ANP 2006:759 ISSN 1601-622X



Samankaltaiset tiedostot
Pohjola numeroina 2007

Pohjola numeroina 2005

Pohjola numeroina 2004

Pohjola numeroina 2008

Pohjola tilastoina 2018

Pohjola tilastoina 2016

Pohjola tilastoina 2017

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Pohjola tilastoina 2015

Tanska. Legoland, Billund

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Bruttokansantuotteen kasvu

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Bruttokansantuotteen kasvu

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky Paikallinen sopiminen, Joensuu

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Pohjoismainen yhteistyö

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Maailman valutuotanto

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Julkiset hyvinvointimenot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

TALOUSENNUSTE

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Suomen talouden näkymät

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Coloplastin paikallistoimistot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

muutos *) %-yks. % 2016

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Transkriptio:

Pohjola numeroina 2006

Pohjola numeroina 2006 ANP 2006:759 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sisterbrandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: 2 500 Pääasialliset tietolähteet: Pohjoismaiden kansalliset tilastokeskukset. Toimittajat: Frank Dahlgaard ja Anette Riber, Danmarks Statistik (n tilastokeskus). Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaiden neuvosto Nordisk Ministerråd Nordisk Råd Store Strandstræde 18 Store Strandstræde 18 DK-1255 København K DK-1255 København K Puh: +45 33 96 02 00 Puh: +45 33 96 04 00 Faksi: +45 33 96 02 02 Faksi: +45 33 11 18 70 www.norden.org Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön perustana on maantieteellinen, historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus, ja sen piiriin kuuluvat,,, ja sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Sisällys Sisällys Pohjoismaat 2 Avainluvut 4 Energia ja väestö 6 Väestö 7 Terveys ja kuolinsyyt 11 Kulutus 13 Koulutus 14 Kulttuuri 15 Työmarkkinat 16 Korot ja kurssit 18 Ulkomaankauppa 19 Julkinen talous 22 Vaalit 23 Kansantalouden tilinpito 24 Kirjassa käytetään seuraavia symboleja ja maakoodeja: Symbolit Maakoodit Ei yhtään Vähemmän kuin puolet Tieto ei ole sovellettavissa - 0. DK: FO: Färsaaret GL: Grönlanti Tieto puuttuu.. FI: AX: Ahvenanmaa IS: NO: SE: Kuvissa maita kuvaavat seuraavat värit: : Grönlanti: Ahvenanmaa: : Färsaaret: : : :

Pohjoismaat Grönlanti Pinta-ala: 2 166 086 km 2 Asukasluku: 56 901 Asema: Itsehallinto, osa n kuningaskuntaa Valtiopäämies: Kunningatar Margareeta II Pääkaupunki: Nuuk as. 14 931 Färsaaret Pinta-ala: 1 393 km 2 Asukasluku: 48 219 Asema: Itsehallinto, osa n kuningaskuntaa Valtiopäämies: Kunningatar Margareeta II Pääkaupunki: Tórshavn as. 18 018 Pinta-ala: 103 300 km 2 Asukasluku: 299 891 Valtiomuoto: Tasavalta Valtiopäämies: Presidentti Ólafur Ragnar Grimsson Pääkaupunki: Reykjavik as. 187 426 Pinta-ala: 323 802 km 2 Asukasluku: 4 640 219 Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningas Harald V Pääkaupunki: Oslo as. 1 039 536 Petter Foss, UD, Norge 2

Pohjoismaat Pinta-ala: 338 145 km 2 Asukasluku: 5 255 580 Valtiomuoto: Tasavalta Valtiopäämies: Presidentti Tarja Halonen Pääkaupunki: Helsinki as. 988 347 Pinta-ala: 43 376 km 2 Asukasluku: 5 427 459 Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningatar Margareeta II as. 1 831 751 Ahvenanmaa Pinta-ala: 1 552 km 2 Asukasluku: 26 766 Asema: Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtiopäämies: Presidentti Tarja Halonen Pääkaupunki: Maarianhamina as. 10 780 Pinta-ala: 450 295 km 2 Asukasluku: 9 047 752 Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki: Tukholma as. 1 889 945 3

