PADASJOEN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ

PADASJOEN KUNNAN HALLINTOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 29.5.2017 Voimassa 1.6.2017 lukien

Kunnan hallintosääntömalli Yleisperustelut Kunnan ja kuntayhtymän päätöksenteko- ja hallintomenettelystä säädetään kuntalain 12 luvussa. Kuntalain lisäksi menettelyä ohjaavat muun muassa hallintolaki ja hallinnon yleiset periaatteet. Kuntalaki 90 Hallintosääntö Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: a) toimielimistä ja johtamisesta; b) kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä; c) henkilöstöorganisaatiosta; d) taloudenhoidosta; e) hallinnon ja talouden tarkastuksesta; f) sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta; 2) päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä seuraavista asioista: a) toimivallan siirtämisestä; b) toimielinten kokoontumisesta; c) varajäsenten kutsumisesta; d) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä; e) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta; f) kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai pormestarin läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa; g) muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa; h) toimielinten päätöksentekotavoista sekä siitä, miten kunta huolehtii, että sähköiseen kokoukseen ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn osallistumiseen tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä; i) esittelystä; j) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja tiedoksi antamisesta; k) asiakirjojen allekirjoittamisesta; l) asiakirjahallinnon järjestämisestä; m) asiakirjoista tai tiedon antamisesta perittävistä maksuista; n) 23 :ssä tarkoitetun aloitteen käsittelystä ja aloitteen tekijälle annettavista tiedoista; o) viestinnän periaatteista; p) menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi;

3) valtuuston toimintaan liittyvistä seuraavista asioista: a) valtuuston kokousmenettelystä; b) varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle; c) valtuutetun aloitteen käsittelystä; d) valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä; e) kokouksiin osallistumisesta ja kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti; f) valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Hallintosäännön sisältö Kuntalain lähtökohtana on, että kaikki johtosäännöllä määrättävät asiat kootaan hallintosääntöön, jolloin ei tarvita muita johtosääntöjä. Hallintosääntöön otetaan määräykset, jotka aiemmin olivat valtuuston työjärjestyksessä, hallintosäännössä, toimielinten johtosäännöissä,taloussäännössä ja tarkastussäännössä.lain perustelujen mukaan hallintosääntömääräykset voidaan jakaa eri asiakirjoihin silloin, kun kaikkia määräyksiä ei kunnan organisaation laajuuden perusteella ole tarkoituksenmukaista koota yhteen. Laissa ei enää mainita sanaa johtosääntö, mutta johtosääntöä voidaan edelleen käyttää yleisnimityksenä kunnan hallintoa ja toimintaa ohjaavasta ja sitovasta asiakirjasta. Hallintosäännön ohella muita kunnan toiminnan keskeisiä ohjausvälineitä ovat kuntastrategia, talousarvio ja taloussuunnitelma. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin niistä asioista, jotka säännöksessä luetellaan. Sanalla tarpeelliset korostetaan hallintosäännön sisällön joustavuutta. Voidaan harkita, tarvitaanko toiminnan ohjaamiseen hallintosäännön määräystä. Sana ainakin ilmaisee, että luettelo ei ole tyhjentävä. Hallintosäännössä voidaan antaa myös muita kuin säännöksessä mainittuja määräyksiä. Hallintosäännön määräysten sisältö on valtuuston harkinnassa. Hallintosääntömääräys ei kuitenkaan saa olla lainvastainen. Hallintosäännössä määrätään kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa. Kunnan päätösvallalla tarkoitetaan kunnan hoidettavaksi lain mukaan tai muuten kuuluvia asioita, joissa kunta voi tehdä tai joissa sen edellytetään tekevän päätöksiä. Valtuusto tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset aina hallintosäännöllä. Toimivaltaa ei voida siirtää erillisellä valtuuston päätöksellä. Päättäessään hallintosäännöstä valtuusto samalla määrittelee oman asemansa kunnan päätösvallan käyttäjänä, päättää toimielinten ja viranhaltijoiden välisestä työnjaosta ja ratkaisee an-

netaanko kunnan viranomaiselle valta omalla päätöksellään siirtää toimivaltaansa edelleen. Valtuuston on päätettävä luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Laissa ei oteta kantaa päätöksentekotapaan. Perinteinen tapa on ollut valtuuston hyväksymä erillinen johtosääntö, luottamushenkilöiden palkkiosääntö, johon on koottu palkkio- ja korvausperusteet. Jos palkkio- ja korvausperusteista halutaan määrätä johtosäännössä, tarkoituksenmukaista on ottaa määräykset hallintosääntöön omaksi luvuksi. Hallintosäännön sitovuus ja voimaantulo Kunnan hallinnossa on noudatettava hallintosäännön määräyksiä. Jos esimerkiksi hallintosäännöllä määrätyistä toimivaltarajoista poiketaan, päätöksen tehnyt viranomainen ylittää toimivaltansa. Hallintosääntö sitoo myös valtuustoa; se ei voi poiketa hallintosäännöstä muuten kuin sitä muuttamalla. Valtuusto ei voi esimerkiksi ottaa ratkaistavakseen asiaa, jossa toimivalta on hallintosäännöllä siirretty kunnanhallitukselle. Kuntalaissa ei säädetä hallintosäännön voimaantulosta. Voimaantuloon sovelletaan päätösten täytäntöönpanokelpoisuutta koskevaa 143 :ää. Päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka se ei ole vielä saanut lainvoimaa, jollei oikaisuvaatimus tai valitus päätöksen täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi. Hallintosäännöllä järjestetään kunnan sisäistä hallintoa ja toimintaa. Tämän vuoksi on katsottu, että hallintosääntö voi mahdollisesta valituksesta huolimatta tulla voimaan heti kun se on hyväksytty. Jotta voimaantulopäivästä ei syntyisi epätietoisuutta, hallintosääntöä hyväksyttäessä tai muutettaessa on samalla syytä päättää sen voimaantuloajankohdasta. Hallintosäännöllä kumottavat johtosäännöt voidaan joko ottaa hallintosääntöön, esimerkiksi hallintosäännön loppuun, tai ne voidaan todeta valtuuston päätöksessä, jolla uusi hallintosääntö hyväksytään.

