Sivu 1 SATSHP/215/03.00.00/2017 31 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAEIKSI RAJAT YLITTÄVÄSTÄ TERVEYDENHUOLLOSTA ANNETUN LAIN JA SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUUTTAMISESTA STM:n lausuntopyyntö 6.3.2017: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää jakelussa mainittuja antamaan lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) ja sairausvakuutuslain (1224/2004) muuttamiseksi. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Esityksessä ehdotetaan EU- ja ETA-valtiossa ja Sveitsissä terveyspalveluja käyttäneelle henkilölle maksettavien korvauksien maksamisesta samoin perustein, kuten jos henkilö olisi käyttänyt Suomessa maakunnan järjestämiä terveyspalveluja. Muissa valtioissa henkilölle aiheutuneita kustannuksia ei korvattaisi. Esityksessä ehdotetaan myös, että maakunnat vastaisivat asukkailleen näissä valtioissa terveyspalvelujen kätöstä aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi ehdotetaan valtion korvauksen laajentamista koskemaan lastensuojelulain, mielenterveyslain ja tartuntatautilain soveltamisesta johtuvia tilanteita, joissa maakunta on järjestänyt sairaanhoitoa kotikuntaa vailla olevalle henkilölle. Hallituksen esitys on valmistelu osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta (sote-uudistus) ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on valmisteltu lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädäntöä, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä siirretään valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnille. Valinnanvapautta koskeva hallituksen esitysluonnon on lähetetty lausunnoille 31.1.2017. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista koskevasta hallituksen esityksestä pyydettiin erikseen lausuntoja syksyllä 2016. Soten monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva valmistelutyö jatkuu reformiministeriryhmän 21.12.2016 ilmaisemien suuntaviivojen mukaisesti. Tässä pyydettävät lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon (kirjaamo@stm.fi) mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään 12.4.2017 klo 16.15 mennessä. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitetietona: STM/592/2017. Vastaanotetut lausunnot ovat julkisia. Lausuntopyynnön materiaalit ovat saatavilla myös STM:n nettisivuilla. Aineisto löytyy osoitteesta: http://stm.fi/lausuntopyynnot
Sivu 2 Lausuntoehdotuksessa on käytetty Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Auvo Rauhalan asiaa koskevaa lausuntoluonnosta. Johtoryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan 20.3.2017, eikä johtoryhmän jäsenillä ollut huomautettavaa sairaanhoitopiirin johtajan ehdotukseen. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus yhtymähallitus päättää antaa asiasta STM:lle seuraavan lausunnon: Yleistä Lakiluonnokset perustuvat yleistavoitteiltaan sote-yhteensopivuuden ja EU-lainsäädännön minimivaatimusten täyttämiseen ja mahdollisimman maltilliseen kustannusnousuun sekä kohtuulliseen henkilöresurssin käyttöön. Tavoitteet ovat hyväksyttävät. Yksittäisiä kommentteja 1. Jos kotimaassa valinnanvapauselementin käyttöönotto soteuudistuksessa lykkääntyy, vaikuttaa se myös ns. rajalain aikatauluun. 2. Rajat ylittävästä hoidosta voi tulla väylä, jota kautta potilas / asiakas voi vaihtaa sotekeskusta aina halutessaan ja päästä tuottajalle, jolla on kannustevaikutuksena tuottaa mahdollisimman runsaasti hoitoa ja laskutusta Jos suoran valinnan palvelujen tuottaja pitää kotimaassa valita vuodeksi kerrallaan, (lähes) ainoaksi tämän sotekeskusvalinnan sitoumuksen ohitusväyläksi perustasolla muodostuu hakeutuminen ulkomaille sotekeskukseen. (s. 8) jos liikelaitoksen potilasta koskeva yksilöllinen hoidon ja palvelutarpeen arviointi perustuisi länsimaissa yleisesti noudatettavaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvaan lääketieteelliseen terveydentilan ja sairaanhoidon tarpeen arviointiin, olisi vastaava toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä toteutettu arvio myös hyväksyttävä kustannusten korvaamiseksi. - Miten tällaisen länsimaisen lääketieteen edustajan kriteerin täyttyminen tai täyttymättä jääminen virkamiestasolla mahdollisimman neutraalisti ja puolueettomasti arvioitaisiin? Jos kotimaassa maakunnan liikelaitos tekee kielteisen päätöksen hoidontarpeesta, voiko potilas hakeutua ulkomaille saamaan ns. second opinionin, jolloin kannustemekanismina olisi myös tarjota samassa keskuksessa kaikki hoito, jonka sama kyseinen sairaala katsoo olevan aiheellista. Ulkomaalaisella sairaalalla ei siis ole minkäänlaista kapitaatioinstrumentin tyyppistä kannustevaikutusta toimia säästeliäästi ja tiukoin hoitoindikaatioin, vaan lähdetään pikemminkin siitä, että piikki on auki.