Avainluvut Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaat Euro-12 USA Japani Kokonaispinta-ala, 1 000 km 2 3 427 2 569 9 631 378 Jäätön pinta-ala, 1 000 km 2 1 566 2 537 9 162 375 Väkiluku milj. 24,8 312,7 298,4 127,5 Asukkaita/km 2 16 123 33 340 Lasten määrä naista kohti 1,7 1,5 2,1 1,4 Väestöstä 0-14-vuotiaita 18,3 15,6 20,9 14,1 Yli 65-vuotiaita 15,9 17,5 12,3 19,2 Keskimääräinen elinikä Miehet 77 75 75 78 Naiset 82 82 81 85 BKT, miljardia euroa (2005) 904 7 999 10 012 3 672 BKT henkeä kohti euroissa, (2005) (PPP) 29 300 24 800 34 800 25 400 Julkisen sektorin velat, % BKT:sta 2005 44,1 70,8 64,1 172,0 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta (2005) 5,7-2,4-4,1-5,8 Verot % BKT:sta 47,9 40,5 25,4 25,3 Työvoiman suhteellinen osuus % Miehet 80,5 77,5 81,7 85,0 Naiset 74,9 60,4 70,1 60,4 Viikoittainen työtuntimäärä 35-38 32-40 41 47 Työttömyysprosentti (2005) 6,6 8,6 5,1 4,4 Huom. Pohjoismaat käsittävät n, Suomen, Islannin, n, n, Färsaaret, Grönlannin ja Ahvenanmaan. Euro-12 tarkoittaa niitä 12 maata, joiden valuutta on euro. 4

Avainluvut Pinta-ala (ei jään peitossa) Väestö 26% 1 9% 3% 0% 27% 1 9% 6% 0% Färsaaret Grönlanti Ahvenanmaa 37% 22% 0% 0% Färsaaret Grönlanti Ahvenanmaa 1 9% 1 % 21 % 0% Bruttokansantuote 32% 26% 23% 0% 0% 1 8% 0% 1 % Färsaaret Grönlanti Ahvenanmaa 5

Energia ja väestö Energiantuotanto, miljoonaa tonnia öljyekvivalenttia 1985 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 4,8 10,0 15,5 27,6 27,0 28,4 28,3 30,9 11,2 11,7 13,2 14,8 15,1 15,7 15,6 15,5 1,4 1,4 1,4 2,3 2,5 2,5 2,5 2,5 72,6 120,1 181,6 224,5 228,4 233,1 235,5 238,0 26,7 29,7 31,5 30,1 33,7 31,8 31,2 34,5 Pohjoismaiden pääkaupunkien väkiluku 1.1.2006 2 000 000 Henkilöä 1 500 000 1 000 000 500 000 Maarianh. Nuuk Tórsh. Reykj. Helsinki Oslo Kööpenh. Tukh. Alin: Pääkaupunki Ylin: Esikaupungit Pääkaupunkiseutujen väestökehitys Indeksi 1990=100 140 130 120 110 100 90 Reykjavik Helsinki Oslo Tukholma Nuuk Kööpenhamina Maarianhamina Tórshavn 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 6

Pohjoismaiden väkiluku 1.1.2006 Väestö Yhteensä Miehet Naiset 5 427 459 2 685 846 2 741 613 Färsaaret 48 219 25 056 23 163 Grönlanti 56 901 30 182 26 719 5 255 580 2 572 350 2 683 230 Ahvenanmaa 26 766 13 245 13 521 299 891 151 202 148 689 4 640 219 2 301 981 2 338 238 9 047 752 4 486 550 4 561 202 Pohjoismaat yht. 24 776 021 12 253 167 12 522 854 Suomen tiedot sisältävät Ahvenanmaan tiedot. Arvioitu asukasluku 130 125 120 115 110 105 100 95 Indeksi 2005=100 Färsaaret Ahvenanmaa 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 7