Sisällysluettelo I OSA Hallinnon ja toiminnan järjestäminen... 1 1 luku Kunnan johtaminen... 1 1 Hallintosäännön soveltaminen... 2 2 Kunnan johtamisjärjestelmä... 2 3 Esittely kunnanhallituksessa... 2 4 Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajan tehtävät... 3 5 Kunnan viestintä... 3 2 luku Toimielinorganisaatio... 5 6 Valtuusto... 6 7 Kunnanhallitus, konserni- sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto... 6 8 Tarkastuslautakunta... 6 9 Lautakunnat... 7 10 Vaalitoimielimet... 7 11 Vaikuttamistoimielimet... 7 3 luku Henkilöstöorganisaatio... 9 12 Henkilöstöorganisaatio... 8 13 Kunnanjohtaja... 9 14 Toimialojen organisaatio ja tehtävät... 10 15 Toimialajohtajat... 10 16 Tulosaluejohtajat... 10 17 Toimintayksiköiden esimiehet... 10 4 luku Konserniohjaus ja sopimusten hallinta... 11 18 Konsernijohto... 12 19 Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako... 12 20 Sopimusten hallinta... 13 5 luku Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako... 14

21 Toimielinten yleinen ratkaisuvalta... 14 22 Kunnanhallituksen tehtävät ja toimivalta... 14 23 Sivistyslautakunnan tehtävät ja toimivalta... 16 24 Teknisen lautakunnan tehtävät ja toimivalta... 17 25 Rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtävät ja toimivalta... 17 26 Viranhaltijan yleinen ratkaisuvalta... 19 27 Kunnanjohtajan tehtävät ja toimivalta... 20 28 Hallintojohtajan tehtävät ja toimivalta... 21 29 Sivistysjohtajan tehtävät ja toimivalta... 21 30 Rehtorin tehtävät ja toimivalta... 22 31 Varhaiskasvatusjohtajan tehtävät ja toimivalta... 23 32 Vapaa-aikavastaavan tehtävät ja toimivalta... 23 33 Kirjastonjohtajan tehtävät ja toimivalta... 24 34 Teknisen johtajan tehtävät ja toimivalta... 24 35 Rakennustarkastajan tehtävät ja toimivalta... 25 36 Ympäristösihteerin tehtävät ja toimivalta... 26 37 Toimivallan edelleen siirtäminen... 26 38 Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta... 27 39 Asian ottaminen kunnanhallituksen käsiteltäväksi... 28 40 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen... 28 6 luku Toimivalta henkilöstöasioissa... 29 41 Kunnanhallituksen yleistoimivalta henkilöstöasioissa... 29 42 Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen... 29 43 Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi... 29 44 Kelpoisuusvaatimukset... 30 45 Toimenkuvat... 30 46 Haettavaksi julistaminen... 31 47 Palvelussuhteeseen ottaminen ja ero... 31 48 Muut henkilöstöasiat... 32 49 Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkamista... 34 50 Virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen... 34 51 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen... 35 52 Sivutoimet... 35 53 Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen... 36 54 Virantoimituksesta pidättäminen... 36 55 Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi... 36 56 Lomauttaminen... 37

57 Palvelussuhteen päättyminen... 37 58 Menetettyjen ansioiden korvaaminen ja palkan takaisinperintä... 37 59 Varoituksen antaminen... 38 7 luku Asiakirjahallinnon järjestäminen... 39 60 Kunnanhallituksen asiakirjahallinnon tehtävät... 39 61 Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät... 40 62 Lautakunnan/toimialan asiakirjahallinnon tehtävät... 40 II OSA Talous ja valvonta... 41 8 luku Taloudenhoito... 41 63 Talousarvio ja taloussuunnitelma... 42 64 Talousarvion täytäntöönpano... 42 65 Toiminnan ja talouden seuranta... 42 66 Talousarvion sitovuus... 43 67 Talousarvion muutokset... 44 68 Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen... 44 69 Poistosuunnitelman hyväksyminen... 44 70 Rahatoimen hoitaminen... 45 71 Maksuista päättäminen... 46 72 Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut... 46 9 luku Ulkoinen valvonta... 48 73 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 48 74 Tarkastuslautakunnan kokoukset... 48 75 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi... 49 76 Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät... 49 77 Tilintarkastusyhteisön valinta... 50 78 Tilintarkastajan tehtävät... 50 79 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät... 50 80 Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi... 50 10 luku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 52 81 Kunnanhallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät... 52

82 Konserni- sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaoston tehtävät... 53 83 Lautakunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät... 53 84 Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät... 54 85 Sisäisen tarkastuksen tehtävät... 54 III OSA Valtuusto... 56 11 luku Valtuuston toiminta... 56 86 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 56 87 Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi... 57 88 Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa... 57 89 Istumajärjestys... 58 12 luku Valtuuston kokoukset... 59 90 Valtuuston varsinainen kokous... 59 91 Kokouskutsu... 59 92 Esityslista... 60 93 Sähköinen kokouskutsu... 60 94 Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kunnan verkkosivuilla... 61 95 Jatkokokous... 62 96 Varavaltuutetun kutsuminen... 62 97 Läsnäolo kokouksessa... 63 98 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 63 99 Kokouksen johtaminen... 64 100 Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle... 64 101 Tilapäinen puheenjohtaja... 64 102 Esteellisyys... 64 103 Asioiden käsittelyjärjestys... 65 104 Puheenvuorot... 66 105 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi... 67 106 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen... 67 107 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen... 68 108 Äänestykseen otettavat ehdotukset... 68 109 Äänestystapa ja äänestysjärjestys... 68 110 Äänestyksen tuloksen toteaminen... 69 111 Toimenpidealoite... 69

112 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen... 70 113 Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenille... 70 13 luku Enemmistövaali ja suhteellinen vaali... 71 114 Vaaleja koskevat yleiset määräykset... 71 115 Enemmistövaali... 71 116 Valtuuston vaalilautakunta... 72 117 Ehdokaslistojen laatiminen... 72 118 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto... 72 119 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen... 73 120 Ehdokaslistojen yhdistelmä... 73 121 Suhteellisen vaalin toimittaminen... 73 122 Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen... 73 14 luku Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus... 74 123 Valtuutettujen aloitteet... 74 124 Kunnanhallitukselle osoitettava kysymys... 74 125 Kyselytunti... 75 IV OSA Päätöksenteko- ja hallintomenettely... 75 15 luku Kokousmenettely... 76 126 Määräysten soveltaminen... 76 127 Toimielimen päätöksentekotavat... 76 128 Kokousaika ja -paikka... 77 129 Kokouskutsu... 77 130 Sähköinen kokouskutsu... 78 131 Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kunnan verkkosivuilla... 78 132 Jatkokokous... 79 133 Varajäsenen kutsuminen... 79 134 Läsnäolo kokouksessa... 80 135 Kunnanhallituksen edustaja muissa toimielimissä... 80 136 Kokouksen julkisuus... 80 137 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 81 138 Tilapäinen puheenjohtaja... 81 139 Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot... 81 140 Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely... 81 141 Esittelijät... 81

