Metsä Fibre Oy. Hakemus Rauman tehtaan toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi

Metsä Fibre Oy Hakemus Rauman tehtaan toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi

HAKEMUS 2 (76) SISÄLLYS 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT... 3 2. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT JA TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ... 4 3. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET SEKÄ TIEDOT ALUEEN KAAVOITUKSESTA JA MAANKÄYTÖSTÄ... 5 4. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA YLEISÖLLE TARKOITETTU TIISVISTELMÄ... 7 5. SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPURIT JA MAHDOLLISET MUUT ASIANOSAISET... 10 6. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU... 10 6.1. Vesistöt ja vedenlaatu... 12 6.2. Kalastus ja kalasto... 12 6.3. Ilmanlaatu ja ilmasto... 13 7. TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI... 14 7.1. Prosessin kuvaus... 15 8. RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET SEKÄ NIIDEN VARASTOINTI JA KULUTUS... 24 8.1. Puuraaka-aineen käyttö... 24 8.2. Polttoaineet... 24 8.3. Kemikaalit... 26 8.4. Veden käyttö... 29 9. VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI... 29 10. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT... 30 11. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 31 11.1. Päästöt vesistöön ja viemäriin sekä ympäristövaikutukset vesistöön ja sen käyttöön... 31 11.2. Päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun... 34 11.3. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset... 40 11.4. Melu, tärinä, pöly ja haju sekä niiden vaikutukset... 41 11.5. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön... 41 12. TUOTANTOPROSESSISSA SYNTYVÄT SIVUTUOTTEET, NIIDEN MÄÄRÄT, OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ... 41 13. SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN MÄÄRÄT JA OMINAISUUDET, JÄTTEIDEN VARASTOINTI SEKÄ EDELLEEN TOIMITTAMINEN... 46 14. YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET... 48 15. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ... 49 16. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA... 50 16.1. Yleiset BAT-päätelmät... 50 16.2. Sulfaattisellun valmistusprosessin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät... 57 16.3. Vertailu BAT-päästötasoihin... 61 17. ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA... 65 18. ARVIOPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA... 65 19. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 66 19.1. Käyttötarkkailu... 66 19.2. Päästötarkkailu... 66 19.3. Vaikutustarkkailu... 67 19.4. Mittaus- ja laskentamenetelmät sekä laadunvarmistus... 67 19.5. Raportointi... 68 20. VAHINKOARVIO JA KORVAUKSET... 68 21. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 69 21.1. Vesien johtaminen... 69 21.2. Ilmaan johdettavat päästöt... 70 21.3. Melu... 73 21.4. Sivutuotteet... 74 21.5. Tarkkailu ja raportointi... 74 21.6. Luvan voimassaoloaika... 75 22. HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT... 75 23. ALLEKIRJOITUKSET... 76

HAKEMUS 3 (76) TOIMINTA JOTA HAKEMUS KOSKEE Metsä Fibre Oy Rauman tehdas hakee toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Tarkistamisen perusteena on ympäristösuojelulain 80 mukainen tarkistaminen uusien päätelmien vuoksi. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 mukaisen tarkastelun parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen, minkä mukaan hakemus BAT-tarkasteluineen voidaan jättää 31.12.2015 mennessä. Ympäristöluvan tarkistushakemus koskee valkaistun sulfaattiselluloosan valmistusta ja teollisuuslaiturin toimintoja. Hakemus ei koske jätevesien käsittelyä eikä jätevesien johtamista mereen yhteispuhdistamolta, joiden osalta lupamääräysten tarkistamishakemus toimitetaan Metsä Fibre Oy:n ja UPM-Kymmene Oyj:n yhteisellä yhteispuhdistamon ympäristölupahakemuksella. 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Metsä Fibre Oy, Helsinki PL 30 02020 METSÄ Y-tunnus: 0791416-3 Kotipaikka: Helsinki Yhteyshenkilö: Anna Riikka Nickull, Ympäristöpäällikkö Metsä Group 44100 Äänekoski Puh.0505987381 e-mail: annariikka.nickull@metsagroup.com Pyydämme toimittamaan lupaa koskevat päätökset, ilmoitukset ja täydennyspyynnöt yllä mainitun yhteyshenkilön osoitteeseen ja mahdollisuuksien mukaan myös sähköisesti tiedoksi. Laskutusosoite: Metsä Fibre Oy Metsä Fibre Rauma PL 33 02020 METSÄ

HAKEMUS 4 (76) 2. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT JA TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ Laitoksen yhteystiedot Metsä Fibre Oy Rauman tehdas Maanpääntie 9 20101 Rauma Toimialatunnus: Massan valmistus C-17110 Työntekijämäärä: 121 työntekijää Yhteyshenkilö: Matti Lahtinen, alueympäristöpäällikkö Metsä Fibre Oy Rauman tehdas PL 295 20101 Rauma Puh. 050 3362226 email: matti.lahtinen@metsagroup.com Tiedot kiinteistöllä sijaitsevista laitoksista ja toiminnoista Sellutehdas toimii Selkämeren rannan tuntumassa Rauman kaupunkitaajaman lounaislaidalla sijaitsevan Rauman metsäteollisuuden teollisuusalueen eteläosassa. Tonttien kiinteistötunnukset ja niillä sijaitsevat toiminnot on lueteltu taulukossa 1. Kartta tehdasalueesta tonttijakoineen ja kiinteistöllä sijaitsevat laitokset ovat liitteessä 1 ja 2. Taulukko 1. Kiinteistöjen tiedot ja niillä toimivat laitokset. Toiminto Kiinteistötunnus Kiinteistön omistaja Sellutehdas,teollisuuslaituri ja jäteveden puhdistamo, AGA happilaitos 684-4-421-46, 684-4-421-47 Metsä Fibre Oy Integraatissa toimii lisäksi: - UPM-Kymmene Oyj:n paperitehdas, - UPM-Kymmene Oyj:n raakavesilaitos - Metsäteollisuusintegraatin yhteinen jäteveden yhteispuhdistamo - Rauman Biovoima Oy - UPM Raumacell revinnäismassatehdas - UPM-Kymmene Oyj teollisuuslaituri - Forchem Oy mäntyöljyjalostamo - Oy AGA Ab happilaitos Lisäksi alueella toimii nykyisin vakituisesti seuraavat yhteistyökumppanit: - Mittaportti Oy, Puun vastaanotto ja tarkastus - Mantsinen Group ltd oy, puukenttä toiminnot - Botnia Mill Service, kunnossapito - Caverion, kunnossapito - Delete, jätehuolto - Tehdasruokala

HAKEMUS 5 (76) 3. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET SEKÄ TIEDOT ALUEEN KAAVOITUKSESTA JA MAANKÄYTÖSTÄ Hakemuksen mukaisia toimintoja koskevat luvat: - Ympäristölupa, Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä-Fibre Oy) Rauman sellutehtaan ja sataman ympäristölupa, Rauma, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös 31.10.2006 nro 24/2006/1 - Vaasan hallinto-oikeuden päätös 30.4.2009 nro 09/0146/1 - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 9.2.2011 nro 1767/1/09 Muut toimintaan liittyvät voimassa olevat ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilainsäädäntöön perustuvat luvat: - Ympäristölupa Jäteveden puhdistamo, Metsä-Fibre Oy ja UPM-Kymmene Oyj, Länsi-Suomen ympäristöviraston päätös 31.10.2006, nro 25/2006/1 - Länsi-Suomen ympäristöviraston päätös 31.10.2006, nro 25/2006/1 - Vaasan Hallinto-oikeuden päätös 21.10.2008 nro 08/0321/1 - Ympäristölupa, Paperin tuotanto UPM-Kymmene Oyj, Länsi-Suomen ympäristöviraston päätös 31.10.2006, nro 26/2006/1 - Vaasan Hallinto-oikeuden päätös 30.4.2009 nro 09/0144/1 - KHO:n päätös 9.2.2011, T 293 - Rauman Biovoiman ympäristöluvan Aluehallintoviraston päätös 2.4.2013, nro 69/2013/1 - Rauman Biovoiman ympäristöluvan Vaasan hallinto-oikeuden päätös 6.3.2015, nro 15/0045/2 - Ympäristölupa Forchem Oy, Forchem Oy mäntyöljytislaamon ympäristöluvan tarkistamiseksi ja toiminnan muuttamiseksi, Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 14.9.2015, nro 219/2015/1. Päätöksestä on valitettu. Hakemuksen liitteessä 3 on toimintaa koskevat lupapäätökset ja muutoksenhakutuomioistuimen päätökset. Muut toimintaan liittyvät päätökset on esitetty liitteenä yhteispuhdistamon ympäristöluvan tarkistamishakemuksessa. Vakuutukset - Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola 48-01055-0. Vakuutus on otettu 1.1.1999. Sopimukset: Integraatissa toimivien tuotantolaitosten kesken on solmittu yhteistyösopimuksia, joissa on määritelty osapuolten väliset liittymät, käyttöoikeudet ja vastuut. Kukin osapuoli vastaa itsenäisesti omien laitostensa käynnissä- ja kunnossapidosta, investoinneista ja muusta operatiivisesta toiminnasta.

HAKEMUS 6 (76) Alueen kaavoitus ja maankäyttö Alueen kaavoituksessa ja maankäytössä ei ole tapahtunut muutoksia lupakaudella. Koko Rauman metsäteollisuuden teollisuusalue on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueella on voimassa oleva rakennuskaava, jossa se on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Rauman yleiskaava, hyväksytty 25.8.2003, on oikeusvaikutukseton yleiskaava. Siinä nykyinen teollisuusalue on osoitettu Teollisuus- ja varastoalueeksi (T), jätevedenpuhdistamon alue Erityisalueeksi (E) ja maanpään alue on osoitettu virkistysalueeksi (V). Meren rantaan johtaa myös viheryhteystarvemerkintä. Kuvassa 1 on esitetty yleiskaavakartta. Metsä Fibre Kuva 1. Rauma yleiskaava. Metsä Fibre Oy:n sellutehdas ympyröity kuvassa. Raumalla on vireillä koko kaupungin kattava yleiskaava. Rauman kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 2012 Yleiskaava visio 2025 ohjeelliseksi perustaksi jatkettaessa kaavaprosessia.