Väestö Turvapaikanhakijat Pohjoisma at yht. 2000 10 347 3 170 25 10 843 16 303 40 688 2001 8 385 1 651 53 14 782 23 515 48 386 2002 6 660 3 443 117 17 480 33 016 60 716 2003 2 767 3 221 80 15 613 31 355 53 036 2004 1 633 3 861 76 7 950 23 161 36 681 2005 1 283 3 574 87 5 402 17 530 27 876 Turvapaikan hakijoiden kansallisuus 2005 Pohjoisma at yht. Yhteensä 1 283 3 574 87 5 402 17 530 27 876 Eta 12 18 3 30 62 125 Bulgaria 13 570 5 22 751 1 361 Romania 4 56 22 16 108 206 Venäjä 57 233 9 545 1 057 1 901 Valko-Venäjä 3 57-32 372 464 Ukraina 4 14 3 20 93 134 Turkki 15 97-111 423 646 Muu Eurooppa 379 822 9 659 3 917 5 786 Koko Amerikka 2 8 1 28 539 578 Somalia 54 321-667 422 1 464 Muu Afrikka 188 343 15 957 2 415 3 918 Afganistan 138 237 6 466 435 1 282 Irak 96 289-671 2 330 3 386 Iran 67 79 4 279 582 1 011 Muu Aasia 171 374 9 690 3 158 4 402 Oseania - - - - 2 2 Ei kansalais. 80 55 1 209 864 1 209 EES: Euroopan talousalue, johon kuuluu 25 nykyistä EU-jäsentä sekä, ja Liechtenstein. 8

Väestö Yhteenlasketut hedelmällisyysluvut 2,9 2,7 2,5 2,3 2,1 1,9 1,7 1,5 1,3 Lasten määrä naista kohti Färsaaret Grönlanti Ahvenanmaa Euro-12 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Euro-12 tarkoittaa niitä 12 maata, joiden valuutta on euro: Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Portugali, Kreikka, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Itävalta, Irlanti ja. Elinajanodote vuosina 0-vuotiaana 2005 DK FO GL FI AX IS NO SE Miehet 1990 72,0 72,3 60,7 70,9 74,7 75,0 73,4 74,8 1995 72,6 73,5 62,3 72,8 75,1 76,5 74,8 76,2 2000 74,3 75,1 62,8 74,1 78,5 77,6 76,0 77,4 2005 75,6 76,9.. 75,5.. 79,2 77,7 78,4 Naiset 1990 77,7 79,4 68,4 78,9 82,8 80,1 79,8 80,4 1995 77,8 80,5 68,3 80,2 81,1 80,6 80,8 81,5 2000 79,0 81,4 68,0 81,0 81,5 81,4 81,4 82,0 2005 80,2 81,4.. 82,3.. 83,1 82,5 82,8 9

Väestö Lapset päiväkodissa 2005 Määrä 0 v 9 821 683 318 1 461 30 1 v 53 263 16 070 2 450 21 260 46 975 2 v 57 139 25 223 3 792 33 299 89 180 3 v 61 661 35 174 3 890 47 823 90 307 4 v 64 031 39 143 4 130 53 592 90 230 5 v 63 741 42 248 3 882 55 116 90 612 Prosenttiosuus ikäryhmästä 0 v 15,2 1,2 7,5 2,6 0,0 1 v 81,8 28,3 58,3 37,0 46,1 2 v 88,4 45,2 92,4 58,8 88,6 3 v 93,6 62,4 94,5 82,8 92,3 4 v 94,5 68,6 95,4 88,9 96,2 5 v 95,1 73,0 93,2 91,1 97,2 Mukaan on laskettu myös lapset, jotka ovat julkisesti rahoitetussa yksityisessä päivähoidossa. ssa päiväkoteihin luetaan myös iltapäiväkerhot. Suomen, Islannin ja n tiedot v:lta 2004. 1-2-vuotiaat lapset päivähoidossa 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Prosenttiosuus ikäryhmästä 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Mukaan on laskettu myös lapset, jotka ovat julkisesti rahoitetussa yksityisessä päivähoidossa. 10

