Kunnat kiertotalouden edistäjänä rakennusalalla

Samankaltaiset tiedostot
Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Kunnat kiertotalouden toimintaympäristönä

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Kuntaliiton kanta Kierto Kuntoon Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Kestävä kehitys ja kiertotalous

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa. Harri Hakaste ympäristöministeriö Puu rakentamisen kiertotaloudessa

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Uusiomateriaalit Lappeenannan kaupungissa. Markku Mäki-Hokkonen, Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

Aluehallintouudistus kuntien näkökulmasta

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Rakennusjätteiden kierrätys

Kestävä infrarakentaminen

Ympäristöministeriö Kiviaineshuollon kehittämishanke Konsultteina Sito ja GTK

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

AVIAPOLIS - NÄYTÖN PAIKKA. AVIAPOLIS -kestävää kehitystä kiertotaloudesta Tallinna, Kuntatekniikan päivät

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet

Elinvoimaa resurssiviisaudesta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Telaketju ekosysteemi

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

HE jätelain muuttamiseksi (HE 195/2017 vp) Eduskunnan ympäristövaliokunta

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Kestävät ja innovatiiviset julkiset hankinnat

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Kuntaliitto ajankohtaiskatsaus

Kehitettävänä pilaantuneitten maitten vastuullinen businessalusta

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät,

Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Kiertotalouteen liittyvä lainsäädäntö. Kati Suomalainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes SIRKKU-työpaja

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Vähähiilinen rakentaminen, pilottihankkeet ja kiertotalous. Hirsitaloteollisuus Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

5. Circwaste -hanke: Digitaalisuus ja logistiikka

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä - Miten toteutan kestävän tie- ja -katuhankkeen?

Vapaaehtoiset sopimukset lainsäädäntöä täydentävänä ohjauskeinona. Jätehuoltopäivät Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

YLIJÄÄMÄMAIDEN- JA MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN TERMINAALITOIMINTA TURUN SEUDULLA. Tiia Isotalo/ Kiertomaa Oy

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa esteet ja mahdollisuudet

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö


Kunnat työssä ilmaston puolesta

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan

Energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen. Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri

KUSTANNUSSÄÄSTÖ- JA PÄÄSTÖVÄHENNYS- POTENTIAALIN HUOMIOON OTTAMINEN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Transkriptio:

Kunnat kiertotalouden edistäjänä rakennusalalla Yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Hanna Kemppainen KIERTOTALOUS KUNTIEN MAARAKENTAMISESSA Lahti 7.6.2017

Kuntaliiton linjaukset 28.4.2016 Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa» Asumisen ja yrittämisen edellytyksistä huolehtiminen» Sujuvan arjen mahdollistaminen» Kaikille sopivan elinympäristön turvaaminen» Resurssiviisaaseen yhdyskuntaan pyrkiminen» Talouden ja rahoituksen hallinta yhdyskuntien kehittämisessä» Hyötyjä kaikille yhteistyöllä ja kumppanuudella http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3224 2 [7.6.2017]

Resurssiviisas yhdyskunta Luonnonvaroja käytettävä säästeliäästi ja jätteet kierrätettävä tehokkaasti» Kuntainfran rakentamisessa kuntien ja valtion tulee edistää hallittua uusiomateriaalien käyttöä» Lainsäädäntöä, ohjauskeinoja, hankintamenettelyjä ja tietotaitoa tulee kehittää esteiden poistamiseksi Kestävien hankintojen ja resurssiviisaiden toimintamallien kehittäminen tarpeen» Kuntien tulee siirtyä tavoitteellisesti kestäviin hankintoihin ja luoda markkinoita ympäristöystävällisiä ratkaisuja tarjoaville yrityksille» Kuntien tulee hankkia tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja pienentävät haitallisia ympäristövaikutuksia» Kuntien tulee olla osaltaan tukemassa kiertotalouteen perustuvan yhteiskunnan luomista edistämällä uudenlaisten toimintamallien käyttöönottamista 3 [7.6.2017]

Ennakoivaa reagointia vai säädösohjausta? Valtakunnallisen jätesuunnitelmaluonnoksen tavoitteita maarakentamisen osalta 4. Tavoite: Rakennus-, purku- ja maarakentamisen jätteiden hyödyntämistä lisätään riskit halliten 4.1. Selvitetään kansallisten rakentamisen jätteitä koskevien (End of Waste, EoW) kriteerien tarvetta ja edellytyksiä 4.2. Kannustetaan kuntia nimeämään koordinaattori ylijäämämaiden ja rakentamisessa syntyvien jätemateriaalien hyödyntämiseen 4.3. Maa-ainesveron käyttöönottoa arvioidaan uudelleen kustannukset kohdistuisivat suurimmaksi osaksi kuntiin ja valtioon 4.4. Maaperän tilan tietojärjestelmää (MATTI) kehitetään nykyistä toimivammaksi sekä paremmin suunnittelua ja päätöksentekoa tukevaksi 4.5. Luodaan pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaan ohjauskeinoja, jotka säästävät luonnonvaroja ja edistävät kiertotaloutta tukevien menetelmien käyttöä 4

