Vesienhoito Joroisissa

Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoito Joroisissa

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Joroisten vedet Joroisten vesienhoitotilaisuudet P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus

Joroisten vedet Joroisten vesienhoidon toimintaryhmän kokous

Joroisten seudun vesienhoito v

Joroisten seudun vesienhoitotyö, toimintasuunitelma (päivittyy tarvittaessa)

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 2/

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA. KOKOUS 1/2016 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto alkaen

VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA. KOKOUS 1/2015 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto alkaen

VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA

VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA

Joroisten vesienhoito

VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA

Vesienhoito ja maatalous

Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 2/

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Puheenjohtaja Tapani Mähönen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen.

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta

Metsätalouden vesiensuojelu

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Poistokalastuksen suunnittelu Kyyveden valuma-alueen pohjoisosalla

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Lapinlahden Savonjärvi

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen

Järvikunnostushankkeen läpivienti

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Kosteikot ja vesiensuojelu

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

TASO-hankkeen esittely

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Kyyvesi kuntoon vesienhoidon toimeenpano. Toimintakertomus vuodelta Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Aika: alkaen klo Paikka: Pieksämäki Kanttila, kokoushuone 3, osoite: Vilhulantie 5, NAARAJÄRVI

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Joroisselän kuormitusselvitys

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Aika : alkaen klo Paikka: Ympäristötalo, neuvotteluhuone Pyöreä torni. Jääkärinkatu 14, MIKKELI

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Transkriptio:

Vesienhoito Joroisissa ProJoroisselkä- yhdistyksen yleisötilaisuus 24.11.2015 Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Vesienhoidon suunnittelu, vesienhoitokaudet Suunnittelu ja kuuleminen Suunnittelu ja kuuleminen Suunnittelu ja kuuleminen => 1 => 2 => 3 2010-2015 2016-2021 2022-2027 Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen edistäminen

Vaiheet ja aikataulu kuulemisen aikana ja sen jälkeen Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta 1.10.2014-31.3.2015. Samanaikaisesti kuultiin myös tulvariskien hallintasuunnitelmista ja Merenhoitosuunnitelmista. Viimeistely kuulemisen jälkeen kevät - kesä - syksy 2015 Suunnitelmien päivitykset valmiiksi marraskuussa 2015 Valtioneuvoston käsittely 3.12/2015 Raportointi komissiolle 2016 maaliskuu

Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2014-2016, 2. suunnittelukierros 11/2015 Toimenpideohjelma- ja vesienhoitosuunnitelmaehdotusten valmistelu Kuuleminen, 6 kk Suunnitelmien viimeistely kuulemisen jälkeen YTR 22.5. 2014 YTR 9.10. YTR 16.4. 2015 YTR sähköp kommentit elo/syyskuu. 31.3.2015 Kuuleminen päättyi 2016 Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset + TPO- ehdotukset valmiita Kuuleminen alkoi 1.10.2014 ja päättyy 31.3.2015 Kuuleminen Vesienhoitosuunnitelma ehdotuksista + tulvariskien hallintasuunnitelmat +merenhoitosuunnitelmat (15.1.2015) Valtioneuvoston Käsittely 3. Joulukuuta 2015 Vesienhoitosuunnitelmien EU- raportointi Maaliskuu 2015 1. suunnittelukierros, vesienhoitosuunnitelmien/toimenpideohjelmien toimeenpano

Joroisten seudun vesistä saatu palaute - Tyydyttävässä tilassa olevat vedet lisääntyneet - Maatalouden aiheuttama kuormitus vesistöille on alueella paikoin erittäin merkittävä - Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden hitaus - Vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttaminen viljelijöille houkuttelevaksi - Toimenpiteet suunnattu oikein - Jätevedenpuhdistamon purkupuron kuormitus Joroisvirtaan - Säännöstelyn ongelmat, Maaveden säännöstely, juoksutukset, vedenpinnan vaihtelu - Joroisselkään laskevat vedet, veden laatu useilla laskuilla kehnoa sadekausien jälkeen, keväällä sekä syksyllä - Joroisselän eteläpäässä ruovikot lisääntyneet huomattavasti, myös muualla runsasta kasvillisuutta