Terveys ja kuolinsyyt Todetut uudet syöpätapaukset 1 000 000 asukasta kohti 2003 DK FO GL FI IS NO SE Miehet: Yhteensä 6 127 3 060 2 839 4 885 4 151 5 486 5 999 Kives 103 107 99 40 56 108 68 Eturauhanen 893 329 33 1 658 1 237 1 477 2 217 Maha 120 99 165 166 159 163 133 Suoli 709 387 429 451 467 731 661 Haima 134 132 99 145 97 132 101 Keuhko 750 345 594 607 440 621 399 Ihon melanooma 200 8-140 121 209 210 Muut tapaukset 3 218 1 653 1 420.. 1 574.... Naiset: Yhteensä 6 317 3 869 3 400 4 504 4 140 4 916 5 143 Rinta 1 469 956 453 1 421 1 176 1 183 1 526 Kohtu 150 44 189 61 109 129 96 Maha 68 89 38 129 101 103 88 Suoli 621 363 680 439 383 750 600 Haima 126 204 151 175 78 131 105 Keuhko 583 230 604 198 429 383 310 Ihon melanooma 253 18-132 221 237 223 Muut tapaukset 3 047 1 965 1 285.. 1 643.... Ikävakioidut määrät. n tiedot vuodelta 2004. 11

Terveys ja kuolinsyyt Lääkärit ja hammaslääkärit 100 000 asukasta kohti 2004 400 350 300 250 200 150 100 50 0 100 000 asukasta kohti DK FO GL FI AX IS NO SE Ensimmäinen: Lääkärit Toinen: Hammaslääkärit Alkoholin myynti litroina puhdasta alkoholia henkeä kohti 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 11,6 12,1 11,5 11,6 11,3 11,5 11,0 Färsaaret 6,7 6,3 6,8 6,9 7,0 6,9 6,7 Grönlanti 15,5 12,6 13,4 12,5 12,3 12,7 11,7 9,5 8,3 8,6 9,0 9,2 9,3 9,9 Ahvenanmaa 7,2 5,8 6,1 6,3 6,4 6,4 6,6 5,2 4,8 6,1 6,3 6,5 6,5 6,7 4,9 4,8 5,6 5,5 5,9 6,0 6,2 6,4 6,1 6,2 6,5 6,9 7,0 6,5 12

Kulutus Elintarvikkeiden kulutus kiloina henkeä kohti 2005 Riisi 6,3 5,2 5,2 6,2 5,8 Peruna 55,0 62,0 57,8 71,3 83,6 Vihannekset.. 68,4 58,9 63,4 73,5 Hedelmät.. 90,4 81,7 82,4 103,0 Juusto.. 17,2 15,5 17,5 17,9 Voi 1,9 2,8 2,3 2,9 1,5 Munat 17,0 9,3 9,6 10,7 12,4 Naudanliha 26,1 18,6 12,9 20,0 25,2 Sianliha 38,4 33,5 17,9 24,3 36,1 Lampaanliha 1,3 0,4 25,7 5,6 1,0 Siipikarjanliha 23,3 16,1 20,6 12,4 14,9 Muu liha 0,8 3,1 2,7 5,8 2,2 n tiedot v:lta 2004. Kuluttajahintojen nousu Indeksi 1995=100 145 135 125 115 105 Färsaaret Grönlanti Ahvenanmaa 95 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 13

Koulutus 20-39-vuotiaita opiskelijoita yliopistossa tai korkeakoulussa, prosentteina 20-39-vuotiaista 20 18 Prosenttia 16 14 12 10 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Pohjoismaisia opiskelijoita ulkomailla opiskelumaan mukaan 2004/05 Opiskelijan kotimaa: Opiskelijoita Yhteensä 3 351 4 373 2 399 13 157 20 589 Muut Pohjoismaat 739 1 207 1 315 2 753 2 357 Iso-Britannia 1 308 1 532 296 2 742 4 568 USA ja Kanada 342 301 368 1 077 3 330 Australia ja Uusi-Seelanti 112 93 28 2 897 2 236 Muut 850 1 240 392 3 688 8 098 14

