Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus Naantalin kaupungin Rymättylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi, Naantali

Päätös Etelä-Suomi Nro 56/2012/1 Dnro ESAVI/638/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2012 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus Naantalin kaupungin Rymättylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi, Naantali Naantalin kaupunki / Ympäristövirasto PL 43 21101 Naantali LAITOS JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Naantalin kaupungin Rymättylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Otavan saaressa Naantalin kaupungin Maskulaisen kylässä kaupungin omistamalla kiinteistöllä Maskulainen (kiinteistötunnus 529-521-2-16) osoitteessa Kärysniementie 3. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla mereen Pohjois-Airiston länsiosassa Kuivakarinaukolla noin 400 metrin etäisyydellä Rymättylän pääsaaren Otavan rannasta ja noin 200 metriä Purhan saaresta itään. Purkupaikan koordinaatit (KKJ) ovat: N 669 7690, E 155 5570. Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 4.10.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohdan perusteella. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 30.5.2001 antamallaan ympäristölupapäätöksellä nro 30 YLO määrännyt lupamääräysten tarkistushakemuksen tekemisestä 31.12.2010 mennessä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a kohdan perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva ympäristölupa Lounais-Suomen ympäristökeskus on 30.5.2001 antamallaan päätöksellä nro 30 YLO myöntänyt Rymättylän kunnalle (nykyään Naantalin kaupunki) ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan viemärilaitoksen jätevesien sekä kunnan haja-asutusalueelta kertyvien sako- ja umpikaivolietteiden käsittelemiseen olemassa olevassa jätevedenpuhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen mereen nykyiseen purkupaikkaan Kuivakarinaukolle hakemuksen mukaisesti ja noudattamalla tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräyksen 1) mukaan: "Luvan saajan on käsiteltävä jätevedet biologis-kemiallisesti siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätevedet on käsiteltävä siten, että mereen johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ovat vuosikeskiarvoina laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien enintään seuraavat sekä käsittelytehot jätevedenpuhdistamolla vastaavalla tavoin laskettuna vähintään seuraavat: 2 Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % Fosfori 0,8 mg P/l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Jätevesien käsittelyssä on lisäksi pyrittävä nitrifioimaan ammoniumtyppi mahdollisimman tehokkaasti. Nitrifikaatio-olosuhteiden parantamiseksi puhdistamolla on ryhdyttävä syöttämään alkalointikemikaalia jäteveteen ennen bioroottoreita. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa." Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tuli 31.12.2010 mennessä tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Rymättylän kunta on liitetty kuntaliitoksessa 1.1.2009 osaksi Naantalin kaupunkia.

3 Alueen kaavoitus ja maankäyttö JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Jätevedenpuhdistamo sijaitsee 13.7.1992 vahvistetussa Maskulaisen rakennuskaavassa ja rakennuskaavan muutoksessa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi osoitetulla alueella (ET). Alueen kaavoitusta ei ole muutettu, eikä maankäyttö ole muuttunut ympäristöluvassa esitetystä. Yleiskuvaus purkuvesistöstä (merialueesta) Rymättylän alueen saaristoon kuuluu 400 saarta. Rymättylää ympäröivä merialue kuuluu Saaristomeren sisäsaaristoalueeseen. Saaristomeren ominaispiirteet ovat saarisuus ja pitkä rantaviiva sekä mataluus. Saaristomeren keskisyvyys on 23 metriä, koko Itämeren keskisyvyys on 55 metriä. Rosoista rantaviivaa ja suojaisia lahtia on runsaasti. Saaristomeri on myös yksi Itämeren läpivirtausalueista. Itämereltä ja Suomenlahdelta tulevat vesimassat virtaavat Saaristomeren läpi Selkämerelle. Saaristomeren valuma-alueen jokien tuomat makeat vedet voivat kulkeutua kauas merelle. Veden virtaus ja vaihtuvuus ovat kuitenkin paikoin heikkoja Saaristomeren suojaisissa lahdissa ja kapeissa salmissa. Purkupaikan vedenlaadun määräävät Kirkkosalmesta sekä Airistolta ja Kotkanaukolta tulevat virtaukset. Purkuputken pituus merialueella on noin 500 metriä. Putken pää ulottuu noin 400 metrin etäisyydelle Rymättylän pääsaaren, Otavan rannasta ja noin 200 metriä Purhan saaresta itään. Purkupaikan kohdalla vesisyvyys on noin 13 metriä. Pohjasedimentti purkuputken alueella on saviliejua. Pohjan tila on luokiteltu eläimistön perusteella sekä 1980-luvun lopulla että 1990-luvun alussa puoliterveeksi, mutta vuonna 1995 luokitus oli muuttunut likaantuneempaan suuntaan. Ravinnepitoisuuksien kasvu ja rehevöityminen on suuri ongelma Saaristomerellä. Rehevöitymistä aiheuttavat pääasiassa fosfori ja typpi. Rehevöityminen ilmenee veden samentumisena, rihmalevien lisääntymisenä rantavyöhykkeessä, sinileväkukintoina sekä kalanpyydysten limoittumisena. Saaristomerta kuormittavat paikallisesti yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet, maa- ja metsätalous, haja-asutus sekä kalankasvatus. Merkittävin osa ravinteista tulee kuitenkin kauempaa kulkeutuneena suoraan ilmasta tai taustakuormituksena muualta Itämereltä. Purkuvesistön (merialueen) kalatalous Valtaosan Saaristomeren kalastosta muodostavat tyypilliset sisävesilajit, kuten hauki, ahven, kuha, made, lahna, säyne ja muut särkikalat. Nämä lajit ovat reheviä vesialueita suosivia.