142 Esittely... 82 143 Esteellisyys... 83 144 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi... 84 145 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen... 84 146 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen... 84 147 Äänestykseen otettavat ehdotukset... 84 148 Äänestys ja vaali... 85 149 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen... 85 150 Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenelle... 86 16 luku Muut määräykset... 88 151 Aloiteoikeus... 88 152 Aloitteen käsittely... 88 153 Aloitteen tekijälle annettavat tiedot... 89 154 Asiakirjojen allekirjoittaminen... 90 155 Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen... 90 17 luku Tehtävistä maksettavat palkkiot... 91 156 Soveltamisala... 91 157 Kokouspalkkiot... 91 158 Samana päivänä pidettävät kokoukset... 91 159 Katselmus, neuvottelu, toimitus... 92 160 Edustajainkokoukset, kuntien yhteiset toimielimet... 92 161 Vaalilautakunta, vaalitoimikunta... 93 162 Eritystehtävät... 93 163 Ansionmenetyksen korvaus... 93 164 Vaatimusten esittäminen... 94 165 Kokouspalkkioiden maksaminen... 94 166 Kokousmatkojen maksaminen... 94

Padasjoen Kunnan hallintosääntö Hyväksytty Voimaantulo 1.6.2017 I OSA Hallinnon ja toiminnan järjestäminen 1 luku Kunnan johtaminen Kuntalain 6 :ssä määritelty kunnan toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan muun omistukseen, sopimukseen tai rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Johtamisessa on kysymys laajemman kokonaisuuden eli kunnan toiminnan johtamisesta. Kuntastrategia on valtuuston tärkein ohjausväline kunnan toiminnan pitkäaikaisessa johtamisessa ja ohjaamisessa. Kuntalaki mahdollistaa erilaiset johtamis- ja organisaatiomallit. Kunnan johtaminen jakaantuu poliittiseen johtamiseen ja ammattijohtamiseen. Poliittiseen johtamiseen kuuluu tavoitteenasettelu sekä päätöksentekoa ohjaavien linjausten tekeminen. Ammatillinen johtaminen on poliittisen päätöksenteon apuna toimivan valmistelu- ja täytäntöönpanoorganisaation johtamista. Johtamisvastuussa olevien roolien tulisi olla selkeät, ja johtamisen rakenteiden ja toimintatapojen määriteltyjä ja niihin on sitouduttava. Kunnan ylimmän johdon muodostavat valtuusto, kunnanhallitus ja kunnanjohtaja tai pormestari. Valtuusto voi päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari. Pormestarin ohella kunnassa voi olla apulaispormestareita, joiden tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Kunnanjohtaja- ja pormestarimallit ovat vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia johtamisjärjestelmiä. Pormestarin valinta kunnanjohtajan sijasta korostaa poliittista johtajuutta ja lisää poliittisen vastuun merkitystä. Pormestari hoitaa sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtäviä että perinteisiä kunnanjohtajan tehtäviä. Kunnanhallituksen esittelijänä voi toimia pormestari tai viranhaltija. Poliittista johtamista voidaan vahvistaa päätoimisilla ja osa-aikaisilla luottamushenkilöillä. Puheenjohtajamallissa lautakuntien/valiokuntien puheenjohtajiksi valittavat kunnanhallituksen jäsenet ovat yleensä myös valtuutettuja, joten tehtäväkokonaisuuden hoitaminen voi

vaatia päätoimista tai osa-aikaista luottamushenkilöä. Poliittista johtajuutta voidaan vahvistaa myös valitsemalla sama henkilö valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. 1 Hallintosäännön soveltaminen Padasjoen kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty. Perustelut: Kaikki johtosäännöllä määrättävät asiat kootaan hallintosääntöön. Tarvittaessa pykäläkohtaisilla määräyksillä ratkaistaan määräysten soveltamisen ensi-ja toissijaisuus. Esimerkiksi vaalilain 14.3 :ssä ja 16.3 :ssä on rajoitettu hallintosäännön määräysten soveltamista keskusvaalilautakuntaan, vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. 2 Kunnan johtamisjärjestelmä Kunnan johtaminen perustuu kuntastrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin valtuuston päätöksiin. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta, käyttää kunnan päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöön- panosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kunnan henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kunnanjohtaja vastaa asioiden valmistelusta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Perustelut: Määräykset perustuvat kuntalain 7 lukuun, johon on koottu kunnan johtamiseen liittyvät säännökset. 3 Esittely kunnanhallituksessa Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty.

4 Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajan tehtävät Kunnanhallituksen puheenjohtaja 1. johtaa kuntastrategian sekä kunnanhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä kunnan asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin, 2. vastaa kunnanjohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtii kunnanhallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla sekä 3. vastaa siitä, että kunnanjohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut. Perustelut: Kuntalain 40 :n mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä, jota kunnanhallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Kunnanhallituksen puheenjohtajan muista tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Valtuuston puheenjohtaja johtaa poliittista päätöksentekoa valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa. 5 Kunnan viestintä Perustelut: Kuntalaissa ei säädetä valtuuston puheenjohtajan tehtävistä. Hallintosäännössä voidaan määrätä valtuuston puheenjohtajalle esimerkiksi tehtäviä, jotka edistävät valtuustotyöskentelyn vastuullisuutta ja tuloksellisuutta. Kunnanhallitus johtaa kunnan viestintää ja tiedottamista kunnan toiminnasta. Kunnanhallitus hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista sekä nimeää viestinnästä vastaavat viranhaltijat. Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Kunnanhallitus, lautakunnat, kunnanjohtaja sekä toimialojen johtavat viranhaltijat huolehtivat, että kunnan asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.

Perustelut: Keskeisiä kunnan viestintää koskevia säännöksiä ovat kuntalain 29 ja 109 sekä julkisuuslain 19 ja 20. Kunnan toiminta kattaa kaiken, missä kunta on mukana. Tiedottaminen, valmistelun avoimuus ja vuorovaikutus ulottuvat myös kuntayhtymiin, kunnallisiin yhtiöihin ja yhteistyöhankkeisiin. Aktiivinen, monikanavainen, riittävä, ymmärrettävä ja oikea-aikainen viestintä luo edellytyksiä osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Toimiva johto vastaa viime kädessä päivittäisestä palvelu- ja päätösviestinnästä. Pienissä organisaatioissa ylin johtaja on käytännössä myös viestinnän toteuttaja. Viestintävastaavalla tulee olla itsenäinen asema viestinnän linjausten toteuttamisessa. Julkiset kannanotot merkittävistä kysymyksistä kuuluvat kuitenkin ylimmälle johdolle. Kunnanhallitus hyväksyy viestintäohjeet. Toimielimet päättävät viestinnästä ja valmistelun julkisuuden toteuttamisesta omissa asiakirjoissaan.