Julkaistut kirjat Kulttuuri DK FO GL FI AX IS NO SE 2004 2005 2005 2004 2005 2000 2004 2004 Yhteensä 14 829 111 114 12 977 59 1 967 5 531 17 683 Kirjoja 1 000 asukasta kohden Yhteensä 2,8 2,3 2,0 2,5 2,2 7,0 1,2 2,0 Elokuvateatterit 2005 Elokuvateattereita 165 219 22 241 804 Valkokankaita 389 332 46 435 1 174 Paikkoja 58 860 57 029 8 826 86 146 195 364 Paikkoja valkokangasta kohti 151 172 192 198 166 Paikkoja tuhatta asukasta kohti 11 11 30 19 22 Islannin tiedot vuodelta 2004. Luterilaisiin kirkkoihin kuuluvat 100 Prosenttia väestöstä 95 90 85 80 Färsaaret Ahvenanmaa 75 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 : ainoastaan yksittäisten vuosien tietoja. 15

Työmarkkinat Työlliset prosentteina kaikista 16-64-vuotiaista 95 90 85 80 75 70 65 60 Prosenttia Färsaaret Ahvenanmaa Euro-12 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Euro-12: Euroopan 12 maata, joiden valuuttana on euro. Työttömät % työvoimasta 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 6,7 4,3 4,5 4,6 5,4 5,5 4,8 Färsaaret 13,2 4,2 3,1 2,3 2,5 3,6 3,2 15,4 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 8,4 Ahvenanmaa 6,4 2,1 1,9 1,8 1,9 2,3 2,3 4,9 2,3 2,3 3,3 3,4 3,1 2,6 4,9 3,4 3,5 3,9 4,5 4,4 4,6 8,8 5,6 4,9 4,9 5,6 6,3 7,8 Euro-12 10,5 8,5 8,0 8,4 8,7 8,9 8,6 Harmonisoidut työttömyysluvut Färsaaria, Ahvenanmaata ja a lukuun ottamatta. Euro-12: Euroopan 12 maata, joiden valuuttana on euro. 16

Työmarkkinat Työttömyysluvut 20 Prosenttia Färsaaret 15 10 5 0 Euro-12 Ahvenanmaa 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Harmonisoidut työttömyysluvut Färsaaria, Ahvenanmaata ja a lukuun ottamatta. Euro-12: Euroopan 12 maata, joiden valuuttana on euro. Työttömyys ikäryhmän mukaan 2005 30 25 20 15 10 5 0 Prosenttia DK FO FI AX IS NO SE 1: 16-19 2: 20-24 3: 25-34 4: 35-44 5: 45-54 6: 55-64 vuotta 17

Korot ja kurssit Pitkäaikainen korko 14 12 10 8 6 4 2 0 Prosenttia 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Vaihtokurssit: dollari ja euro kansallisena valuuttana 1 USD = x,xx 1 EUR = x,xx 2003 2004 2005 2003 2004 2005 (kr) 6,59 5,99 6,00 7,43 7,44 7,45 (euro) 1,13 1,24 1,24 1,00 1,00 1,00 (kr) 76,76 70,12 62,86 86,72 87,15 78,14 (kr) 7,08 6,74 6,45 8,00 8,37 8,01 (kr) 8,09 7,35 7,48 9,13 9,13 9,28 Vuoden keskikurssi. Osakekurssit Indeksi 1. vuosineljännes, 1993=100 1 800 1 500 1 200 900 600 300 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 18