Kalankasvatus alkoi Saaristomerellä 1970-luvun alussa ja on muodostunut merkittäväksi elinkeinoksi erityisesti Kustavissa ja Rymättylässä. Ravinnekuormitus kalankasvatuksesta on merkittävä vesien tilaa muuttava tekijä. Fosforipäästöt kalankasvatuksesta ovatkin lähes kaksinkertaisia jätevesien fosforimäärään verrattuna. Kalankasvatuslaitoksia ei ole purkualueen läheisyydessä, vaan laitokset ovat sijoittuneet pohjoisemmaksi Särkänsalmeen ja etelämmäksi Kuristenlahden edustalle. Airiston - Velkuan kalastusalue on merkittävä sijaintinsa ja tuottonsa ansiosta ammattikalastukselle. Avovesikaudella harjoitetaan enimmäkseen kuhan ja ahvenen verkkopyyntiä. Silakkaa alueella kalastetaan perinteisillä rysillä. Kyseinen merialue tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet vapaa-ajankalastukseen ympäri vuoden. Erään tutkimuksen mukaan Airiston - Velkuan kalastusalueen kalastusrasitus on vuosittain mm. yli 114 000 viehekalastuspäivää. Kalastusalueelle istutetaan vuosittain meritaimenia ja siikaa. Vuonna 2008 kalastusalueelle istutettiin meritaimenia yhteensä 9 357 kpl ja saaristosiian poikasia n. 55 000 kpl. Madetta ja haukea istutetaan myös jonkin verran alueelle. Purkuvesistön (merialueen) muu käyttö ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Rymättylän alueella on loma-asutusta sekä venesatamia. Vesialueita käytetään kalastus-, virkistys- ja vesiliikennekäyttöön. Laivaliikenteellä on erityisesti Airiston kapeissa salmissa haittavaikutuksia rantoihin. Laivaliikenteen aiheuttamat virtaukset ja aallokko aiheuttavat eroosiota ja kutupaikkojen liettymistä. Alueella liikennöi myös jatkuvasti öljytankkereita ja kemikaalilasteissa olevia aluksia. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Rymättylän jätevedenpuhdistamon purkualue Saaristomeren osa-alueella on rajattu kuulumaan Lounaisen sisäsaariston alueeseen. Ko. merialueen ekologinen tila on tyydyttävä. Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet Naantalin kaupungin Rymättylän alueen viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevesiä Kirkonkylän, Maskulaisen ja Röölän alueilta. Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuonna 2010 yhteensä 1 357 asukasta ja liittymisaste 64 %. Röölän-Hauspannan Vesiosuuskunnan viemäriverkon jätevedet tullaan johtamaan Rymättylän jätevedenpuhdistamolle kesästä 2012 alkaen, alkuvaiheessa noin 40 kiinteistöä vakinaisia asuntoja ja loma-asuntoja. Röölässä olevan Boyfood Oy:n kalankäsittelylaitoksen esikäsiteltyjä jätevesiä on 4.10.2007-4

2.4.2008 välisenä aikana johdettu koeluonteisesti Rymättylän jätevedenpuhdistamoon. Kokeilu lopetettiin puhdistamolla esiintyneiden toimintahäiriöiden takia. Rymättylän puhdistamolla vuonna 2010 käsitelty jätevesimäärä oli yhteensä 54 754 m 3 eli keskimäärin 150 m 3 /d. Vuoden aikana suurin vuorokautinen jätevesivirtaama puhdistamolle oli huhtikuussa (1309 m 3 /d) ja pienin lokakuussa (33 m 3 /d). Puhdistamolla ei ollut ohijuoksutuksia vuonna 2010. Vuoto- ja hulevesien (laskuttamattoman jätevesimäärän) osuus oli noin 35 % puhdistamolle tulevasta kokonaisjätevesimäärästä vuonna 2010. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottaminen ja käsitteleminen puhdistamolla on lopetettu vuoden 2006 lopussa. Puhdistamolla muodostuva liete kuivataan suotonauhapuristimella. Koneellisesti kuivattu puhdistamoliete on viety vuodesta 2008 alkaen jatkokäsiteltäväksi Biovakka Suomi Oy:n Topinojan lietteenkäsittelylaitokselle Turkuun. Hakemuksen mukaan Rymättylän alueen viemäröidyt jätevedet tullaan johtamaan siirtoviemärillä Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Puhdistamon prosessit ja mitoitus Vuonna 1988 käyttöön otettu Rymättylän jätevedenpuhdistamo on yksilinjainen biologis-kemiallinen bioroottorilaitos, jossa fosfori saostetaan jälkisaostuksena polyalumiinikloridilla (PAX-18). Jäteveden käsittelyprosessissa on seuraavat yksikköoperaatiot: - tulopumppaamo puhdistamorakennuksessa (2 uppopumppua) - porrasvälppä (välpepuristin, välpe muovikuoreen, välpesäiliö 600 l) - näytteenotto tulevasta jätevedestä (näytteenoton ohjaus tulopumpun käynnistymisen perusteella, 1 näyte/käyntikerta) - bioroottorit 2 kpl (sarjassa, voidaan kytkeä myös rinnakkain, pinta-ala kummassakin 2 930 m 2 + 1 465 m 2, vuonna 2012 toisessa bioroottorissa kennot vain 2 930 m 2 ) - saostuskemikaalin annostelu (syöttö kemikaalipumpulla kuljetuskontista 1,0 m 3 ) - pikasekoitus ja hämmennys - jälkiselkeytys (pinta-ala 83 m 2 ) - näytteenotto käsitellystä jätevedestä (virtaamaohjattu kokoomanäyte) - virtaaman mittaus- ja purkukaivo (kolmiopato, ultraäänimittaus) - käsitellyn jäteveden purkupumppaamo (2 uppopumppua) Lisäksi puhdistamolla on sakokaivolietteen vastaanottoallas (V = 30 m 3 ), jossa esikäsittelynä on käsivälppä. Sako- ja umpikaivolietteitä ei ole käsitelty puhdistamolla vuoden 2006 jälkeen. Puhdistamoliete tiivistetään sakeuttamossa (A = 20 m 2 ) ja kuivataan suotonauhapuristimella. Koneellisesti kuivattu puhdistamoliete on vuodesta 5