2 luku Toimielinorganisaatio Kunnan toimielimet ovat monijäsenisiä kunnan viranomaisia. Kunnassa on oltava valtuusto, kunnanhallitus, lupa- ja valvonta-asioita käsittelevä toimielin, tarkastuslautakunta sekä vaalilaissa säädetyt vaalitoimielimet. Kaksikielisen kunnan opetustoimen hallintoon on asetettava kumpaakin kieliryhmää varten toimielin. Valtuusto voi harkintansa mukaan asettaa lautakuntia, tai niiden sijasta valiokuntia, johtokuntia sekä jaostoja kunnanhallitukseen, lautakuntaan/ valiokuntaan ja johtokuntaan. Valtuusto päättää toimielinten kokoonpanosta ja toimikaudesta. Kuntalaissa säädetään valiokuntamallista ja puheenjohtajamallista. Valtuusto voi päättää, että kunnanhallitukseen ja lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jolloin lautakuntaa voidaan kutsua valiokunnaksi. Valtuusto voi päättää, että kunnanhallituksen jäseniä valitaan lautakuntien tai valiokuntien puheenjohtajiksi. Muutkin mallit ovat mahdollisia. Valtuusto kunnanhallitus -mallissa toimielinten määrä on minimoitu. Kunnanhallitus hoitaa myös lautakuntien tehtäviä niin pitkälle kuin laki antaa mahdollisuuden. Malli voi olla tarkoituksenmukainen esimerkiksi silloin, kun kunnan itse hoitamat tehtävät ovat vähäiset, koska suuri osa tehtävistä hoidetaan kuntien yhteistoiminnassa. Lautakunnat toimivat kunnanhallituksen alaisuudessa, ja johtokunnat kunnanhallituksen tai lautakunnan alaisuudessa. Kunnan liikelaitos toimii kunnan organisaation osana. Liikelaitoksen toiminnasta vastaa liikelaitoksen johtokunta, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Liikelaitos voi olla kunnanhallituksen tai lautakunnan alainen. Vastuukunnan organisaatiossa on myös yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien yhteisiä toimielimiä, esimerkiksi yhteinen lautakunta ja yhteisen liikelaitoksen johtokunta. Sopimus yhteisestä toimielimestä määrittää vastuukunnan hallintosääntöön tulevia määräyksiä. Alueellisten lautakuntien tai johtokuntien asettaminen on valtuuston harkinnassa. Hallintosääntömalliin ei ole otettu määräyksiä alueellisista toimielimistä. Myös toimikunnat ovat kunnan toimielimiä. Kunnanhallitus voi kuntalain nojalla asettaa toimikunnan. Valtuusto voi hallintosäännön määräyksellä antaa muulle toimielimelle kuin kunnanhallitukselle oikeuden asettaa toimikunta.

6 Valtuusto Valtuustossa on 21 valtuutettua. Valtuuston puheenjohtajistoa koskevat määräykset ovat 86 :ssä. Perustelut: Kuntalain 16 :ssä säädetään kunnan asukaslukuun perustuvasta valtuutettujen vähimmäismäärästä ja 17 :ssä varavaltuutettujen lukumäärästä. Valtuusto voi päättää lain mukaista vähimmäismäärää suuremmasta valtuutettujen parittomasta lukumäärästä. Valtuuston koko voidaan sopeuttaa kunnan organisaatio- ja johtamisjärjestelmään. Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta valtuutettujen lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtuuston vuonna 2016 tekemä päätös valtuutettujen lukumäärästä kirjataan 1.6.2017 voimaan tulevaan hallintosääntöön. 7 Kunnanhallitus, konserni- sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto Kunnanhallituksessa on 7 jäsentä, jotka valtuusto valitsee. Jäsenistä valtuusto valitsee kunnanhallituksen puheenjohtajan ja 2 varapuheenjohtajaa. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Perustelut: Kuntalaissa ei valtuustoa lukuun ottamatta säädetä toimielinten jäsenmäärästä. Yleensä jäseniä valitaan pariton määrä. Kunnanhallituksessa on konserni- sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto, jossa on 3 jäsentä. Kunnanhallitus valitsee jaoston jäsenet ja varajäsenet. Jäseniksi valituista kunnanhallitus valitsee jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat sekä päättää jaoston toimikauden. Jaoston puheenjohtajan tulee olla kunnanhallituksen jäsen. 8 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 5 jäsentä, jotka valtuusto valitsee. Valtuusto valitsee myös lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee olla valtuutettuja. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

9 Lautakunnat Sivistyslautakunnassa on 7 jäsentä. Teknisessä lautakunnassa on 7 jäsentä. Rakennus- ja ympäristölautakunnassa on 5 jäsentä. Valtuusto valitsee lautakuntien jäsenet sekä heistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 10 Vaalitoimielimet Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista säädetään vaalilaissa. Perustelut: Vaalitoimielimet ovat pakollisia toimielimiä, joilla on vain vaalien järjestämiseen liittyviä tehtäviä. Ne eivät hoida kunnan perustehtäviä. Niiden kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään vaalilaissa. Kuntalain toimielimiä koskevia säännöksiä sovelletaan vaalilakia täydentäen. Vaalitoimielinten jäsenet ovat kunnan luottamushenkilöitä. Vaalilain 14.3 :n mukaan keskusvaalilautakuntaan ei sovelleta hallintosäännön määräyksiä kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai pormestarin läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissa eikä oikeudesta ottaa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi. Vaalilain 16.3 :n mukaan vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan ei sovelleta hallintosäännön määräyksiä pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja tiedoksi antamisesta, asian jatkokokoukseen siirtämisestä, kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai pormestarin läsnäolosta ja puheoikeudesta kokouksissa, viranhaltijaesittelystä, menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi eikä kunnan taloudesta. 11 Vaikuttamistoimielimet Kunnassa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kunnanhallitus. Nuorisovaltuusto valitaan vaaleilla. Sen toimikausi on kaksi vuotta. Nuorisovaltuuston säännöt hyväksyy sivistyslautakunta. Perustelut: Vaikuttamistoimielimistä säädetään kuntalain 26 28 :ssä. Ne ovat edustamansa väestöryhmän vaikuttamis- ja kuulemiskanavia. Ne eivät ole kuntalain 30 :ssä tarkoitettuja kunnan toimielimiä, eivätkä siten kunnan

viranomaisia. Vaikuttamistoimielimille ei voida hallintosäännöllä antaa toimivaltaa tehdä hallintopäätöksiä. Ne osallistuvat päätöksentekoon aloitteilla ja lausunnoilla ja niiden edustajille voidaan hallintosäännön määräyksen nojalla antaa puhe- ja läsnäolo-oikeus toimielinten kokouksissa. Kaksi tai useampi kunta voi myös yhdessä asettaa esimerkiksi yhteisen vammaisneuvoston. Laki ei myöskään kiellä yhteisen vanhus- ja vammaisneuvoston asettamista.