Ulkomaankauppa Vientituotteet prosentteina koko viennistä 2005 DK FO GL FI IS NO SE Prosenttia Liha 5,7 0,0 0,1 0,2 0,3 0,0 0,2 Meijerituotteet 2,4 0,0 0,0 0,6 0,0 0,1 0,2 Muut elintarvikkeet 3,9 0,0 0,0 0,8 0,3 0,2 1,5 Kala ym. 3,2 83,4 86,9 0,0 52,0 4,7 0,9 Mineraaliöljyt 8,7 0,0 0,0 4,3 1,4 49,6 4,7 Kaasu 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 17,5 0,2 Farmaseuttiset tuotteet 7,7 0,0 0,0 1,2 3,0 0,5 5,6 Paperi 1,0 0,0 0,0 13,9 0,1 1,3 7,2 Alumiini 0,6 0,0 0,0 3,0 18,6 5,5 1,6 Televiestintä 4,9 0,0 0,1 18,8 0,0 0,9 9,6 Tieajoneuvot 2,6 0,0 0,0 4,1 0,6 0,8 13,9 Muut ajoneuvot 1,7 5,4 0,1 1,1 5,0 1,8 0,8 Muut 56,4 11,2 12,8 52,0 18,7 17,1 53,6 Koko vienti 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Jokaisen maan pääasialliset vientituotteet on lihavoitu. Hyödykkeiden kauppatase (vienti tuonti) 20 15 10 5 0-5 Prosenttia BKT:sta -10-15 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 19

Ulkomaankauppa Vienti, miljoonaa euroa 2005 DK GL FI IS NO SE Yhteensä 67 508 327 52 453 2 487 83 514 103 093. 283 1 242 103 2 965 6 814 Färsaaret 250 0 1 27 105 21 Grönlanti 357. 2 6 12 103 1 891 0. 10 1 058 6 014 343 5 45. 258 365 3 590 0 1 323 67. 9 089 9 007 0 5 658 27 5 441. Belgia ja Luxemburg 1 076 0 1 292 53 2 084 4 550 Ranska 3 502 0 1 800 93 7 762 5 107 Saksa 11 582 5 5 573 394 10 530 10 672 Italia 2 237 0 1 616 24 2 380 3 589 Alankomaat 3 504 1 2 532 311 8 295 4 671 Iso-Britannia 5 958 3 3 518 443 20 911 7 655 EU-15-maat 7 834 19 6 513 396 5 981 10 099 Sveitsi 654 0 476 31 226 992 Venäjä 999 0 5 744 36 664 1 715 Muu Eurooppa 935 0 1 164 16 607 2 163 USA 4 438 4 3 059 209 5 500 11 059 Kanada 583 0 547 25 3 153 1 134 Muu Amerikka 844 0 1 139 41 1 030 2 201 Kina 866 1 1 556 22 731 2 030 Japani 1 563 2 877 80 819 1 597 DAE 1 768 2 1 416 18 1 672 2 552 Muu Aasia 1 962 0 3 638 3 613 4 628 Afrikka 631 0 1 161 46 509 2 412 Oseania 705 0 520 4 208 1 362 Ei tietoa 429 0 41 0 0 500 DAE = Hongkong, Malesia, Singapore, Etelä-Korea, Taiwan ja Thaimaa. 20

Tuonti, miljoonaa euroa 2005 Ulkomaankauppa DK GL FI IS NO SE Yhteensä 60 055 481 47 027 4 017 44 663 87 383. 384 1 486 286 3 266 8 011 Färsaaret 136 1 2 7 30 2 Grönlanti 284. 0 7 4 0 1 321 0. 53 1 405 5 280 101 2 10. 67 25 2 704 1 047 280. 7 298 8 324 83 4 967 339 6 438. Belgia ja Luxemburg 2 333 0 1 074 73 1 184 3 888 Ranska 2 558 1 1 697 137 1 772 4 465 Saksa 12 491 0 7 027 556 5 998 15 763 Italia 2 482 0 1 672 145 1 467 2 779 Alankomaat 4 000 0 1 878 193 1 764 5 839 Iso-Britannia 3 659 0 2 099 231 3 220 5 978 EU-15-maat 5 958 0 5 690 463 4 355 9 659 Sveitsi 745 0 457 67 460 918 Venäjä 1 029 0 6 557 19 1 061 2 653 Muu Eurooppa 861 0 457 65 638 1 044 USA 1 735 2 1 966 375 2 298 3 024 Kanada 239 7 233 61 1 135 314 Muu Amerikka 980 0 1 024 71 1 186 1 216 Kina 2 913 0 2 820 205 2 505 2 422 Japani 607 0 1 541 211 1 414 1 876 DAE 2 170 0 1 837 105 1 577 2 748 Muu Aasia 1 752 0 783 33 691 1 328 Afrikka 361 0 351 18 644 533 Oseania 313 0 352 6 85 323 Ei tietoa 2 0 0 0 0 0 DAE = Hongkong, Malesia, Singapore, Etelä-Korea, Taiwan ja Thaimaa. 21