ELY- keskusten toimialueille/ (useimmiten maakuntia) tehdään vesienhoidon toimenpideohjelmat ja vesienhoitoalueille koostetaan edellisten yhteenvetona vesienhoitosuunnitelmat http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/etela-savo www.ymparisto.fi/vaikutavesiin http://www.ymparisto.fi/vesienhoito

Vesienhoitoalueet

Joroisten seudun vesienhoito Yleistä

Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän käyttökelpoisuuden monipuoliseen virkistyskäyttöön on jo 1990- luvulla todettu heikentyneen ja aloitteita sekä osasuunnitelmia ja selvityksiä on tehty myös tilanteen korjaamiseksi. Toiminnan tavoitteena on ollut Joroisselän rehevöitymisen pysäyttäminen ja parantaminen sekä paremman tilan turvaaminen myös jatkossa. Taustalla työlle on ollut mm. tavoite luoda edellytyksiä matkailulle. Joroisselällä nykyisen vesienhoidon tavoitteet ovat pitkälti yhtenevät aikaisempien tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on rehevöitymisen pysäyttäminen sekä vesialueen tilan parantaminen ja hyvän tilan turvaaminen. Joroisten alue on yksi Etelä-Savon ELY-keskuksen vesienhoidollisista painopistealueista.

ja vesienhoidon suunnittelun painopistealueet

Yleiskatsausta Joroisselän alueella on tarvittu nykyisen toiminnan alkuvaiheessa mm. vesien tilan ja kuormituksen lisäseurantaa sekä muita selvityksiä tietopohjan täydentämiseksi. Tämän jälkeen työtä on voitu jatkaa yksityiskohtaisemman suunnittelun suuntaan sekä maa-alueilta tulevan kuormituksen että itse järvessä tapahtuvan toiminnan, lähinnä poistokalastuksen osalta. Toimenpiteiden edistämisen kannalta myös vesialueiden osakaskuntien yhdistämisellä on ollut ja on myös jatkossa suuri merkitys jotta mm. poistokalastustoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen onnistuu hyvin ja kattavasti.

VALMISTUNEITA SUUNNITELMIA JA SELVITYKSIÄ JA KÄYNNISSÄ OLEVAA SEURANTAA

Joroiselän alueen kuormitusselvitykset vuosina 2012-2014

Kuormitusselvitys on valmistunut 2014 Joroisselän alueelle on v. 2014 alkupuolella valmistunut kuormitusselvitys (Jani Pulkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus). Selvityksessä kuvataan Joroisselkään sekä mm. Valvatukseen tulevaa kuormitusta vuosina 2012 ja 2013 täydennetyn vedenlaatu- ja virtaamaaineiston sekä tätä tukien myös Suomen Ympäristökeskuksen kehittämän VEMALA - vesistömallijärjestelmän avulla. Vesinäyteaineistoa koottiin työn pohjaksi vuosina 2012-2014 Joroisselkään ja sen valuma-alueelle laskevista suurista joista sekä pienemmistä ojista ja puroista painottaen havaintoja kevät- ja syystulvien aikaan.

P Joroinen/ koko tarkastelualue / fosfori

ESIMERKKI Vesinäytteenottojen perusteella lasketut keskimääräiset ulkoisen fosforikuormituksen suhteelliset osuudet eri valuma-alueilta Joroisselkään. Punaisella keskimääräiset fosforipitoisuudet. Joroisselän keskimääräinen fosforipitoisuus on pintaveden tuloksista 2000-luvulta.

Joroisselän näkösyvyysseuranta ProJoroisselkä- yhdistyksen toteuttama näkösyvyysseuranta Vuosina 2012-2015, tilannekatsaus

Näkösyvyyden seuranta Joroisselällä ProJoroisselkä- yhdistys on myös organisoinut Joroisselän alueella kattavan veden näkösyvyyden kesäaikaisen seurannan/mittauksen. Tämä mittaus on tapahtunut mm. yhdistyksen jäsenten toimesta v. 2012 viidellä ja vuonna 2013 ja 2014 sekä 2015 seitsemällä mittauskohteella. Tulokset antavat hyvää tietoa järven tilan ja siinä tapahtuvien muutosten seurantaan.