2008 alkaen viety jatkokäsiteltäväksi Biovakka Suomi Oy:n Topinojan lietteenkäsittelylaitokselle Turkuun. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen vuorokausivirtaama, Q kesk 590 m 3 /d - mitoitusvirtaama, q mit 48 m 3 /h - BOD 7 -kuorma 125 kg O 2 /d - fosforikuorma 6 kg P/d - typpikuorma 20 kg N/d Puhdistamon tulokuormitus Rymättylän jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten mukaan keskimääräinen tulokuormitus puhdistamolle on vuosina 2000 2010 ollut seuraava: 6 Vuosi Virtaama m 3 /d BOD 7 ATU kg O 2/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d 2000 190 32 1,5 8,3 2001 210 35 2,0 12 2002 260 49 2,0 11 2003 270 100 3,2 20 2004 280 51 2,6 11 2005 230 41 2,1 13 2006 230 110 9,1 26 2007 150 31 1,1 6,7 2008 227 74 6,4 19 2009 186 60 3,5 12 2010 150 40 1,9 9,7 Puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti vuosien 2007-2010 keskimääräisten tulokuormien (BOD 7 ATU ) perusteella laskettuna vaihdellut välillä 440-1060. Tulokuormituksessa on ollut suuria vaihteluja mm. sakokaivolietteiden vastaanottamisesta sekä teollisuusjätevesien käsittelykokeiluista johtuen. Kemikaalien ja veden käyttö Puhdistamolla käytetään saostuskemikaalina polyalumiinikloridia (Kemira PAX-18), joka on nestemäinen saostuskemikaali. Kulutus on ollut viime vuosina 15-20 t/a eli keskimäärin 210 280 g/m 3 jätevettä. Saostuskemikaali kuljetetaan puhdistamolle ja varastoidaan kemikaalivarastotilassa kuljetuskontissa (V = 1,0 m 3 ). Polymeeriä käytetään lietteen kuivauksessa. Kulutus on ollut 60-100 kg/a. Polymeeri varastoidaan kemikaalivarastossa. Talousveden käyttö puhdistamolla on vähäistä. Suotonauhapuristimen huuhteluvetenä käytetään käsiteltyä jätevettä, jota otetaan jälkiselkeyttämön pinnalta.

7 Energian käyttö ja energiatehokkuus Sähkön kulutus Rymättylän jätevedenpuhdistamolla on ollut viime vuosina 74 200-88 300 kwh/a eli keskimäärin 1,0 1,3 kwh/m 3 jätevettä. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Jätevesien käsittelytulos Rymättylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa määrätyt jätevesien käsittelyvaatimukset (mereen johdettavan jäteveden enimmäispitoisuudet ja puhdistuksen vähimmäistehot) ja niiden toteutuminen vuosikeskiarvoina laskettuna ja ohitusvedet huomioon ottaen ovat vuosina 2006 2010 olleet: BOD 7 ATU COD Cr Kiintoaine Kok. P Kok. N NH 4 N mg O 2/l % mg O 2/l % mg/l % mg P/l % mg N/l % mg N/l % Luparaja 15 90 125 75 35 90 0,8 90 2006 5,6 99 48 97 13 99 0,35 99 28 75 15 87 2007 6,6 97 36 93 13 93 0,44 94 34 24 21 52 2008 12 96 48 96 21 98 0,53 98 23 73 17 79 2009 13 96 54 94 25 96 0,51 97 36 44 28 57 2010 5,7 98 33 95 10 97 0,54 96 33 48 20 69 Mereen johdettujen jätevesien kaikki pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat vuosikeskiarvoina laskettuna ja ohijuoksutukset huomioon ottaen täyttäneet asetetut puhdistusvaatimukset vuosina 2006-2010. Kokonaistypen poisto ja ammoniumtypen nitrifikaatio ovat olleet laitostyypille ominaisia puhdistamon mitoitus huomioon ottaen. Jätevesien käsittelytulokset vuosina 2006-2010 ovat kaikilta osin täyttäneet myös yhdyskuntajätevesistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) edellytetyt käsittelyvaatimukset (BOD 7 ATU < 30 mg O 2 /l, teho > 70 %; COD Cr < 125 mg O 2 /l, teho > 75 %; kiintoaine < 35 mg/l, teho > 90 % ja kokonaisfosfori < 3 mg P/l, teho > 80 %). Asetuksella ei määrätä typen poiston vaatimuksia asukasvastineluvultaan alle 10 000 avl:n laitoksille. Kyseisen asetuksen 4 :n mukaan typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa.