HAKEMUS 7 (76) 4. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA YLEISÖLLE TARKOITETTU TIISVISTELMÄ Metsä Fibre Rauman tehdas valmistaa valkaistua havusulfaattiselluloosa. Tehtaan nykyinen, voimassa olevan ympäristöluvan mukainen tuotantokapasiteetti on 600 000 t/a ja sen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa tasolle 680 000 t/a tavanomaisen prosessikehitykseen liittyvien investointien ja prosessin puollonkaulojen avartamisen myötä. Sellunvalmistuksen sivutuotteina syntyy kuorta, purua, höyryä, sähköä, mäntyöljyä ja tärpättiä. Muita prosessissa syntyviä sivutuotteita ovat meesa, poltettu kalkki, kalkkipöly, kuorihiekka ja lajittamon kuitujae. Tehtaalla syntyviä sivuvirtoja ohjataan takaisin prosessiin tai hyödynnetään muissa kohteissa kuten lannoitteina ja maanparannusaineina. Metsäteollisuusintegraatissa sijaitsee lisäksi UPM-Kymmene Oyj paperitehdas sekä Forchem Oy mäntyöljyjalostamo. Laitokset ovat liiketoiminnallisesti erillisiä toimintoja, mutta niillä on yhteisiä toimintoja, jotka on määritelty osapuolten välisissä yhteistyösopimuksissa. Raakaveden otosta ja valmistuksesta integraatissa vastaa UPM-Kymmene. Metsäteollisuusintegraatissa syntyvät jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa, jonka omistaa Metsä Fibre ja käytöstä vastaa UPM-Kymmen Oyj. Yhteispuhdistamolle johdetaan Rauman kaupungin viemäriverkoston piirissä olevat jätevedet. Oy AGA Ab:n omistama happilaitos sijaitsee sellutehtaan yhteydessä ja se toimittaa happea sellutehtaan käyttöön sekä typpeä Forchemille. Happilaitoksen käytöstä vastaa Oy AGA Ab. Sellutehdas Puuraaka-aine ja kemikaalit kuljetetaan tehtaalle maanteitse joko autoilla, junilla tai laivoilla. Raaka-aine koostuu pyöreästä kuitupuusta ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotehakkeesta. Kuori sekä puun käsittelyssä syntyvä puru myydään polttoaineeksi tai jatkokäyttöön raaka-aineeksi muihin prosesseihin. Kuidut yhteen sitova ligniini liuotetaan keittämällä haketta alkalisessa kemikaaliliuoksessa korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Syntynyt prosessiliuos (mustalipeä) erotetaan kuiduista pesemöllä. Kuiduista poistetaan edelleen ligniiniä alkalisella happikäsittelyllä. Happikäsittelyn jälkeen massa pestään ja syntyvä suodos käytetään massan pesussa vastavirtapesuun perustuvissa laitteissa ja keittimessä. Happikäsitelty massa valkaistaan neljävaiheisessa valkaisussa, jossa klooridioksidi ja alkalinen vaihe vuorottelevat. Valkaisukemikaaleina käytetään klooridioksidia, happea ja vetyperoksidia. Alkalivaiheen ph:n säätöön käytetään natriumhydroksidia. Happamissa valkaisuvaiheissa käytetään rikkihappoa ph:n säätöön. Valkaistu massa kuivataan ja paalataan kuivatuskoneella. Keitossa ja happikäsittelyssä syntyvä mustalipeä haihdutetaan haihduttamolla ja poltetaan soodakattilassa. Tällöin puusta liuennut aines muutetaan lämpöenergiaksi ja keittokemikaalit otetaan talteen. Talteen otetut kemikaalit muutetaan uudelleen käytettäviksi keittokemikaaleiksi kaustisointiprosessissa. Kaustisointiprosessissa reagoinut kalkki suodatetaan, pestään ja poltetaan meesauunissa, jolloin se saadaan muokattua uudelleen kaustisoinnissa käytettäväksi kalkiksi. Sellutehdas on yliomavarainen energian suhteen, koska mustalipeän poltosta saatavalla energialla pystytään kehittämään enemmän lämpöä ja sähköä kuin sellunvalmistusprosessissa tarvitaan. Tehtaalla on turbiini sähköntuotantoa varten. Ylijäämäenergia myydään höyrynä ja sähkönä.

HAKEMUS 8 (76) Päästöt vesistöön Tehtaan jätevedet johdetaan käsiteltäviksi biologiselle yhteispuhdistamolle. Metsäteollisuusintegraatissa sijaitsevalla yhteispuhdistamolla käsitellään Rauman metsäteollisuuden prosessijätevedet ja Rauman kaupungin viemäriverkoston piirissä olevat yhdyskuntajätevedet. Puhdistamo käsittää jätevesien käsittelyn biologisella puhdistamolla sekä primaari- ja biolietteen käsittelyn. Jäteveden puhdistamon omistaa Metsä Fibre Oy ja sen operoinnista vastaa UPM-Kymmene Oyj. Yhteispuhdistamolle on erillinen ympäristölupa. Sellutehtaalta jätevedenpuhdistamolle ohjataan jätevesiä yhteensä noin 30 000 40 000 m 3 /d. Sellutehtaalta puhdistamolle johdettavassa kuormituksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Merkittävin muutos on tapahtunut vuonna 2007, kun sellutehtaan valkaisuprosessi muutettiin täysin kloorivapaasta (TCF) valkaisusta alkuainekloorivapaaksi valkaisuksi (ECF). Muutoksen myötä jouduttiin valkaisun vesikiertoja hieman avaamaan lisää, mikä lisäsi puhdistamolle johdettavien vesien ja kuormituksen määrää. Jätevesilietteet poltetaan Rauman Biovoiman Oy:n kattilassa. Jätevedenpuhdistamon operoinnista ja lietteiden käsittelystä vastaa UPM-Kymmene Oyj. Ympäristöhallinnon laatiman pintavesien ekologisen tilan luokittelun perusteella Selkämeren rannikkovesistä ja mm. Rauman edustan merialueesta suurin osa on luokiteltu hyvään luokkaan. Vesistö ja vedenlaatu on esitetty tarkemmin yhteispuhdistamon ympäristöluvan tarkistamishakemuksessa. Päästöt ilmaan Sellutehtaalta ilmaan johdettavat merkittävimmät päästöt ovat peräisin soodakattilasta ja meesauunista, joiden savukaasut sisältävät hiilidioksidin ja vesihöyryn ohella jonkin verran hiukkasia, rikkidioksidia, hajurikkiyhdisteitä (TRS) ja typen oksideja. Lisäksi johdetaan ilmaan pieniä määriä valkaisun ja klooridioksidilaitoksen hönkiä. Muista yksikköprosesseista ei normaalitilanteessa aiheudu olennaisia päästöjä ilmaan. Soodakattilan savukaasut johdetaan kolmen rinnakkaisen kolmekenttäisen sähkösuotimen jälkeen 120 m korkeaan betonipiippuun. Meesauunin savukaasut johdetaan piippuun kolmekenttäisen sähkösuotimen ja alkalipesurin kautta. Betonipiipun korkeus on +129 m merenpinnasta. Häiriötilanteessa väkevien hajukaasujen käsittelyn ollessa estynyt meesauunissa, johdetaan hajukaasut käsiteltäväksi erilliseen hajukaasukattilaan, josta savukaasut johdetaan meesauunin piippuun. Klooridioksidin valmistuksesta, valkaisusta ja pesemöltä tulevat poistokaasut johdetaan hönkäpesurille ennen ilmaan johtamista. Taulukossa 2 on esitetty tehtaan kokonaispäästöille ilmaan asetetut nykyiset luparajat sekä sellunvalmistuksesta syntyvät kokonaisrikki- ja kokonaistyppipäästöt.

HAKEMUS 9 (76) Taulukko 2. Sulfaattiselluloosan valmistuksesta syntyvät kokonaisrikkipäästöt sekä kokonaistypenoksidi päästöt vuonna 2014 sekä voimassa olevat luparajat ilmaan johdettaville kokonaisrikille sekä typenoksideille. Päästöt ilmaan: Toteutuma 2014, kgs/adt vuosikeskiarvo Voimassa olevat luparajat, kg/adt vuosikeskiarvo SO 2-ominaispäästö 0,14 0,5 NO 2-ominaispäästö 1,5 2,0 Soodakattilasta ja meesauunista ilmaan johdettavat ominaispäästöt alittavat BAT referenssidokumentin mukaiset maksimipäästötasot. Tehtaan tuotantokapasiteetin noustessa typenoksidien määrän arvioidaan nousevan tuotantokapasiteetin suhteessa. Myös soodakattilan rikkipäästöjen minimoimisen ja erittäin korkean energiatehokkuuden ristikkäisvaikutuksena on, että soodakattilasta ilmaan johdettavat typenoksidipäästöt tulevat tulevaisuudessa todennäköisesti hieman kasvamaan. Meesauunilla käytettävien perinteisten fossiilisten polttoaineiden korvaaminen entistä enemmän uusiutuvilla biopolttoaineilla voi lisätä tehtaan typenoksidipäästöjä tulevaisuudessa, sillä puuperäiset biopolttoaineet ja lauhtumattomat hajukaasut sisältävät luontaisesti enemmän typpeä. Ilmalaaduntarkkailutulosten mukaan Rauman ilmalaatu on ollut hyvä. Rikkidioksidipitoisuudelle asetetut VnA mukaiset ohje- ja raja-arvot ovat alittuneet Rauman Sinisaaressa kaikkina vuosina 2008-2014. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuden vuorokausiohjearvo ei ole ylittynyt Rauman Sinisaaressa vuosina 2008 2014 kertaakaan. Vuorokausiohjearvoon verrattavat TRS-pitoisuudet ovat Rauman Sinisaaressa vaihdelleet välillä 0,4 2,8 μg(s)/m³ vuosina 2008 2014. Vuosikeskiarvo Rauman Sinisaaressa on ollut vuosina 2008 2014 välillä 0,3 0,4 μg(s)/m³. Tehtaan toiminnan vaikutus ilmanlaatuun näkyy lähinnä häiriötilanteissa syntyvinä hajupäästöinä tehtaan ympäristössä. Häiriötilanteessa syntyvien hajupäästöjen minimoimiseksi on tehtaalla uusittu hajukaasukattila korvaamalla olemassa oleva hajukaasukattila suuremmalla syksyllä 2015. Uusi hajukaasukattila lisää hajukaasujen käsittelykapasiteettia tehtaan häiriötilanteissa. Jätehuolto Tehtaalla syntyvä merkittävin jätejae on viherlipeäsakka. Muita teollisuusjätteitä tai vaarallisia jätteitä syntyy vain vähäisiä määriä. Kaikki sellutehtaalla ja sen aputoiminnoissa syntyvät jätteet lajitellaan syntypaikalla ja toimitetaan asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. Jätteet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan joko materiaali- tai energiahyötykäyttöön. Hyödyntämiskelvottomat jätteet sijoitetaan asianmukaiseen loppusijoituspaikkaan. Loppusijoitettavan jätteen määrä pyritään jatkuvasti vähentämään. Tehtaalla ei ole omaa jätehuoltoaluetta.

HAKEMUS 10 (76) Muut ympäristövaikutukset Sellutehtaan toiminnasta aiheutuu tasaista ja ympäri vuorokauden jatkuvaa teollisuusmelua. Melua aiheuttavat muun muassa tulo- ja poistoilmapuhaltimet, ilmakanavat sekä puunkäsittelystä aiheutuvat äänet. Myös raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksista aiheutuu melua. Selvitysten mukaan sellutehtaan toiminnasta aiheutuva melu alittaa asetuksessa asetetut ohjearvot. Tehtaan toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu merkittävää tärinää tai pölyämistä tehdasalueen ympäristöön. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittäviä onnettomuusriskejä tai päästöjä maaperään. Laitoksella käytettävät kemikaalit ovat pääosin luonnossa hajoavia, eivätkä sisällä ympäristölle vaarallisia aineita. Mahdollisten kemikaalivuotojen pääsy maaperään estetään säiliöiden varoaltain. Säiliöt on varustettu varo- ja hälytysjärjestelmin. Tehdasrakennuksen lattia, rakennuksen lähiympäristö ja tehdasalueen kulkuväylät on viemäröity ja päällystetty betonilla tai asfaltilla. Yhteenveto keskeisistä muutoksista lupakaudella: - Valkaisu muutos TCF-valkaisusta (täysin kloorivapaa valkaisu) ECF-valkaisuksi (alkuainekloorivapaa valkaisu) vuonna 2007 - Liuottajan hönkien käsittelyn tehostaminen ja johtaminen polttoon soodakattilaan vuonna 2009 - Hajukaasukattilan korvaaminen uudella vuonna 2015 Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä - Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä hakemuksen tiedoista on liitteenä 4. 5. SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPURIT JA MAHDOLLISET MUUT ASIANOSAISET Selvitys tehtaan rajanaapureista ja mahdollisista muista asianosaisista on annettu yhteispuhdistamon ympäristöluvan tarkistamishakemuksessa. 6. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU Laitoksen sijaintipaikassa, ympäristöolosuhteisissa tai ympäristön laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Seuraavassa on kuitenkin esitetty näitä koskevat ajantasaiset tiedot. Tehdas sijaitsee Rauman kaupungin lounaislaidalla Selkämeren rannalla, Rauman kaupunkitaajaman lounaislaidalla. Rauman asukasluku on noin 40 000. Taajama-asutus ulottuu noin kilometrin etäisyydelle tehdasrakennuksista. Teollisuusalueen luoteis- ja pohjoispuolella on Rauman satama, koillis-, itä-, ja kaakkoispuolella asuinaluetta ja eteläpuolella Rauman kaupungin Maapäänniemen jätevedenpuhdistamo. Lounais-, länsi-, ja luoteispuolelta alue rajoittuu mereen. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty tehtaan sijainti ja kuvassa 4 on tehdasalueen lay-out.

