sääolosuhteissa eikä ota huomioon sään aiheuttamaa vaihtelua. Siksi puolustusvoimien näkemyksen mukaan todelliset äänitasot määritetään ampumaratamelun mittausohjeen (YM 61/99) mukaan, koska mittausohje on ainut virallinen ohje ampumaratamelun äänitasojen määrittämiseen. Laskentamallin käytöstä ei ole annettu vastaavanlaista ohjetta. Ampumaradan melumittaukset tehtiin kahtena päivänä. Mittauksien tuloksia voidaan pitää riittävän suuntaa antavina, ottaen huomioon radan todelliset käyttömäärät. Ympäristömeluselvityksen mukaan mittaustulosten perusteella asuintalojen luona melutasot ovat enintään ohjearvon tasolla. Sisämelu kuuluu ympäristöterveydenhuollon piiriin, eikä sitä käsitellä ympäristöluvassa. Voidaan kuitenkin todeta, että nämä ampumaradan aiheuttamat äänitasot eivät ylitä sisämelun ohjearvoja, ottaen huomioon vielä sen, että ammuntaa ei suoriteta yöaikaan. Tämän vastineen yhteydessä Uudenkylän aluevaraston ampumaradan lupahakemusta täydennetään ampumaradan melualuekartalla. Melualueet on määrittänyt ympäristöteknikko Asko Parri Maavoimien Esikunnasta. Määritys on tehty meluselvityksen perusteella ja siinä esitetään alueiden rajaukset, joilla katsotaan 60, 65 ja 70 db (ALmax) - tason ylittyvän. Määrityksessä on arvioitu todellisen äänitason olevan noin viisi desibeliä laskennallista äänitasoa alempi. Lisäksi melualueet on esitetty yhtenäisinä selkeinä alueina, koska laskentamallin tuottama melun leviämisalue on hyvin epäyhtenäinen ja käytännössä vaikeasti todennettavissa. Uudenkylän ampumaradan melualueilla on asuntoja seuraavasti: yli 75 db LAlmax 0 kpl yli 70 db LAImax 0 kpl yli 65 db LAlmax 0 kpl yli 60 db LAlmax 3 kpl, joista 2 vakituista asuntoa ja 1 vapaa-ajan asunto.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Ottaen huomioon ampumaradan vähäisen käytön, ei ampumamelua voida pitää lähialueen asukkaille kohtuuttomana. Kiinteistörekisteritiedot melualueen asutuksesta on liitteenä. Vakituisten asuntojen etäisyys ampumaradasta on 700 ja 800 metriä. Vapaa-ajan asunto sijaitsee 600 metrin päässä radasta. Lähin kiinteistö sijaitsee 350 m päässä, mutta se jää melualueen ulkopuolelle, koska sijaitsee ampumasuuntaan nähden takaviistossa. Tässä yhteydessä Uudenkylän varaston ympäristölupaa täydennetään rata-alueen asemapiirroksella ja rakenteiden kuvauksella. Puolustusvoimat käyttää Uudenkylän ampumarataa pääsääntöisesti arkipäivisin 8-16 välisenä aikana. Puolustusvoimilla pitää kuitenkin olla mahdollisuus koulutuksellisten syiden vuoksi (esim. pimeäammunnat) poiketa edellä mainituista ajoita. Ohjeistuksen mukaan poikkeavista ammuntaajoista informoidaan lähialueiden asukkaita. Juhlapyhinä sekä joulu- ja juhannusaattona ampumaradan käyttö on kielletty. Uudenkylän varaston ampumaradan vaikutusalueella ei ole talousvesikaivoja. Varaston oma vedenottamo sijaitsee 800 metrin päässä. Maaperän pilaantuneisuusselvitystä ei Uudenkylä ampumaradalla ole tehty, koska rata ei sijaitse pohjavesialueella ja radan käyttö on vähäistä. Puolustusvoimat on kuitenkin tutkinut ampumaratojen lyijyn leviämistä ja raskasmetallien ympäristövaikutuksia useilla radoilla eripuolilla Suomea. (Hakemuksen liite 24.1; Raskasmetallien ympäristövaikutukset Puolustusvoimien pistooli ja kivääriampumaradoilla - yhteenvetoraportti, Puolustushallinnon rakennuslaitos, 10.2.2005) Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että puolustusvoimien kivääri- ja pistooliampumaradoilla on voimakkaasti kohonneita lyijypitoisuuksia erityisesti ratojen taustavalleissa. Suurin osa lyijystä on taustavallien iskemäkohdissa, jossa se on osittain metallisena lyijynä luodeissa, osittain sekundäärimineraaleina luotiromun pinnalla tai näistä liuenneena. Liuennut lyijy leviää syvyyssuunnassa jonkin verran, mutta tulosten perusteella voidaan olettaa, että lyijypitoisuus laskee alle raja-arvon viimeistään 3 m syvyydellä iskemäkohdasta alaspäin. Pintavesissä lyijy ja muut raskasmetallit leviävät ampumarata-alueita pinta-vesissä sekä liuenneena että kiintoainekseen tarttuneena. Uudenkylän ampumaradan osalta riski pintavesien osalta on pieni, koska alueen vaikutusalueella ei ole järviä, jokia eikä puroja. Uudenkylä varaston ampumaradalla ei ole välitöntä pilaantuneen maan puhdistustarvetta, koska rata tulee jatkossakin säilymään puolustusvoimien käytössä eikä radan aiheuttamat ympäristöriskit ole merkittäviä. Pilaantuneen maaperän kunnostustarve huomioidaan, mikäli alueella tehdään kunnostustöitä tai rata-alueen käyttötarkoitus muuttuu tulevaisuudessa. Puolustusvoimat on ottanut vuonna 2003 Uudenkylän varastoalueelta maa- ja pintavesinäytteitä. Näytteistä on tutkittu raskasmetallipitoisuuksia (elohopea, kadmium, kupari, lyijy) ja räjähdejäämiä. Vesinäytteitä otettiin yhteensä seitsemästä paikasta ja maanäytteitä 11 paikasta. Näytepisteet 3,4, 5 ja 12 olivat lähimpänä ampumarata-alueetta. Vesinäytteet olivat alle määritysrajan. Maanäytteet alittivat tutkittujen metallien osalta ohjearvot kaikilla