LUMO- hanke Joroisissa Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelma 2015 Saara Ryhänen ProAgria

LUMO- hankkeen tiedotustilaisuus on alustavasti sovittu 3.2.2016 / Joroisten valtuustosali

Etelä-Savon ELY- keskus Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen edistäminen

Joroinen-Rantasalmi, toimintasuunnitelma vers 4.3.2015

VALMISTUNEITA YLEISSUUNITELMIA JATKOTYÖN POHJAKSI Vuosina 2013-2015, tilannekatsaus

2015/16 2013 Joroisten kosteikkojen Yleissuunnittelualueet v. 2013, 2014 ja 2015/16 2014

VALMISTUMENEET YLEISSUUNNITELMAT, Valvatusjärven alue sekä Joroisselän lähialue

Kollinjoki (Kirkkojoki) Havussalmenjoki Kolmanjoen suualue S K Valvatuksen laskujoki, (Kanava) Valvatuksen yleissuunnitelma

Vuonna 2014 suunnittelua jatkettin Joroisselän valuma-alueella Kohteena ovat Kolkonjärven ja Joroisselän välinen Enojoen valuma-alue ja Joroisjoen alue välillä Liuna- Joroisselkä. Samoin katsastetaan riittävässä määrin myös Joroisselän lähintä valuma- aluetta. Kuva: Joroisselän alueen kosteikkosuunnittelun kohteet 2014/ (tähdellä merkityt rajaukset)

4 3 2 1

Joroisselän lähialueen kaksi kosteikkosuunnitelmaa valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä

Yleissuunnitelmatäydennystä: Kolmaan ja Jokijärveen laskevat vedet 2015/16 (työ on käynnissä) Kolman alue Valvatuksen alue 2013 Jokijärven alue

Karttatarkastelun perusteella Arvioituja mahdollisia Kosteikkopaikkoja Kolman ja Jokijärven (lahti) valuma-alueilla (rajaus) Ympyröinti kuvaa mahdollisia kosteikkoalueita ja samalla ELYnäkemystä mahdollisista kohteista

Käynnissä olevia, toteutettuja sekä suunniteltuja vesienhoidon toimenpiteitä Joroisten alueella

Toimenpiteitä Hajakuormitus, Maatalous vuodesta 2016 eteenpäin Kosteikot/altaat Valvatuksen alue, löytyy 4-5 kosteikkoa/laskeutusallasta, tähän lisää 5 Joroisselän alue, 3 kosteikkoa/allasta, lisää 5 Haapaselkä, 0, + 5 Suojavyöhykkeitä, lisää lumo suunnitelmien pohjalta näistä 10 % lisää (haettu enemmän) Tilakohtaista neuvontaa on esitetty toimenpiteenä n. 50% suunnittelualueen tiloista. Ravinteiden käytön hallinta Maakunnan tasolla tavoite yli 70% (pakollinen toimenpide ymp. korv. Järjestelmässä, osallistuminen ratkaisee)*. Peltojen talviaikainen eroosiontorjunta Maakuntatasolla tavoite on 86% peltopinta-alasta mikä on nykyistä tasoa. Poistokalastus Toteutetaan poistokalastussuunnitelman mukaisesti Vesikasvillisuuden poisto Katsotaan tarkemmin myöhemmin, ei suunnitelmassa

Maatalouden hajakuormitus, jatkotoimenpiteet, tarkennusta Kosteikkosuunnitelmat 2015, Tavoite. 2 kpl, arvioidaan tärkeimmät kohteet/ Joroisten ryhmä valmistuvat v. 2015 Kokonaisaikataulut: Kosteikkojen suunnittelu 2015-2021 Kosteikkojen rakentaminen 2016-2021 Maatalouden vesiesuojelun yleissuunnittelu/ kosteikot ym: Kolmaan ja Jokijärveen laskevat vedet 2015/2016 LUMO- hanke Sysmäjärven, luoteisosa, Savuniemi etc.