HAKEMUS 11 (76) Metsä Fibre Kuva 2. Tehtaan sijainti Metsä Fibre Kuva 3. Kartta tehtaan sijainnista.

HAKEMUS 12 (76) Kuva 4. Tehdasalueen lay-out. Teollisuusalueella kalliopintaa peittää enimmäkseen ohut, enintään muutaman metrin paksuinen maakerros. Aluetta on rakentamisen yhteydessä täytetty ja tasattu. Maaperä on pääosin louhittu ja enimmäkseen moreenia ja savea. Huomattava osa on täyttömaata. Tehdas ja siihen liittyvät toiminnot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Lähin Natura 2000-verkostoon kuuluva suojelualue sijaitsee Rauman saaristossa yli 5 km:n päässä tehtaasta. 6.1. Vesistöt ja vedenlaatu Ympäristöhallinnon laatiman pintavesien ekologisen tilan luokittelun perusteella Selkämeren rannikkovesistä ja mm. Rauman edustan merialueesta suurin osa on luokiteltu hyvään luokkaan. Vesistö ja vedenlaatu on esitetty tarkemmin yhteispuhdistamon lupahakemuksessa. 6.2. Kalastus ja kalasto Kalastus ja kalasto on esitetty tarkemmin yhteispuhdistamon lupahakemuksessa.

HAKEMUS 13 (76) 6.3. Ilmanlaatu ja ilmasto Rikkidioksidia ja haisevia rikkiyhdisteitä on vuodesta 1998 asti mitattu Sinisaaren puistossa sijaitsevalla mittausasemalla ja säätietoja läheisen kerrostalon katolla. Haisevien rikkiyhdisteiden ja rikkidioksidin näytteenottimet sijaitsevat noin 3 metrin korkeudella maanpinnasta. Säätietojen mittaus tapahtuu läheisen kerrostalon katolta n. 35 metrin korkeudella maanpinnasta. Mittauspaikkojen sijaintia ja ympäristöä on havainnollistettu kuvassa 5. Kuva 5.. Sinisaaren ilmanlaadun mittausaseman sijainti Raumalla. Rikkidioksidipitoisuuden ohje- ja raja-arvot ovat alittuneet Rauman Sinisaaressa kaikkina tarkastelu jakson aikana vuosian 2008-2014. Rauman Sinisaaressa rikkidioksidin ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosien 2008 2014 välillä melko vähän. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon (250 μg/m³) verrattavat pitoisuudet ovat vaihdelleet Rauman Sinisaaressa vuosina 2008 2014 välillä 4 48 μg/m³ ja vuorokausiohjearvoon (80 μg/m³) verrattavat pitoisuudet välillä 2 14 μg/m³. Vuosikeskiarvo on ollut Rauman Sinisaaressa 1,2 2,0 μg/m³ vuosina 2008 2014. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuden vuorokausiohjearvo ei ole ylittynyt Rauman Sinisaaressa vuosina 2008 2014 kertaakaan. Vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet ovat Rauman Sinisaaressa vaihdelleet välillä 0,4 2,8 μg(s)/m³ vuosina 2008 2014. Vuosikeskiarvo Rauman Sinisaaressa on ollut vuosina 2008 2014 välillä 0,3 0,4 μg(s)/m³. Vuorokausiohjearvoon 10 μg(s)/m³ verrattavat pitoisuudet vaihtelivat vuonna 2014 välillä 0,5 1,6 μg/m³ eli 5 16 % ohjearvosta.

HAKEMUS 14 (76) Rauman Sinisaaressa mitattujen ilman epäpuhtauspitoisuuksien perusteella lasketaan ilmanlaatuindeksi, joka kuvaa vallitsevaa ilmanlaatutilannetta asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono, erittäin huono. Indeksin laskentaan on käytetty rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksia. Indeksillä ilmaistuna ilmanlaatu oli Rauman Sinisaaressa vuonna 2014 hyvää 96 %, tyydyttävää 3 % ja välttävää alle 1 % päivistä. Ilmanlaatu oli huonoa yhtenä päivänä (0,3 % päivistä) 21.6.2014, jolloin huono ilmanlaatu johtui kohonneista TRS-pitoisuuksista. Tässä tarkastelussa mittauspäivän indeksi määräytyy ilmanlaadultaan huonoimman tunnin mukaan. Lisäksi Rauman Sinisaaressa esiintyi Metsä Fibre Oy:n Rauman sellutehtaan päästöistä johtuvia ihmisten viihtyvyyteen vaikuttaneita hajuhaittoja noin 48 hajutunnin aikana. Hajutunniksi on arvioitu sellaiset tunnit, jolloin mitattu TRS-pitoisuus oli 3 μg(s)/m³. Liitteessä 5 olevassa ilmanlaaduntarkkailua koskevassa velvoitetarkkailuraportissa vuodelta 2014 on esitetty ilmanlaadun tarkkailun tulokset tarkemmin. 7. TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI Tehdas valmistaa valkaistua havusulfaattiselluloosa. Sellunvalmistuksen oheistuotteina syntyy kuorta, purua, höyryä, sähköä, mäntyöljyä ja tärpättiä. Muita prosessissa syntyviä sivutuotteita ovat meesa, poltettu kalkki, kalkkipöly, kuorihiekka ja lajittamon kuitujae. Kuori ja puru hyödynnetään mm. biopolttoaineena. Sellutehtaan tuotantokapasiteetin odotetaan nousevan lupakauden aikana tasolle 680 000 t/d tavanomaisten prosessikehitykseen liittyvien investointien ja prosessin pullonkaulojen avartamisen seurauksena. Nykyinen tuotantokapasiteetti on 600 000 t. Taulukossa 3 on esitetty tehtaan tuotanto ja käyntitiedot vuosilta 2010-2014. Taulukossa 4 on esitetty arvio tehtaalla syntyvistä sivutuotteista. Taulukko 3. Tehtaan tuotanto- ja käyntitiedot vuosina 2010-2014. 2010 2011 2012 2013 2014 Tuotanto sellu, t/a 543546 567010 573178,5 611769,3 607241,9 Mäntyöljy, t/a 18798,1 17645,9 20210,1 24545,9 23915,2 Tärpätti, t/a 413,7 419,6 467,3 546,2 489,9 Käyntiaika, vrk 352 353 350,5 357,2 353 Sähkön kehitys, GWh 511,9 526,8 533,0 576,8 522,2 Lämmön tuotanto, GWh 273,2 281,0 288,0 306,5 297,6

HAKEMUS 15 (76) Taulukko 4. Tehtaalla syntyvät sivutuotteet. Sivutuote Syntypaikka Käyttötarkoitus Tyyppinimi Arvio määrästä, t/a Sivutuotekuori Kuorimo sulatuskuljetin, Piha-alueet Katemateriaali, mullan valmistus 3A3/1 Katemateriaali Lajittamon kuitujae Lajittelu hiekanerotin Mullan valmistus 3A5/4 Kuituliete Meesa Meesauuni Kemikaali, kalkitusaine 2A2/4 Kalkitusaine Poltettu kalkki Meesauuni Kemikaali, kalkitusaine, stabilointiaine 2A2/4 Kalkitusaine Kalkkipöly Meesauunin Kemikaali, kalkitusaine 2A2/4 sähkösuodin Kalkitusaine 2 000 Rauman metsäteollisuusintegraatti käsittää lisäksi muita laitoksia, joilla on yhteisiä toimintoja keskenään. Alueella sijaitsee: UPM-Kymmene Oyj:n paperitehdas, Rauman Biovoima Oy, UPM Raumacell revinnäismassatehdas sekä viereisellä tontilla toimiva Forchem Oy:n mäntyöljyjalostamo. Metsä Fibren ja UPM-Kymmenen tehtaat toimivat integraatissa siten, että Metsä Fibre toimittaa paperitehtaalle sellua. UPM-Kymmene hankkii, käsittelee ja jakelee integraatissa tarvittavan käyttöveden. Metsä Fibre valmistaa kattilaveden integraatissa. Metsäteollisuusintegraatissa syntyvät jätevedet puhdistetaan Metsä Fibren omistamalla ja UPM- Kymmenen operoimalla biologisella jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittelystä vastaa UPM-Kymmene. Jätevesien ja lietteiden käsittely on kuvattu yhteispuhdistamoa koskevassa ympäristöluvan tarkistamishakemuksessa. 500 2000 2000 400 7.1. Prosessin kuvaus Sellutehdas on yksilinjainen moderni tuotantoyksikkö, joka tuottaa pitkäkuituista valkaistua korkeat lujuusominaisuudet omaavaa havusellua. Keitto perustuu syrjäytyseräkeittoprosessiin. Tehtaan prosessilaitteisto koostuu tavanomaisista valkaistua sulfaattisellua valmistavan tehtaan osista. Sellutehdas on käynnistynyt 1996. Kuvassa 6 on esitetty lohkokaavio sulfaattisellutehtaan prosessista.