8 Jätevesipäästöt mereen Jätevesipäästöt Rymättylän jätevedenpuhdistamolta mereen vuosina 2000 2010 ovat vuosikeskiarvoina laskettuna olleet: BOD 7 ATU kg O 2/d COD Cr kg O 2/d Kiintoaine kg/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d NH 4 -N kg N/d 2000 1,1 6,0 3,2 0,11 4,1 2,5 2001 0,76 9,9 4,5 0,14 4,0 1,2 2002 1,7 13 4,4 0,13 7,1 4,1 2003 6,0 29 6,9 0,92 10 6,9 2004 2,2 13 3,5 0,32 9,0 4,9 2005 0,95 9,3 2,0 0,081 9,0 4,4 2006 1,3 11 3,0 0,081 6,5 3,5 2007 1,1 5,6 2,1 0,069 5,1 3,2 2008 2,7 11 4,8 0,12 5,2 3,9 2009 2,4 10 4,7 0,095 6,7 5,2 2010 0,86 5,0 1,5 0,081 5,0 3,0 Jätevesipäästöjen ympäristövaikutukset purkuvesistöön (mereen) ja sen käyttöön Rymättylän jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien vaikutusta vesistöön on tutkittu 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Veden laatua on tarkkailtu kahdessa havaintopaikassa, Kirkkolahdessa sekä Kuivakarilla. Kirkkolahdessa vesi on ollut rehevämpää kuin jätevesien purkualueella Kuivakarinaukolla. Puhdistamosta aiheutuva kuormitus ei ole merkittävää vedenlaadun kannalta. Puhdistettujen jätevesien vaikutus purkualueen vedenlaatuun on vähäinen eivätkä ne aiheuta merkittävää rehevöitymistä. Vesistön hygieeninen tila on ollut Kuivakarinaukolla, eli purkupaikan tuntumassa, keskimääräisesti hieman huonompi kuin Kirkkolahdessa. Happitilanne on ollut hyvä molemmissa paikoissa vuosina 2006-2008. Klorofyllipitoisuudet ovat vuosina 2006-2008 vaihdelleet Kuivakarinaukolla välillä 3,8-5,6 µg/l ja Kirkkolahdessa välillä 5,1-8,1 µg/l. Sinilevää on ollut havaittavissa kummassakin tarkkailupisteessä, Kuivakarinaukolla sinilevien osuus on ollut suurempi kuin Kirkkolahdessa. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli molemmissa paikoissa rehevyystasoluokituksen mukaan rehevää tai lievästi rehevää ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan laadultaan tyydyttävää. Rymättylän jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa tarkasteltavien vuosien 2006-2008 tarkkailukerroilla. Päästöt ilmaan ja haju sekä niiden ympäristövaikutukset Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan lukuun ottamatta vähäisiä hajuhaittoja puhdistamon läheisyydessä. Hajua aiheuttavat vaiheet ovat sako- ja umpikaivolietteen vastaanoton lopettamisen jälkeen (2006) lietteenkäsittelyn sakeutus ja koneellinen kuivaus, jotka nekin tapahtuvat suljetussa tilassa. Kuivattua lietettä ei jatkokäsitellä puhdistamon tontilla, vaan se kuljetetaan Biovakka Suomi Oy:n Topinojan lietteenkäsittelylaitokselle Turkuun.

9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset Jätevedenpuhdistamolta ei tule päästöjä maaperään. Puhdistamo on rakennettu tiiviiksi. Puhdistamo ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Melupäästöt ja tärinä sekä liikenne Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu haitallista, ohjearvot ylittävää melua ympäristöön. Bioroottorilaitos on lähes äänetön. Vähäistä melua ja tärinää saattaa aiheutua puhdistamolle tapahtuvasta liikenteestä; puhdistamonhoitajan päivittäisestä liikenteestä, kuivatun lietteen kuljetuksesta sekä saostus- ja muiden kemikaalien kuljetuksesta kuorma-autolla. Muuten jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuva liikenne on vähäistä. Liikennöinti tapahtuu päiväaikaan. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla ei vuoden 2006 jälkeen ole käsitelty sako- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamoliete kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Kuivattua lietettä muodostui vuonna 2007 yhteensä 180 m 3, vuonna 2008 lietemäärä oli yhteensä 210 m 3. Kuivattu liete kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi Biovakka Suomi Oy:n Topinojan lietteenkäsittelylaitokselle Turkuun. Muutoin puhdistamon toiminnasta syntyvä vähäinen jäte voidaan rinnastaa asumisesta syntyvään jätteeseen, josta huolehditaan muun Rymättylän jätehuollon yhteydessä. Toiminnasta mahdollisesti syntyvä ongelmajäte toimitetaan asianmukaisesti luvan omaavalle toiminnanharjoittajalle käsiteltäväksi. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyvät ympäristöriskit ovat vähäisiä. Mahdollinen riski puhdistamattoman jäteveden joutumisesta vesistöön syntyy pitkäaikaisten käyttökatkosten aikana (esim. sähkökatkos). Hälytys katkoksesta välittyy reaaliajassa puhdistamonhoitajalle. Ohitusten osuus puhdistettavan jäteveden määrästä on vähäinen. Ohitusten määrä mitataan ja merkitään muistiin. Prosessien ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Rymättylän jätevedenpuhdistamolla ei ole käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää.

