VERKKOPALVE- LUJEN KÄYTÖN JA KÄYTTÄJIEN MUUTOS Tulevaisuudessa ihmiset tulevat viettämään yhä suuremman osuuden ajastaan digitaalisissa ympäristöissä. Tasa-arvon näkökulmasta onkin entistä merkityksellisempää, että yhteiskunnan väestörakenteelliset erot otetaan entistä tarkemmin huomioon verkkopalveluita suunniteltaessa.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on muuttanut ratkaisevasti tapoja, joilla ihmiset ovat tekemisissä keskenään ja asioivat ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kansalaisten näkökulmasta digitalisaatio ja sen mukana tuomat teknologiset innovaatiot kuten internet, matkapuhelimet ja sosiaalinen media ovat muun muassa poistaneet aikaan, tilaan, tiedonsaantiin sekä osallistumiseen liittyviä rajoitteita. Samoin digitalisaatio on muun muassa muuttanut liiketoimintamalleja eri teollisuuden ja palveluiden toimialoilla sekä vaikuttanut ratkaisevasti esimerkiksi yhteisöllisyyden ja kansalaisdemokratian muotojen laajentumiseen. Yleisesti digitalisaatiolla viitataankin siihen, miten teknologisen kehityksen myötä digitaalitekniikka tulee yhä suuremmissa määrin osaksi arkielämän ja yhteiskunnan eri toimintoja (esim. Alasoini 2015, 16). Yhteiskuntaa, liiketoimintaa sekä ihmisten arkielämää muokkaavat kehityskulut tulevat oletettavasti korostumaan entisestään yhä kiihtyvän teknologisen kehityksen vaikutuksesta. Muun muassa erilaiset palvelusovellukset tulevat moninaistumaan samalla, kun niistä tulee entistä älykkäämpiä, datalähtöisempiä sekä toisten laitteiden kanssa keskustelevia. Samoin lisätyn todellisuuden sekä virtuaalitodellisuuden kehityksen luomat uudet mahdollisuudet tulevat odotettavasti muuttamaan verkkopalveluita merkittävällä tavalla. Digitaalinen teknologia tulee jatkossa olemaan entistä merkityksellisemmässä asemassa yhteiskunnan, liiketoiminnan sekä arkielämän erilaisissa toiminnoissa. Viimeaikaiset kehityslinjat osoittavat myös sen, että monet sosiaaliset rakenteet heijastuvat edelleen uuden teknologian käytön omaksumiseen. Vaikka uudet sähköisten palvelujen muodot, kuten esimerkiksi uusien vertaispalvelujen hyödyntäminen, tulevat yleistymään entisestään, yleistyminen etenee epätasaisesti eri väestöryhmien välillä. Tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa ja tietoverkkojen käyttäjiä tarkasteltaessa sekä eri palvelumuotojen kehittämisessä tuleekin huomioida verkkopalvelujen käytön väestöryhmittäiset erot ja erityisesti se, millaisia uusia haasteita kehityslinjat aiheuttavat tasa-arvon kysymyksissä. Käymme artikkelissa läpi verkkopalveluita muovaavia trendejä ja muutoksia erilaisiin tilastoihin ja tutkimuksiin perustuen. Hyödynnämme muun muassa Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttötilastoja sekä OECD:n teettämiä tutkimuksia. Tilastojen perusteella esitämme muutamia tulkintoja sellaisista verkkopalveluita ja niiden olemusta muokkaavista
Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos yhteiskunnallisista kehityskuluista, jotka tulevat lähitulevaisuudessa luultavasti vielä voimistumaan. VERKKOPALVELUJA KÄYTETÄÄN YHÄ MONIKANAVAISEMMIN Viimeaikaisia verkkopalveluja koskettavia trendejä tarkastelemalla voidaan arvioida joltain osin tulevaisuuden palvelujen olemusta. Yhtenä voimakkaimmista tämänhetkisistä kehityssuunnista on verkkopalvelujen siirtyminen selaimista sovelluksiin ja verkkopalvelujen käytön monikanavaistuminen. Monikanavaisuuden ja palvelusovelluksien voimakas lisääntyminen on ollut vahvasti yhteydessä älypuhelimien ja langattomien tietoliikenneyhteyksien nopeaan kehittymiseen sekä yleistymiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuviosta 1 on nähtävissä, miten internetin käyttö on siirtynyt nopeasti kannettaviin laitteisiin kuluvan vuosikymmenen aikana Suomessa. Kuviossa on esitetty prosenttiosuudet väestöstä, jotka ovat käyttäneet langattomia verkkoyhteyksiä kodin ja työpaikan ulkopuolella matkapuhelimen, kannettavan tietokoneen sekä tablettitietokoneen avulla. Internetin käyttö onkin siirtynyt voimakkaasti matkapuhelimiin, mikä näkyy erityisesti nuorempien ikäluokkien kohdalla (SVT 2016). Samoin tablettitietokoneiden käyttö kodin ja työpaikan ulkopuolella on kasvanut kannetta- Kuvio 1. Osuus internetiä käyttäneistä sekä langatonta internetiä työpaikan ja kodin ulkopuolella matkapuhelimella, kannettavalla tietokoneella ja tablettitietokoneella käyttäneistä suomalaisista (%). (SVT 2016) 100% 90% On käyttänyt internetiä 80% 70% 60% On käyttänyt langatonta internetiä matkapuhelimella 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 On käyttänyt langatonta internetiä kannettavalla tietokoneella On käyttänyt langatonta internetiätablettitietokoneella
vien tietokoneiden käytön kustannuksella. Älypuhelimien, tablettien ja muun muassa älytelevisioiden myötä verkkopalveluiden käytöstä on tullut ja on edelleen tulossa entistä monikanavaisempaa. VERKKOPALVELUT SIIRTYVÄT ERILLISIIN SOVELLUKSIIN Matkapuhelimien yleistymisen myötä tavat käyttää internetiä ja sen tarjoamia verkkopalveluja ovat muuttuneet voimakkaasti. Nykyaikana yhä suurempi osuus verkkopalvelujen tarjoajista on kehittänyt perinteisten verkkoselaimessa toimivien palvelujen rinnalle oman palvelusovelluksensa. Arvioiden mukaan matkapuhelimella internetissä käytettävästä ajasta noin 90 prosenttia kuluukin maailmanlaajuisesti nykypäivänä erilaisten sovelluksien parissa, ja puolestaan vain noin 10 prosenttia ajasta käytetään enää perinteisissä verkkoselaimissa (Flurry Analytics 2015). Matkapuhelimiin ja muihin laitteisiin suunnitellut sovellukset ovatkin kasvaneet erittäin voimakkaasti kuluvan vuosikymmenen aikana. Tämä näkyy myös dataliikennemäärien ja liiketoiminnan kasvuna. Esimerkiksi vuonna 2017 erilaisia mobiilisovelluksia tullaan arvioiden mukaan lataamaan ja asentamaan maailmanlaajuisesti lähes 270 miljardia kertaa (Statista 2016a). Matkapuhelinsovelluksien latauskertojen tuottama liikevaihto onkin yli seitsenkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana. Eri konsulttiyritysten ja yksityisten tutkimuslaitosten arvioiden mukaan matkapuhelinsovelluksien tuottama vuosittainen liikevaihto tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä lähes 190 miljardin dollarin maailmanlaajuisiksi markkinoiksi (Statista 2016b). Verkkopalvelujen muuttuminen sovelluksiksi ilmentää osaltaan myös uudenlaisten verkkoliiketoimintamallien muotoutumista. Jatkuvasti lisääntyvässä kilpailussa palveluntarjoajien on kannattavaa sitoa