HAKEMUS 16 (76) Kuva 6. Lohkokaavio sulfaattisellutehtaan prosessista. Puunkäsittely Rauman tehtaan kuorimo sisältää kaksi kuivakuorintalinjaa, joissa käsitellään kaikki tehtaalle tuleva pyöreä kuitupuu. Puut kuljetetaan sulatuskuljettimilla kuorimarumpuihin. Kesäaikana puut huuhdotaan kuorimon kiertovesialtaan vedellä ja talviaikana käytetään puiden sulatukseen lämmintä kiertovettä, joka lämmitetään tehtaalta saatavalla kuumalla vedellä. Puiden pesussa niiden pinnasta irtoaa kuorta ja hiekkaa, jotka valuvat veden mukana kuljettimien pohjalla oleviin ränneihin. Ränneistä kuori ja hiekka kerätään kolakuljettimilla ja siirretään varastokasaan. Vesi johdetaan kiertovesialtaaseen. Kuorimarummussa ei käytetä vettä. Kuorimarummussa erottuva kuori siirretään kuoren repijöiden kautta kuoripuristimille, joissa kuoresta puristamalla erotetaan vettä niin, että kuoren kuiva-aine nousee noin 40 %:iin. Kuoripuristimien puristinvedet johdetaan kiertovesialtaaseen. Kuori toimitetaan hihnakuljettimilla UPM-Kymmenen Rauman tehtaalle kuorikattilan (Rauman biovoima) polttoaineeksi tai myydään ulos polttoaineeksi, jolloin kuori varastoidaan tätä tarkoitusta varten rakennetulla välivarastokentällä. Kuorinnassa syntyvä pöly kerätään hallitusti rummun pölynpoistojärjestelmällä. Siihen kuuluu pölynerotussykloona, jossa tuorevesi sitoo pölyn. Vedet johdetaan kuorimon kiertoveteen. Kuorimarummun jälkeen puut huuhdotaan pesurullastoilla kuorimon kiertovedellä. Tässä vaiheessa erotetaan kivet kiviloukkuihin ja kuoren kappaleet ohjataan kuoren käsittelyyn. Kiertovesialtaan vedestä ylijäämä johdetaan ylijuoksuna jäteveden puhdistamolle. Hake välivarastoidaan hakelajikohtaisissa hakekasoissa. Hakekasoilta hake siirretään kuljettimilla seulomoon, jossa hakkeesta lajitellaan ylisuuret ja purujakeet pois. Ylisuurijae murskataan keittoon sopivaksi ja puru käytetään joko sellun valmistukseen tai toimitetaan kuoren mukana polttoaineeksi.

HAKEMUS 17 (76) Keittämö Kaksilinjaisessa eräkeittämössä on kymmenen 400 m 3 :n suuruista keitintä. Alkuperäisessä suunnitelmassa on varauduttu kahden lisäkeittimen lisäämiseen, mikäli tehtaan kapasiteetti tai tuotteen laadulliset vaatimukset sitä edellyttävät. Seulomolta hyväksytty hake kuljetetaan keittämön hakesiiloon. Haketäytön yhteydessä keittimet pakataan höyryllä ja hakkeesta sekä keittimestä poistuu ilmaa, joka johdetaan väkevien hajukaasujen käsittelyyn. Keittovaihe aloitetaan imeytyslipeätäytöllä ja kierrättämällä imeytyslipeää keittimen läpi. Imeytyksen tarkoituksena on saada hake kyllästettyä mahdollisimman tehokkaasti keittokemikaaleilla. Kuumalipeätäytössä imeytyslipeä syrjäytetään keittimestä aluksi kuumalla mustalipeällä ja myöhemmin kuumamustalipeän ja valkolipeän seoksella. Keiton lämpötila on noin 160-170 astetta ja lämpötilan nosto keittolämpötilaan tapahtuu välipainehöyryllä. Keiton loputtua aloitetaan keitinpesu syrjäyttämällä pesemöstä saatavalla lipeällä keitossa reagoineet keittokemikaalit ja liuennut ligniini kahteen eri kuumamustalipeäakkuun. Näistä kuumin jae otetaan uusiin keittoihin kuumamustalipeäksi ja seuraava jae pumpataan kuidunerotuksen kautta haihduttamolle. Massan pesu ja lajittelu Keitetystä massasta erotetaan oksat ja keittymättömät hakepalat ennen varsinaista massan pesua. Oksat erotetaan oksanerottimella ja pestään oksapesurilla ja palautetaan takaisin keittämölle uudelleen keitettäväksi. Osa kuituuntumattomasta jakeesta poistetaan hiekanerottimella prosessista ja hyödynnetään sivutuotteena (lajittamon kuitujae). Valkaisemattoman massan pesussa jatketaan keitinpesussa alkanutta keittokemikaalien ja liuenneen puuaineksen talteenottoa. Tehokas pesu mahdollistaa keittokemikaalien tehokkaan talteenoton ja uudelleenkäytön sekä liuenneen puuaineksen käytön polttoaineena. Puhtaan massan ansiosta myös valkaisukemikaalien kulutus on vähäisempää. Valkaisematonta massaa pestään keiton jälkeen oksanpesurilla ja lajittamon pesupuristimilla sekä ennen ja jälkeen happivaiheen syrjäytysrumpupesurilla. Pesureilla käytetään vaahdonestoainetta, mikä omalta osaltaan takaa pesureiden tehokkaan toiminnan. Happivaiheen jälkeisellä syrjäytysrumpupesurilla on mahdollista käyttää massan pesunesteenä valkaisimon alkalista suodosta. Pesusuodokset johdetaan vastavirtapesuna happivaiheesta lajittelun kautta pesemölle. Pesusuodokset johdetaan edelleen pesemön kautta keittimen syrjäytykseen. Valkaisemattoman massan pesusuodokset käytetään täysin hyödyksi eikä pesusuodoksia johdeta jätevesiin. Oksanerotuksen ja pesun jälkeen on massan hienolajittelu. Lajittelussa erotetaan massasta epäpuhtaudet kuten hiekka ja kuitukimput. Lajittelu on 3-portainen painelajittelu, jossa viimeisen vaiheen rejekti johdetaan rejektipesurille ja siinä erottuva karkea kuitujae johdetaan takaisin keittoon tai ulos prosessista puristimen kautta. Rejektipesurin suodos johdetaan pyörrepuhdistukseen, jossa erottunut hiekka poistetaan prosessista erillisen hiekanerotussäiliön kautta, kun taas kuidut palautetaan takaisin prosessiin. Lajittelun jälkeen massa pestään pesupuristimessa ja johdetaan seuraavaan pesuvaiheeseen, joka on syrjäytysrumpupesuri. Lajittelun jälkeen seuraa happidelignifiointi. Happidelignifioinnin tarkoituksena on poistaa sellun jäännösligniiniä hapen ja natriumhydroksidin avulla. Natriumhydroksidi saadaan joko keittokemikaalien talteenotosta saatavasta valkolipeästä, jonka rikki hapetetaan

HAKEMUS 18 (76) valkolipeän hapetuksessa tai ostokemikaalina. Ennen happivaihetta syötetään prosessiin myös pieniä määriä magnesiumsulfaattia, jonka tarkoituksena on suojata kuitua haitallisilta reaktioilta. Hapen valmistus Happi valmistetaan AGA Oy:n omistamalla happitehtaalla paikan päällä. Laitos toimii VSA-tekniikalla (VSA = Vacuum Swing Adsorption). Laitoksen operoinnista ja käytöstä vastaa AGAn (kaukovalvonta). Happitehtaan lisäksi tehtaalla on kaksi AGA:n omistamaa nestehappisäiliötä, jotka varmistavat sellun valmistusprosessin happitarpeen happitehtaan ollessa pois käytöstä. Laitos tuottaa nykyisin noin 2000 m 3 /h happea, jonka väkevyys on noin 100 %. Laitoksessa käytetään selektiivistä adsorbenttia (AlO 2), joka erottaa ilmasta hapen ja typen toisistaan. Adsorbentti regeneroidaan vakuumissa. Tehtaan tuotantokapasiteetin noustessa happitehtaan kapasiteettia voidaan tarvittaessa nostaa ilman merkittäviä muutoksia tai lisähapen tarve voidaan hoitaa nesteytetyllä hapella. Happilaitokselta ei synny päästöjä. Klooridioksidilaitos Klooridioksidilaitos on otettu käyttöön 2007. Klooridioksidi valmistetaan tehtaalla kloraatista, rikkihaposta ja metanolista R8/R10-prosessilla, jossa ei synny sivutuotteena klooria. Klooridioksidin tuotantojärjestelmä muodostuu reaktorista, ClO 2- absorptiojärjestelmästä, alipainejärjestelmästä (tyhjöjärjestelmä) ja hönkien pesujärjestelmästä. Hönkien pesujärjestelmästä kaasut johdetaan vielä valkaisun hönkäpesurille, ennen niiden johtamista ilmaan. Hönkäpesurin poistokaasuista mitatut klooripitoisten hönkien kokonaisklooripitoisuus on alle 30 mg/nm 3. Prosessissa syntyvä seskvisulfaatti johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Otsonilaitos Otsonilaitoksesta on luovuttu tehtaan valkaisuprosessimuutoksen yhteydessä 2007. Valkaisu Valkaisuprosessi on muutettu otsonivalkaisusta (TCF) klooridioksidivalkaisuksi (ECF) vuonna 2007. Muutoksen myötä valkaisukemikaalina aiemmin käytetty otsoni on korvattu klooridioksidilla. Valkaisu on nykyisin neljävaiheinen ECF-valkaisu, jossa käytetään klooridioksidia, happea ja vetyperoksidia valkaisukemikaaleina. Valkaisuvaiheiden prosessijärjestys on D- EOP-D1- P. Valkaisussa käytetään pieniä määriä myös muita kemikaaleja kuten natriumhydroksidia, rikkihappoa, rikkidioksidivettä, talkkia ja magnesiumsulfaattia mm. ph:n säätöön ja uuteaineiden hallintaan. Valkaisun viimeisellä pesurilla käytetään pesuvetenä kuivauskoneelta tulevaa kiertovettä. Muilla pesureilla hyödynnetään valkaisun sisäisiä pesuvesiä kierrättämällä puhtaampia vesiä edeltäville pesureille ns. takaisinkytkennällä. Jätevedenpuhdistamolle johdettavista jätevesistä otetaan lämpöä talteen ennen johtamista jätevedenpuhdistamolle.

HAKEMUS 19 (76) Kuivaamo Valkaisun varastotorneista massa pumpataan kuivaamolle. Kuivauskoneen viiraosalla massarainasta poistetaan suodattamalla vettä, josta vettä edelleen poistetaan puristamalla. Lopuksi massarainasta poistetaan vettä kuivatusosan puhallinkuivattimessa kuumalla ilmalla niin, että massa-rainan loppukuiva-ainepitoisuus on noin 90 %. Tämän lisäksi osa sellusta johdetaan varastotorneista sellupuristimelle, jossa sellu puristetaan noin 30%:n kuiva-aineeseen. Ns. puristemassa toimitetaan UPM Kymmene Rauman paperitehtaalle. Massaradasta viiraosalla ja puristimilla erotettu vesi palautetaan joko lyhyeen kiertoon tai kiertovesitorniin. Kiertovesitorniin johdetaan kaikki mahdolliset kiertovedet ja sieltä myös pumpataan laimennusvedet tarvittaviin kohteisiin. Myös tuoreveden lisäykset johdetaan kiertovesitorniin. Kiertovesisäiliöstä on ylikaatomahdollisuus tilanteissa, joissa valkaisu ei käytä kaikkea kuivatuskoneen kiertoveden ylijäämää. Säiliöistä poistuva vesi johdetaan alkaliviemärin kautta jäteveden puhdistamolle. Kuivauskaapissa lämmitetään höyryllä ilma, joka vuorostaan haihduttaa vettä massaradasta. Kaapista tuleva lauhde jäähdytetään ja johdetaan takaisin tehtaan lauhteiden käsittelyyn. Tästä saatava lämpö käytetään kuivauskoneen kiertoveden lämmittämiseen. Kuivatuskaapissa on järjestetty myös lämmön talteenotto kaapista poistuvalle kuumalle ja kostealle ilmalle. Lämpö siirtyy lämmön talteenotossa kuivatuskaappiin ajettavaan kuivatusilmaan. Haihduttamo Mustalipeä haihdutetaan 7-vaiheisessa haihduttamossa 75-80 %:n kuiva-aineeseen. Kalsiumin deaktivointireaktorissa lipeässä oleva kalsium saatetaan sellaiseen muotoon, että se ei kiteydy lämpöpinnoille reaktorin jälkeisissä haihdutusvaiheissa. Korkean kuivaaineen saavuttaminen on edellytys mustalipeän tehokkaalle poltolle soodakattilassa. Toinen tärkeä tekijä on saada sekundäärilauhteet mahdollisimman puhtaina ulos haihduttamolta. Näiden tekijöiden lisäksi on huolehdittava puun keitossa syntyvien oheistuotteiden talteenotosta. Haihduttamolla voidaan vastaanottaa muiden kemiallisen puunjalostuslaitosten lipeäjakeita make-up kemikaalina. Haihduttamolla syntyy primääri-, sekundääri- ja likaislauhteita. Primäärilauhde palautetaan lauhteen käsittelyyn. Sekundäärilauhteet käytetään prosessissa eri vaiheissa pesuvetenä. Likaislauhde puhdistetaan strippauskolonnissa höyryllä. Metanoli ja orgaaniset yhdisteet siirtyvät höyryn mukana kolonnin yläosaan. Lauhdutuksen jälkeen väkevöitynyt metanolipitoinen höyry johdetaan meesauunille polttoon muiden väkevien hajukaasujen kanssa. Väkevien hajukaasujen käsittelyn varapolttopaikkana toimii hajukaasukattila. Forchemin vesien johtaminen Forchem johtaa prosessijätevesiä eli ns. allasvesiä suoraan Metsä Fibren alkaliseen viemäriin ja likaislauhteita eli ns. ejektorivesiä Metsä Fibren stripperille. Stripatut lauhteet hyödynnetään sellutehtaalla ja höngät johdetaan väkevien hajukaasujen käsittelyjärjestelmään.