3 luku Henkilöstöorganisaatio Tässä luvussa on määräykset toimialojen, tulosalueiden sekä toimintayksiköiden johtajista ja esimiehistä, heidän johtamis- ja kehittämistehtävistään sekä sijaisistaan. 12 Kunnan työntekijä- ja viranhaltijaorganisaatio Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Kanslistit Kirjanpitäjä IT-asiantuntija Palvelusihteeri Vapaa-aikatoimi Kirjasto Päivähoito Opetustoimi Rakennustarkastaja Ympäristösihteeri Käyttömestari Kiinteistötoimi 13 Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja vastaa kunnanhallituksen toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kunnanhallituksen alaisuudessa. Kunnanjohtajan sijaisena kunnanjohtajan ollessa poissa tai esteellinen toimii hallintojohtaja. Perustelut: Tämä määräys on tarkoitettu lyhyisiin poissaolotilanteisiin (vuosilomat, sairaslomat jne.)

14 Toimialojen organisaatio ja tehtävät Kunnanhallitus ja lautakunnat määräävät alaisensa toimialan organisaatiosta ja tehtävistä siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. Kunnanhallitus päättää toimialojen välisestä tehtäväjaosta siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. 15 Toimialajohtajat Sivistyslautakunnan toimialaa johtaa sivistysjohtaja. Teknisen lautakunnan toimialaa johtaa tekninen johtaja. Rakennus- ja ympäristölautakunnan toimialaa johtaa tekninen johtaja. Hallinnon toimialaa johtaa hallintojohtaja. Toimialajohtaja vastaa toimialansa toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kunnanhallituksen, kunnanjohtajan ja lautakunnan alaisuudessa. Kunnanhallitus määrää toimialajohtajan sijaisen, joka hoitaa toimialajohtajan tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen. 16 Tulosaluejohtajat Tulosaluejohtaja vastaa tulosalueen toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kunnanhallituksen, lautakunnan ja toimialajohtajan alaisuudessa. Lautakunta määrää tulosaluejohtajan sijaisen, joka hoitaa tulosaluejohtajan tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen. 17 Toimintayksiköiden esimiehet Toimintayksikön esimies vastaa toimintayksikön toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa tulosaluejohtajan alaisuudessa. Lautakunta määrää toimintayksikön esimiehen sijaisen, joka hoitaa toimintayksikön esimiehen tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen.

4 luku Konserniohjaus ja sopimusten hallinta Kuntakonsernin muodostavat kunta ja sen tytäryhteisöt. Tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain mukaisesti määräysvalta. Myös kunnan määräysvallassa olevat säätiöt kuuluvat kuntakonserniin. Talousarvio laaditaan ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Talousarviossa asetetaan toiminnan ja talouden vuosittaiset tavoitteet. Kuntakonsernia tulee johtaa kokonaisuutena kuntakonsernin kokonaisedun näkökulmasta ja strategisten tavoitteiden mukaisesti. Valtuusto päättää osana kuntastrategiaa omistajapolitiikasta sekä omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Tytäryhteisöt luokitellaan strategisen ja taloudellisen merkityksen sekä riskien perusteella. Omistajaohjauksella huolehditaan, että tytäryhteisöjen toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Konserniohje on omistajaohjauksen keskeinen väline. Konserniohjeen vähimmäissisällöstä säädetään kuntalain 47 :ssä. Konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Konsernivalvonta on tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden seurantaa. Konsernijohto vastaa kunnassa omistajaohjauksen toteuttamisesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä valtuuston päätösten mukaisesti. Hallintosäännössä määritellään konsernijohto ja määrätään konsernijohdon tehtävistä ja toimivallan jaosta konsernijohtoon kuuluvien välillä. Kuntalaissa sääntelyn kohteena on kuntaorganisaatiota laajempi kokonaisuus eli kunnan toiminta. Yhä suurempi osa kunnan toiminnasta on kytköksissä sopimuksiin, joten sopimusten hallinta on aiempaa merkittävämpi osa kunnan toiminnan ja kunnan toimialojen johtamista. Kunnan strategiset tavoitteet tulee ottaa huomioon keskeisissä sopimuksissa. Kunnan johtamisen yhtenä osa-alueena on sopimuksiin perustuva johtaminen, jossa omistajaohjaus perustuu neuvotteluihin sopimuskumppaneiden kanssa, sopimusten valmisteluun, laadittuihin sopimuksiin ja sopimusten valvontaan. Kunnan etujen turvaaminen edellyttää sopimusehtojen huolellista valmistelua. Sopimusten valmistelussa ja valvonnassa on kysymys erityisesti sopimusten riskienhallinnasta sekä kunnan päättäjien tiedonsaannin turvaamisesta. Puutteet henkilöstön sopimusosaamisessa, sopimusehtojen valmistelussa ja sopimusten valvonnassa ovat merkittäviä riskejä kunnalle. Myös puutteet riskikartoitusten laatimisessa,

sopimusprosesseissa, vastuuhenkilöiden asettamisessa ja tiedonkulussa voivat aiheuttaa sekä taloudellisia että imagovahinkoja. 18 Konsernijohto Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanhallituksen konserni- sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto sekä kunnanjohtaja. Perustelut: Kuntalain nojalla konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja tai pormestari. Lisäksi konsernijohtoon kuuluvat hallintosäännössä määrätyt toimielimet, viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Konsernijohdolta edellytetään monipuolista asiantuntemusta ja kokemusta muun muassa kuntakonsernin johtamisesta, toiminnasta ja taloudesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. 19 Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako Kunnanhallitus 1. vastaa omistajapolitiikan, omistajaohjauksen periaatteiden ja konserniohjeen kehittämisestä ja valmistelusta valtuustolle, 2. vastaa omistajaohjauksen toteuttamisesta ja organisoi konsernijohtamisen ja konsernivalvonnan, 3. määrää konsernijohtoon kuuluvien viranhaltijoiden tytäryhteisö- ja osakkuusyhteisökohtaisen työnjaon, 4. antaa valtuustolle puolivuosittain/neljännesvuosittain raportin yhtiöiden tavoitteiden toteutumisesta ja taloudellisen aseman kehittymisestä sekä arvion tulevasta kehityksestä ja riskeistä, 5. arvioi vuosittain omistajaohjauksen tuloksellisuutta kuntakonsernin kokonaisedun toteutumisen, riskienhallinnan ja menettelytapojen kannalta ja teettää ulkopuolisen arvioinnin kerran valtuustokaudessa sekä 6. käsittelee arvioinnin tulokset ja johtopäätökset valtuuston puheenjohtajiston kanssa. Perustelut: Kunnanhallituksen arviointi on sisällöllistä arviointia eli millä tavoin kunnanhallitus katsoo onnistuneensa omistajaohjauksessa. Tilintarkastaja arvioi konsernivalvonnan asianmukaista järjestämistä. Ulkopuolinen arviointi toteutetaan vain merkittävimmissä tytäryhtiöissä.