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 näytteillä. Tutkimustodistus näytetuloksista ja kartta näytepisteistä on toimitettu vastineen liitteenä. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Puolustusvoimien Länsi-Suomen Huoltorykmentin Orimattilan kaupungissa sijaitsevan Uudenkylän varaston ampumaradan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu 1. Ampumaratatoiminnan ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, että toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy eivät aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42, JäteL 6, 19, NaapL 4, 17 ) Melu ja meluntorjunta 2. Ampumaratatoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä tavoitteena on, että ampumaradan aiheuttama A-painotettu enimmäismelutaso impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä on asuinalueilla enintään 65 db ja lomaasumiseen käytettävillä alueilla enintään 60 db. Luvan saajan on esitettävä suunnitelma ampumaratojen melusuojausten parantamismahdollisuuksista ampumaratamelun vähentämiseksi. Suunnitelmaan on sisällettävä kuvaus rakenteista ja toimista toteuttamisaikatauluineen, joilla tavoitteeseen päästään. Meluntorjuntatoimenpiteiden toimivuus
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 on selvitytettävä melun laskentamallin avulla. Suunnitelma on toimitettava lupaviranomaiselle ja tiedoksi valvontaviranomaiselle 30.9.2010 mennessä. Suunnitelman perusteella lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä melun torjumiseksi. (YSL 4, 42, YSL 43, YSA 19, NaapL 17 ) 3. Ampumaradoilla on noudatettava ammunnassa seuraavia käyttöaikoja: maanantai-perjantai kello 8 21 lauantai kello 10 18 sunnuntai kello 12 18. Ammunta on kielletty juhlapyhinä, joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina. Normaaleista käyttöajoista voidaan perustelluista syistä (esim. pimeäammunnat) poiketa vuodessa enintään 12 erillisen tapahtuman aikana. Normaaleista käyttöajoista poikkeamisesta tulee ilmoittaa seitsemän vuorokautta ennen ammuntoja valvontaviranomaiselle sekä Orimattilan kaupungin ja Nastolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä lähiasutukselle riittäväksi katsottavassa laajuudessa. Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksessä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. (YSL 4, 42, NaapL 17 ) 4. Ampumaradan käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin niin, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia. Muuna kuin sallittuna käyttöaikana pääsy ampumarata-alueelle on estettävä. (YSL 43, YSA 19 ) 5. Luvan saajan on huolehdittava ampumaradan merkitsemisestä tai vartioinnista niin, etteivät sivulliset tai eläimet joudu ampumaradan vaara-alueelle eikä ammunnasta aiheudu näille vaaraa. (YSL 43, YSA 19 ) Jätehuolto 6. Ampumarata-alueen jätehuollossa on noudatettava Orimattilan kaupungin jätehuoltomääräyksiä sekä jätelakia. Jätteiden muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. (YSL 4, JäteL 6 ) 7. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Ongelmajätteet tulee viivyttelemättä toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on luvassa kyseinen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään neljän vuoden ajan. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa. Ongelmajätteet on varastoitava katetussa ja lukitussa ti-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 lassa. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla ja siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. (YSL 4, 7, 42, JäteL 6, JäteA 5, 6, VNp 659/1996) Paras käyttökelpoinen tekniikka 8. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. (YSL 4, 5, 7, 42, YSA 37 ) Maaperän- ja vesiensuojelu 9. Toiminnanharjoittajan on arvioitava kohdekohtaiseen riskitarkasteluun perustuen ampumaratojen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve valtioneuvoston asetuksen (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista mukaisesti. Arviointi on tehtävä soveltuvin osin ympäristöministeriön julkaiseman ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) mukaisesti riittävää asiantuntemusta käyttäen. Selvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on toimitettava tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2010. Selvitykseen on liitettävä suunnitelma mahdollisten jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta aikatauluineen. 