HAKEMUS 20 (76) Soodakattila Soodakattilan tehtävänä on ottaa talteen mustalipeän sisältämät natrium- ja rikkikemikaalit. Lisäksi soodakattilassa poltetaan mustalipeän orgaaninen aines, otetaan poltosta syntyvä lämpö talteen ja käytetään lämpöenergia veden höyrystämiseen. Soodakattilassa suoritetaan myös laimeiden hajukaasujen poltto. Laimeat hajukaasut ja liuottajan höngät on johdettu polttoilmaksi soodakattilaan vuodesta 2008 lähtien. Kemikaalien talteenotossa muodostetaan tulipesän pohjalle keko, jonka kokoa ja lämpötilaa voidaan säätää esimerkiksi lipeän lämpötilalla, paineella tai erilaisella ilmajaolla. Natrium- ja rikkikemikaalit muuttuvat keossa natriumkarbonaatiksi ja natriumsulfidiksi, joka toimii sulfaattikeiton vaikuttavana alkalina. Kattilasta valuva sula liuotetaan kaustistamolta tuotuun laihavalkolipeään liuotinsäiliössä, jolloin muodostuu viherlipeää. Se pumpataan edelleen kaustistamolle. Liuotinsäiliössä syntyvät höngät pestään pesurissa laihavalkolipeällä ja höngät johdetaan palamisilmaksi soodakattilaan. Mikäli hönkien käsittely jostain syystä joudutaan ohittamaan, ohjataan höngät meesauunin savupiippuun. Palamisessa syntyvät savukaasut luovuttavat lämpöä kattilan lämpöpinnoille. Soodakattilan savukaasu johdetaan kolmen rinnakkaisen kolmekenttäisen sähkösuotimien jälkeen 120 m korkeaan piippuun. Poltossa syntyvä lentotuhka kerätään tuhkasuppiloista ja sähkösuotimilta sekoitussäiliöön, jossa tuhka sekoitetaan vahvaan mustalipeään ja pumpataan sen jälkeen haihduttamon vahvalipeäsäiliöön. Ajoittain lentotuhkaa liuotetaan veteen ja johdetaan kirkasvesiviemäriin, jotta rikki-natrium suhde voidaan pitää halutulla tasolla. Samalla hallitaan lipeäkierron K- ja Cl-pitoisuutta, mikä on oleellista kattilan korroosion ja likaantumisen hallitsemiseksi. Mustalipeän poltossa vapautuva lämpöenergia otetaan talteen siirtämällä se kattilaveteen. Soodakattilan vesi/höyry-järjestelmä koostuu syöttövesisäiliöstä, syöttöveden esilämmittimistä, keittopinnoista, tulistimista, höyrylieriöstä ja kattilan seinissä kulkevista seinäputkista. Muodostuvasta höyrystä tuotetaan turbiinin avulla sähköä, vastapaine- ja välipainehöyryä. Ylijäämäsähkö ja -höyry myydään. Kaustisointi Kaustisointilaitoksen tarkoituksena on tuottaa sulfaattikeitossa keittonesteeksi tarvittavaa valkolipeää. Soodakattilalta saatavaa viherlipeää ja meesauunista saatavaa poltettua kalkkia käytetään valkolipeän raaka-aineena. Liuottajasta tuleva viherlipeä sisältää kiinteitä hiukkasia, jotka poistetaan selkeyttämällä. Sakka poistetaan selkeyttimen pohjalta sakkasuotimelle, josta erotettu sakka poistetaan prosessista. Puhdistettu viherlipeä sekoitetaan kalkin kanssa sammutin-lajitin säiliössä. Kemiallisten reaktioiden tuloksena syntyy natriumhydroksidia eli valkolipeää ja kalsiumkarbonaattia eli meesaa. Reaktiota kutsutaan kaustisoitumisreaktioksi ja sen täydellisyyttä mitataan kaustisointiasteella. Reaktiot jatkuvat vielä kaustisointisäiliöissä. Kaustisoinnissa syntynyt valkolipeän ja meesan seos johdetaan kahdelle sarjaan kytketylle valkolipeä- ja laihavalkolipeäsuodattimelle, joista suodoksina saadaan valkolipeää ja laihavalkolipeää. Valkolipeä pumpataan varastosäiliöön keittämön käytettäväksi. Laihavalkolipeä käytetään soodakattilan liuotussäiliössä viherlipeän tiheyden säätöön. Meesa varastoidaan meesasäiliöön.

HAKEMUS 21 (76) Meesauuni Säiliöstä meesa syötetään suotimelle, jossa se erotetaan suodoksesta. Ennen kuin meesa siirretään uuniin, se kuivataan savukaasun avulla lähes 100 % kuiva-aineeseen. Meesan polton tehtävänä on palauttaa kalkin koostumus takaisin karbonaatista oksidiksi. Loppukäsittelyssä kalkki jäähdytetään uunissa ja sen sisältämä lämpö otetaan talteen jäähdyttämällä se uunin tarvitsemalla palamisilmalla. Kalkki johdetaan tämän jälkeen kalkkisiiloon. Meesauunissa polttoaineena voidaan käyttää mänty- ja pikiöljyä sekä raskasta polttoöljyä. Tulevaisuudessa raskasta polttoöljyä varaudutaan korvaamaan osittain tai kokonaisuudessaan puuperäisillä biopolttoaineilla. Lisäksi meesauunissa voidaan polttaa väkevät hajukaasut ml. metanoli sekä tärpättiä. Meesauunin savukaasut johdetaan sähkösuotimen ja alkalipesurin kautta piippuun (120 m), johon johdetaan myös liuottajan höngät, mikäli pesuri ohitetaan. Savukaasuvirran mukana kulkeutunut kalkkipöly erotetaan savukaasuista ja palautetaan takaisin prosessiin. Osa kalkkipölystä poistetaan prosessista. Prosessin sivutuotteena syntyvä kalkkipöly toimitetaan hyötykäyttöön kemikaalina tai kalkitusaineena. Savukaasun rikkidioksidi pestään venturipesureissa natriumhydroksidilla tai valkolipeällä. Syntyvä natriumbisulfiittiliuos poistetaan prosessista. Natriumbisulfiitin talteenotto kemikaalina on mahdollista, mikäli tuotteelle löytyy sopivia hyötykäyttökohteita tehtaan ulkopuolella. Mäntyöljykeittämö Laihalipeä-, vuotolipeä- ja välilipeäsäiliöiden pinnalle noussutta suopaa kuoritaan lipeäsäiliöiden pinnalta ja johdetaan mäntyöljykeittämölle. Suopa neutraloidaan hiilidioksidilla ja palstoitetaan rikkihapolla. Neutraloinnissa erottunut suopaöljy johdetaan suovan palstoitukseen ja suopaöljysäiliön pohjalle muodostuva bikarbonaattivesi palautetaan haihduttamolle. Bikarbonaattiveden erotus on välttämätöntä, koska se kuluttaa rikkihappoa jatkokäsittelyssä. Suopaöljyn loppuhapotus suoritetaan suovan palstoitusvaiheessa reaktorissa hapolla. Hapotukseen käytetään rikkihappoa. Reaktiossa vapautuu kaasuja, jotka johdetaan kaasupesurin kautta laimeiden hajukaasujen keräilyjärjestelmään. Mäntyöljy erotetaan seoksen muista komponenteista öljyn erotuslaitteessa. Emävesi johdetaan haihduttamolle. Lopuksi mäntyöljy tyhjökuivataan ja varastoidaan. Mäntyöljy myydään ja käytetään hyväksi mäntyöljyn jatkojalostusprosessin raaka-aineena. Mäntyöljyä voidaan myös polttaa meesauunissa. Hajukaasukattila Häiriötilanteessa väkevät hajukaasut voidaan johtaa käsiteltäväksi erilliseen hajukaasukattilaan. Tukipolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Hajukaasukattilaa käytetään tarvittaessa häiriötilanteessa ympäristöön aiheutuvien TRS-päästöjen minimoimiseksi. Lisäksi hajukaasukattilalla voidaan tarvittaessa tuottaa höyryä. Vanha hajukaasukattila on korvattu uudella kapasiteetiltaan suuremmalla hajukaasukattilalla syksyllä 2015. Investoinnilla on lisätty hajukaasujen käsittelykapasiteettia vastaamaan paremmin tehtaan nykyistä tuotantokapasiteettia ja näin tehostettu tehtaan häiriötilanteessa syntyvien hajukaasujen käsittelyä ja minimoitu ympäristöön aiheutuvia TRSpäästöjä. Varakattilan toimintaperiaate säilyy ennallaan. Tukipolttoaineena käytetään