verkkopalvelujen käyttäjät palvelusovelluksien avulla omien sisältöjen pariin. Verrattuna perinteisiin verkkopalveluihin sovellukset ovat esimerkiksi parantaneet palvelujen käytettävyyttä. Samoin laitteisiin asennettavien mobiilisovelluksien käytön kynnys on pienempi, koska sovelluksen ikoni näkyy puhelimen ruudulla ja palveluntarjoajaa ei tarvitse lähteä etsimään verkkoselaimen avulla. Käyttäjien palvelukokemuksen ja vaivattoman käytön lisäksi mobiilisovellukset tarjoavat palveluntarjoajille verrattomia etuja suhteessa perinteisiin verkkopalveluihin. Muun muassa käyttäjädatan kerääminen ja hallinnoiminen on palveluntarjoajan kannalta vaivattomampaa palvelusovelluksien
Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos avulla. Mobiilisovelluksien kautta palveluntarjoajat pystyvät muun muassa hyödyntämään kattavammin käyttäjien laitteiden antureita, sijaintitietoja ja käyttäjän salliessa jopa puhelimen yhteystietoja. Samoin sovelluksien sisäiset osto-ominaisuudet madaltavat lisäostojen kynnystä, kun asiakkaan ei tarvitse syöttää luottokorttitietojaan tai kaivaa avainlukulistoja jokaisen oston yhteydessä. PALVELUNTARJOAJIEN LIIKETOIMINTAMALLIT JA ASIAKKAIDEN ROOLIT MUUTTUVAT Kuluvan vuosikymmenen aikana uusien ja menestyksekkäiden verkkopalvelujen sekä palvelusovelluksien yhteydessä on alettu puhua niin sanotusta alusta- ja vertaistaloudesta. Alustataloudessa yritysten palvelujen voidaan nähdä tarjoavan alustan (platform), jonka kautta yksityishenkilöt tai yritykset voivat muun muassa tarjota ja ostaa erilaisia hyödykkeitä. Vertais- tai jakamistaloudessa huomio kiinnitetään erityisesti kuluttajan muuttuneeseen ja entistä aktiivisempaan rooliin yritysten arvontuotannossa. Vertaistaloudessa kuluttajat tuottavat palveluita toisilleen tai tarjoavat toisilleen hyödykkeitä korvausta vastaan usein ulkopuolisen tahon tarjoamalla alustalla. Ennustettavaa onkin, että alusta- ja vertaistalouden muodot tulevat muuttamaan perinteisiä palveluita entisestään liiketoimintamallien yleistyessä yhä uusille palvelusektoreille. Uudet alusta- ja vertaistalouden muodot kytkeytyvät voimakkaasti kuluttajan roolin muutoksia tarkasteleviin teoreettisiin keskusteluihin. Digitalisaatio, alustat sekä kulutuskulttuurin muutos ovatkin laajentaneet kuluttajan roolia tuotteiden arvoketjussa osallistamalla kuluttajat myös itse arvontuotantoon (Ritzer & Jurgensson 2010; Tapscott & Williams 2008; Lehdonvirta 2009, 55 56; 2012, 18). Kuluttajan roolin sekoittumista ja laajentumista on kuvattu muun muassa prosumerismin käsitteen avulla. Prosumerismin eli tuottaja-kuluttajuuden näkökulmasta asiakkaat nähdään samanaikaisesti sekä kuluttajan että tuottajan rooleissa, mikä on nähtävissä yksityisten kansalaisten näkökulmasta erityisesti sosiaalisessa mediassa (Ritzer & Jurgenson 2010, 14). Monissa nykyisissä sosiaalisen internetin verkkopalveluissa kuluttajien rooli muun muassa sisällöntuotannossa on koko liiketoiminnan keskiössä. Kuluttajien osallistuminen on mullistanut nykyaikaisen liiketoiminnan, sillä kuluttajien tultua mukaan arvontuotantoon yritykset ovat pystyneet mi-