Konserni- sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto 1. seuraa ja arvioi yhtiöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellisen aseman kehitystä ja tekee niiden perusteella tarvittaessa esityksiä kunnanhallitukselle, 2. antaa kunnan ennakkokannan konserniohjeen edellyttämissä asioissa, 3. vastaa tytäryhteisöjen hallitusten jäsenten nimitysprosessista, 4. nimeää kunnan ehdokkaat tytäryhteisöjen hallituksiin sekä 5. antaa kunnanhallituksen nimeämille yhtiökokousedustajille omistajaohjauksen edellyttämät toimintaohjeet. Kunnanjohtajan tehtävänä on toimia konsernin johtajana ja aktiivisella omistajaohjauksella myötävaikuttaa ohjattavakseen määrättyjen yhtiöiden hallintoon ja toimintaan. 20 Sopimusten hallinta Kunnanhallitus vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä, antaa tarkemmat ohjeet sopimushallinnasta sekä määrää sopimusten vastuuhenkilöt toimialallaan. Kunnanhallitus voi delegoida asian konserni- sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaostolle. Lautakunta määrää sopimusten vastuuhenkilöt toimialallaan. Perustelut: Kunnanhallituksen sopimushallintaa koskevissa ohjeissa olisi hyvä käsitellä ainakin seuraavia asioita: sopimusten riskiarvion laatimista, sopimusten vastuuhenkilöiden tehtäviä, sopimusten valmistelua, sopimusten valvontaa, sopimushallintaan liittyvää raportointia sekä reklamointia ja sisäistä tiedonkulkua.

5 luku Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa. Kuntalain 91 :n mukaan valtuusto tekee päätösvallan eli toimivallan siirtoa koskevat ratkaisut aina hallintosäännöllä. Toimivaltaa voidaan siirtää toimielimelle, luottamushenkilölle ja viranhaltijalle. Toimivaltaa viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä hallinnollisen pakon käyttämisessä voidaan siirtää vain toimielimelle. Jos laissa määrätään, että toimivalta on valtuustolla tai muulla nimetyllä kunnan viranomaisella, valtuusto ei voi siirtää toimivaltaa. Jos erityislaissa on toimivallan siirtämistä koskevia säännöksiä, ne syrjäyttävät kuntalain 91 :n. 21 Toimielinten yleinen ratkaisuvalta Toimielin tehtäväalueellaan 1. päättää toimeenpanossa noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista 2. antaa suunnittelua varten toiminnan suuntaviivat tulosyksiköittäin ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta annettuihin tavoitteisiin nähden 3. jakaa vuosittain valtuuston hyväksymät määrärahat tulosyksiköittäin 4. päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä 5. päättää perittävistä maksuista ja taksoista, ellei niistä päättämistä ole erityislailla määrätty kunnanvaltuuston tehtäväksi 6. tekee toimialaansa koskevat sopimukset, ellei asiaa ole delegoitu viranhaltijalle 7. myöntää luvan ulkomaille suuntautuvaan työ- tai koulutusmatkaan 8. päättää toimielimen jäsenten koulutuksesta 22 Kunnanhallituksen tehtävät ja toimivalta Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa ja vastaa kuntalaissa säädetyistä tehtävistä sekä 1. valitsee kunnan edustajat niihin osakeyhtiöihin, säätiöihin, yhdistyksiin tai muihin yhteisöihin, joissa kunta on osakkaana 2. puolesta selityksen valtuuston päätöstä koskevasta valituksesta tai jatkovalituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole kumottava

3. päättää irtaimen omaisuuden myynnistä, ellei asia talousarviossa vuosittain vahvistettavien ratkaisuvaltarajojen puitteissa kuulu lautakunnalle tai viran haltijalle 4. vastaa kunnan omistamien metsien hoidosta ja käytöstä kunnanvaltuuston hyväksymän metsäsuunnitelman mukaisesti 5. päättää kaavan toteuttamista varten tarvittavien alueiden, rakennusten ja laitteiden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja lunastamisesta ellei asia talousarviossa vuosittain vahvistettavien ratkaisuvaltarajojen puitteissa kuulu lautakunnalle tai viranhaltijalle 6. päättää vapautuksen tai lykkäyksen myöntämisestä tonttien ja muiden alueiden myynti- tai vuokraehtojen mukaisista rakentamis- tai muun sellaisen velvollisuuden täyttämisestä 7. päättää kaavan muuttamisesta, milloin kysymyksessä on viemärin tai johdon sijoitus, kadun, torin, puiston tai muun alueen nimi tai numero taikka sellainen yhtä tonttia koskeva kaavamuutos, joka ei muuta tontin kerrosalaa eikä tontille rakennettavaksi sallittujen rakennusten kerroslukua eikä olennaisesti tontin käyttötarkoitusta 8. päättää maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetun rakentamiskehotuksen antamisesta (MRL 97 ) 9. päättää rakennuskieltojen määräämisestä ja jatkamisesta siltä osin kuin asia maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuuluu kunnan toimivaltaan 10. päättää rakennustöiden pääpiirustusten ja huonetilaohjelman hyväksymisestä alustavan kustannusarvion mukaisesti talousarviossa vuosittain vahvistetun euromääräisen ratkaisuvallan puitteissa 11. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kunnallisen maksun, veron tai yksityisoikeudellisen maksun ja sille määrätyn viivästyskoron suorittamisesta 12. päättää virka- ja työehtosopimuksen tekemisestä kunnallisen työmarkkina laitoksen valtuutuksen nojalla 13. päättää kunnan toimivallassa olevasta poikkeamishakemuksesta ellei asiaa ole annettu valvontajaoston tai rakennustarkastajan päätettäväksi. 14. hyväksyy kaavoituskatsauksen 15. antaa ohjeet etuosto-oikeuden käyttämisestä 16. vastaa elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kunnassa

17. päättää yksityisteiden kunnan avustusten jakoperusteista 23 Sivistyslautakunnan tehtävät ja toimivalta Sivistyslautakunta johtaa ja kehittää alaistaan toimialaa ja vastaa palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Lautakunta seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta ja varaa asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa. Lautakunta. 1. vastaa toimialansa toimintojen kehittämisestä, koordinoinnista, taloudesta. 2. päättää toimialansa avustusten myöntämisestä. 3. päättää toimialansa irtaimen omaisuuden hankkimisesta talousarviossa vuosittain vahvistettavien ratkaisuvaltarajojen puitteissa. 4. päättää palveluista ja muista suoritteista perittävistä maksuista valtuuston talousarviossa tai muutoin hyväksymien yleisten perusteiden mukaisesti. 5. päättää apulaisrehtorin ja vararehtorin valinnasta opettajakuntaa kuultuaan. 6. päättää virantoimituksesta pidättämisestä. 7. määrää sivistystoimen hallinnassa olevien tilojen ja alueiden vuokrausperusteet. 8. päättää opetuksen järjestämisestä (työsuunnitelma) ja hyväksyy opetus suunnitelmat. 9. päättää varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavista asiakirjoista. 10. päättää kuntien välisestä yhteistyöstä sivistystoimen osalta. 11. päättää koulujen lukuvuoden työpäivistä. 12. päättää sivistystoimen vastuulla olevista kuljetusperiaatteista. 13. Päättää uimahallin aukioloajoista (pois lukien lyhytaikaiset poikkeusajat) 14. Päättää oppilaan määräaikaisesta erottamisesta

24 Teknisen lautakunnan tehtävät ja toimivalta Tekninen lautakunta johtaa ja kehittää alaistaan toimialaa ja vastaa palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Lautakunta seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta ja varaa asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa. Lautakunta 1. hyväksyy suunnitelmat ja kustannusarviot talousarviossa vuosittain vahvistettavien ratkaisuvaltarajojen puitteissa 2.valitsee suunnittelijat ja hyväksyy suunnittelutarjoukset talousarviossa vuosittain vahvistettavien ratkaisuvaltarajojen puitteissa 3. vahvistaa katupiirustukset ja niiden muutokset 4. päättää lautakunnan alaisten palvelujen taksoista 5. päättää lautakunnan päätettäväksi kuuluvien töiden suoritustavasta, aloittamisesta sekä urakkasopimuksista, niiltä osin kuin ne eivät kuulu kunnan - hallituksen tai teknisen johtajan ratkaisuvaltaan 6. valmistelee kunnanhallituksen määräämät kaavoitusta koskevat asiat 25 Rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtävät ja toimivalta Rakennus- ja ympäristölautakunta johtaa ja kehittää alaistaan toimialaa ja vastaa palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Lautakunta seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta ja varaa asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa. Lautakunta Rakennusvalvonnan osalta 1. vastaa rakennustoiminnan valvomisesta kunnassa, maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa ja muissa säännöksissä rakennusvalvontaviranomaiselle säädetyistä tehtävistä ellei asian ratkaisemista ole osoitettu viranhaltijan ratkaistavaksi

2. toimii maa-aineslain tarkoittamana lupa- ja valvontaviranomaisena sekä valmistelee maa-ainestaksan 3. päättää kunnan toimivallassa olevasta MRL 171 :n mukaisesta poikkeamishakemuksesta, milloin lupaa haetaan saada poiketa asemakaavasta, yleiskaavasta, rakennusjärjestyksen määräyksistä, MRL 81 :n määräyksistä koskien tonttijakoa, rakennuspaikkaa koskevista vaatimuksista sekä yleisyleiskaavan (laatimista tai muuttamista varten määrätystä) rakennuskiellosta rakentamisen ollessa valtuuston hyväksymän yleiskaavan mu kaista ellei asiaa ole annettu viranhaltijan päätettäväksi 4. päättää kunnan toimivallassa olevasta suunnittelutarveratkaisusta. 5. valmistelee rakennusvalvontataksan 6. tekee esityksiä rakennusten, rakennusryhmien ja rakennettujen alueiden suojelemiseksi sekä valmistee ehdotukset rakennussuojelua koskeviksi lausunnoiksi (Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010) 7. valmistelee kaavoituskatsauksen kunnanhallitukselle 8. valmistelee rakennusjärjestyksen Ympäristönsuojelun osalta 1. toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena 2. valmistelee ympäristönsuojelutaksan 3. toimii kunnan leirintäalueviranomaisena 4. päättää luonnonsuojelu-, vesiliikenne- ja maastoliikennelaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä 5. huolehtii ympäristön tilan seurannasta 6. myöntää ympäristönsuojelulain 156 d :n mukaisen poikkeuksen talousvesien käsittelyvaatimuksista 7. toimii maa-aineslain tarkoittamana lupaviranomaisena maaaineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyssä

Yksityisteiden osalta 1. päättää yksityisteiden kunnan avustusten jaosta 2. antaa yksityistieasioiden neuvontaa 3. suorittaa tietoimitukset Perustelut: Osa lautakunnan toimivallasta ja tehtävistä tulee suoraan erityislaista ja osa tehtävistä ja toimivallasta annetaan hallintosäännön määräyksillä. Kuntalain 39 :n mukaan kunnanhallitus edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, jollei hallintosäännössä toisin määrätä. Lautakunnalle voidaan siten hallintosäännön määräyksellä antaa oikeus toimialallaan edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Puhevaltaa koskeva määräys antaa lautakunnalle oikeuden päättää käytetäänkö puhevaltaa ja mikä kanta lausunnossa otetaan. Lautakunnan oikeus puhevallan käyttämiseen voi myös perustua suoraan erityislain säännökseen. 26 Viranhaltijan yleinen ratkaisuvalta Toimialajohtaja päättää toimialallaan 1. saatavien, kunnalle tulevien suoritusten sekä vakuuksien hyväksymisestä, valvomisesta, muuttamisesta ja vapauttamisesta 2. saatavien perinnästä, valtionavustusten / hanketukien hakemisesta, avustusten / tukien käyttöön liittyvistä maksatushakemuksista sekä oikaisuvaatimuksen ja valituksen tekemisestä 3. kyseisellä toimialalla valmistettujen painotuotteiden hinnasta. 4. ostopalvelu- tai toimeksiantosopimusten tekemisestä palveluiden järjestämiseksi ja hankkimiseksi myönnettyjen määrärahojen ja talousarviossa vuosittain vahvistettavan euromääräisen ratkaisuvallan puitteissa. 5. tulosyksiköitä ja kohteita koskevista käyttösuunnitelmista sekä omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. 6. Merkkipäivälahjojen hankkimisista, muistamisista ja huomionosoituksista. Tulosaluejohtaja päättää tulosalueellaan 1. saatavien perinnästä, valtionavustusten / hanketukien hakemisesta, avustusten / tukien käyttöön liittyvistä maksatushakemuksista sekä oikaisuvaatimuksen ja valituksen tekemisestä. 2. ostopalvelusopimusten tekemisestä palvelujen järjestämiseksi ja hankkimiseksi myönnettyjen määrärahojen ja talousarviossa vuosittain vahvistettavan euromääräisen ratkaisuvallan puitteissa.

3. tulosalueen kiinteistöjen, alueiden ja tilojen sekä niihin kuuluvien laitteiden käytöstä, noudattaen niitä ohjeita, joita kunnanhallitus / lautakunta on mahdollisesti antanut ellei asiaa ole tällä säännöllä määrätty muun viranhaltijan päätettäväksi. Tulosyksikön esimies päättää 1. ostopalvelusopimusten tekemisestä palveluiden järjestämiseksi ja hankkimiseksi myönnettyjen määrärahojen ja talousarviossa vuosittain vahvistettavan euromääräisen ratkaisuvallan puitteissa. 27 Kunnanjohtajan tehtävät ja toimivalta Kunnanjohtaja 1. päättää edustajan määräämisestä tarvittaessa tuomioistuimiin, muihin viranomaisiin, toimituksiin tai tilaisuuksiin, joissa kunnan etua on valvottava, sen mielipidettä kuultava tai kuntaa muutoin edustettava 2. päättää kunnan omaisuuden vakuuttamisesta kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti 3. päättää talousarviolainan ottamisesta kunnalle valtuuston päättämissä rajoissa 4. päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä tapauksessa, jossa kunta on katsottava korvausvelvolliseksi 5. päättää kunnanhallitukselta pyydetystä lausunnosta tai selvityksen antamisesta siinä tapauksessa, että tällä ei ole yleistä merkitystä 6. päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden vuokralle antamisesta ja ottamisesta 7. päättää kassavarojen sijoittamisesta 8. joukkoliikenteen yhdyshenkilön valmistelun pohjalta - antaa lääninhallitukselle lausunnon linja-auto- ja taksilinjoihin tehtävistä muutoksista sekä mahdollisista uusista linjoista ja myönnettävistä taksiluvista - päättää uusista tai lakkautettavista asiointilinjoista - hyväksyy tarvittavat sopimukset saatujen tarjousten, myönnettyjen määrärahojen sekä vuosittain talousarviossa vahvistetun euromääräisen ratkaisuvallan puitteissa

28 Hallintojohtajan tehtävät ja toimivalta Hallintojohtaja 1. päättää maksuvalmiuden turvaamiseksi tarpeellisen luoton ottamisesta 2. päättää perintätoimista annettujen ohjeiden mukaisesti sekä perimättä jättämisestä, jos saatava on vähäinen tai perintäkulut saatavaan nähden suuret 3. päättää alitilittäjien oikeuksien myöntämisestä ja kassojen suuruudesta 4. päättää Kuntalan atk-laite- ja tarvikehankinnoista, toimistokonehankinnoista ja niihin liiittyvien huoltosopimusten tekemisestä vuosittain talousarviossa vahvisetun euromääräisen ratkaisuvallan puitteissa 5. vastaa kunnanhallituksen käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelusta, ellei asian valmistelu kuulu lautakunnille tai kunnanjohtajalle 6. vastaa keskusvaalilautakunnan sihteerinä vaalilain edellyttämistä, vaaleihin liittyvistä valmistelutehtävistä 7. vastaa kunnan palkka-asiamiehen tehtävistä 8. päättää kunnan kesätyöntekijöiden valinnasta ja nuorten työllistämiseen tarkoitettujen tukien myöntämisestä talousarviomäärärahojen puitteissa 9. päättää velvoitetyöllistettävien palkkaamisesta kunnan eri toimialoille ao. toimialajohtajia / tulosaluejohtajia kuultuaan 10. päättää kannatusilmoitusten antamisesta hyväntekeväisyystarkoituksiin ja järjestöjen tiedotus- ja ilmoituslehtiin talousarviomäärärahojen puitteissa 11. päättää kunnan vaakunan käyttöoikeudesta 12. päättää niistä keskushallinnon asioista, joita ei ole määritelty muiden toimivaltaan kuuluviksi ja joita ei ole katsottava kunnan kannalta merkittäviksi 29 Sivistysjohtajan tehtävät ja toimivalta Sivistysjohtaja 1. päättää määräaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä 2. tekee erityisen tuen päätökset 3. määrää opettajaviranhaltijan sijoituspaikan

4. päättää koulumatkaedusta ja koululaiskuljetuksista lautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti 5. päättää esiopetuskuljetuksista lautakunnan ohjeiden mukaisesti 6. päättää liikennöitsijöiden kanssa tehtävistä sopimuksista koulu- ja esiopetuskuljetusten osalta 30 Rehtorin tehtävät ja toimivalta Rehtori 1. ottaa opetusharjoittelijan sekä koulunkäyntiavustajan, josta ei synny kunnalle kustannuksia 2. päättää kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle 3. päättää muun kuin peruskoulun oppilaan suorittaman tutkinnonvastaan ottamisesta ja määrää tutkivan opettajan tai opettajat 4. määrää kotiopetuksessa olevan oppilaan edistymistä varten tutkivan opettajan 5. antaa oppilaalle luvan yli kolmen päivän poissaoloon 6. päättää oppilaan erityisistä opetusjärjestelyistä 7. rajoittaa yksittäistapauksissa perustellusta syystä oikeutta päästä seuraamaan opetusta 8. päättää lukion oppilasvalinnasta 9. myöntää luvan lukion suoritusajan pidennykseen 10. myöntää luvan lukion opintojen suoritukseen opintoihin osallistumatta 11. päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta 12. määrää luokanvalvojan ja ryhmänohjaajan 13. myöntää koulukiinteistön ja -huoneiston käyttöluvan lukuun ottamatta liikuntatilojen kiinteitä käyttövuoroja, joista päättää vapaa-aikavastaava 14. päättää oppilaan vapauttamisesta uskonnonvapauslain perusteella uskonnon opetuksesta sekä kielen opiskelusta huoltajan anomuksesta 15. päättää valitun aineen vaihtamisesta ja oppiaineesta vapauttamisesta 16. päättää oppilaan arvioinnin uusimisesta 17. päättää yhdessä opettajien kanssa vuosiluokalle jättämisestä