Julkinen talous Julkisen sektorin bruttovelka 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Prosenttia BKT:sta Euro-12 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Euro-12 tarkoittaa niitä 12 maata, joiden valuutta on euro. Valtion kansainvälinen apu, prosentteina BKT:sta Prosenttia 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 22

Vaalit Äänioikeutetut ja äänestysprosentti viime vaaleissa Kansallinen parlamentti Viimeisimmät vaalit Äänioikeutetut Äänestysprosentti Folketinget 8.2.2005 4 003 616 84,5% Färsaaret Lagtinget 20.1.2004 34 400 92,3% Grönlanti Landstinget 15.11.2005 38 924 74,9% Riksdagen 16.3.2003 4 221 000 66,1% Ahvenanmaa Lagtinget 19.10.2003 18 969 67,6% Alltinget 10.5.2003 201 373 86,7% Stortinget 12.9.2005 3 421 741 77,4% Riksdagen 17.9.2006 6 892 009 82,0% Kansallisiin parlamentteihin valittujen edustajien sukupuolijakauma Prosenttia valituista 100 80 60 40 20 0 DK FO GL FI IS AX NO SE Ensimmäinen: Miehet Toinen: Naiset 23

Kansantalouden tilinpito Pohjoismaiden ja euroalueen taloudelliset avainluvut DK FI IS NO SE EU-12 Väkiluku milj. 5,4 5,2 0,3 4,6 9,0 312,7 BKT, 2005, miljardia euroa (PPP) 156 139 9 166 250 7 778 BKT/asukas, 2005 euroina (PPP) 28 800 26 600 29 900 36 000 27 700 24 800 Prosenttia BKT:n reaalikasvu 1995-2005 23,1 40,8 52,6 32,2 31,0 22,5 Työttömyys, 2005 4,8 8,4 2,6 4,6 7,8 8,6 Inflaatio, 2003-2005 1,8 0,8 4,0 1,5 0,5 2,2 Korko, 2005 3,4 3,4 9,0 3,8 3,4 3,4 Prosenttia BKT:sta Ulkomaankaupan ylijäämä 2005 3,2 2,7-16,5 16,8 6,1-0,2 Saatavat ulkomailta (netto) 1.1.2006 2,3-13,0-81,0 38,0-19,0.. Valtiontalouden ylijäämä 2005 4,9 2,6 3,2 15,8 2,9-2,4 Valtionvelka 1.1.2006 35,8 41,1 27,0 47,2 49,8 70,8 Euro (PPP): BKT:n muuntamisessa euroiksi on käytetty ostovoimapariteettia (PPP). kuuluu ainoana Pohjoismaana EURO-12-alueeseen, joka koostuu euroa valuuttana käyttävästä 12 maasta. 24

Nordisk statistisk årsbok / Nordic Statistical Yearbook 2006 on Suomessa tilattavissa seuraavista myyntipisteistä: Akateeminen Kirjakauppa PL 128 (Keskuskatu 1), 00101 HELSINKI Puh. (09) 12141 Sähköposti: akatilaus@akateeminen.com www.akateeminen.com Tilastokeskus Myyntipalvelu PL 3 B 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 1734 2011 Faksi (09) 1734 2747 Sähköposti: myynti@tilastokeskus.fi

Pohjola numeroina 2006 Tästä vihkosesta löydät joitakin kiinnostavia perustietoja mm. sosiaalisista, taloudellisista ja kulttuurillisista olosuhteista eri Pohjoismaissa. Tiedot on koottu Nordic Statistical Yearbook 2006:stä. www.norden.org ANP 2006:759 ISSN 1601-622X