nimoimaan omia tuotanto-, markkinointi- ja henkilöstökustannuksiaan sekä muita kulujaan (Seppänen & Väliverronen 2012, 162 164) ja kehittämään täysin uudenlaisia liiketoiminnan ja verkkopalvelujen muotoja. Prosumerismin kuvaama kuluttajan roolin muutos ilmenee olennaisesti uusissa alusta- ja vertaistalouteen perustuvissa verkkopalveluissa. Esimerkiksi ehkä tunnetuimmat vertaistalouden uudet edelläkävijät, Über ja Airbnb, toimivat eräänlaisina välittäjinä palveluja ostavien ja niitä tarjoavien kuluttajien välillä, kun itse kyydin, majoituksen tai muun konkreettiset palvelun tarjoaa kuluttaja. Samoin Facebook voidaan nähdä prosumerismia, vertaistaloutta sekä alustataloutta taitavasti yhdistävänä esimerkkinä: Facebookia voidaan pitää yhtenä maailman suurimmista media-alan toimijoista, vaikka sen työntekijät eivät tuota juuri mitään mediasisältöä, vaan sisällöstä ja sen levittämisestä vastaavat palvelun käyttäjät. Onkin ennustettavaa, että kuluttajien ja asiakkaiden rooli tulee muuttumaan sekä palvelujen että palvelujen arvon tuotannossa entistä aktiivisemmaksi yhä useammissa tulevaisuuden verkkopalvelussa. Alusta- ja vertaistalouteen perustuva liiketoiminta on yleistynyt myös Suomessa. Muun muassa ensimmäiset Über-kuljettajat aloittivat kyytien tarjoamisen Suomessa vuoden 2014 lopulla. Kuviossa 3 on esitetty, miten eri-ikäiset suomalaiset ovat käyttäneet yksityismajoitusta tarjoavia sekä vertaistalouteen perustuvia kyydinvälityspalveluja vuonna 2016. Kuvio 2. Yksityismajoitusta tarjoavien sekä vertaistalouteen perustuvia kyydinvälityspalvelujen käyttö viimeisen 3 kuukauden aikana ikäryhmittäin Suomessa vuonna 2016. (SVT 2016) Internetin kyydinvälityspalvelujen ja kimppakyytien käyttäminen Yritysmajoituksen vuokraaminen internetistä 20% 15% 10% 5% 0% 16-24v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65-74v 16-24v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65-74v 20% 15% 10% 5% 0%
Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos Kaiken kaikkiaan noin 12 prosenttia kaikista suomalaisista oli käyttänyt yksityismajoitusta välittäviä verkkopalveluita viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaava osuus kyydinvälityspalveluita tai kimppakyytejä välittäviä verkkopalveluita käyttävistä suomalaisista oli noin neljä prosenttia (SVT 2016). Ikäryhmien välillä on huomattavia eroja. Kyydinvälitystä tai kimppakyytejä välittävät vertaispalvelut olivat kaikkein suosituimpia 25 34-vuotiaiden ikäryhmässä ja yksityismajoitusta tarjoavat vertaispalvelut puolestaan kaikkein suosituimpia 35 44-vuotiaiden keskuudessa. Vanhemmat ikäryhmät käyttivät puolestaan huomattavasti vähemmän kumpaakin vertaispalvelun tyyppiä (SVT 2016). Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että iän lisäksi myös muut perinteiset taustatekijät, kuten koulutus, asuinpaikka ja tulot vaikuttavat jakamistalouden palvelujen käyttöön (esim. Räsänen & Koiranen 2016). VERKKOPALVELUT MUUTTUVAT ÄLYKKÄÄMMIKSI, VISUAALISEMMIKSI JA TODENTUNTUISEMMIKSI Tulevaisuuden verkkopalvelujen kehityksessä data tulee korostumaan entisestään. Muun muassa palvelujen käyttäjiltä kerättävä data tulee mahdollistamaan entistä älykkäämpien verkkopalvelujen kehittämisen. Erilaisten aineistojen avulla kyetään muun muassa yksilöimään ja tehostamaan palveluja entisestään. Myös voimakkaasti kehittyvä esineiden