Sivu 3 (s. 8) Toisaalta potilas voisi etukäteen saada mallissa vain arvion korvauksen määrästä, sillä mallissa ei otettaisi käyttöön velvoittavaa korvausta koskevan ennakkotiedon antamista. Velvoittavan ennakkotiedon puuttuminen toisaalta vähentää potilaiden intoa hakeutua ulkomaille lisätessään riskiä, että joutuu itse maksamaan suuremman osan. Toisaalta se kannustaa potilasta mieluummin hankkimaan hoidontarpeen arvionkin ulkomailta, samasta sairaalasta, jossa hoito tapahtuisi, koska silloin kannustemekanismina on tuottaa Suomesta laskutettavia hoitopalveluja maksimaalisesti, jolloin korvattava summa myös olisi pakosta suurempi joskaan ei välttämättä silti se sama, mikä olisi ns. Kelan korvaustaso. Entä oletetaanko, että kaikki Euroopan privaattiklinikat tuntisivat Suomen palveluvalikoimasivuston ja osaisivat sieltä käydä tarkistamassa mahdollisen hoidon kuulumisen ns. kansalliseen palveluvalikoimaan? 3. Miten muodostuu hoidon komplikaatioiden korvaus? Jos on etukäteen ilmoitettu korvauskatto, muuttaako komplikaation ilmaantuminen sitä vai jääkö riski potilaalle? Potilas ei useinkaan voi palata kotimaahan komplikaatiotaan hoidattamaan. 4. (s. 10) Henkilöjen valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden lisääntymiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaiheittaisen voimaantuloon perustuen arvioidaan, että terveyspalvelujen käyttö EU- ja ETA-valtioissa ja Sveitsissä lisääntyy vuosittain yhdellä prosentilla. Arviot rajat ylittävien terveyspalvelujen käytön lisääntymisestä ovat liian matalia, kun tähän kuitenkin sisältyy muutoksena merkittävä korvaustason nousu, elektiivisissä hoidoissa Kela-korvauksen tasolta tavanomaiseen kunnallisen/maakunnallisen hoidon korvaustasoon. 5. (s. 11) (Kelan) työmäärää kasvattaa ensisijaisesti korvauskäsittelyn perustuminen joko henkilölle aiheutuneisiin kustannuksiin tai vastaavaan terveyspalvelun kustannukseen, joka olisi aiheutunut henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastuussa olevalle maakunnalle. Vertailun tekeminen edellyttäisi Kansaneläkelaitokselta (Kelalta) asiantuntijuutta arvioida, määritellä ja selvittää maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvien terveydenhuollon palveluja ja palvelujen kustannuksia. Organisaatiolla (Kela), joka ei itse hoida potilaita ja ei ole siten tuottajaorganisaatio, on mahdotonta toimia asiantuntevasti kustannusten arvioinnissa, konsultoimatta tuottajaorganisaatioiden edustajia. Tulisikin harkita, että tämä toiminto olisi jonkin muun organisaation, kuin Kelan tehtävä, esim. STM:n. 6. (2. 20, 7 )Terveyspalvelujen järjestämisestä vastuussa oleva maakunta voi rajoittaa määräaikaisesti toisessa EU-valtiossa vakuutettujen Suomeen hoitoon hakeutuvien henkilöiden vastaanottoa. Tässä kohdassa lienee aiheellista mainita myös Sveitsi.
Sivu 4 7. (s. 22) Maakunnan on toimitettava Kansaneläkelaitokselle 1 momentissa tarkoitettu lausunto, jossa arvioidaan EU-asetuksen 883/2004 20 artiklan 2 kohdan edellytysten täyttymistä. Kirjallinen lausunto on toimitettava pyynnön vastaanottamista seuraavien 21 vuorokauden kuluessa. Jos lausunnossa katsotaan, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa tai lausuntoa ei Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä huolimatta saada asianomaiselta maakunnalta Kansaneläkelaitos antaa 1 momentissa tarkoitetun luvan. On oletettavaa, että maakunta saattaa tarvita lausuntoonsa lisätietoja, joten 21 pv vastaamisaika on liian kategorinen. Samoin se, että Kela kategorisesti antaa potilaalle luvan, mikäli maakunta ei toimita lausuntoa määräajassa, ei ole potilaan etujen mukaista. Varoitellaanhan tässä samassa dokumentissa esim. s. 6 monista ulkomaalaisen tuottajan käyttöön sisältyvistä riskeistä: Lisäksi potilaalla olisi oltava ennakkolupa hakeutua hoitoon myös, jos hoidosta aiheutuu potilaalle tai väestölle erityinen riski, taikka jos hoitoa tarjoaa terveydenhuollon tarjoaja, joka tapauskohtaisesti voisi aiheuttaa vakavaa ja erityistä huolta hoidon laadusta tai turvallisuudesta. kuitenkin todeta lausuntonaan lisäksi, että lakiluonnoksen lausuntopyynnön määräaika on kohtuuttoman lyhyt ja se tulisi liittää osaksi ns. maakunta- ja sotelakikokonaisuutta, mikä on annettu eduskuntakäsittelyyn ja lisättynä mm. ns. valinnanvapautta koskevalla lakiluonnoksella sekä toimittaa lakikokonaisuutena mm. Satakunnan sairaanhoitopiirille uudelleen lausunnolle. Päätös hyväksyi yksimielisesti sairaanhoitopiirin johtajan ehdotuksen. Täytäntöönpano Lisätiedot pöytäkirjanote - STM / kirjaamo@stm.fi, lausunnoissa pyydetään käyttämään viitetietona: STM/592/2017. - johtajaylilääkäri Auvo Rauhala, Vaasan shp johtajaylilääkäri Ermo Haavisto puh. 044 707 7782 sähköposti: etunimi.sukunimi@satshp.fi
Sivu 5 Tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Porissa 27.3.2017 Tero Mäkiranta pöytäkirjanpitäjä