10 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Hakemuksen mukaan puhdistamolla sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytössä olevat menetelmät ovat olleet käytössä pitkään jätevedenpuhdistuksessa. Rymättylän alueen viemäröidyt jätevedet tullaan johtamaan siirtoviemärillä Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. HAKEMUS JA HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Naantalin kaupunki hakee jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamista voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Puhdistamolla ei vastaanoteta eikä käsitellä sako- ja umpikaivolietteitä. Puhdistamolle ei myöskään johdeta Röölässä olevan Boyfood Oy:n kalankäsittelylaitoksen esikäsiteltyjä jätevesiä. Kaupunki hakee lupamääräysten pysyttämistä voimassa olevien lupamääräysten (Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 30.5.2001 antama päätös nro 30 YLO) mukaisina puhdistamon toiminnan loppumiseen (hakemuksen mukaan viimeistään 31.12.2015) saakka. Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu Rymättylän jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä mereen johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n 2.12.2002 tekemän tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamon päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluvat seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä, puhdistamolla tapahtuneet ohitukset, jälkiselkeytyksen näkösyvyys sekä puhdistamolta poistetun lietteen määrä. Tarpeen vaatiessa (esim. häiriötilanne) ja vähintään viikoittain tehdään seuraavat mittaukset: kemikaalien kulutus (saostuskemikaali, alkalointikemikaali, polymeeri), lämpötila (tuleva jätevesi, bioroottoriallas), happipitoisuus (bioroottoriallas, jälkiselkeytysallas), lähtevän jäteveden liukoinen fosfori, ph (tuleva ja lähtevä jätevesi). Kuukausittain tarkistetaan viemäriverkostossa tapahtuneet ohitukset. Viemäriverkostossa on seuraavat ohitus- ja ylivuotokohdat, joista käsittelemätöntä jätevettä voi päästä ympäristöön: 1 Monolan jätevedenpumppaamo, 2 Kirkkolahden jätevedenpumppaamo, 3 Taipaleen jätevedenpumppaamo, 4 Hintsalan jätevedenpumppaamo ja 5 Röölän jätevedenpumppaamo. Kaikki em. ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettu tuntimittarilla ja pintakytkimellä, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen tai ylivuodon kestoajan summaavasti.

Puhdistamon päästötarkkailu tehdään neljä kertaa vuodessa. Jätevedenpuhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä kerätään näytteet automaattisesti koko vuorokauden ajan virtaaman suhteen painotettuna. Tulevan jäteveden näyte otetaan välittömästi porrasvälpän jälkeen tulokanaalista. Lähtevän veden näyte otetaan mereen menevästä vedestä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: alkaliteetti, ph, COD Cr, BOD 7 ATU, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Näiden lisäksi käsitellyn jäteveden näytteestä tehdään liukoinen fosfori, ammoniumtyppi sekä nitraatti- ja nitriittitypen summa. Tarkkailua hoitavan julkisen valvonnan alaisen vesitutkimuslaitoksen edustaja noutaa puhdistamolta kokoomanäytteet. Käynnin yhteydessä määritetään bioroottori- ja selkeytysaltaiden happipitoisuudet ja lämpötilat, näkösyvyys jälkiselkeytysaltaasta sekä lähtevän veden liukoisen fosforin pitoisuus. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailu Rymättylän jätevedenpuhdistamolta mereen johdettavien jätevesien vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun ja tilaan tarkkaillaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n 3.12.2002 tekemän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesinäytteitä otetaan kahdesta havaintopaikasta (Kirkkolahti ja Kuivakari et.). Näytteet otetaan kahdesti kunakin tutkimusvuonna; kerran maaliskuussa ja kerran elokuussa. Pohjaeläinnäytteet otetaan neljältä havaintopaikalta (Kirkkolahti, Kirkkosalmi, Kuivakari ja Petäjäkari) noin viiden vuoden välein siten, että Turun merialueen tuloksia voidaan käyttää vertailuun. 11 VAHINKOARVIO Hakija katsoo, ettei Rymättylän jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja käsiteltyjen jätevesien johtamisesta mereen aiheudu korvattavaa vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty Rymättylän jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiyhteenvedolla 2010. Hakemuksessa esitettyjä tietoja on täydennetty ja täsmennetty laitoskäynnin yhteydessä 8.2.2012 esitetyillä tiedoilla. Laitoskäynnistä tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