Kestävän kuntainfran kova ydin Kuntien infrarakentamisen volyymi vajaat 3 mrd. euroa vuodessa, noin kolmannes maamme kaikesta infrarakentamisesta Infran rakentamisen tulee olla pitkäjänteistä ja ratkaisujen kestäviä ja oikea-aikaisia myös kunnossapidon osalta Elinkaarikustannukset investointipäätösten perustaksi Tekninen kelpoisuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys keskeisinä kriteereinä myös uusiomateriaaleja hyödynnettäessä 5 [7.6.2017]

Rakentaminen kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa jätettä ja päästöjä Suomessa käytetään 70-80 miljoonaa tonnia luonnon rakentamismateriaaleja ja vain noin 4 miljoonaa tonnia uusiomateriaaleja vuosittain Massamääräisesti valtaosa rakentamisen jätteistä on mineraalijätteitä (maa-aineksia) Kuljetusmatkat ovat pidentyneet ja rakennettavuudeltaan hyvälaatuisia maaaineksia käytetään kohteisiin, joihin sopisivat myös kantavuudeltaan heikot ylijäämämaat» Pitkät kuljetukset lisäävät liikenteen päästöjä ja melua sekä heikentävät liikenneturvallisuutta ja asukkaiden elinoloja ja hyvinvointia 6

Kohti resurssiviisasta rakentamista Vältetään maan muokkausta ja hyödynnetään kaivumaat rakennuskohteessa tai sen lähistöllä. Hyödynnetään suunnitelmallisesti rakennuspaikalta poiskuljetettavia ylijäämämaita. Rakentamisessa käytetty maa-ala hyödynnetään tehokkaasti ja muut alueet jätetään mahdollisuuksien mukaan luonnontilaisiksi. Luonnon maa- ja kiviaineksia säästetään ja ne korvataan mahdollisuuksien mukaan kierrätysja uusiomateriaaleilla. 7

Materiaalien kestävän hyödyntämisen etuja Vähennetään hankkeiden koko elinkaaren aikaisia haitallisia ympäristövaikutuksia Saavutetaan kustannussäästöjä Parannetaan toiminnan laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta 8

Kiertotalouden haasteet Tuotteistaminen ja toimivien markkinoiden luominen Hyödyntämiseen liittyvät lupamenettelyt Materiaalin saatavuus ja varastoitavuus Logistiikan toimivuus: purku -> käsittely -> varastointi -> hyötykäyttö 9

Esimerkkejä kiertotaloutta edistävistä toimista kunnissa Oulun kaupungin Resurssiviisas infra kehittämishankkeen tarkoituksena on edistää lainsäädännön sekä kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Helsingin kaupungin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelman (2014) tavoitteena on Helsingin kaupungin maarakennuskustannusten ja maaainesten kuljetusmatkojen puolittaminen vuosien 2014 2017 aikana vuoden 2010 tasosta. PIMAKE - Tampereen pilaantuneiden maiden käsittelykeskus ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon lietetuhkan hyödyntäminen Turussa Kiertomaa Oy:n perustaminen Turun kaupungin ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kesken 10

Kiertotalous ja kuntatoimijat Kunnalliset jätelaitokset aktiivisesti edistämässä ja mahdollistamassa kiertotalouden vetureina Kunnilla olemassa kattava jätehuoltoinfra ja siten mahdollisuuksia Nykyiset jätteenkäsittelykeskukset ovat monien mahdollisuuksien palvelukeskuksia, cleantech alueita, jotka toimivat innovaatioalustoina alan yrityksille Yhteisinnovointia yksityisen sektorin kanssa tarvitaan, esimerkkejä:» Tarpaper Recycling from roof to road, kattohuopien kierrätys (PHJ)» Gypsum Recycling International, kipsilevyjen kierrätys (HSY ja PHJ aloittaneet - levinnyt muillekin alueille) 11

Pelkällä yhdyskuntajätehuollolla ei ratkaista kiertotaloutta Valmistava teollisuus ja elinkeinotoimijat avainasemassa! Tarvitaan kierrätysmateriaalien imua markkinoille. Tarvitaan kaikkien toimijoiden, niin julkisten kuin yksityisten yhteistyötä. Jätehuollon vastuunjako 12

Kuntaliitto kiertotaloutta sivuavissa hankkeissa ja verkostoissa Muun muassa: UUMA2-hanke RANKU-hanke Kestävät julkiset hankinnat (Motiva) Kuntien ilmastokampanja Covenant of Mayors (supporter) Kuntaliitolla on oma kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus FISU-ohjausryhmä HINKU-johtoryhmä 13

Kuntaliitolla on oma kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kuntaliitto vähentää omassa toiminnassaan materiaalin kulutusta ja hiilidioksidi- sekä muita päästöjä. Kuntaliitto kehottaa kuntia tekemään kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen ja tukee kuntia sitoumusten tekemisessä sekä toteutuksessa. 14