Poistokalastus, poistokalastuksen hankesuunnitelma Poistokalastuksen osalta Joroisselälle ja muille Joroisten alueen kohdejärville on tehty v. 2013-2014 kolmevuotinen poistokalastuksen hankesuunnitelma vuosille 2014-2016. Tavoitteena on poistaa Joroisselästä vuosittain 50000kg kalaa ja muista kohteista tätä vähemmän, tavoitteet ovat kohteesta riippuen noin 10000-20000kg/v. Poistokalastushankkeen painopiste on Joroisselällä mutta mukana hankkeessa ovat myös Kaitaisten vedet sekä Haapaselkä. Kuva: Reijo Lähteenmäki

Hankkeessa ovat mukana Joroisten kunta, Joroisten kalastusalue, Haapaselän, Joroisten, Kaitaisten ja Pihlaan osakaskunnat, sekä Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke käynnistyi keväällä 2014 ja heti jäiden lähdön jälkeen aloitettiin Joroisselällä poistokalastus. Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin ja keväällä reilussa kolmessa viikossa saatiin vuoden 2014 tavoitteesta kalastettua yli puolet,. n. 36000 kg kalaa ja muilla kohteilla joitakin tonneja ja työ on edennyt hyvin. aikataulussa. Kokonaissaalis oli vuonna 2014 45000kg ja vuonna 2015 ennen vimeisten tietojen kokoamista n. 30000 kg Kuva: Reijo Lähteenmäki

Metsätalouden hajakuormitus Metsäkeskuksen hanke/ Kaitaisten alueen metsätalous, kosteikkojen rakentaminen+ muut toimenpiteet Hankealueen koko oli, kooltaan n. 2200 ha. Varsinaiset suunnitellut toimenpiteet keskittyvät kuitenkin Pihlas ja Pieni-Virmas järvien valuma-alueelle. Maastohavaintojen perusteella tehtiin kaikkiaan 8 toimenpidesuunnitelmaa, joista sovittiin6 eri maanomistajan tai maanomistajaryhmän kanssa. Vesiensuojelutoimenpiteet: 10 kpl kunnostettavaa vanhaa laskeutusallasta 5 kpl putkipatoja 4 kpl jako-ojan kaivamista 1 kpl uutta pohjapatoa 3 kpl vanhan pohjapadon korjaamista 2 kpl vanhojen ojien tukkimista 2 kpl kosteikkoja (1 uusi ja 1 vanhan kunnostus) 3 kpl pintavalutuskenttiä

Metsätalouden vesiensuojelu, Kaitaisten alue Hankealueen kartta

Ruoppaukset Kaitaisissa Kaitaisten alueen ruoppaukset/ esillä, ajankohta-arvio 2017 /ei varmuutta Toimenpide tarvitsee vesiluvan Osakaskuntien yhdistäminen, Etenee lähivuosina

Kalankulkua helpottavat toimenpiteet sekä jokien kalojen elinympäristökunnostukset Joroisten alueella = päivitetty Liunan voimalapadon alapuolisten koskien (4 kpl) kunnostus on toteutettu elinympäristökunnostuksena v. 2015. (poislukien Liunan sivuhaara) Enojoen osalta Kolkonjoki- Enojoki- alueella on tarkoitus kunnostaa useita koskia ja niva-alueita. Suunnitelmat ovat valmiina ja Kolkonjoella on myös kalatiesuunnitelma Toteutus v. 2018? Suihkolanjoen kunnostusohjelmassa on useita koskia ja niva-alueita. Suunitelmat ovat valmiina, toteutus 2018? Joroisvirrassa sijaitsevan Liunan voimalaitoksen kalatiehanke on vireillä. Voimalan kanssa on käyty yleisellä tasolla neuvotteluja asiasta. Jossain vaiheessa asiaa edistetään yhteistyössä. Tällä hetkellä hanke on pysähdyksissä. Jokien ja purojen elinympäristökunnostusten osalta. Joroisvirran- Haukiveden alueen kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunitelma ( Rajala & Hentinen) on valmistunut 2014.

Rantasalmen järvikunnostuskohteet Pieni Raudanvesi Kosulanlampi Suuri Raudanvesi Toimenpiteinä näillä ovat: - poistokalastus - peltojen suojavyöhykkeet sekä kosteikot ja laskeutusaltaat