12 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Naantalin kaupungissa 21.10. 21.11.2011. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Turun Sanomissa 21.10.2011. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto asianosaisille luettelon dko ESAVI-638-04-08-2010-1 mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Naantalin kaupungin palvelupisteessä (Käsityöläiskatu 2). Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Varsinais- Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima ja kulttuuri vastuualueelta (kalatalousviranomaiselta), Naantalin kaupungilta sekä kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue toteaa lausunnossaan 24.11.2011, että Naantalin kaupunki on päättänyt rakentaa siirtoviemärin Rymättylästä Merimaskuun, jolloin Rymättylän puhdistamo jää pois käytöstä ja jätevedet johdetaan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen keskuspuhdistamolle. Siirtoviemärin rakentamisajankohta on 2014-2015. Naantalin kaupunki hakee lupaa Rymättylän puhdistamon toiminnan jatkamiselle nykyisillä ehdoilla 31.12.2015 tai siirtoviemärin valmistumiseen saakka. Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että laitos voi toimia nykyisin lupaehdoin enintään 31.12.2015 saakka. Jätevesien johtamisesta Kakolanmäen puhdistamolle tulee kuitenkin tehdä sitova sopimus viimeistään 31.12.2014 tai kaupungin tulee toimittaa vuoden 2014 aikana uusi hakemus aluehallintovirastolle Rymättylän puhdistamon lupamääräysten tarkistamiseksi. 2) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta katsoo lausunnossaan 10.11.2011 ( 126), että jätevedenpuhdistamon toimintaa voidaan jatkaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 30.5.2001 myöntämän ympäristöluvan (Dnro 0200Y0682-121) lupamääräysten mukaisesti alla olevin lisäyksin siten, että uusi lupa on voimassa 31.12.2015 tai siirtoviemärin valmistumiseen saakka. Tarkkailututkimusten tulosten mukaan puhdistamolla on mahdollista saavuttaa lupamääräysten mukainen puhdistustulos, mikäli puhdistamoa käytetään lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Lupamääräyksissä tulee edellyttää, että puhdistamon hyvän toiminnan takaamiseksi on sade- ja vuotovesien osuutta puhdistamolle tulevasta

vedestä saatava pienennettyä. Tällöin viemäriverkoston kunnossapitoon on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Verkoston tulisi olla kunnossa viimeistään silloin, kun jätevedet johdetaan Kakolanmäen puhdistamoon, sillä puhdistamolle johdetuista jätevesistä laskutetaan mm. jätevesien määrän sekä laadun mukaan. Ympäristölupaan tulee lisätä toiminnan lopettamiseen liittyviä toimenpiteitä koskevat määräykset, joissa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Toiminnan loputtua luvan haltijan on poistettava puhdistamoalueelta tarpeettomiksi käyneet, ympäristölle haitalliset tai vaaralliset rakenteet ja laitteet, kemikaalit ja jätteet, toteutettava tarpeelliset maaperän puhdistus- ja kunnostustoimet ja saatettava alue maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Jätevedenpuhdistamon toimintaa, jätevesien laatua ja määrää sekä niiden vaikutuksia meressä voidaan tarkkailla vuonna 2002 hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Lupapäätöksessä tulee määrätä toiminnan lopettamisen jälkeisestä vesistötarkkailusta. 3) Naantalin kaupunginhallitus ilmoittaa lausunnossaan 21.11.2011 ( 434) yhtyvänsä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan asiasta 10.11.2011 ( 126) antamaan lausuntoon. 4) Raision kaupunki / Tekninen keskus / Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut (Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimii Raision kaupungin terveysvalvontajaosto) on antanut 16.11.2011 virkamieslausunnon hakemuksesta. Terveystarkastaja Kirsi Puola katsoo lausunnossaan, että Rymättylän jätevedenpuhdistamon toimintaa voidaan jatkaa nykyisten lupamääräysten mukaisesti siten, että uusi lupa on voimassa 31.12.2015 tai siirtoviemärin valmistumiseen saakka. Hakemuksen mukainen jätevedenpuhdistamotoiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. Jätevedenpuhdistamon toimintaa, jätevesien laatua ja määrää sekä niiden vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun ja tilaan tulee edelleen tarkkailla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakija on ilmoittanut sähköpostilla 13.12.2011, ettei hakija katso tarpeelliseksi jättää vastinetta annetuista lausunnoista. 13

14 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 30.5.2001 Rymättylän jätevedenpuhdistamon toiminnalle antaman ympäristöluvan (päätös nro 30 YLO) määräykset. Puhdistamossa saadaan käsitellä Naantalin kaupungin Rymättylän alueen viemäriverkostoon johdettavat, hakemuksessa tarkoitetut yhdyskuntajätevedet. Puhdistamossa ei käsitellä sako- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 1800. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennakolta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa, joka tässä päätöksessä olisi määrättävä korvattavaksi. Toiminnanharjoittaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä. Rymättylän jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevat tarkistetut lupamääräykset ovat kokonaisuudessaan seuraavat: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien johtaminen 1. Rymättylän jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet saa johtaa mereen nykyisessä purkupaikassa Pohjois-Airiston länsiosassa Kuivakarinaukolla noin 400 metrin etäisyydellä Rymättylän pääsaaren Otavan rannasta ja noin 200 metriä Purhan saaresta itään. Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 2. Jätevedenpuhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa on käytettävä ja hoidettava siten, että käsittelytulos on mahdollisimman hyvä. Mereen johdettavien jätevesipäästöjen on täytettävä vuosikeskiarvoina laskettuna ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU, O 2 ) 15 90 Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr, O 2 ) 125 75 Kiintoaine 35 90 Kokonaisfosfori, P 0,8 90 Jäteveden käsittelyssä on lisäksi pyrittävä nitrifioimaan ammoniumtyppi mahdollisimman tehokkaasti. Jäteveden käsittelyprosessiin on syötettävä

alkalointikemikaalia tarpeen mukaan ph-arvon liiallisen alentumisen estämiseksi. Jätevesien biologisen käsittelyn on täytettävä myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukon 1 vaatimukset (BOD 7 ATU, COD Cr ja kiintoaine). Fosforin poiston on puhdistamolla täytettävä asetuksen liitteen taulukon 2 vaatimukset. Tarkkailun on täytettävä asetuksen liitteen B osassa asetetut vaatimukset. 3. Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut rajaarvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Mereen johdettava jätevesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa. Päästöt ilmaan, haju ja melu 4. Jätevedenpuhdistamon toiminta on, puhdistamolietteen kuljetukset ja toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan aiheutuu mahdollisimman vähän. 5. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ulkona ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään. Melutaso häiriintyvässä kohteessa on tarvittaessa mitattava valvontaviranomaisen tai haittaa kärsivän vaatimuksesta. Mikäli melutaso häiriintyvässä kohteessa ylittää edellä mainitun enimmäistason, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 6. Puhdistamoon on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Jätevesien ja lietteiden pääsy viemäriverkosta tai puhdistamorakenteiden kautta maaperään on estettävä tiiviiden rakenteiden avulla. 7. Puhdistamolla on oltava nimettynä ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15

16 Viemäriverkosto ja sen kunnostaminen 8. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuoto- ja hulevesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta- eikä pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Toiminnanharjoittajan on tehtävä vuoden 2013 loppuun mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostustoimenpiteistä toteutusaikatauluineen sekä toimitettava vuosittain Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä ja vuoto- sekä hulevesien määrän kehittymisestä. 9. Viemäriverkon ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää luotettavasti. Viemäriverkon ohijuoksutuksista ja ylivuodoista sekä niiden aiheuttamista päästöistä on pidettävä kirjaa ja ne on raportoitava puhdistamon vuosiyhteenvedossa. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Talousjätevesistä poikkeavat jätevedet 10. Puhdistamon toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon johdettavat teollisuus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään riittävästi ja asiantuntevasti, jotta ne eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa, purkuvesistöä tai puhdistamolietteen hyödyntämistä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti puhdistamolla on kaikissa olosuhteissa riittävä. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. 11. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa viemäriverkostoon on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Puhdistamon toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

17 Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 12. Koneellisesti kuivattu puhdistamoliete on vietävä jatkokäsiteltäväksi Biovakka Suomi Oy:n Topinojan lietteenkäsittelylaitokselle Turkuun tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain nojalla myönnetty lupa puhdistamolietteen käsittelemiseen. Välppäjäte on vietävä käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai kaatopaikalle, jolla on ympäristönsuojelulain nojalla myönnetty lupa välppäjätteen käsittelemiseen tai loppusijoittamiseen. Toiminnassa muodostuvat muut jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 13. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten ongelmajätteiden vastaanottoon. Varastointi 14. Puhdistamoliete, välppäjäte, muut jätteet ja ongelmajätteet, kemikaalit sekä voiteluaineet on varastoitava ja käsiteltävä puhdistamolla siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet 15. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on tällöin ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, on asiasta lisäksi ilmoitettava Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 16. Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Tarkistettu

käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedoksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Päästötarkkailuun sisältyviä 24 tunnin kokoomanäytteitä puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä jätevedestä on otettava tasaisin väliajoin vähintään 4 kertaa vuodessa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Tarkkailuun on tarvittaessa sisällytettävä valtioneuvoston asetuksella (889/2006) muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä sekä laitteiden ja rakenteiden kuntotarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla ja viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi - energian kulutus - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on muutettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailuohjelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutos ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. 18

19 Ympäristövaikutusten tarkkailu 17. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Raportointi 18. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sen edellyttämällä tavalla sekä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiyhteenveto viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä, ellei valvontaviranomaisen kanssa muuta sovita. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten mukaisten raja-arvojen täyttymisestä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi mm. yhteenveto jätteistä yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti luokiteltuna käsittelytapoineen sekä yhteenveto kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä arvio niiden määrästä ja aiheutuneesta päästöstä on raportoitava päästöpaikkakohtaisesti. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 19. Puhdistamon toiminnan lopettamisesta on esitettävä suunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet puhdistamolla olevien lietteiden ja muiden jätteiden sekä kemikaalien poistamisesta laitokselta, puhdistamon ja puhdistamoalueen siivoamisesta, puhdistamon rakenteiden mahdollisesta purkamisesta tai muuttamisesta toteutusaikatauluineen, puhdistamoalueen maaperän mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä ja tarvittaessa puhdistamisesta toteutusaikatauluineen sekä jätevesien vaikutustarkkailun jatkamisesta toiminnan päättymisen jälkeen. Mikäli valvontaviranomainen ei pidä suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä riittävinä, toiminnanharjoittajan on esitettävä suunnitelma Etelä-Suomen aluehallintovirastolle toiminnan lopettamiseen liittyvien määräysten antamista varten.