10. Luotien iskemäkohdat on poistettava taustapenkoista. Maaperän pilaantuminen on estettävä teknisin toimenpitein. Selvitys iskemäkohtien poistamisesta ja pilaantumisen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä on toimitettava lupaviranomaiselle sekä tiedoksi valvontaviranomaiselle ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2010 mennessä. Jos selvityksen mukaiset toimenpiteet eivät ole riittävät, voi lupaviranomainen antaa lisämääräyksiä maaperän pilaantumisen estämiseksi. Ammutut lyijyluodit ja lyijyhaulit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa niitä. (4, 5, 7, JäteL 4 ) 11. Haulikkoammuntaa saa ampumaradalla harjoittaa vain paikallaan olevaa taustapenkkaa vasten asetettuun maaliin. (YSL 4, 7, 42, NaapL 17, JäteL 4 ja 6 ) 12. Kaikissa suojaustoimissa hakijan tulee varautua rakenteisiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen. Mahdollisten turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. Uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden ala-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 puolelle jää pilaantuneita maita. Jätemateriaalin tai pilaantuneen maaaineksen hyödyntämiseen maavallien rakenteessa tai muissa ampumaradan maarakenteissa on oltava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Alueen maa-ainesten käsittelystä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteitä valvontaviranomaiselle. Mikäli ampumaradoilla todennäköisesti haitta-aineita sisältävissä kohteissa (kuten taustavalleissa tai niiden läheisyydessä, ampumakentillä tai ampumapaikkojen ja näyttösuojien edustoilla) suoritetaan maa-ainesten siirtämistä tai vaihtamista esimerkiksi rakentamisen tai purkamisen yhteydessä, on maa-ainesten mahdolliset haittaaineet selvitettävä ennen töihin ryhtymistä ja maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava toimenpiteen kohteena olevan alueen osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista mukaisesti. Selvitys arvioinnista on toimitettava vähintään kolme kuukautta ennen maansiirtoja tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle. Pilaantunut ja lievästi pilaantunut maaperän aines tulee toimittaa paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseistä ainesta. (YSL 5, 7, 42, 77, JäteL 4, 6, 19, 51, 52, JäteA 8 ) Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 13. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 42, 81, YSA 30 ) 14. Toiminnan loputtua ampumarata-alue on kunnostettava. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään 12 kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. (YSL 42, 90, JäteL 6 ) Tarkkailu ja muu seuranta 15. Ampumaradalla on oltava nimetty ympäristönsuojeluvastaava. Ympäristönsuojeluvastaavan on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. (YSL 5, JäteL 51 ) 16. Radalla suoritettavien rakenteellisten tai toiminnallisten muutosten vaikutukset melutilanteeseen on mitattava. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ampumaratamelun mittausohjeen (61/1999) mukaisesti. Pohjavesien tarkkailu on tehtävä pohjaveden virtaussuuntaan nähden ampumaradan alapuolelle asennettavasta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteitä on otettava vuodesta 2010 lähtien vähintään kerran vuodessa. Näytteenotto on suoritettava ylivalumakaudella (kevät tai syksy). Näytteenoton laatu on turvattava esimerkiksi sertifioituja näytteenottajia käyttämällä.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 Pohjavedestä on tutkittava ph, happi, sähkönjohtavuus ja metallipitoisuudet (lyijy, antimoni, arseeni, kupari, sinkki, kromi, nikkeli). Määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laatujärjestelmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Pohjavesiputkesta on mitattava vesinäytteiden oton yhteydessä myös pohjaveden korkeus. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisäyksiä ja muutoksia tarkkailuohjelmaan. (YSL 5, 42, 83, 108, JäteL 4 ) 17. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi käyttäjien määrät radoittain, ammuntapäivien lukumäärät ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista (esim. kertausharjoituksista, kilpailuista), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä maaperään sekä jätteistä ja jätehuollosta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (YSL 5, 83, JäteL 51, 52, JäteA 22 ) 18. Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskukselle ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteina. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: laukausten määrät ampumaradoittain eriteltyinä ammuntapäivien lukumäärät ampumaradoittain eriteltyinä käytetyt aseet ja panokset ampumaradoittain eriteltyinä kertausharjoitukset, kilpailut ja muut poikkeustilanteet toimintaa koskevien valitusten lukumäärä radoilta talteen otetun lyijyn määrä ja jatkokäsittely toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämisja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristö-ministeriön asetuksessa (YmA 1129/2001) esiintyvää jaottelua. (YSL 83, JäteL 51, 52 )
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, on toiminnan katsottu täyttävän luvan myöntämisen lakimääräiset edellytykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Päätöksessä on annettu tarpeelliseksi katsotut toiminnan pilaantumisen ehkäisemistä varmentavat, valvontaa mahdollistavat ja valvontaa toteuttavat lupamääräykset. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43, 45 ja 46 ja YSA 19. Määräyksen antamisen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lupamääräyksen yhteydessä. Lupaa myönnettäessä on otettu huomioon alueen kaavamääräykset sekä ampumarataa ympäröivän alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Sijoituspaikka on maakuntakaavan mukainen. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ampumaratatoiminnan ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Määräys 1). Ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta melurasitusta. Ampumaradan aiheuttamista ympäristöhaitoista merkittävin on melu. Ampumaratamelu koetaan impulssimaisesta luonteestaan johtuen erityisen häiritseväksi ja sillä voi myös olla vaikutuksia ihmisen terveyteen. Hakemuksen liitteenä olevan meluselvityksen mukaan luultavasti Kähärän tilan alueella olevan kaikkein lähimmän asuintalon luona AI -äänitaso voi olla 1-2 db yli ohjearvon. Meluselvitykseen sisältyvän
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 22 laskentamallin tuloksien perusteella toiminnan arvioitiin aiheuttavan melun AI -painotettuna enimmäisäänitasona L AImax 68 70 db. Määräys melun enimmäistason tavoitearvoista perustuu valtioneuvoston päätökseen (53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Ympäristöministeriön asettaman ampumaratatyöryhmän mietinnön (Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 38/2006, Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä) kannanoton mukaan ohjearvot ovat luonteeltaan suosituksia, ja siksi niitä voidaan soveltaa joustavasti. Vanhoilla, olemassa olevilla ampumaradoilla ohjearvoja voitaisiin työryhmän kannanoton mukaan pitää tavoitearvoina, jonka saavuttamisen aikataulu ja toteuttamisen keinot tulisivat tapauskohtaisesti harkittaviksi lupamenettelyssä. Luvan saajalle on annettu siirtymäaikaa ohjearvojen saavuttamiseksi. Toiminnanharjoittajan velvollisuus on olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja selvittää toimenpiteet, joilla lupamääräyksen ohjearvot alittuvat ja ympäristöön aiheutuvat haitat pienentyvät. Ampuma-aikoja rajoitetaan asutukselle aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. Aikarajoitukset eivät kohtuuttomasti haittaa Uudenkylän varaston ampumaradan toimintaa. (Määräykset 2-3) Lupamääräykset 3-5 ovat tarpeen määräysten noudattamisen ja yleisen turvallisuuden kannalta. Jätteistä tai jätehuollosta ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteiden käsittelystä ei saa aiheutua haju- tai meluhaittaa eikä maaperän saastumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle toiminnolle ominaista haittaa. (Määräykset 6-7) Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa ympäristöhaittojen minimointia. (Määräys 8) Sekä maaperän että pohjaveden pilaaminen muodostavat ehdottoman luvanmyöntämisesteen. Luodeista ja hauleista peräisin oleva lyijy ja muut raskasmetallit aiheuttavat maaperän pilaantumista. Pitkällä aikavälillä maaperässä oleva lyijy ja muut raskasmetallit saattavat aiheuttaa myös pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Päätöksessä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toimittaessa maaperän pilaantuminen voidaan kuitenkin pääosin estää. Koska toiminta ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella,