Kaupunkiympäristön palvelualue Kähäri Kaarina Ilmanlaatu Lahden seudulla vuonna 2016
LAHDEN KAUPUNKI kaupunkiympäristön palvelualue rakennus- ja ympäristövalvonta Lahden ympäristöpalvelut 2017 ILMANLAATU LAHDEN SEUDULLA VUONNA 2016 Mittausaineisto: Tommi Malminen Kaarina Kähäri Kannen kuvat: Pasi Leppäaho Kaarina Kähäri
TIIVISTELMÄ Lahden seudulla suurin osa ilman epäpuhtauksista on peräisin energiantuotannosta ja liikenteestä. Alueella on myös liuottimia käyttävää teollisuutta, josta aiheutuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ilmaan. Lisäksi jonkin verran päästöjä aiheutuu kivenmurskaamoista, betonituotetehtaista, asfalttiasemista, krematoriosta ja puun sahaustoiminnasta. Ilmanlaadun tarkkailu toteutettiin Lahden kaupungin, Hollolan kunnan ja alueen ilmapäästöjen aiheuttavien ympäristölupavelvollisten laitosten tekemän yhteistarkkailusopimuksen mukaisesti. Vuonna 2016 ilmanlaatua seurattiin jatkuvatoimisesti kuudella eri mittausasemalla. Kaupungin ydinkeskustassa Vesijärvenkadulla (Vesku 11) ja Kisapuistossa mitattiin typen oksideja. Launeen mittausasemalla mitattiin typen oksideja ja hengitettäviä hiukkasia, Saimaankadulla hengitettäviä hiukkasia sekä pienhiukkasia ja Satulakadun mittausasemalla otsonia. Lisäksi käytössä oli vuosittain paikkaa vaihtava siirrettävä mittausasema, joka sijoitettiin vuoden 2016 ajaksi Nastolan Rakokiveen. Tässä mittauspisteessä mitattiin typen oksideja ja hiukkasia. Jatkuvatoimisen mittausverkoston lisäksi haihtuvia orgaanisia yhdisteitä mitattiin passiiviputkilla kahden viikon mittausjaksoilla Launeella (Lahti), Yrittäjänkadulla (Lahti), Kukkasen koululla (Lahti) ja Muovitiellä (Hollola). Käytössä oli myös mittaustulosten tulkintaa helpottamaan meteorologinen mittausasema, joka sijaitsi Vesijärvenkadulla (Vesku 11). Mittausasemalla seurattiin ilman lämpötilaa, tuulensuuntaa ja nopeutta. Lahden seudulla oli käytössä ilmanlaatuindeksi, joka luokitteli ilmanlaadun viiteen eri laatuluokkaan (hyvä / tyydyttävä / välttävä / huono / erittäin huono). Indeksillä arvioituna vuonna 2016 ilmanlaatu oli 67,3 % ajasta hyvää, 27,0 % tyydyttävää, 4,2 % välttävää, 1,1 % ajasta huonoa ja 0,4 % erittäin huonoa. Huonoksi tai erittäin huonoksi määriteltyjä tunteja oli yhteensä 136 kpl 26 vuorokautena. Huonoiksi tai erittäin huonoiksi luokitellut tunnit johtuivat hengitettävien hiukkasten korkeista pitoisuuksista. Valtioneuvoston antaman ilmansuojeluasetuksen 38/2011 raja-arvoista ja valtioneuvoston päätöksen 480/96 ohjearvoista Lahden seudulla ylittyi vuonna 2016 hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo. Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä vain bentseenille on annettu raja-arvo. Bentseenin raja-arvotasoa ei vuosikeskiarvona ylitetty millään mittausasemalla. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeita maaliskuun loppupuolella ja huhtikuun alkupuolella, kun talven aikana jauhautunut asfaltti ja hiekoitushiekka nousivat hengitysilmaan. Launeen ja Rakokiven mittausasemilla mitattiin ohjearvon (70 μg/m3) ylittäviä pitoisuuksia maaliskuussa, ja Launeella myös huhtikuussa. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiarvon raja-arvon numeroarvo (50 μg/m3) ylittyi vuonna 2016 Launeella 19 kertaa ja Rakokivessä 6 kertaa. Ylityksiä saa olla 35 kpl vuodessa ennen kuin raja-arvon katsotaan ylittyneeksi. Mittaustulokset osoittavat, että ilman epäpuhtauspitoisuudet kohoavat edelleen Lahden seudulla ajoittain ohje- ja tavoitearvoja ylittävälle tasolle. Pitoisuuksissa näkyy vuosittaista vaihtelua. Pölypitoisuudet vaihtelevat vuosittain kevään säätilanteiden vaihdellessa. Myös talven aikana käytetty hiekoitushiekan määrä vaikuttaa kevätpölyn määrään ja pölyepisodin pituuteen keväällä. Lahden seudun ilmanlaadun mittaustuloksista näkyy selkeästi liikenteen merkittävyys ulkoilman epäpuhtauksien lähteenä. Liikenteen rytmiä seuraavat ilman typen oksidipitoisuudet sekä keväinen katujen ja teiden pölyäminen ovat tyypillisiä liikenneympäristöjen ongelmia.
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN KUVAUS... 4 2.1 Typen oksidit (NO ja NO2)... 4 2.2 Otsoni (O3)... 4 2.3 Hiukkaset (PM10, PM2,5)... 5 2.4 Kasvihuonekaasut (CO2, CH4, N2O)... 5 2.5 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)... 6 3. ILMANLAADUN OHJE-, RAJA-, KYNNYS- JA TAVOITEARVOT... 6 4. PÄÄSTÖT ILMAAN... 9 4.1 Tieliikenteen päästöt... 9 4.2 Ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt... 13 5. MITTAUSTOIMINTA... 17 5.1 Mittausmenetelmät... 18 5.2 Mittausten laadunvarmennus... 20 6. MITTAUSTULOKSET VUONNA 2016... 21 6.1 Typen oksidit (NO ja NO2)... 21 6.2 Otsoni (O3)... 27 6.3 Hengitettävät hiukkaset (PM10)... 28 6.4 Pienhiukkaset (PM2,5)... 30 6.5 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)... 32 7. ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA... 37 8. TIEDOTTAMINEN... 40 9. JOHTOPÄÄTÖKSET... 41 LÄHDELUETTELO... 42 Liite 1. Ilmanlaadun mittausasemat Lahden seudulla vuonna 2016... 43 Liite 2. Ilmanlaadun jatkuvatoimisten mittausasemien kuvaus... 44 Liite 3. Mittaustulokset Lahden seudulla vuonna 2016... 51 Typpidioksidi (NO2)... 51 Otsoni (O3)... 53 Hengitettävät hiukkaset (PM10)... 54 Pienhiukkaset (PM2,5)... 56 Validiteetti... 57 Mittausajan suurimmat indeksit... 58 Ilman bentseeni-, tolueeni-, ja ksyleenipitoisuudet Lahden seudulla vuonna 2016... 62 Ilman bentseeni-, tolueeni-, ja ksyleenipitoisuuksien vuosikeskiarvot Lahden seudulla vuosina 2003-2016... 66 Liite 4. Ympäristölupavelvollisten laitosten ja liikenteen päästöt Lahden seudulla vuonna 2016... 67
1. JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan ilmanlaatua Lahden ja Hollolan alueella vuonna 2016. Tarkastelun pohjana ovat suoritettujen ilmanlaadun mittausten tulokset. Epäpuhtauksien pitoisuuksia verrataan ilmanlaadun ohje-, raja-, kynnys- ja tavoitearvoihin. Ohjearvotarkastelussa käytetään Valtioneuvoston päätöksessään 480/96 antamia ohjearvoja. Raja- ja tavoitearvovertailussa käytetään Valtioneuvoston antamaa ilmanlaatuasetusta 38/2011. Mitattuja epäpuhtauksia ovat typen oksidit, hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset, otsoni ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Raportissa on esitetty myös katsaus liikenteen ja alueella toimivien ympäristölupavelvollisten laitosten merkittävimmistä päästöistä. Mittausten käytännön toteutuksesta ja raportin laadinnasta on vastannut Lahden kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen Lahden ympäristöpalvelut. Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan tulee valvoa ja edistää ilmansuojelua alueellaan, sekä sitä varten huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ilmanlaadunseurannan järjestämisestä. Toiminnanharjoittajia velvoitetaan huolehtimaan ilman pilaantumisen ehkäisemisestä, sekä olemaan riittävästi selvillä toimintansa vaikutuksista ilmanlaatuun. Lain määrittelemien velvoitteiden täyttämiseksi solmittiin "Sopimus ilmanlaadun yhteistarkkailusta Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa vuosina 2015 2020. Sopimuksen osapuolina ovat Hollolan kunta, Lahden kaupunki (Nastola ja Lahti yhdistyivät Lahden kaupungiksi vuonna 2016) ja alueella sijaitsevat ympäristölupavelvolliset laitokset, joiden toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan. Ilmanlaatua on seurattu Lahdessa yhteistarkkailuna vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 2015 alkavalla sopimuksella aloitettiin ilmanlaadun seuranta myös Hollolassa ja Nastolassa. 3
2. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN KUVAUS 2.1 Typen oksidit (NO ja NO2) 2.2 Otsoni (O3) Typen oksidit ovat pääosin peräisin energiantuotannosta ja liikenteestä. Typen oksideja muodostuu aina palamisen yhteydessä. Mitä korkeampi lämpötila ja happipitoisuus, sitä enemmän typen oksideja muodostuu. Päästöissä typen oksidit ovat lähes täysin typpimonoksidina (NO), joka hapettuu ulko-ilmassa nopeasti mm. otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi (NO2). Typpidioksidi on terveysvaikutuksiltaan haitallisin typen oksidi. Typpidioksidi on hengitysteitä ärsyttävä kaasu, joka aiheuttaa astmakohtauksia, altistaa hengitystietulehduksille ja vahvistaa muiden hengitystieärsykkeiden kuten kylmän ilman ja allergeenien vaikutuksia. Typen oksideilla on suoria kasvillisuusvaikutuksia ja yhdessä muutuntayhdisteidensä, nitraattien ja typpihapon, kanssa ne aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä. Reaktiivisina kaasuina typen oksidit osallistuvat yhdessä hiilivetyjen kanssa myös alailmakehän otsonia ja muita hapettimia tuottaviin reaktioihin. Otsonia ei ole itse päästöissä vaan se muodostuu alailmakehässä hitaasti typen oksideista ja hiilivedyistä auringon valossa. Kohonneita otsonipitoisuuksia havaitaan Suomessa yleensä silloin, kun Keski-Euroopasta kulkeutuu epäpuhtauksia sisältäviä ilmamassoja Suomeen. Myös yläilmakehästä purkautuu otsonipitoista ilmaa ilmakehän alaosaan. Otsonipitoisuudet kaupungin keskustassa ovat yleensä pienemmät kuin esikaupunkialueella, sillä lähellä päästölähteitä otsonia kuluu sen reagoidessa päästöissä olevien epäpuhtauksien kanssa. Otsonipitoisuus vaikuttaa pääosin siihen kuinka nopeasti päästöissä oleva typpimonoksidi hapettuu ilmassa terveydelle haitalliseksi typpidioksidiksi. Alailmakehän otsonipitoisuudet ovat Suomessa suurimmillaan keväisin ja kesäisin, jolloin Euroopasta kaukokulkeutunut otsoni saattaa kohottaa jo alkujaan korkeita paikallisia otsonipitoisuuksia. Ihmisen toiminnan seurauksena alailmakehän otsonipitoisuuksien on viimeisen sadan vuoden aikana arvioitu kaksinkertaistuneen Euroopassa. Otsoni on vahva hapetin, joka ärsyttää silmien, nenän ja kurkun limakalvoja sekä heikentää keuhkojen toimintakykyä. Korkeat pitoisuudet saattavat aiheuttaa astmaatikoilla voimakasta hengenahdistusta ja otsoni voi myös pahentaa siitepölyn aiheuttamia allergiaoireita. Otsoni on myös yksi merkittävimmistä suoria kasvillisuusvaikutuksia aiheuttavista ilman epäpuhtauksista. Korkeat pitoisuudet heikentävät metsien kasvua ja aiheuttavat viljelyksillä satotappioita. Voimakkaana hapettimena otsoni myös tuhoaa orgaanisia materiaaleja kuten muovia, kumia ja tekstiilikuituja. 4
2.3 Hiukkaset (PM10, PM2,5) Ilmassa leijuva pöly on peräisin osin luonnosta ja osin ihmisen toiminnoista. Kaupunki-ilmaan leijuvaa pölyä tulee mm. energiantuotannosta, liikenteestä ja erilaisista teollisuusprosesseista. Kaupunki-ilman leijuvan pölyn pitoisuudet ovat suurimmillaan keväisin lumien sulettua, kun liikenne ja tuuli nostattavat jauhautunutta hiekoitushiekkaa ja nastojen rouhimaa tieainesta ilmaan. Halkaisijaltaan alle 10 μm:n hiukkasia kutsutaan hengitettäviksi hiukkasiksi (PM10) ja alle 2,5 µm:n hiukkasia pienhiukkasiksi (PM2,5). Pienet hiukkaset pääsevät syvälle hengitysteihin, alle 2,5 μm hiukkaset jopa keuhkorakkuloihin saakka. Suuret hiukkaset, jota keväinen tiepöly pääasiassa on, pysähtyvät ylähengitysteihin. Mitä syvemmälle hengitysteihin hiukkaset pääsevät, sitä hitaammin ne sieltä poistuvat ja sitä haitallisempia ne ovat terveydelle. Leijuva pöly ärsyttää hengitysteiden ja silmien limakalvoja. Pienet hiukkaset aiheuttavat astmakohtauksien lisääntymistä, keuhkojen toiminta-kyvyn heikkenemistä ja lisääntyneitä hengitystietulehduksia. Pölyssä voi olla mukana myös syöpävaarallisia ja perimämuutoksia aiheuttavia ainesosia. Korkeiden pienhiukkaspitoisuuksien arvioidaan jopa suoranaisesti lisäävän ihmisten kuolleisuutta. Kasveja pöly vaurioittaa tukkimalla niiden ilmarakoja. Hyvin korkeat hiukkaspitoisuudet saattavat estää kasvien aineenvaihdunnan kokonaan. 2.4 Kasvihuonekaasut (CO2, CH4, N2O) Hiilidioksidi (CO2) on merkittävin ihmisen toiminnasta aiheutuva kasvihuonekaasu. Hiilidioksidia muodostuu kaikissa polttoprosesseissa. Poltossa maankuoreen varastoitunut hiili siirtyy kaasuna ilmakehään. Hiilidioksidipäästöjen tärkeimmät lähteet ovat fossiilisten polttoaineiden (hiili, öljy, maakaasu) käyttö energiantuotannossa ja liikenteessä. Ekosysteemien hiilivarastojen purkaminen vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään (esim. metsien hakkuut ja maankäyttömuotojen muutokset). Metaania (CH4) syntyy bakteerien hajottaessa orgaanista ainetta hapettomissa olosuhteissa. Metaanin luonnollisia lähteitä ovat suot ja vesistöt. Metaanipäästöistä noin 70 % on ihmisen aiheuttamia, joista suurin osa aiheutuu maataloudesta, kaatopaikoista ja jäteveden käsittelystä. Dityppioksidia eli ilokaasua (N2O) syntyy maaperässä ja vesistöissä mikrobitoiminnan sivutuotteena. Dityppioksidin tärkeimpiä lähteitä ovat maatalous (typpilannoitteet, kotieläinten lanta) ja yhä kasvavassa määrin teollisuus ja energian käyttö. Hiilidioksidi ja dityppioksidi ovat ilmakehässä pitkäikäisiä, noin 120 vuotta. Täten päästöjen vähentämisen vaikutus ilmakehässä olevien pitoisuuksien laskuun on hidasta. Dityppioksidi on kasvihuonevaikutuksiltaan hiilidioksidia noin 200 300 kertaa voimakkaampi. Metaani on ilmakehässä suhteellisen lyhytikäinen (10 15 vuotta) hiilidioksidiin verrattuna, mutta sen lämmitysvaikutus on noin kaksikymmenkertainen suhteessa hiilidioksidiin 100 vuoden tarkasteluajalla. 5
2.5 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) VOC- yhdisteitä joutuu hengitysilmaan niin luonnosta kuin ihmisen tuottamina. Luonnosta peräisin olevat yhdisteet ovat pääasiassa kasvillisuudesta vapautuvia. Ihmisen aiheuttamia VOC-päästöjä syntyy mm. liikenteestä, teollisuuden prosesseista, liuottimien, maalien ja painovärien käytössä ja bensiinin jakelussa. Haihtuviksi orgaanisiksi yhdisteiksi (VOC-yhdisteet) nimitetään niitä yhdisteitä, joiden kiehumispiste on 50 ºC 260 ºC. VOC-yhdisteet ovat merkittäviä ilmansaasteita niiden toksisuuden vuoksi. Reaktiivisimmat VOC-yhdisteet osallistuvat myös fotokemiallisten hapettajien muodostumiseen. Yksittäisillä haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä on monenlaisia terveysvaikutuksia. Ne voivat aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia, silmien ärsytystä, hengitysteiden lima-kalvojen ärsytystä, väsymystä, voimattomuutta ja astman kaltaisia oireita. VOC- yhdisteet aiheuttavat usein viihtyvyyden kannalta ikäviä hajuhaittoja. 3. ILMANLAADUN OHJE-, RAJA-, KYNNYS- JA TAVOITEARVOT Valtioneuvosto antoi asetuksen ilmanlaadusta 38/2011, joka tuli voimaan 25.1.2011. Asetuksessa on raja-arvot ilman epäpuhtauksille, jotka eivät saa ylittyä ulkoilmassa. Raja-arvot ovat olleet voimassa epäpuhtaudesta riippuen vuodesta 2001, 2005 tai 2010 alkaen. Asetuksessa on annettu myös tavoitearvo otsonille vuodelle 2010 sekä pitkän ajan tavoite. Tämä asetus kumottiin 26.1.2017 ja korvattiin Valtioneuvoston asetuksella ilmanlaadusta 79/2017. Tässä raportissa käsitellään tuloksia ennen asetuksen muutosta. Ohjausarvot eivät muuttuneet tammikuussa 2017 voimaan tulleessa asetuksessa. Kansalliset ohjearvot ilman epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksiksi on annettu valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista. Ohjearvoilla pyritään ehkäisemään ensisijaisesti ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja, mutta myös luonnon vaurioitumista ja viihtyvyyshaittoja. Ohjearvot on tarkoitettu ohjeiksi viranomaisille. Niitä sovelletaan mm. kaavoituksessa, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan sitovia, mutta tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennakolta. Ohjearvot on esitetty taulukossa 1. 6
Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvot (Vnp 480/96) Epäpuhtaus Ohjearvo (20 ºC, 1atm) Tilastollinen määrittely Peruste Hiilimonoksidi (CO) 20 mg/m 3 8 mg/m 3 Tuntiarvo Tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Typpidioksidi (NO2) 150 μg/m 3 70 μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO2) 250 μg/m 3 80 μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma (TSP) 120 μg/m 3 50 μg/m 3 Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM10) 70 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) 10 μg/m 3 (rikiksi laskettuna) NO + NO2 30 μg/m 3 (NO2:na) Rikkidioksidi (SO2) Vuosikeskiarvo 20 μg/m 3 Vuosikeskiarvo Rikkilaskeuma 0.3 g/m 3 Vuosiarvo Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi Järvi- ja metsäekosysteemien vaurioitumisen ehkäisemiseksi Raja-arvot määrittelevät ne ilman epäpuhtauksien ehdottomat enimmäispitoisuudet, joiden ylittäminen velvoittaa viranomaiset toimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi. Ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee käytettävissään olevin keinoin ehkäistä raja-arvojen ylittyminen. Ilmanlaatuasetuksen (Vna 38/2011 ja Vna 79/2017) mukaiset raja-arvot, kriittiset tasot ja varoituskynnykset on esitetty taulukoissa 2, 3 ja 4. 7
Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi (Vna 38/2011) Epäpuhtaus Raja-arvo (293 K, 101,3 kpa) Tilastollinen määrittely / sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa / ajankohta, josta lähtien voimassa Typpidioksidi (NO2) Rikkidioksidi (SO2) 200 μg/m 3 40 μg/m 3 350 μg/m 3 125 μg/m 3 Tuntiarvo / 18 / 1.1.2010 Kalenterivuosi / - / 1.1.2010 Tuntiarvo / 24 / 1.1.2005 Vuorokausiarvo / 3 / 1.1.2005 Hiilimonoksidi (CO) Hengitettävät hiukkaset (PM10) Pienhiukkaset (PM2,5) Bentseeni (C6H6) 10 000 μg/m 3 Tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo / - / 1.1.2005 (Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin 8 tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy.) 50 μg/m 3 Vuorokausiarvo / 35 / 1.1.2005 40 μg/m 3 Kalenterivuosi / - / 1.1.2005 25 μg/m 3 Kalenterivuosi / - / 1.1.2010 5 μg/m 3 Kalenterivuosi / - / 1.1.2010 Lyijy (Pb) 0.5 μg/m 3 Kalenterivuosi / - / 15.8.2001 Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. Lyijyn ja hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Taulukko 3. Kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille (Vna 38/2011) Epäpuhtaus Raja-arvo (293 K, 101,3 kpa) Tilastollinen määrittely / saavutettava viimeistään Typen oksidit (NOX) 30 μg/m 3 Kalenterivuosi / 15.8.2001 Rikkidioksidi (SO2) 20 μg/m 3 Kalenterivuosi ja talvikausi (1.10. 31.3) / 15.8.2001 Taulukko 4. Rikkidioksidin ja typpidioksidin varoituskynnys (Vna 38//2011) Epäpuhtaus Raja-arvo (293 K, 101,3 kpa) Tilastollinen määrittely / saavutettava viimeistään Typpidioksidi (NO2) Rikkidioksidi (SO2) 400 μg/m 3 Mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana / 15.8.2001 500 μg/m 3 Mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana / 15.8.2001 Tavoitearvot ja varoitus- ja tiedotuskynnys annettiin otsonille tavoitteena ehkäistä ja vähentää terveyshaittoja ja suojella kasvillisuutta. Otsonin tavoitearvot sekä tiedotus- ja varoituskynnykset on esitetty taulukossa 5. 8
Taulukko 5. Tavoitearvot otsonille vuodelle 2010 ja pitkän ajan tavoitearvot sekä varoitus- ja tiedotuskynnysarvot. (Vna 38/2011) Peruste Tilastollinen Pitoisuus tai Sallitut ylitykset määrittely AOT-arvo (293 K, 101,3 kpa) Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelemiseksi korkein päivittäinen kahdeksan tunnin liukuva keskiarvo 120 µg/m 3 enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona AOT40 18 000 µg/m 3 h ei ylity viiden vuoden keskiarvona Tavoitearvo vuodelle 2010 terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tavoitearvo vuodelle 2010 kasvillisuuden suojelemiseksi Pitkän ajan tavoite terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi korkein päivittäinen kahdeksan tunnin liukuva keskiarvo 120 µg/m 3 ei ylity kalenterivuoden aikana AOT40 6 000 µg/m 3 h - Tiedotuskynnys tuntikeskiarvo 180 µg/m 3 - Varoituskynnys tuntikeskiarvo 240 µg/m 3 - Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. AOT40 lasketaan 1.5. 31.7. välisen ajan tuntiarvoista, jotka mitataan 9.00 21.00 välisenä aikana Suomen normaaliaikaa, joka on 10.00 22.00 Suomen kesäaikaa. 4. PÄÄSTÖT ILMAAN 4.1 Tieliikenteen päästöt Liikenteen päästöillä on suuri merkitys ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat ihmisten hengityskorkeudelle. Tärkeimpiä liikenteestä aiheutuvia päästöjä ovat hiukkaset, hiilimonoksidi, hiilivedyt ja typen oksidit sekä kasvihuonekaasut. Hiukkasia joutuu ilmaan suoraan autojen polttoprosessista ja välillisesti tienpinnasta autojen renkaiden nostattamana. VTT:n tieliikenteen päästömallia (LIISA) uudistettiin huomattavasti vuosina 2013 2016. Tässä raportissa esitetään päivitetyllä LIISA 2015 mallilla saadut päästötiedot. Vuoteen 2012 asti päästöt on laskettu vuoden 2012 päästötietoja kertomalla LIISA mallin indeksikertoimilla aiemmille vuosille. Vuodesta 2012 alkaen päästötiedot on saatu suoraan LIISA mallista. Kuvissa 1-6 on esitetty liikenteen päästöt Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa vuosina 1996 2015 VTT:n LIISA 2015 pakokaasujen laskentajärjestelmästä. Vuodesta 2015 alkaen LIISA järjestelmä antaa Lahden ja Nastolan päästötiedot yhdistettynä. Tähän raporttiin ei vielä saatu vuoden 2016 päästötietoja. Lahden alueen liikenteen päästötiedot vuonna 2016 esitetään liitteessä 4. 9
70 60 50 40 t/a 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 hiilidioksidi (1000 t/a) hiukkaset metaani typpioksiduuli rikkidioksidi Kuva 1. Tieliikenteen rikkidioksidi- ja hiukkas- sekä kasvihuonekaasupäästöjen (hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöt) kehitys Hollolassa vuosina 1996 2015 (VTT, LIISA 2015). 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 t/a 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 hiilimonoksidi hiilivedyt typenoksidit Kuva 2. Tieliikenteen hiilimonoksidi-, hiilivety- ja typen oksidipäästöjen kehitys Hollolassa vuosina 1996 2015 (VTT, LIISA 2015). 10
t/a 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuonna 2015 Nastolan päästöt mukana 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 hiilidioksidi (1000 t/a) hiukkaset metaani typpioksiduuli rikkidioksidi Kuva 3. Tieliikenteen rikkidioksidi- ja hiukkas- sekä kasvihuonekaasupäästöjen (hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöt) kehitys Lahdessa vuosina 1996 2015. Vuoden 2015 luvuissa Lahden ja Nastolan päästömäärät on yhdistetty. (VTT, LIISA 2015). 6000 Vuonna 2015 Nastolan päästöt mukana 5000 4000 t/a 3000 2000 1000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 hiilimonoksidi hiilivedyt typenoksidit Kuva 4. Tieliikenteen hiilimonoksidi-, hiilivety- ja typen oksidipäästöjen kehitys Lahdessa vuosina 1996 2015. Vuoden 2015 luvuissa Lahden ja ja Nastolan päästömäärät on yhdistetty. (VTT, LIISA 2014). 11
70 60 50 40 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 t/a 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 hiilidioksidi (1000 t/a) hiukkaset metaani typpioksiduuli rikkidioksidi Kuva 5. Tieliikenteen rikkidioksidi- ja hiukkas- sekä kasvihuonekaasupäästöjen (hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöt) kehitys Nastolassa vuosina 1996 2014. Vuodesta 2015 alkaen Nastolan päästömäärät on yhdistetty Lahden päästömääriin. (VTT, LIISA 2015). 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1996 1997 1998 1999 2000 t/a 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 hiilimonoksidi hiilivedyt typenoksidit Kuva 6. Tieliikenteen hiilimonoksidi-, hiilivety- ja typen oksidipäästöjen kehitys Nastolassa vuosina 1996 2014. Vuodesta 2015 alkaen Nastolan päästömäärät on yhdistetty Lahden päästömääriin. (VTT, LIISA 2015). 12
4.2 Ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt Lahden seudulla ilmapäästöjensä vuoksi ympäristölupavelvollisista laitoksista suurin on Lahti Energia Oy, suurimpana Kymijärven voimalaitos Lahdessa. Alueella on myös liuottimia käyttävää teollisuutta, jonka toiminta aiheuttaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ilmaan. Lisäksi jonkin verran päästöjä aiheutuu kivenmurskaamoista, betonituotetehtaista, asfalttiasemista, krematoriosta ja puun sahaustoiminnasta. Lahden seudun pistemäisten päästölähteiden päästötietoja esitetään liitteessä 4. Typen oksidit Pistemäisten päästölähteiden aiheuttamat typen oksidipäästöt olivat noin 1250 tonnia vuonna 2016. Pistemäiset lähteiden NOX-päästöt aiheutuivat lähes kokonaan Lahti Energia Oy:n toiminnasta. Liikenteen vuoden 2016 NOX-päästötietoja ei ollut vielä päivitetty VTT:n LIISA-järjestelmään. Vuoden 2015 tietojen perusteella voidaan sanoa, että noin puolet Lahden seudun NOX-päästöistä aiheutui Lahti Energia Oy:ltä ja noin puolet oli liikenteen aiheuttamaa. Kuvassa 7 esitetään pistemäisten päästölähteiden typen oksidipäästöjen kehitys vuosina 1992 2016. Ennen vuotta 2015 mukana ovat vain Lahden alueen pistemäiset päästölähteet. 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1992 1993 1994 t/a 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muut laitokset Pilkington Lahden Lasitehdas Oy Lahti Energia Oy (suurimpana Kymijärven voimalaitos) Kuva 7. Pistemäisten päästölähteiden typen oksidipäästöt vuosina 1992 2016. Ennen vuotta 2015 mukana ovat vain Lahden alueen pistemäiset päästölähteet. Rikkidioksidi Pistemäisten päästölähteiden rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 2016 Lahden seudulla noin 830 tonnia. Pistemäisten päästölähteiden rikkidioksidipäästöt aiheutuivat energiantuotannosta. Energiantuotannon osuus Lahden seudun rikkidioksidipäästöistä oli noin 99 %, kun liikenteen osuus oli noin 1 %. Lähes kaikki rikkidioksidipäästö aiheutui Lahti Energia Oy:n Kymijärven 13
voimalaitokselta. Kuvassa 8 esitetään pistemäisten päästölähteiden rikkidioksidipäästöt vuosina 1992 2016. Ennen vuotta 2015 mukana ovat vain Lahden alueen pistemäisten lähteiden päästöt. 2500 2000 1500 t/a 1000 500 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muut laitokset Lahti Energia Oy (suurimpana Kymijärven voimalaitos) Kuva 8. Pistemäisten päästölähteiden rikkidioksidipäästöt vuosina 1992 2016. Ennen vuotta 2015 mukana on vain Lahden alueen pistemäisten lähteiden päästöt. Kuvassa 9 esitetään Lahti Energia Oy:n rikkidioksidi - ja typen oksidipäästöt vuonna 2016 sekä Lahden ja Hollolan liikenteen rikkidioksidi - ja typen oksidipäästöt vuonna 2015. SO 2 NO X 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 t/a Liikenne Lahti Energia Oy Kuva 9. Rikkidioksidi- ja typen oksidipäästöt liikenteestä (v. 2015) ja Lahti Energia Oy:n toiminnasta vuonna 2016. (Liikenteen päästöt VTT, LIISA 2015) 14
Hiukkaset Pistemäisten päästölähteiden hiukkaspäästöt olivat noin 22 tonnia vuonna 2016. Hiukkaspäästöistä suurin osa aiheutui Lahti Energia Oy:ltä. Lisäksi pieni osa hiukkaspäästöjä aiheutui muista toiminnoista, mutta niitä ei ole raportoitu. Noin kolmannes hiukkasten suorista päästöistä aiheutui pistemäisistä päästölähteistä. Liikenteen aiheuttamat sekundääriset hiukkaspäästöt (katupöly) ovat kuitenkin terveysvaikutuksiltaan vallitsevia mm. matalan päästökorkeuden vuoksi. Kuvassa 10 esitetään pistemäisten päästölähteiden hiukkaspäästöt vuosina 1992 2016. Ennen vuotta 2015 mukana ovat vain Lahden pistemäisten lähteiden hiukkaspäästöt. 300 250 200 150 100 50 0 1992 1993 1994 1995 t/a 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muut laitokset Lahti Energia Oy (suurimpana Kymijärven voimalaitos) Kuva 10. Pistemäisten päästölähteiden hiukkaspäästöt vuosina 1992 2016. Ennen vuotta 2015 mukana ovat vain Lahden alueen pistemäisten lähteiden päästöt. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Pistemäisten päästölähteiden VOC- päästöt olivat noin 260 tonnia Lahden seudulla vuonna 2016. Pistemäisten lähteiden VOC-päästöt olivat noin 40 % alueen VOC-päästöistä. Kuvassa 11 esitetään liikenteen VOC-päästöt vuonna 2015 ja pistemäisten lähteiden VOC-päästöt vuonna 2016. Kuvassa 12 esitetään Lahden seudun ympäristölupavelvollisten laitosten pistemäisten lähteiden VOC-päästöt. 15
VOC 0 50 100 150 200 250 300 350 400 t/a Pistemäiset lähteet Liikenne Kuva 11. Liikenteen (v. 2015) ja ympäristölupavelvollisten pistemäisten lähteiden (v. 2016) VOC-päästöt Lahden seudulla. (Liikenteen päästöt VTT, LIISA 2015). Wipak Oy, Nastolan tehdas Muovijaloste Oy A Kassi Ky Novart Oy Kumart Oy Solmaster Oy Peikko Finland Oy CNC Muotoco Oy Nor Maali Oy 0 10 20 30 40 50 60 70 t/a Kuva 12. Ympäristölupavelvollisten pistemäisten lähteiden VOC-päästöt Lahden seudulla vuonna 2016. 16
5. MITTAUSTOIMINTA Vuonna 2016 ilmanlaatua seurattiin jatkuvatoimisesti kuudella eri mittausasemalla. Typen oksideja mitattiin Lahden ydinkeskustassa Vesijärvenkadulla (Vesku 11), keskustan tuntumassa ns. kaupunkitausta-asemalla Kisapuistossa, keskustan ulkopuolella liikenneympäristössä Launeella sekä Rakokiven keskuksessa Nastolassa. Hengitettäviä hiukkasia mitattiin Launeen mittausasemalla, Rakokivessä sekä Lahden keskustassa Saimaankadulla. Saimaankadun mittausasemalla mitattiin myös pienhiukkasia. Lahdessa Satulakadun mittausasemalla keskustan ulkopuolella, missä on vähemmän otsoninieluja, seurattiin otsonin pitoisuuksia. Rakokiven mittaukset tehtiin vuosittain siirrettävällä mittausasemalla. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä mitattiin passiiviputkilla kahden viikon mittausjaksoilla Lahdessa Launeella, Yrittäjänkadulla ja Kukkasen koululla. Hollolassa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä mitattiin Muovitiellä. Käytössä oli mittaustulosten tulkintaa helpottamaan meteorologinen mittausasema, joka sijaitsi Lahdessa Vesijärvenkadulla. Mittausasemalla seurattiin ilman lämpötilaa sekä tuulensuuntaa ja nopeutta. Lämpötilaa mitattiin sekä katutasossa että 32 metrin korkeudella maan pinnasta. Mittausasemien sijainnit on esitetty liitteessä 1. Mittausasemien tarkat kuvaukset löytyvät liitteestä 2. Mitatut epäpuhtauskomponentit esitetään taulukossa 6. ja mittaustulokset liitteessä 3. 17
Taulukko 6. Lahden seudun ilmanlaadun mittausasemat ja mittauskomponentit vuonna 2016 Mittausasema Mittausaseman luonne Mittauskomponentit Vesku 11 Kisapuisto Satulakatu Saimaankatu Laune Rakokivi (siirrettävä) Yrittäjänkatu Kukkasen koulu Muovitie Kaupungin keskusta Katukuilu Ulkoharrastealue lähellä kaupungin keskustaa ja teollisuutta Kaupunkitausta-asema Keskustan ulkopuolinen asuinalue, ei päästölähteitä lähellä Keskustaympäristö Keskustan ulkopuolinen vilkasliikenteinen alue Rakokivi Nastolan liikekeskus Keskustan ulkopuolinen alue Liike-, teollisuus- ja asuinaluetta Nastolassa Liuottimia käyttävän teollisuuslaitoksen lähellä Hollolassa Keskustan ulkopuolinen teollisuusalue, liuottimia käyttävän teollisuuslaitoksen lähellä NO, NO2,NOx, Tuulen suunta ja tuulen nopeus, lämpötila NO, NO2, NOx O3 PM10, PM2,5 NO, NO2, NOx, PM10, VOC (passiiviputki) NO, NO2,NOx, PM10 VOC (passiiviputki) VOC (passiiviputki) VOC (passiiviputki) 5.1 Mittausmenetelmät Lahden seudun ilmanlaadun seurannassa oli käytössä jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausjärjestelmä. Mittausasemilla olevat analysaattorit mittasivat ilmanlaatua reaaliaikaisesti. Data tallennettiin mittausasemien tietokoneille, joista Lahden ympäristöpalvelujen mittaustietokone keräsi ja tallensi tiedot tunnin välein modeemien välityksellä. Mittaustulosten keräykseen, editointiin ja raportointiin käytettiin Enview / EnviDAS tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelyjärjestelmiä. Kerätyt pitoisuustiedot muunnettiin HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) kehittämällä laskentaohjelmalla ilmanlaatuindeksin arvoiksi. Tunnin välein päivittyvä indeksi luokitteli ilmanlaadun hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi (kts. kappale 7: Ilmanlaatu indeksillä kuvattuna ). 18
Typen oksidit (NO, NOX ja NO2) Typpimonoksidia ja typpidioksidia mitattiin neljässä mittauspisteessä (Vesku 11, Laune, Kisapuisto ja Hollola) jatkuvatoimisilla Environnement AC32Manalysaattoreilla, joiden toiminta perustuu kemiluminesenssiin. Kemiluminesenssimenetelmällä toimivat analysaattorit mittaavat typpimonoksidin (NO) pitoisuutta siten, että mittauskammiossa NO- molekyylit muunnetaan otsonin avulla virittyneiksi typpidioksidimolekyyleiksi (NO2), jotka perustilaan palatessaan emittoivat säteilyä. Syntyneen säteilyn määrä on suoraan verrannollinen näyteilman NO- pitoisuuteen. Käytetyt laitteet ovat yksikammioanalysaattoreita, joissa laite mittaa vuorotellen NO:n ja NO2:n yhteistä pitoisuutta ja pelkkää NO-pitoisuutta laitteen magneettiventtiilin vaihtaessa näytevirtauksen kulkua vuoroin konvertterin kautta ja vuoroin konvertterin ohi. Konvertteri muuntaa kaiken NO2:n NO:ksi, jolloin saadaan ilman NO:n ja NO2:n yhteinen pitoisuus NO:na. Kun konvertteri ohitetaan, laite mittaa ilmassa olevan NO:n pitoisuutta. NO2- pitoisuus saadaan laskennallisesti vähentämällä mitatusta typen oksidien kokonaismäärästä mitattu NO-pitoisuus. Otsoni (O3) Otsonia mitattiin Satulakadun mittauspisteessä jatkuvatoimisella Environnement O342M analysaattorilla. Jatkuvatoiminen otsonin mittaaminen perustuu otsonin ominaisuuteen absorboida tietyn aallonpituista UV-säteilyä. Mitä vähemmän UV-säteilyä pääsee mittauskammion läpi, sitä suurempi on näyteilman otsonipitoisuus Beer- Lambertin lain mukaisesti. Hiukkaset (PM10, PM2,5) Hengitettäviä hiukkasia mitattiin PM10- esierottimella varustetuilla TEOM 1400A- hiukkasanalysaattoreilla Saimaankadulla ja Siirrettävällä mittausasemalla Rakokivessä. Pienhiukkasia mitattiin PM2,5 esierottimella varustetulla TEOM 1400A -analysaattorilla Saimaankadulla. Launeella hengitettäviä hiukkasia mitattiin PM10- esierottimella varustetuilla Environnement S.A MP101M analysaattorilla. Jatkuvatoiminen pölyn mittaus TEOM 1400 A analysaattorilla perustuu värähtelijälle kertyvän hiukkasmassan aiheuttamaan värähtelytaajuuden muutokseen. Näyteilmaa imetään suodattimelle, joka on asetettu värähtelijän päähän. Suodattimen hiukkasmassan kasvaessa värähtelijän värähtelytaajuus muuttuu. Värähtelytaajuuden muutos on laskennallisesti muutettavissa massan määräksi. Mitä nopeammin värähtelytaajuus muuttuu, sitä suurempi on näyteilman hiukkaspitoisuus. 19
Jatkuvatoiminen pölyn mittaus Environnement S.A MP101 analysaattorilla perustuu β-säteilyn absorptioon. Näyteilmaa imetään lasikuitusuotimelle, joka kulkee betalähteen ja säteilyä mittaavan GM ilmaisimen välissä. Pölypitoisuus lasketaan säteilyn vaimenemisesta suotimella. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä mitattiin neljässä pisteessä (Launeella, Yrittäjänkadulla, Wipaktiellä ja Muovitiellä) passiiviputkimenetelmällä. Passiivinen näytteenotto perustuu ilmassa olevien yhdisteiden diffuusioon näyteputkessa olevaan adsorbenttiin. Avoin adsorbenttiputki altistetaan ilmalle tietyn ajanjakson ajan. Näyteputken adsorbenttiin kertynyt näytepitoisuus määritetään näytteenottoajan suhteen, jolloin tunnettuja diffuusiokertoimia käyttäen voidaan laskea yhdisteen pitoisuus ilmassa. Analysointi tehdään kaasu-kromatografi-massaspektrometrillä. Säätiedot Ulkoilman epäpuhtauksien pitoisuuksiin sekä päästöjen leviämiseen ja laimenemiseen vaikuttavia tuulensuuntaa ja -nopeutta sekä ilman lämpötilaa mitattiin Vesku 11:n ja Metsäkankaan mittausasemilla. Säätietojen mittaamiseen käytettiin LSI Spa sääasemaa. Vesku 11 asemalla sääasema on sijoitettu epäpuhtausnäytteenottoa korkeammalle siten, että lähikohteiden (esim. viereiset talot) häiritsevä vaikutus olisi mahdollisimman pieni. 5.2 Mittausten laadunvarmennus Lahden ympäristöpalvelujen käytössä oli J.P. Pulkkisen Kalibrointi Ky:n ja Kuopion kaupungin yhdessä ilmanlaadun seurannalle laatima laatujärjestelmä. Mittauksissa käytetyt analysaattorit huollettiin ja kalibroitiin laitteiden valmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Kalibrointitulosten perusteella mittaustulokset joko hyväksyttiin, editoitiin jälkikäteen oikeiksi tai hylättiin. Typen oksideja mittaavat analysaattorit kalibroitiin kuusi kertaa NOkaasulla, jolloin määritettiin myös NO2 NO- konvertterin hyötysuhde. Hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia mittaavien TEOM 1400A -analysaattoreiden vaakavakiot ja virtaukset määritettiin kaksi kertaa. Environnement S.A MP101 analysaattori kalibroitiin 2 kertaa. Otsonianalysaattori kalibrointiin kaksi kertaa vuonna 2016. 20
Kaasumaisten komponenttien kalibroinnit ja TEOM 1400A -analysaattoreidenkalibroinnit suoritti J.P. Pulkkisen Kalibrointi Ky, jonka kaasureferenssit oli jäljitetty kansallisiin kaasunormaaleihin Ilmatieteen laitoksella. Environnement S.A MP101 analysaattorin kalibroinnit suoritti Lahden ympäristöpalvelut laitevalmistajan analysaattorin mukana toimittamalla kalibrointilevyllä. Otsoni- ja typen oksidianalysaattoreiden toimintakuntoa seurattiin myös automaattisilla nolla- ja aluetarkistuksilla kerran vuorokaudessa. Ramboll Analytics Oy vastasi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista. 6. MITTAUSTULOKSET VUONNA 2016 6.1 Typen oksidit (NO ja NO2) Typen oksidien pitoisuudet pysyivät 2000 luvulla tehtyjen mittausten keskiarvon tuntumassa tai sen alla koko vuoden. Rakokivessä mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Kisapuiston kaupunkitausta-asmella mitatut. Typpidioksidipitoisuuksille annettuja ohje- tai raja-arvoja ei ylitetty millään mittausasemalla. Ohjearvoon verrannolliset typpidioksidin tuntikeskiarvot vaihtelivat Vesku 11 mittausasemalla 44 μg/m 3 ja 79 μg/m 3 välillä (29 53 % ohjearvosta), Launeella 27 μg/m 3 ja 81 μg/m 3 välillä (18 54 % ohjearvosta), Kisapuistossa 17 μg/m 3 ja 52 μg/m 3 välillä (11 34 % ohjearvosta) ja Rakokivessä 12 μg/m 3 ja 39 μg/m 3 välillä (8 26 % ohjearvosta). Suurimmat ohjearvoon verrannolliset tuntiarvot mitattiin tammikuussa Vesku 11:ssa ja maaliskuussa muilla asemilla. Kuvassa 13 on esitetty typpidioksidin ohjearvoon verrannolliset tuntikeskiarvot vuonna 2016. Kuvissa 14 16 on esitetty lisäksi typpidioksidipitoisuuksien tuntiohjearvoon verrannollisten tuntiarvojen vaihteluväli ja keskiarvo vuosina 1998 2015 Vesku11- asemalla, Launeella ja Kisapuistossa. Mittaustulokset on esitetty myös liitteessä 3. 21
µg/m 3 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ohjearvotaso tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vesku11 Laune Kisapuisto Rakokivi Kuva 13. Tuntiohjearvoon (150 μg/m 3 ) verrannolliset typpidioksidipitoisuudet Lahden seudulla vuonna 2016. 140 ohjearvo 120 100 µg/m 3 80 60 40 20 0 vaihteluväli Vesku 11:lla v. 1998-2015 keskiarvo Vesku 11:lla v. 1998-2015 NO2 tuntiarvojen 99 %- piste Vesku 11:lla v. 2016 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 14. Tuntiohjearvoon (150 μg/m 3 ) verrannolliset typpidioksidipitoisuudet Vesku 11-asemalla vuonna 2016 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina 1998 2015. 22
µg/m 3 140 120 100 80 60 40 20 ohjearvo vaihteluväli Launeella v. 2001-2015 keskiarvo Launeella v. 2001-2015 NO2 tuntiarvojen 99 %- piste Launeella v. 2016 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 15. Tuntiohjearvoon (150 μg/m 3 ) verrannolliset typpidioksidipitoisuudet Launeella vuonna 2016 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina 2001 2015. 140 120 vaihteluväli Kisapuistossa v. 1998-2015 keskiarvo Kisapuistossa v. 1998-2015 NO2 tuntiarvojen 99 %- piste Kisapuistossa v. 2016 ohjearvo µg/m 3 100 80 60 40 20 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 16. Tuntiohjearvoon (150 μg/m 3 ) verrannolliset typpidioksidipitoisuudet Kisapuistossa vuonna 2016 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina 1998 2015. Ohjearvoon verrannolliset vuorokausikeskiarvot vaihtelivat Vesku 11 mittausasemalla 25 μg/m 3 ja 56 μg/m 3 välillä (36 80 % ohjearvosta), Launeella 12 μg/m 3 ja 47 μg/m 3 välillä (17 67 % ohjearvosta), Kisapuistossa 7 μg/m 3 ja 38 μg/m 3 välillä (10 54 % ohjearvosta) ja Rakokivessä 7 μg/m 3 ja 17 μg/m 3 välillä (10 25 % ohjearvosta). Suurimmat ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot mitattiin tammikuussa kaikilla muilla asemilla paitsi Rakokivessä. Rakokivessä ei saatu tammikuussa riittävästi mittaustuloksia ohjearvoon vertaamista varten. Rakokivessä suurin vuorokausiohjearvoon verrannollinen tulos mitattiin maaliskuussa. Vesku11 asemalla ei saatu riittävää ajallista kattavuutta laiterikon vuoksi lokakuussa. Kuvassa 17 on esitetty typpidioksidin ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot vuonna 2016. 23
Kuvissa 18 20 on esitetty lisäksi typpidioksidipitoisuuksien ohjearvoon verrannollisten vuorokausiarvojen vaihteluväli ja keskiarvo vuosina 1998 2015 Vesku11- asemalla, Launeella ja Kisapuistossa. Mittaustulokset on esitetty myös liitteessä 3. 70 ohjearvotaso 60 50 µg/m 3 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vesku11 Laune Kisapuisto Rakokivi Kuva 17. Vuorokausiohjearvoon (70 μg/m 3 ) verrannolliset typpidioksidipitoisuudet Lahden seudulla vuonna 2016. µg/m 3 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 vaihteluväli Vesku 11:lla v. 1998-2015 keskiarvo Vesku 11:lla v. 1998-2015 NO2 tois. suurin vrk arvo Vesku 11:lla v. 2016 ohjearvo 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 18. Vuorokausiohjearvoon (70 μg/m 3 ) verrannolliset typpidioksidipitoisuudet Vesku 11-asemalla vuonna 2016 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina 1998 2015. 24
µg/m 3 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 vaihteluväli Launeella v. 2001-2015 keskiarvo Launeella v. 2001-2015 NO2 tois. suurin vrk arvo Launeella v. 2016 ohjearvo 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 19. Vuorokausiohjearvoon (70 μg/m 3 ) verrannolliset typpidioksidipitoisuudet Launeella vuonna 2016 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina 1998 2015. µg/m 3 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 vaihteluväli Kisapuistossa v. 1998-2015 keskiarvo Kisapuistossa v. 1998-2014 NO2 tois. suurin vrk arvo Kisapuistossa v. 2016 ohjearvo 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 20. Vuorokausiohjearvoon (70 μg/m 3 ) verrannolliset typpidioksidipitoisuudet Kisapuistossa vuonna 2016 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina 1998 2015. Kuukausikeskiarvoille ei ole annettu ohje- tai raja-arvoja. Kuvassa 21 on esitetty typpidioksidin kuukausikeskiarvot. 25
30 20 µg/m 3 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vesku11 Laune Kisapuisto Rakokivi Kuva 21. Typpidioksidin kuukausikeskiarvot Lahden seudulla vuonna 2016. Vuosikeskiarvo oli Vesku 11 mittausasemalla 23 μg/m 3 (58 % raja-arvosta 40 µg/m 3 ), Launeella 15 μg/m 3 (38 % raja-arvosta), Kisapuistossa 8 μg/m 3 (20 % raja-arvosta) ja Rakokivessä 7 μg/m 3 (18 % raja-arvosta). Rajaarvoon verrannollisia 200 μg/m 3 ylittäviä tuntiarvoja ei mitattu millään mittausasemalla. Kuvassa 22 on esitetty typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvoista lasketut liukuvat vuosikeskiarvot vuosina 1993-2016. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1993 1994 1995 1996 1997 µg/m 3 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vesku11 Kisapuisto Laune Metsäkangas Kuva 22. Typpidioksidipitoisuuksien liukuvat vuosikeskiarvot Vesku 11- asemalla, Launeella ja Kisapuistossa vuosina 1993 2016. (Launeella ja Metsäkankaalla mittaukset on aloitettu myöhemmin. Metsäkankaalla mittaukset lopetettiin vuoden 2009 lopussa.) 26
6.2 Otsoni (O3) Otsonia mitattiin vuonna 2016 Lahdessa Metsäkankaan kaupunginosassa Satulakadulla. Mittausasema siirrettiin vuoden 2011 lopussa Metsäkankaan koululta noin 200 metriä koilliseen Satulakadulle. Mittausasema sijaitsi vuonna 2016 edelleen melko kaukana otsoninieluina toimivista päästölähteistä. Otsonipitoisuudet olivat vuonna 2016 suurimpia keväällä. Vuonna 2016 terveyshaittojen ehkäisemiseksi kahdeksan tunnin keskiarvolle annettu tavoitearvo (120 μg/m 3 ) ei ylittynyt. Otsonin tiedotuskynnystä (180 μg/m 3 tuntikeskiarvona) tai varoituskynnystä (240 μg/m 3 tuntikeskiarvona) ei ylitetty yhtään kertaa. AOT40 arvo oli 2386 μg/m 3. Suurin tuntiarvo 117 μg/m 3 mitattiin 9.5 ja suurin 8 tunnin liukuva keskiarvo 110 μg/m 3 mitattiin 4.5. Kuvassa 23 on esitetty otsonin liukuvat kahdeksan tunnin keskiarvot Lahdessa vuonna 2016. Kuvassa 24 on esitetty otsonin kuukausikeskiarvoista lasketut liukuvat vuosikeskiarvot vuosina 1999-2016. Mittaustulokset on esitetty myös liitteessä 3. 120 100 80 60 40 20 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu µg/m 3 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 23. Otsonin liukuvat kahdeksan tunnin keskiarvot Metsäkankaan mittausasemalla vuonna 2016 (tavoitearvo 120 μg/m 3 ). 27
70 60 50 µg/m 3 40 30 20 10 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 24. Otsonipitoisuuksien liukuvat vuosikeskiarvot Metsäkankaalla vuosina 1999-2016. (Mittausaseman paikkaa siirretty vuoden 2011 lopulla n. 200 metriä Satulakadulle.) 6.3 Hengitettävät hiukkaset (PM10) Hengitettäviä hiukkasia mitattiin vuonna 2016 Launeella, Saimaankadulla ja siirrettävällä mittausasemalla Rakokivessä. Keväällä katupöly nosti hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Korkeimmat pitoisuudet ajoittuivat maaliskuun loppupuolelle ja huhtikuun alkupuolelle. Maaliskuussa mitattiin ohjearvoylitykset Launeella ja Rakokivessä. Launeella kansallinen ohjearvo ylittyi myös huhtikuussa. Saimaankadulla ei mitattu ohjearvon eikä raja-arvon numeroarvon ylityksiä vuoden 2016 aikana. Helmikuussa Launeella ei saatu riittävää ajallista kattavuutta laiterikon vuoksi. Ohjearvoon verrannolliset vuorokausikeskiarvot vaihtelivat Launeella 12 μg/m 3 ja 133 μg/m 3 välillä (18 189 % ohjearvosta), Saimaankadulla 6 μg/m 3 ja 23 μg/m 3 välillä (9 43 % ohjearvosta) ja Rakokivessä 10 μg/m 3 ja 96 μg/m 3 välillä (15 136 % ohjearvosta). Korkeimmat ohjearvoon verrannolliset hengitettävien hiukkasten pitoisuudet mitattiin kaikilla asemilla maaliskuussa. Kuvassa 25 on esitetty vuorokausiohjearvoon verrannolliset hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 2016. 28
150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ohjearvotaso raja arvotaso tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Laune Saimaankatu Rakokivi Kuva 25. Vuorokausiohjearvoon (70 μg/m 3 ) verrannolliset hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Lahden seudulla vuonna 2016. Raja-arvon numeroarvon (50 μg/m 3 ) ylittäviä vuorokausiarvoja oli Launeella 19 kpl. Lähes kaikki ylitykset mitattiin maalis- ja huhtikuussa. Saimaankadulla ei ylitetty raja-arvon numeroarvoa. Rakokiven mittausasemalla ylityksiä mitattiin maaliskuussa 6 kpl. Kuvassa 26 on esitetty ohjearvoon verrannollisten hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vaihteluväli ja keskiarvo aiempina vuosina Launeella. Kuvassa 27 on esitetty hengitettävien hiukkasten kuukausikeskiarvoista lasketut liukuvat vuosikeskiarvot vuosina 2001 2016. Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 3. µg/m 3 170 vaihteluväli Launeella vuosina 2002-2015 160 keskiarvo Launeella vuosina 2002-2015 150 PM10 tois. suurin vrk arvo Launeella vuonna 2016 140 130 120 110 100 90 80 70 ohjearvotaso 60 50 raja-arvotaso 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 26. Vuorokausiohjearvoon (70 μg/m 3 ) verrannolliset hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Launeella vuonna 2016 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina 2002 2015. 29
25 20 µg/m 3 15 10 5 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tori Laune Saimaankatu Kuva 27. Hengitettävien hiukkasten liukuvat vuosikeskiarvot Torilla, Launeella ja Saimaankadulla vuosina 2001 2016. (Torin mittausasema siirretty Saimaankadulle vuonna 2013.) 6.4 Pienhiukkaset (PM2,5) Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011) pienhiukkasten (PM2,5) vuosipitoisuudelle on asetettu raja-arvoksi 25 μg/m 3. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkasten vuosipitoisuudelle on 10 μg/m 3 ja vuorokausipitoisuudelle 25 μg/m 3. Pienhiukkasten kuukauden suurimmat tuntikeskiarvot vaihtelivat 14 μg/m 3 ja 30 μg/m 3 välillä. Suurin tuntiarvo mitattiin maaliskuussa. Kuukauden suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat 8 μg/m 3 ja 17 μg/m 3 välillä (32 68 % WHO:n suositusarvosta). Suurin vuorokausikeskiarvo mitattiin tammikuussa. Vuosikeskiarvo oli 6 μg/m 3 (24 % raja-arvosta ja 56 % WHO:n suositusarvosta). Kuvassa 28 on esitetty pienhiukkasten kuukauden suurimmat tunti- ja vuorokausikeskiarvot. Kuvassa 29 on esitetty vuorokausikeskiarvot Saimaankadulla. Tulokset on esitetty myös liitteessä 3. 30
50 25 0 tammi helmi µg/m 3 maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu max tuntiarvo max vuorokausiarvo Kuva 28. Pienhiukkaspitoisuuksien korkeimmat tunti- ja vuorokausikeskiarvot Saimaankadulla vuonna 2016. 25 20 15 10 5 0. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 29. Pienhiukkaspitoisuuksien vuorokausiarvot Saimaankadulla vuonna 2016. 31
6.5 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä Lahden seudulla mitattiin vuonna 2016 bentseeniä, ksyleeniä, tolueenia sekä eräitä muita VOC-yhdisteiden pitoisuuksia. Mittaukset tehtiin passiiviputkimenetelmällä kahden viikon keräysjaksoissa Yrittäjänkadulla (Lahti), Kukkasen koululla (Lahti), Launeella (Lahti) ja Muovitiellä (Hollola). Näytteiden keräämisestä ja analysoinnista vastasi Ramboll Analytics Oy. Mitatuista yhdisteistä bentseenille on annettu raja-arvo. Bentseenin vuosikeskiarvo oli vuonna 2016 yrittäjänkadulla 0,48 μg/m 3 (10 % raja-arvotasosta) ja Kukkasen koululla 0,40 μg/m 3 (8 % raja-arvotasosta), Launeella 0,79 μg/m 3 (16 % raja-arvotasosta) ja Muovitiellä 0,40 μg/m 3 (8 % rajaarvotasosta). Kuvissa 30 38 on esitetty vuosina 2002-2016 mitattujen bentseenin, tolueenin ja ksyleenin pitoisuudet Launeella ja Vesku 11- asemalla (mittaus lopetettu vuoden 2014 lopussa) sekä pitoisuudet vuonna 2016 Kukkasen koululla ja Muovitiellä. Vuoden 2016 tulokset sekä vuosikeskiarvot Lahden seudulla vuosina 2003 2016 on esitetty myös liitteessä 3. 5 4,5 4 3,5 µg/m 3 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0. 20022003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vesku 11 bentseeni Vesku 11 trendiviiva Laune bentseeni Laune trendiviiva Kuva 30. Bentseenipitoisuudet Vesku 11 mittauspisteessä ja Launeella vuosina 2002-2016. (Vesku 11 mittauspisteessä mittaukset lopetettiin vuonna 2014.) 32
5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 30.12.-13.01. 28.01.-12.02. 26.02.-11.03. 23.03.-08.04. 22.04.-06.05. 19.05-03.06. 17.06. - 01.07. 15.07. - 28.07. 16.08. - 26.08. 09.09. - 22.09. 07.10. - 20.10. 03.11. - 18.11. µg/m 3 01.12. - 16.12. Yrittäjänkatu Kukkasen koulu Laune Muovitie Kuva 31. Bentseenipitoisuudet Lahden seudulla vuonna 2016. 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vesku11 Laune Niemi Möysä Metsäkangas Holma Kytölä Vanhatie24 Karisto Vipusenkatu Yrittäjänkatu Wipaktie Muovitie Kukkasen koulu Kuva 32. Bentseenipitoisuuksien vuosikeskiarvot Lahden seudulla vuosina 2003-2016. 33
14,0 12,0 10,0 µg/m 3 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0. 20022003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vesku 11 tolueeni Vesku 11 trendiviiva Laune tolueeni Laune trendiviiva Kuva 33. Tolueenipitoisuudet Launeella ja Vesku 11 mittauspisteessä vuosina 2002-2016. (Vesku 11 mittauspisteessä mittaukset lopetettiin vuonna 2014.) 8 17 34 7 6 µg/m 3 5 4 3 2 1 0 30.12.-13.01. 28.01.-12.02. 26.02.-11.03. 23.03.-08.04. 22.04.-06.05. 19.05-03.06. 17.06. - 01.07. 15.07-28.07. 16.08. - 26.08. 09.09. - 22.09. 07.10. - 20.10. 03.11. - 18.11. 01.12. - 16.12. Yrittäjänkatu Kukkasen koulu Laune Muovitie Kuva 34. Tolueenipitoisuudet Lahdessa vuonna 2016. 34
6 5 4 3 2 1 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vesku11 Laune Niemi Möysä Metsäkangas Holma Kytölä Vanhatie24 Karisto Vipusenkatu Yrittäjänkatu Wipaktie Muovitie Kukkasen koulu Kuva 35. Tolueenipitoisuuksien vuosikeskiarvot Lahden seudulla vuosina 2003 2016. 12 10 µg/m 3 8 6 4 2 0. 20022003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vesku 11 ksyleeni Vesku 11 trendiviiva Laune ksyleeni Laune trendiviiva Kuva 36. Ksyleenipitoisuudet Vesku 11 mittauspisteessä ja Launeella vuosina 2002-2016. (Vesku 11 mittauspisteessä mittaukset lopetettiin vuonna 2014.) 35
65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 30.12.-13.01. 28.01.-12.02. 26.02.-11.03. 23.03.-08.04. 22.04.-06.05. 19.05-03.06. 17.06. - 01.07. 15.07-28.07. 16.08. - 26.08. 09.09. - 22.09. µg/m 3 07.10. - 20.10. 03.11. - 18.11. 01.12. - 16.12. Yrittäjänkatu Kukkasen koulu Laune Muovitie Kuva 37. Ksyleenipitoisuudet Lahden seudulla vuonna 2016. 12 10 8 6 4 2 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vesku11 Laune Niemi Möysä Metsäkangas Holma Kytölä Vanhatie24 Karisto Vipusenkatu Yrittäjänkatu Wipaktie Muovitie Kukkasen koulu Kuva 38. Ksyleenipitoisuuksien vuosikeskiarvot Lahden seudulla vuosina 2003-2016. 36
7. ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA Lahden seudulla oli vuonna 2016 käytössä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kehittämä ilmanlaatuindeksi, jolla saatiin helposti ymmärrettävää tietoa ilmanlaadusta. Ilmanlaatuindeksi laskettiin mittaustulosten perusteella tunneittain, ja se luokitteli ilmanlaadun hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi taulukon 7 mukaisesti. Indeksi perustui Valtioneuvoston antamiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Taulukko 7. Ilmanlaadun luokittelu indeksin perusteella Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset 151 - erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 101-150 huono mahdollisia herkillä yksilöillä 76-100 välttävä epätodennäköisiä 51-75 tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä 0-50 hyvä ei todettuja selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksiä laskettaessa otettiin huomioon Vesku 11, Launeen, Kisapuiston ja Rakokiven mittausasemien typpidioksidin tuntikeskiarvot, Saimaankadun pienhiukkasten sekä Launeen, Saimaankadun ja Rakokiven hengitettävien hiukkasten tuntikeskiarvot. Edellä mainituille epäpuhtauksille laskettiin tunneittain ali-indeksit, joista korkeimman arvo määräsi kyseisen tunnin ilmanlaatuindeksin. Indeksin laskennassa käytetyt taitepisteet on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Indeksin taitepisteet Indeksin arvo Komponentti NO 2 (µg/m 3 ) CO (mg/m 3 ) O 3 (µg/m 3 ) PM 10 (µg/m 3 ) PM 2,5 (µg/m 3 ) 50 40 4 60 20 10 75 70 8 100 50 25 100 150 20 140 100 50 150 200 30 180 200 75 37
Vuoden 2016 aikana indeksi laskettiin 8784 tuntina. Indeksillä arvioituna ilmanlaatu Lahden seudulla oli 5910 tuntina hyvä (67,3 % ajasta), 2369 tuntina tyydyttävä (27,0 % ajasta), 369 tuntina välttävä (4,2 % ajasta), 101 tuntina huono (1,1 % ajasta) ja 35 tuntina erittäin huono (0,4 % ajasta). Huonoksi tai erittäin huonoksi määriteltyjä tunteja oli siis yhteensä 136 kpl, jotka ajoituivat 26 vuorokauteen. Huonoiksi ja erittäin huonoiksi luokitellut tunnit johtuivat hengitettävien hiukkasten korkeista pitoisuuksista Launeella tai Rakokivessä. Kuvassa 36 on esitetty eri tunti-indeksien prosenttiosuudet kuukausittain Lahden seudulla vuonna 2016 ja kuvassa 36 on esitetty jokaisen vuorokauden suurin tunti-indeksi. Liitteessä 3 on esitetty korkeimmat indeksit Lahden seudulla vuonna 2016. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % erittäin huono huono välttävä 40 % 30 % tyydyttävä 20 % 10 % 0 % hyvä tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 36. Ilmanlaatu Lahden seudulla vuonna 2016 ilmanlaatuindeksillä laskettuna (ajallinen osuus lasketuista tunneista kuukausittain). 38
tammi 0 50 100 150 200 helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu hyvä tyydyttävä välttävä huono erittäin huono Kuva 37. Vuorokauden suurimmat tunti-indeksit Lahden seudulla vuonna 2016 (0-50 hyvä, 51 75 tyydyttävä, 76 100 välttävä, 101 150 huono, yli 150 erittäin huono). 39
8. TIEDOTTAMINEN Lahden ympäristöpalvelujen tuottamat tulokset lähetettiin kerran tunnissa päivittyvinä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämään kansalliseen ilmanlaatuportaaliin. Mittaustulokset olivat reaaliaikaisina nähtävillä osoitteessa www.ilmanlaatu.fi. Vesku11 ja Launeen mittausasemien tuntiarvoista laskettu indeksiarvo lähetettiin arkiaamuisin yle:n aamutv:n säätiedotuksen yhteydessä annettavaan ilmanlaatukatsaukseen. Käytössä oli tekstiviestivaroituspalvelu huonojen ilmanlaatutilanteiden varalta. Varoituspalvelulla lähetettiin tekstiviesti palvelun tilanneille, kun ilmanlaatu huononi terveyshaittoja aiheuttavalle tasolle. Vuonna 2016 palvelun oli tilannut hieman yli 1000 henkilöä. Lisäksi lähetettiin tiedote ilmanlaadun huononemisesta paikallisille tiedotusvälineille silloin, kun huonon ilmanlaatutilanteen oletettiin kestävän useita päiviä. 40