HAKEMUS 22 (76) kevyttä polttoöljyä. Hapetusaste väkevillä hajukaasuilla on korkea, millä varmistetaan nykyisen meesauunille ja hajukaasukattilalle pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) asetetun luparajan 25mg/nm 3 mukainen toiminta. Investoinnin myötä tehtaalla häiriötilanteessa syntyvien hajupäästöjen käsittelyä on voitu tehostaa, koska uusi kattila on kapasiteetiltaan suurempi ja mahdollistaa hajukaasujen käsittelemisen entistä tehokkaammin kaikissa tilanteissa. Kattilan savukaasujen johtamiseen ei tule muutoksen myötä muutoksia. Uuden hajukaasukattilan savukaasut johdetaan nykykäytännön mukaisesti meesauunin piippuun ja ilmaan yhdessä meesauunin savukaasujen kanssa. Hajukaasujenkäsittely Väkevät hajukaasut kerätään keittämöltä, tärpätin käsittelystä, stripperistä, likaislauhdesäiliöltä ja haihduttamon tyhjökaivolta. Väkevät hajukaasut poltetaan normaalitilaneessa meesauunissa. Häiriötilanteessa voidaan väkevien kaasujen poltossa käyttää erillistä hajukaasukattilaa. Hajukaasukattilan savukaasut johdetaan meesauunin pesurin kautta meesauunin piippuun. Jos hajukaasuja ei voida polttaa kummassakaan paikassa, johdetaan ne meesauunin piippuun. Laimeat hajukaasut kerätään soodakattilaan kuitulinjalta, haihduttamolta, liuottajalta ja mäntyöljykeittämöltä sekä kaustisoinnista. Keräilyjärjestelmä on pyritty tekemään mahdollisimman suljetuksi. Höngät imetään keräilykohteista hönkäjäähdyttimien kautta polttoon. Laimeat hajukaasut käytetään soodakattilan tertiääri-ilmana. Kattilassa hajukaasun sisältämät rikkiyhdisteet hapettuvat ja sitoutuvat natriumiin. Mikäli hajukaasuja ei voida johtaa soodakattilaan ne johdetaan erillisen piipun (120 m) kautta ulkoilmaan. Tällöin osastojen laimeiden hajukaasujen hönkäjäähdyttimiä voidaan tarvittaessa käyttää laimeiden hajukaasujen pesuun. Kuvassa x on esitetty periaate kaavio hajukaasujen käsittelystä. Savukaasujen johtaminen Soodakattilan savukaasut johdetaan kolmen rinnakkaisen kolmekenttäisen sähkösuotimen jälkeen 120 m korkeaan betonipiippuun (+ 129 m meren pinnasta). Meesauunin savukaasut johdetaan kolmekenttäisen sähkösuotimen ja alkalipesurin kautta 120 m korkeaan betonipiippuun. Hajukaasujen käsittelyn ollessa estynyt soodakattilassa tai meesauunissa johdetaan hajukaasut käsiteltäväksi erilliseen hajukaasukattilaan. Hajukaasukattilan savukaasut johdetaan meesauunin savupiippuun. Valkaisun hönkäpesurin piippu on 30 m (+75 m merenpinnasta).

HAKEMUS 23 (76) Alla olevissa kuvissa 7-8 on esitetty lohkokaaviot tehtaalla syntyvien savukaasujen johtamisesta ilmaan. Sähkösuodin Betoni- Liuottaja Pesuri Soodakattila Sähkösuodin piippu + 129 m Sähkösuodin Laimeat hajukaasut Hajukaasujen käsittelyn ja liuottajan ohitus Väkevät hajukaasut Hajukaasu kattila Meesauuni Sähkösuodin Alkalipesuri Kuva 7. Kaavio savukaasujen johtamisesta ilmaan soodakattilalta ja meesauunilta sekä häiriötilanteessa liuottajalta ja hajukaasukattilalta. Valkaisun hönkä- pesuri + 75 m ClO2- valmistus ja valkaisun höngät Kuva 8. Kaavio klooridioksidilaitoksen sekä valkaisun ja pesemön poistokaasujen käsittelystä ja johtamisesta ilmaan.

HAKEMUS 24 (76) Satamalaituri Tehdasalueella sijaitsee Metsä Fibren satamalaituri. Laituri ja kääntöalue sijaitsevat Metsä Fibren omistamalla tontilla 684-4-421-26. Laituri kuuluu Rauman kaupungin satamanjärjestyksen piiriin. Metsä Fibre toimii laiturinpitäjänä. Metsä Fibren laiturin yhteydessä sijaitsee lisäksi UPM-Kymmenen satamalaituri Metsä Fibreltä vuokaratulla alueella. UPM Kymmenen satamalaituri ei kuulu Metsä Fibren ympäristöluvan piiriin. Tehdasalueella sijaitseva satamalaituri käytetään tällä hetkellä puuraaka-aineen purkaukseen mutta sitä voidaan tarvittaessa käyttää myös lastaukseen. Satamassa ei ole matkustajaliikennettä. Metsä Fibre ja Rauman kaupunki ovat solmineet sopimuksen, jossa on sovittu laiturialueen käyttöä koskevista vastuista ja satamaliikennettä koskevista maksuista. Jätteiden käsittelyssä ja lajittelussa noudatetaan Rauman satamaliikelaitoksen jätehuoltosuunnitelman mukaisia määräyksiä. 8. RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET SEKÄ NIIDEN VARASTOINTI JA KULUTUS 8.1. Puuraaka-aineen käyttö Puuraaka-aineen hankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankintaorganisaatio. Rauman tehdasintegraatissa puuraaka-aineena käytetään pyöreää kuitupuuta ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotehaketta. Sellutehdas käyttää raaka-aineena havupuuta noin 3,3 miljoonaa k-m 3 vuodessa. Kuorimolta tuleva kuori hyödynnetään polttoaineena. Taulukossa 5 on esitetty puuvarastot. Taulukko 5. Puuvarastot Max. varasto, m 3 Maavarasto pölleinä 70 000 Hakekasat 120 000 Yhteensä 190 000 8.2. Polttoaineet Pääosa tehtaan tarvitsemasta energiasta kehitetään selluprosessissa syntyvistä biopolttoaineista kuten mustalipeästä. Soodakattilassa poltetaan lisäksi tehtaan laimeat hajukaasut. Myös bioliete voidaan nykyisen luvan mukaan polttaa soodakattilassa. Tarvittaessa soodakattilassa poltetaan tukipolttoaineena myös raskasta polttoöljyä. Soodakattilalla käytetään nestekaasua polttimien sytytyksessä. Meesauunissa poltetaan raskasta polttoöljyä, väkevät hajukaasut sisältäen myös metanolia ja tärpättiä sekä mäntyöljyä ja pikiöljyä. Mäntyöljyllä ja pikiöljyllä korvataan meesauunilla käytettävää raskasta polttoöljyä. Meesauunilla voidaan polttaa myös kevyttä polttoöljyä tai nestekaasua starttitilanteissa. Tulevaisuudessa meesauunilla varaudutaan korvaamaan biopolttoaineilla entistä enemmän tai kokonaisuudessaan meesauunilla käytettävää raskasta polttoöljyä.

HAKEMUS 25 (76) Hajukaasukattilassa poltetaan tehtaan väkevät hajukaasut häiriötilanteessa. Tukipolttoaineena on kevyttä polttoöljyä. Polttimilla käytetään nestekaasua sytytyksessä. Taulukoissa 6 ja 7 on esitetty polttoaineiden käyttö ja varastointi tehtaalla. Taulukko 6. Polttoaineiden käyttö 2013 ja 2014. Määrä vuodessa 2013 2014 Polttolipeä, t kuiva-ainetta 1215016 1213160 - Soodakattila Raskas polttoöljy, t - Soodakattila - Meesauuni 5238 8678 4863 2925 Kevyt polttoöljy, t - Hajukaasukattila 285 210 Pikiöljy, t 9784 16560 Mäntyöljy, t 654 601 Taulukko 7. Polttoaineiden käyttökohde ja varastointi Polttoaine Käyttökohde Varastoimistapa Varaston maksimi suuruus m 3 Polttomustalipeä Soodakattila Paine-säiliö 900 Raskas polttoöljy - Soodakattila Säiliö 500 - Meesauuni Kevyt polttoöljy - Meesauuni Säiliö 60 - Hajukaasukattila Piki-/mäntyöljy - Meesauuni Säiliö 100 Raakamäntyöljy - Meesauuni Säiliö 500 Tärpätti - Meesauuni Säiliö 100 Muut polttoaineet Tehdasalueella käytettävien trukkien ja työkoneiden polttoaineena käytetään vähäisiä määriä kevyttä polttoöljyä ja dieseliä. Taulukko 8. Kevyen polttoöljyn käyttö ja varastointi Käyttökohde Kulutus t/d Varastotilavuus, m 3 Trukkien ja työkoneiden polttoaine 1,0 <10 Palodieselsäiliö Tarvittaessa 2,15 Varavoimadiesel säiliö Tarvittaessa 3,5

HAKEMUS 26 (76) 8.3. Kemikaalit Tärkeimmistä tuotannossa käytettävistä kemikaaleista ylläpidetään tietokantaa, joka sisältää ympäristö-, terveys- ja turvallisuustietoja sekä esimerkiksi tiedot aineiden REACH-asetuksen mukaisista rekisteröinneistä. Prosessissa käyttöön otettavilla kemikaaleille edellytetään hyväksymismenettelyä. Hyväksymismenettelyssä arvioidaan kemikaalin vaikutukset tuotteeseen, jätevesiin, ilmaan, jätteisiin, työturvallisuuteen ja tuoteturvallisuuteen. Vaarallisten ominaisuuksien arvioinnilla sekä suojauksilla ja turvallisilla toimintatavoilla pyritään ehkäisemään ympäristöön tai ihmisiin liittyvät haitalliset vaikutukset. Ympäristöasioita tarkastellaan erityisesti vesiensuojelun kannalta mm. hyödyntämällä kemikaalin vaarallisuusluokitusta, Euroopan päästörekisterin haitta-ainekynnysarvoja ja prioriteettiainelistoja. Kemikaalien varastoinnissa noudatetaan vaarallisten kemikaalien käsittelystä annettua lakia (390/2005). Toimintaa valvoo TUKES. Lupakaudella on otettu käyttöön seuraavat uudet kemikaalit valkaisulaitoksen muutoksen yhteydessä: kloraatti, metanoli, klooridioksidi. Samanaikaisesti on luovuttu otsonin valmistuksesta ja käytöstä tehtaalla. Klooridioksidi valmistetaan tehtaalla natriumkloriitista ja metanolista. Näiden kemikaalien kulutukset, varastointikoko ja vaarallisuusluokitukset sisältyy taulukoissa 9 13 esitettyihin tehtaalla käytössä olevia kemikaaleja koskeviin tietoihin. Tärkeimmät tuotannossa käytettävät kemikaalit ja niiden kulutus on esitetty taulukossa 9. Liitteessä 6 on luettelo tehtaalla käytettävistä kemikaaleista ja niiden varastoinnista. Taulukko 9. Tehtaan kemikaalien käyttökohde ja kulutus. Nimi Käyttökohde Kulutus 2014, t/a Natriumhydroksidi Valkaisu 13605,5 Vesilaitos 863,9 Happi Valkaisu, happivaihe 20751,4 Vetyperoksidi Valkaisu 5452,7 Magnesiumsulfaatti Happivaihe ja valkaisu 1430,9 Rikkihappo Klooridioksidin valmistus 10719,7 Mäntyöljyn valmistus 6710,9 Vesilaitos 901,0 Ostokalkki Kaustistamo 6568,9 Hiilidioksidi Mäntyöljyn valmistus 3656,8 Vaahdonestoaine Pesu-lajittelu 244,7 Natriumkloraatti Klooridioksidin valmistus 17883,9 Metanoli Klooridioksidin valmistus 1887,5 Rikkihappo Valkaisu 1776,2 Talkki Valkaisu 1570,3