20 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Lupamääräykset on tarpeen tarkistaa ja saattaa ajan tasalle, jotta Rymättylän jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Tarkistetuissa lupamääräyksissä on otettu huomioon Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 Saaristomeren osa-alueella Lounaisen sisäsaariston alueen osalta. Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 1800 valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 2 :n 4 kohdan mukaisella tavalla laskettuna. Puhdistamon mitoituksen mukainen BOD 7 -kuorma on 125 kg/d. Vuosina 2007-2010 puhdistamon keskimääräinen tulokuorma (BOD 7 ) on ollut 31-74 kg/d eli 25-59 % mitoituskuormituksesta. Tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset kyseisen kokoluokan puhdistamolla. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1, 2 ja 3 annetaan ympäristönsuojelulain 43 :n ja valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 perusteella. Lupamääräyksen 2 mukaiset jäteveden käsittelyvaatimukset täyttävät valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämät yhdyskuntajätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimukset ja ovat puhdistamon päästötarkkailututkimusten tulosten perusteella saavutettavissa olemassa olevalla puhdistamolla sitä tehokkaasti käyttäen. Lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei aiheudu vesistössä sellaista hygieenistä haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi desinfioitava. Lupamääräysten tarkistamisessa on otettu huomioon se, että Rymättylän alueen viemäröidyt jätevedet tullaan hakemuksen mukaan johtamaan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin puhdistamon toiminta loppuu. Määräykset 4 ja 5 ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Lietteiden käsittelystä ja kuljetuksista voi aiheutua haju- ja pölyhaittaa sekä lähialueen likaantumista. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. (YSL 42 ja 43, NaapL 17 ja 18, VNp 993/1992) Määräykset 6 ja 7 ovat tarpeen, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (YSL 42, 43 ja 45, JäteL 4 ja 6, NaapL 17 ) Määräykset 8 ja 9 Hule- ja vuotovedet haittaavat puhdistamon toimintaa. Niiden määrän vähentäminen on tärkeää puhdistamon päästöjen minimoimiseksi. Sen tähden toiminnanharjoittaja on määrätty laatimaan selvitys ja suunnitelma viemäriverkoston kunnostamiseksi. Vuotovesien määrän vähentäminen tehostaa puhdistamolla myös ammoniumtypen poistoa. Jätevesien johtaminen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon Turkuun ei vähennä viemäriverkoston saneerauksen tarvetta. (YSL 43 ) Määräykset 10 ja 11 Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet eivät saa aiheuttaa haittaa puhdistamon toiminnalle eivätkä puhdistamolietteen hyötykäytölle. (YSL 47, YSA 3 ja 36, VNA 889/2006, VNA 888/2006) Määräykset 12, 13 ja 14 annetaan jätteistä, jätehuollosta ja varastoinnista annettujen säädösten noudattamiseksi. (YSL 42, 43, 45, JäteA 8 VNp 282/94, JäteL 4, 6, 7, 12, 15 ) Määräys 15 on tarpeen häiriö- ja poikkeustilanteiden hallitsemiseksi. Toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja häiriötilanteissa ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 5, 7, 43, 46, 62, 76, YSA 30 ) Määräykset 16, 17 ja 18 ovat tarpeen, jotta valvontaviranomaiset voivat seurata jätevesien käsittelyn asianmukaisuutta, käsittelytuloksia, lupamääräysten noudattamista ja jätevesien johtamisen vesistövaikutuksia sekä saada valvontaa varten tarpeellisia muita tietoja. Toiminnanharjoittajalla on selvillä olo- ja kirjanpitovelvollisuus toiminnan päästöistä sekä jätteistä. Määräys 19 annetaan toiminnan lopettamisen varalta. Kun puhdistamon toiminta loppuu, tulee puhdistamon ympäristö saattaa sellaiseen tilaan, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Mikäli valvontaviranomainen katsoo, että toiminnanharjoittajan suunnitelmassaan esittämät toimenpiteet eivät ole riittäviä, on toiminnanharjoittajan saatettava suunnitelma lupaviranomaisen hyväksyttäväksi toiminnan lopettamiseen liittyvien määräysten antamista varten. (YSL 43, 90 ) Aluehallintovirasto on ottanut huomioon viranomaisten lausunnoissa esitetyt vaatimukset asian ratkaisusta ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Varsinais-Suomen ELY -keskuksen lausunnossa vaaditaan jätevesien johtamista koskevan sitovan sopimuksen tekemistä viimeistään 31.12.2014. Naantalin kaupungilla on osakkuussopimuksen perusteella oikeus johtaa Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon myös Rymättylän alueen jätevedet kaupungin kiintiön mukaisesti. Lupahakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. 21

22 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 30.5.2001 antaman päätöksen nro 30 YLO mukaisesti. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2015 mennessä tehdä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli toiminta jatkuu em. ajankohdan jälkeen. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista ja niiden tuloksista, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Tämä päätös saa lainvoiman valitusajan päätyttyä, ellei päätökseen haeta muutosta. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 41 43, 45 46, 50, 55, 56, 62, 72, 76, 90 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 19, 30, 36, 36a ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 12, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 5 8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)