9. JOHTOPÄÄTÖKSET Ilmapäästöjensä vuoksi ympäristölupavelvollisilta laitoksilta ja VTT:n Liisa liikennepäästöjen laskentaohjelmasta saatujen päästötietojen perusteella energiantuotanto ja liikenne ovat merkittävimmät ulkoilman epäpuhtauksien lähteet Lahden seudulla. Lisäksi alueella on liuottimia käyttävää teollisuutta, josta aiheutuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ilmaan. Vuonna 2016 ilmanlaatu oli pääosin hyvää tai tyydyttävää. Maaliskuun lopussa ja huhtikuun alkupuolella pölypitoisuudet olivat korkeita, kun talven aikana jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousivat ilmaan. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo ylittyi Launeella maalis- ja huhtikuussa. Myös Rakokiven mittausasemalla hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi maaliskuussa. Pienhiukkaspitoisuudet eivät ylittäneet tavoite- tai raja-arvoja. Otsonipitoisuudet olivat tyypillisesti korkeimmillaan keväällä ja kesällä. Otsonipitoisuudet eivät kuitenkaan ylittäneet tavoitearvoja. Myös typpidioksidipitoisuudet pysyivät ohjausarvojen alapuolella koko vuoden. Bentseenipitoisuuksien vuosikeskiarvot eivät vuositasolla ylittäneet Lahden seudulla alempaa arviointikynnystä. Muille haihtuville orgaanisille yhdisteille ei ole ohjausarvoja. Liuottimia käyttävän teollisuuden läheisyydessä havaittiin ksyleeni- ja tolueenipitoisuuksia, jotka olivat korkeampia kuin liikenneympäristössä mitatut. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yhdisteiden seuranta on tarpeellista, koska Lahden seudulla on toimintaa, josta aiheutuu VOCpäästöjä ympäristöön. Mittaustulokset osoittavat, että suurimman osan ajasta ilmanlaatu on Lahden seudulla hyvää tai vähintään tyydyttävää. Ajoittain epäpuhtauspitoisuudet kohoavat edelleen ohje- ja tavoitearvoja ylittävälle tasolle. Pitoisuuksissa näkyy vuosittaista vaihtelua. Pölypitoisuudet vaihtelevat vuosittain kevään säätilanteiden vaihdellessa. Myös hiekoitushiekan käyttömäärät talvella vaikuttavat kevätpölyn määrään ja episoditilanteen pituuteen keväällä. Kaupungin keskustassa typen oksidien pitoisuudet seuraavat liikenteen rytmiä. Launeella mitataan ajoittain typen oksidien pitoisuuksia, jotka ovat samaa suuruusluokkaa keskustan pitoisuuksien kanssa, ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat kevätpölyepisodien aikana suurempia kuin keskustassa mitatut. Tiettyjen ilman epäpuhtauksien, kuten esimerkiksi typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousevat tietyissä päästö- ja säätilanteissa terveyttä haittaavalle tasolle, jolloin ilmanlaadun valmiussuunnitelman mukaiset pikaiset toimenpiteet, kuten tiedottaminen ja väestön varoittaminen ovat perusteltuja. 41
LÄHDELUETTELO Aarnio P., Kaski N., Loukkola K., Portin H. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015. HSY:n julkaisuja 6/2016. ISBN 978-952-7146-17-0. https://www.hsy.fi/sites/esitteet/esitteetkatalogi/julkaisusarja/6-2016-ilmanlaatu-pks-2015.pdf Malminen T., Kähäri K. Ilmanlaatu Lahdessa vuonna 2015. Lahden kaupunki. Lahden ympäristöpalvelut. 2016. ISBN 978-952-5749-53-3. https://www.lahti.fi/palvelutsite/ymparistosite/documents/ilmanlaatu%20lahdessa%20vuonna%202015%20raportti.pdf Millaista ilmaa hengität. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut. 2010. http://www.hsy.fi/seututieto/documents/ilmanlaatu_esitteet/millaista_ilmaa_hengitat_web.pdf Oulun ilmanlaatu mittaustulokset 2015. 2016. Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristötoimi. Julkaisu 3/2016. ISSN 2343-2977. https://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=f7bb45c1-3eb9-4a5b-9259-f754c4953b70&groupid=64417 Ulkoilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet Lahdessa ja Heinolassa, Lahden tutkimuslaboratorio. Sarja A6/2004. ISBN 951-849- 570-X. ISSN 1237-6426. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta 19.6.1996/480. Vahti ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VTT LIISA laskentajärjestelmä. http://lipasto.vtt.fi. Ympäristönsuojelulaki 527/2014 42
Liite 1. Ilmanlaadun mittausasemat Lahden seudulla vuonna 2016 KISAPUISTO - typen oksidit SATULAKATU -otsoni SAIMAANKATU - hengitettävät hiukkaset - pienhiukkaset VESKU 11 - typen oksidit - haihtuvat orgaaniset yhdisteet - lämpötila - tuulen nopeus - tuulen suunta Lahden kaupunki, maankäyttö MUOVITIE - haihtuvat orgaaniset yhdisteet (passiiviputki) YRITTÄJÄNKATU -haihtuvat orgaaniset yhdisteet (passiiviputki) RAKOKIVI (Siirrettävä) -typen oksidit -hengitettävät hiukkaset LAUNE - typen oksidit - hengitettävät hiukkaset - haihtuvat orgaaniset yhdisteet (passiiviputki) KUKKASEN KOULU -haihtuvat orgaaniset yhdisteet (passiiviputki) 43
Liite 2. Ilmanlaadun jatkuvatoimisten mittausasemien kuvaus Laune Osoite: Pohjoinen Liipolankatu Mittausparametrit: NO, NO2, PM10, VOC Näytteenottokorkeus: maanpinnasta 3 m Ympäristö: Keskustan ulkopuolinen alue, aseman etäisyys vilkasliikenteisestä risteyksestä n. 40 m. Liikennemäärä Uudenmaankadulla n. 20 000 ajon. / vrk. Liikennemäärä Tapparakadulla n. 13 000 ajon. / vrk. Mittalaitteet / mittausmenetelmät: Environnement AC32M / kemiluminesenssi NO, NO2 Teom 1400a / värähtelevä mikrovaaka PM10 Passiivinen näytteenotto adsorbenttiputkeen VOC Lahden kaupunki, maankäyttö Lahden kaupunki, maankäyttö 44
Liite 2. Ilmanlaadun jatkuvatoimisten mittausasemien kuvaus Kisapuisto Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeus: Ympäristö: Kisapuiston urheilukenttä NO, NO2 maanpinnasta 4 m, merenpinnasta 89 m Ulkoharrastealue lähellä kaupungin keskustaa. Liikennemäärä Kariniemenkadulla n. 10 000 ajon. / vrk. Etäisyys Teivaanmäen voimalaitokseen n. 500 m. Mittalaitteet / mittausmenetelmät: Environnement AC32M / kemiluminesenssi NO, NO2 Lahden kaupunki, maankäyttö Lahden kaupunki, maankäyttö 45
Liite 2. Ilmanlaadun jatkuvatoimisten mittausasemien kuvaus Vesku 11 Osoite: Vesijärvenkatu 11 Mittausparametrit: NO, NO2, CO, VOC, ws, wd, temp. Näytteenottokorkeus: epäpuhtaudet: maanpinnasta 3 m, merenpinnasta 99 m, sääasema: maanpinnasta 32 m, merenpinnasta 128 m, toinen lämpötilamittaus 3 m maanpinnasta Ympäristö: kaupungin keskusta epäpuhtaudet ja alempi lämpötilamittaus: katukuilu sääasema: 6 m kattopinnasta Liikennemäärä Vesijärvenkadulla n. 19 000 ajon. / vrk. Liikennemäärä Vapaudenkadulla n. 10 000 ajon. / vrk. Mittalaitteet / mittausmenetelmät: Environnement AC32M / kemiluminesenssi NO, NO2, Passiivinen näytteenotto adsorbenttiputkeen VOC LSI Spa ws LSI Spa wd LSI Spa temp Lahden kaupunki, maankäyttö 46
Liite 2. Ilmanlaadun jatkuvatoimisten mittausasemien kuvaus Lahden kaupunki, maankäyttö 47
Liite 2. Ilmanlaadun jatkuvatoimisten mittausasemien kuvaus Saimaankatu Osoite: Saimaankatu 39 Mittausparametrit: PM10, PM2,5 Näytteenottokorkeus: maanpinnasta 3 m Ympäristö: Kaupungin keskusta Liikennemäärä Saimaankadulla n. 10 000 ajon. / vrk. Liikennemäärä Kiveriönkadulla n. 5 000 ajon. / vrk. Liikennemäärä Lahdenkadulla n. 28 000 ajon. / vrk. Mittalaitteet / mittausmenetelmät: Teom 1400a / värähtelevä mikrovaaka PM10 Teom 1400a / värähtelevä mikrovaaka PM2,5 Lahden kaupunki, maankäyttö Lahden kaupunki, maankäyttö 48
Liite 2. Ilmanlaadun jatkuvatoimisten mittausasemien kuvaus Satulakatu Osoite: Satulakatu 8 Mittausparametrit: O3 Näytteenottokorkeus: maanpinnasta 3 m Ympäristö: Asuinalue keskustan ulkopuolella Mittalaitteet / mittausmenetelmät: Environnement O342M / UV-fotometri O3 2013 DigitalGlobe, Google 49
Liite 2. Ilmanlaadun jatkuvatoimisten mittausasemien kuvaus Rakokivi Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeus: Ympäristö: Rakokiventie NO, NO2 ja PM10 maanpinnasta 3 m Nastolan liikekeskuksessa, ympäristössä liiketoimintaa ja asumista. Mittalaitteet / mittausmenetelmät: Environnement AC32M / kemiluminesenssi Teom 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO, NO2 PM10 Lahden kaupunki, maankäyttö 50