HAKEMUS 27 (76) Taulukko 10. Tehtaalla käytettävien kemikaalien CAS-numerot ja vaarallisuusluokitus. Nimi ja CAS numero Varoitusmerkinnät Vaaralausekkeet Natriumhydroksidi 1310-73-2 GH 505 H314 Happi 7782-44-7 Vetyperoksidi 7722-48-1 GHS 03, 05, -07, Dgr H271, H332, H302, H314 Magnesiumsulfaatti 7487-88-9 GHS07 H315, H319, H335 Rikkihappo 7664-93-9 GHS05, Dgr H314 Ostokalkki 1305-78-8 GHS07 - GHS05 H315, H318, H335 Hiilidioksidi 124-38-9 GHS04, Wgr H280 Vaahdonestoaine - GHS07 H318, H290 Natriumkloraatti 7775-09-9 GHS03, -07, -09 H271, H302, H411 Talkki 14807-96-6 GHS07, Wgr H332, H335 Taulukko 11. Tehtaan ostokemikaalien varastointi. Nimi Käyttökohde Varasto-tilavuus, m 3 Natriumhydroksidi 10% Valkaisu 100+10 Natriumhydroksidi 50% 400+100 Natriumhydroksidi 10% Kuorimo 6 Nestehappi Valkaisu 200 Vetyperoksidi Valkaisu 500+500+4 Magnesiumsulfaatti Valkaisu 70 Kelatointiaine Valkaisu 100 (* Rikkihappo Klooridioksidin valmistus 100 Muut osastot 150+4 Ostokalkki Kaustistamo 200 Hiilidioksidi Mäntyöljyn valmistus 100 Vaahdonestoaine Pesemö 2x25 Natriumkloraatti Klooridioksidin valmistus 290 Metanoli Klooridioksidin valmistus 100 Talkki Valkaisu 60 (* Aine ei ole käytössä, säiliö on tyhjillään

HAKEMUS 28 (76) Taulukko 12. Prosessikemikaalien varastointimäärät Nimi ja Käyttökohde Varasto-tilavuus, m 3 Vahvalipeä Haihduttamo 900 Polttolipeä Soodakattila 900 Viherlipeätasaussäiliö Kaustisointi 560 Viherlipeäselkeytin Kaustisointi 7000 Valkolipeä Kaustisointi 3900 Klooridioksidiliuos Valkaisu 2x800 Taulukko 13. Tehtaan prosessikemikaalien CAS-numerot ja vaarallisuusluokitus. Nimi ja CAS numero Varoitusmerkinnät Vaaralausekkeet Valkolipeä 1310-73-2 497-19-8 1313-82-2 Viherlipeä 1310-73-2 497-19-8 GHS05 GHS05 H290,H314,H31, H318 H290,H314,H315, H318 1313-82-2 Mustalipeä 74-93-1 GHS05, Dgr H290,H314,H412 Tärpätti 8006-64-2 GHS02, GHS08, GHS09 Mäntyöljy 8002-09-3 GHS07, Wng H315, H319 Mäntysuopa Sammutettu kalkki (CaOH 2) Meesa (CaOH 3) 471-34-1 1310-73-2 27610-45-3 7732-18-5 GHS07, Wng H315, H319 1305-62-0 GHS07 GHS05 H315,H318,H335 GHS05, -07, Dgr H315,H318,H335 Sis. pääosin orgaanista ainesta (n. 50-60%) ja laihamustalipeää Kalsiumoksidi (CaO) 1305-78-8 GHS05,-07, Dgr H315,H318,H335 Meesauunin sähkösuodattimen tuhka, 497-19-8 7757-82-6 GHS05, Dgr H318 kalkkipöly Klooridioksidi 10049-04-4 GHS07 H319

HAKEMUS 29 (76) Taulukossa 14 on esitetty Metsä Fibren valmistamat kemikaalit, jotka on rekisteröity REACH-rekisteriin. Taulukko 14. Kemikaalien valmistus ja REACH-rekisteröinti (Metsä Fibre) Kemikaali Rekisteröinti EC CAS Rekisteröintityyppi numero numero numero Tärpätti 01-2119502456-45-0011 232-350-7 8006-64-2 Täysi Mäntysuopa 01-2119538009-40-0005 266-037-1 65997-01-5 Täysi Raakamäntyöljy 01-2119494863-23-0018 931-433-1 8002-26-4 Täysi Viherlipeä 01-2119539462-39-0010 268-612-2 68131-30-6 Välituote Valkolipeä 01-2119582793-25-0015 268-615-9 68131-33-9 Välituote Mustalipeä 01-2119541681-41-0011 266-111-3 N/A Välituote Klooridioksidi 01-2119492305-37-0022 233-162-8 10049-04-4 Täysi Meesa 01-2119486795-18-0042 207-439-9 471-34-1 Täysi 8.4. Veden käyttö Tehtaan vedenkäytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lupakaudella. Tehtaan vedenkäyttö jakautuu kolmeen pääjakeeseen: jäähdytysvesi, prosessivesi ja talousvesi. Jäähdytysvesi on mekaanisesti puhdistettua raakavettä, prosessivesi on mekaanisesti puhdistettua tai mekaanisesti ja kemiallisesti puhdistettua raakavettä riippuen käyttökohteesta. Taulukossa 15 on esitetty tehtaan käyttämät vesimäärät. Taulukko 15. Tehtaan vedenkäyttö 2014. Vedenottopaikka m 3 /a Raakavesi 2 745 583 Kemiallisesti puhdistettu vesi 17 252 496 Talousvesi 23 247 Tehtaan vedenkäytön odotetaan pysyvän suurin piirtein ennallaan myös tulevaisuudessa. Tuotantokapasiteetin kasvamisen vaikutukset voidaan osittain kompensoida tehtaalla toteuttavilla veden käytön tehostamistoimenpiteillä. 9. VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Raakavesilaitos Vedenotossa ei ole tapahtunut muutoksia lupakaudella. Tehtaalla käytettävän veden otosta, prosessiveden valmistuksesta ja jakelusta vastaa teollisuusintegraatissa UPM- Kymmene Oyj. Kemiallisenveden jakelun sellutehtaalla hoitaa Metsä Fibre Oy. Talousvesi ostetaan Rauman kaupungilta. Viemäröinti Tehtaalla syntyvät prosessijätevedet johdetaan käsiteltäviksi prosessiviemäreitä (hapan, alkalinen- ja paineviemäri) pitkin yhteispuhdistamolle. Paineviemäri on otettu käyttöön valkaisumuutoksen yhteydessä 2007. Metsä Fibren prosessiviemäriin johdetaan myös Forchemin yhteispuhdistamolle johdettavat vedet. Saniteettivedet johdetaan erillisellä viemärillä yhteispuhdistamolle.

HAKEMUS 30 (76) Vesien johtamisessa kirkasvesiviemäriin ei ole tapahtunut muutoksia lupakauden aikana. Jäähdytysvedet kierrätetään jäähdytystornien kautta eikä niille ole normaalisti viemäröintitarvetta. Jäähdytystornien tyhjennykset ja ylijuoksut johdetaan tehtaan kirkasvesiviemäriin. Kirkasvesikanaaliin kautta vesistöön johdetaan lisäksi tehdasalueelta kerättäviä sadevesiä sekä sellutehtaalta kirkasvesiviemäriin ajoittain johdettava soodakattilan lentotuhkan (glaubersuolan) liuotusvedet. Sellutehtaan kirkasvesiviemäri laskee puhdistamon purkupaikalle. Yhteispuhdistamolle ja kirkasvesiviemäriin johdettavien vesien viemäröinti on kuvattu yhteispuhdistamon lupahakemuksessa. Sadevedet johdetaan pääosin suoraan vesistöön. Säiliöalueilta ja katto- ym. tasanteilta syntyvät sadevedet johdetaan prosessiviemäriin. Puunkäsittelyalueen sadevedet on viemäröity ja johdetaan suoraan mereen. Myös laiturialueelta sadevedet menevät avoojien kautta mereen. 10. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Tehdasalueen liikennejärjestelyt ovat pysyneet pääosin ennallaan lupakaudella. Tehdasalueelle tulevien raaka-aineiden ja tarveaineiden sekä lähtevien tuotteiden kuljetukset tapahtuvat maanteitse ja laivoilla. Laivoilla lähtevä sellu kuljetetaan raskaalla kalustolla tehtaalta Rauman satamaan kaupungin keskustan ohi. Sivutuotteet ja muut jakeet kuljetetaan autoilla. Raskaita ajoneuvoja poikkeaa tehtaalla keskimäärin 250-300 kappaletta vuorokaudessa. Kuva 9. Raskaan liikenteen väylät sellutehtaalle ja tehtaalta.

HAKEMUS 31 (76) Autoilla ja junilla tuotava puu puretaan kuorimon alueella pääsääntöisesti suoraan kuorimon vastaanottokuljettimille. Teollisuusalueelle suuntautuu myös henkilöliikennettä. Kevyt tavara- ja henkilöliikenne kulkee tehdasalueen eteläpuolitse sellutehtaan portille. Kevyt autoliikenne merkitsee noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa pääasiassa päiväaikaan. Kevyille ajoneuvoille on varattu paikoitusalueet porttien läheisyydestä tehtaan aidan ulkopuolelta. Sisäpuolella on tilapäiseen paikoitukseen merkitty rajoitettu määrä ajoneuvojen pysäköintipaikkoja. Satamalaituri Rauman teollisuusalueella on kaksi satamalaituria, joista toinen on Metsä Fibren ja toinen UPM-Kymmene Oyj:n. Sopimuksen mukaan molemmat vastaavat omasta satama toiminnastaan ja siihen liittyvistä velvoitteistaan. Sellutehtaan satamalaituria käytetään teollisuusalueella käytettävän puuraaka-aineen vastaanottoon mutta sitä voidaan tarvittaessa käyttää myös lastaukseen. Tarvittaessa aluksia voidaan myös tankata satamalaiturilla. Satamalaiturit sijaitsevat Maanpäänniemen ja Järviluodon välisen aallonmurtajan sisäpuolella täyttömaalla, joka ulottuu Maanpäänniemen kärjestä Sampaananlahden suulle. Laiturialueen vieressä on sellutehtaan puun varastokenttä ja kuorimoalue. Laitureille on teollisuusalueen kautta maantie- ja junayhteys. Vuonna 2014 Metsä Fibren satamalaiturilla oli aluskäyntejä 146 kappaletta vuodessa. Laituriin tuodaan tulevaisuudessa puuta (pöllejä ja haketta) arviolta n. 800 000 m 3 /a. Tuotikuitupuu ja hake varastoidaan hake- ja puukentällä. Satama-alueella voidaan varastoida myös sahoille kuljetettavia tukkeja, arviolta n. 50 000 m 3. Sataman kautta kuljetettavan puuraaka-aineen määrä arvioidaan tulevaisuudessa jonkun verran kasvavan nykyisestä. Tehdasalueella käytetään raskasta kuljetuskalustoa vesitse saapuneen puun vastaanottolaitureille saapuneen puun siirtoon. Vesitse saapunutta puuta toimitetaan myös muille tehtaille. 11. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 11.1. Päästöt vesistöön ja viemäriin sekä ympäristövaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Metsä Fibren sellutehtaalla syntyvät prosessijätevedet johdetaan käsiteltäväksi Metsäteollisuuden yhteispuhdistamolle. Yhteispuhdistamolla käsiteltävät jätevedet tulevat pääosin Metsä Fibren sellutehtaalta ja UPM-Kymmenen paperitehtaalta. Lisäksi yhteispuhdistamolle johdetaan Rauman kaupungin yhdyskuntajätevedet. Taulukossa 16 on esitetty tiedot sellutehtaalta yhteispuhdistamolle johdettavista vesistä ja niiden määrästä.

HAKEMUS 32 (76) Taulukko 16. Tiedot sellutehtaalla syntyvistä vesistä keskimäärin. Päästölähteet Vesimäärä Johtamispaikka m 3 /d Prosessijätevesi 36 000 Yhteispuhdistamolle Jäähdytysvesi sis. kirkasvesiviemäriin Osittain suljettu kierto, tyhjennykset ja ylikaato sis. kirkasvesiviemäriin Kirkasvesiviemäri 5000 Jätevesien purkupaikan yhteydessä oleva purkuoja Sampaananlahdessa Hule- ja sadevesi Määrää ei mitata Johdetaan suoraan vesistöön Taulukossa 17 on esitetty sellutehtaalta yhteispuhdistamolle johdettavan jäteveden määrä ja ominaisuudet. Taulukko 17. Sellutehtaalta jäteveden yhteispuhdistamolle johdettu jätevesikuormitus vuonna 2014. Parametri Yksikkö Kuormitus Virtaama m 3 /d 35821 Kiintoaine t/d 8,1 mg/l 225,9 COD Cr t/d 59,4 mg/l 1656,4 BOD 7 t/d 21,5 mg/l 599,2 Fosfori kg/d 49,8 mg/l 1,3 Typpi kg/d 156,2 mg/l 4,4 Suurin muutos puhdistamolle johdettavassa kuormituksessa on tapahtunut vuonna 2007, kun tehtaan valkaisuprosessi muutettiin ja tehtaalla alettiin valmistamaan ECFvalkaistua sellua TCF-valkaistun sellun sijaan. Muutoksessa valkaisukemikaaliksi otettiin käyttöön klooridioksidi otsonin sijaan. Valkaisumuutoksen yhteydessä avattiin myös tehtaan vesikiertoja, mikä hieman nosti puhdistamolle johdettavaa jätevesivirtaamaa. Kuvassa 10 on esitetty tehtaan sellutehtaalta puhdistamolle johdettu jätevesivirtaama vuosina 2010-2014. Sellutehtaalta yhteispuhdistamolle johdettu jätevesivirtaama oli 21,5 m 3 /ts vuonna 2014. Tehtaan jätevesivirtaama alittaa selvästi BAT-referenssidokumentissa veden ominaiskulutukselle esitetyt viitearvot (25-50 m 3 /ts). Tulevaisuudessa tehtaan tuotantomäärien kasvaessa voivat jätevesimäärä ja puhdistamolle johdettava kuormitus hieman kasvaa. Samanaikaisesti tuotantoprosessit tehostuvat ja tehtaan sisäisten vesijakeiden käyttöä pyritään tehostamaan prosessi- ja tuotteen laatuvaatimukset huomioiden, joten puhdistamolle johdettava kuormituksen ei odoteta kuitenkaan merkittävästi muuttuvan. Yhteispuhdistamolle johdettavan kuormituksen arvioidaan kasvavan noin 10 %. Kuvassa 10 esitetty jätevesivirtaama puhdistamolle sisältää myös kirkasvesiviemäriin johdettavat vedet (kuva 10). Näiden vesien aiheuttama kuormitus sisältyy jätevesien kuormituslaskentaan.

01/2010 04/2010 07/2010 10/2010 01/2011 04/2011 07/2011 10/2011 01/2012 04/2012 07/2012 10/2012 01/2013 04/2013 07/2013 10/2013 01/2014 04/2014 07/2014 10/2014 HAKEMUS 33 (76) Jätevesi puhdistamolle, m 3 /d 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Kuva 10. Jätevedenpuhdistamolle ja kirkasvesiviemäriin johdetut vedet. Sellutehtaalta pääsi vuoden 2013 marraskuussa suopaa sadevesiviemärin kautta mereen, mistä aiheutui lupaehtorikkomus jätevesien käsittelyyn johtamisesta. Häiriöpäästön syynä olivat prosessiongelmat tehtaalla ja haihduttamolla, minkä seurauksena suovankeräyssäiliön pääsi tulvimaan sadevesiviemäriin 27.11.2013. Häiriöpäästöstä ja korjaavista toimenpiteistä on raportoitu valvovalle viranomaiselle. Yhteispuhdistamon luparajat eivät ylittyneet päästön johdosta. Yhteispuhdistamon toimintaa ja puhdistamolta mereen johdettavaa kuormitusta koskevat tiedot on esitetty yhteispuhdistamon lupahakemuksessa. Vaikutukset vesistöön sen tilaan, käyttöön, veden laatu- ja kalastotiedot: Veden laadun kehitys ja jätevesien vaikutus Veden laadun kehitys ja jätevesien vaikutukset vesistöön on esitetty yhteispuhdistamon lupahakemuksessa. Metsäteollisuuden jätevesien kalatalousvaikutukset Yhteispuhdistamon jätevesien vaikutukset kalatalouteen on esitetty yhteispuhdistamon lupahakemuksessa.

HAKEMUS 34 (76) 11.2. Päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun Tehtaalta ilmaan johdettavat päästöt ovat peräsin sellun valmistusprosessista. Sellutehtaan merkittävimmät päästöt ilmaan ovat rikkipäästöt, pelkistyneet hajukaasut, typenoksidit sekä hiukkaspäästöt. Tehtaan tasainen ja häiriötön ajo on merkittävin keino vähentää ilmaan johdettavien päästöjen määrää. Tehtaalla tehdään jatkuvasti työtä tehtaan käytettävyyden parantamiseksi. Tulevaisuudessa tuotantotasot nousevat ja siten absoluuttiset päästöt ilmaan voivat kuitenkin hieman nousta. Kuvissa 11-14 on esitetty sellun valmistuksesta ilmaan johdettavat typenoksidit, rikkioksidit, TRS-päästöt ja hiukkaset vuosilta 2011-2014. Päästöt sisältävät normaaliolosuhteiden lisäksi tehtaan pysäytys- ja käynnistysjaksot sekä häiriötilanteet. Hajukaasukattilan päästöt eivät sisälly alla oleviin kuviin. Kuva 11. Typenoksidit ilmaan 2011-2014. Kuva 12. Rikinoksidit ilmaan 2011-2014.

HAKEMUS 35 (76) 7 TRS, t S/a 6 5 4 3 2 1 0 2011 2012 2013 2014 Kuva 13. Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) ilmaan 2011-2014. 150 Hiukkaset, t/a 149 148 147 146 145 144 2011 2012 2013 2014 Kuva 14. Hiukkaset ilmaan 2011-2014.

HAKEMUS 36 (76) Suurin osa sellutehtaan typenoksideista tulee soodakattilasta. Tehtaalla pyritään ajamaan soodakattilalle polttoon menevä mustalipeä mahdollisimman korkeassa kuivaaineessa, mikä nostaa palamislämpötilaa ja parantaa näin energiatehokkuutta. Korkean palamislämpötilan johdosta höyrystyy enemmän natriumia, joka sitoo SO 2-yhdisteitä ja alentaa näin myös soodakattilan ilmaan johdettavia rikkipäästöjä. Tämän ristikkäisvaikutuksena on, että soodakattilalta ilmaan johdettavat NOx-päästöt voivat hieman kasvaa. Tehtaan NOx-päästöt voivat hieman kasvaa tulevaisuudessa meesaunnissa poltettavan puuperäisten biopolttoaineiden käytön lisääntymisen johdosta. Tämä johtuu biopolttoaineiden kuten mäntyöljyn ja pikiöljyn luontaisesti sisältämästä typestä. Soodakattilalta ja meesauunilta ilmaan johdettavissa pitoisuuksissa on sellun valmistusprosessin luonteesta johtuvaa vaihtelua. Alla olevissa kuvissa 15 ja 16 on esitetty soodakattilan ja meesauunin pitoisuudet typenoksidien (NOx), rikinoksidien (SO2) ja pelkistyneiden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) osalta tuntikeskiarvona tammikuu ja lokakuu 2015 väliseltä ajalta. Kuva 15. Pitoisuudet soodakattilalta tuntikeskiarvona.

HAKEMUS 37 (76) Kuva 16. Pitoisuudet meesauunilta tuntikeskiarvona. Tehtaalla on ollut yksittäisiä luparaja ylityksiä ilmaan johdettavien päästöjen osalta lupakauden aikana prosessihäiriöistä johtuen sekä tehtaan starttitilanteiden yhteydessä. Ilmapäästöjä koskevat luparajaylitykset ja niiden korjaavat toimenpiteet on raportoitu valvovalle viranomaiselle. Soodakattilan SO 2 pitoisuudelle asetettu lupa-raja ylittyi vuoden 2013 kesäkuussa tehtaan käynnistyksen yhteydessä, kun käynnistys vuosihuoltoseisokista pitkittyi ja tukipolttoaineena jouduttiin polttamaan poikkeuksellisen pitkään raskasta polttoöljyä. Luparaja soodakattilan SO 2-pitosiuudelle on 100 mg/nm 3 kuukausikeskiarvona ja ylitys oli 163 mg/nm 3 (6% O 2-pitoisuudessa). Meesauunin TRS-pitoisuudelle asetettu vuorokausi luparaja on ylittynyt kahdesti 2011 ja kerran 2015 meesauunilla olleiden prosessihäiriöiden johdosta. Elokuussa 2015 TRSpitoisuusraja ylittyi, koska meesasuotimella oli ongelmia ja meesa pääsi uuniin likaisena ja märkänä. Hajukaasukattilan TRS-pitoisuudelle asetettu luparaja on ylittynyt viime vuosina useamman kerran, mutta ajallisesti luparajaylitykset ovat olleet kattilan käyttötarkoituksesta johtuen hyvin lyhyitä. Ylitykset ovat johtuneet pääosin hajukaasukattilan riittämättömästä kapasiteetista käsitellä häiriötilanteessa tehokkaasti kaikki väkevät hajukaasut tehtaan tuotannon ja siten myös käsittelyyn johdettavien hajukaasujen määrän kasvettua nykyiselle tasolle. Toiminnanharjoittaja on reagoinut hajukaasujen käsittelyn tehostamistarpeeseen investoimalla uuteen kapasiteetiltaan suurempaan hajukaasukattilaan. Tehtaan väkevät ja laimeat hajukaasut kerätään ja käsitellään normaalitilanteessa tehokkaasti. Normaalitilanteessa tehtaalla syntyvät väkevät hajukaasut poltetaan meesauunissa. Tehtaan alas- ja ylösajotilanteessa ja mikäli meesauunilla on ongelmia, ohjataan väkevät hajukaasut poltettavaksi hajukaasukattilaan. Laimeat hajukaasut ja liuottajan höngät johdetaan soodakattilaan palamisilmaksi.

HAKEMUS 38 (76) Hajukaasujen käsittelyasteet ovat olleet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta luparajojen mukaiset. Helmikuussa 2012 väkevien hajukaasujen käsittelyasetteelle asetettu luparaja alittui johtuen tehtaan äkillisestä sähkökatkosta ja samanaikaisista ongelmista hajukaasukattilan käynnistyksessä ja meesauunin muurausten vaurioitumisesta. Hajukaasujen käsittelyssä pyritään aina mahdollisimman korkeaan käsittelyasteeseen ja poikkeamat tästä johtuvat pääasiassa erilaisista mekaanisista ongelmista ja prosessin poikkeustilanteista, joita ei voida täysin välttää. Hajukaasujen käsittely voidaan joutua ohittamaan prosessihäiriöiden lisäksi myös huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden ajaksi. Kuvassa 17 on esitetty väkevien ja laimeiden hajukaasujen käsittelyasteet vuosilta 2011- elokuuhun 2015 asti. Kuva 17. Väkevien hajukaasujen käsittelyasteet. Kuva 18. Laimeiden hajukaasujen käsittelyasteet.