internet (Internet of Things) tulee muokkaamaan tulevaisuuden verkkopalveluita, kun palveluita voidaan käyttää yhtäaikaisesti useiden toistensa kanssa keskustelevien laitteiden avulla. Samoin tulevaisuuden sovellukset tulevat perustumaan yhä enemmän koneälyyn. Verkkopalveluita muovaavat big dataan ja esineiden internetiin liittyvät kehityskulut on nähtävissä muun muassa tarkastelemalla vuosittaisia patenttihakemuksia. OECD:n julkaiseman tutkimuksen mukaan esineiden internetiin kytkeytyvä M2M-teknologia (machine-to-machine) sekä datalouhintaan liittyvien patenttihakemusten vuosittaiset määrät ovat maailmanlaajuisesti moninkertaistuneet kuluvan vuosikymmenen aikana (OECD 2014). Kyseiset teknologiat tulevatkin kehittymään nopeasti ja edelleen vaikuttamaan radikaalisti tulevaisuuden verkkopalveluihin. Myös kehittyvä virtuaalitodellisuus tulee muokkaamaan tulevaisuuden verkkopalveluja monilta osin. Lisättyyn todellisuuteen tai virtuaalitodelli-
suuteen liittyvien palveluiden liikevaihdon arvioidaan kasvavan yli 160 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä (IDC 2016). Lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden yleistymisen myötä muun muassa palveluiden tilallisuuteen ja ajallisuuteen liittyvät rajoitteet joita digitalisaatio on jo voimakkaasti murtanut tulevat madaltumaan entisestään. Lisätyn todellisuuden luomien mahdollisuuksien avulla muun muassa asiakaspalvelukokemukset tulevat muuttumaan yhä enemmän todellisten asiakaskohtaamisten tuntuisiksi. Esimerkiksi verkkokaupoissa kuluttaminen tulee helpottumaan, kun asiakkaat kykenevät sovittamaan vaatteita virtuaalisesti. Samoin esimerkiksi asiakaspalvelutapaamiset tai muun muassa jotkin sosiaali- ja terveysalan palvelut voidaan simuloida kasvokkaisten tapaamisten kaltaisiksi, joissa asiakas ja asiantuntija voivat keskustella luontevasti. Verkkopalvelujen käyttäjät ovat keskenään erilaisia myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa verkkopalveluista tulee yhä enemmän automatisoituja, älykkäämpiä ja ne keskustelevat esteettä muiden laitteiden kanssa. Samalla virtuaalitodellisuus sekä lisätty todellisuus muokkaavat verkkopalveluista entistä todentuntuisempia. Tästä syystä sosiaaliset tekijät saattavat muovata yhä enemmän käyttömotiiveita ja internetin käyttö alkaa muistuttaa yhä läheisemmin muuta ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kehityksen myötä ihmiset kenties piilottavat yhä harvemmin verkossa oman identiteettinsä ja verkkoyhteisöt toimivat yhä merkittävimpinä jatkumoina reaalimaailman kontakteille ja päinvastoin. Digitaalisen yhteiskunnan merkityksen kasvusta johtuen on syytä korostaa, että tulevaisuuden verkkopalveluja muokkaaviin kehityskulkuihin liittyy olennaisesti huomioonotettavia epäkohtia. Esimerkiksi verkkovihan kasvu eri ilmenemismuodoissaan on yksi yleisimmistä tietoverkkoihin liitetyistä uhkakuvista jo nyt (Keipi ym. 2017). Tulevaisuudessa monet muutkin epäkohdat tulevat olemaan yhä näkyvämpiä. Kun teknologia uppoutuu yhä voimakkaammin yhteiskuntaan, tietotekniikan käytöstä tulee entistä keskeisempää kansalaisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Tulevaisuudessa teknologian käyttö saattaakin määrittää nykyistä selkeämmin yksilön asemaa sekä mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Onkin odotettavaa, että teknologian kehittymisen mukana tuomat edistysaskeleet eivät kosketa jatkossakaan kaikkia samalla tavalla, vaan sähköisten palvelujen käytössä tulee edelleen ilmenemään suuria eroja eri väestöryh-
Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos mien välillä (ks. Räsänen & Koiranen 2016). Aiemman tutkimuksen mukaan etenkin nuoremmat ikäpolvet, korkeasti koulutetut, kaupunkilaiset ja korkeatuloiset ovat nopeimmin länsimaissa omaksuneet uusien digitaalisten palveluiden hyödyntämisen, kun jotkin ryhmät ovat jääneet kokonaan uusien palvelujen tarjonnan ulkopuolelle (esim. van Dijk 2005; Hargittai 2010). Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että digitalisaation aiheuttamista muutoksista ovat hyötyneet sellaiset toimijat, joilta löytyy tietotaitoa toimia ja viestiä alati muuttuvassa mediaympäristöissä (van Dijk & van Deursen 2014; Schradie 2011). Vaikka digitaalisen eriarvoisuuden on nähty ajan kuluessa kaventuvan, väestöryhmien väliset erot eivät kuitenkaan lopullisesti kuroudu umpeen. Vaikka esimerkiksi verkkopankit ja sähköisten viestintäkeinojen käyttö alkavat olla suhteellisen yleisiä jo vanhimpienkin ikäluokkien keskuudessa (Koiranen ym. 2016), kuilut ilmenevät yhä uudelleen uusien teknologioiden käytössä ja niiden käytön omaksumisessa (van Deusen & van Dijk 2014). Uuden teknologian uppoutuessa yhä voimakkaammin yhteiskunnan eri toimintoihin muun muassa demografinen ja sosioekonominen asema saattaa vaikuttaa aiempaa selkeämmin yksilön yhteiskunnalliseen asemaan. Tulevaisuudessa niin sanotut digitaaliset kuilut saattavat myös muodostua yhä useammin jonkin muun kuin yleisen käytön ympärille. Esimerkiksi jo nykypäivänä vakiintuneiden verkkopalveluiden käytön määrässä ei ole välttämättä eroa sosioekonomisten ryhmien välillä, mutta käyttötavat sekä käytön tarkoitukset saattavat puolestaan erota voimakkaasti (van Deursen & van Dijk 2014; Koiranen ym. 2016). Digitaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta onkin tärkeää, että yhteiskunnan väestörakenteelliset erot otetaan entistä tarkemmin huomioon tulevaisuuden verkkopalveluita suunniteltaessa. Huomionarvoista on myös se, miten suhde verkkopalvelujen keräämään ja käyttämään dataan tulee luultavasti muuttumaan lähitulevaisuudessa. Kuluttaja- ja käyttäjädatasta on muodostunut palveluntarjoajille uusi arvokas infrastruktuuri tai resurssi, jota on kutsuttu jopa uudeksi öljyksi. Datalähtöisen liiketoiminnan voidaankin nähdä olevan myös voimakas tulevaisuuden verkkopalveluiden takana vaikuttava ajuri, minkä johdosta luultavasti myös kuluttajien ja käyttäjien suhde dataan tulee muuttumaan. Kun kasvava osuus yritysten liikevaihdosta perustuu dataan, tietoisuus datan arvosta leviää myös kuluttajien keskuudessa. Datan hyödyntämiseen sekä
datan omistajuuteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan verkkopalveluihin liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon ydinkysymyksiä lähitulevaisuudessa. LÄHTEET: Alasoini, T. (2015). Digitalisaatio muuttaa työtä millaista työelämää uudistavaa innovaatiopolitiikkaa tarvitaan? Työpoliittinen Aikakauskirja, 2 (2015), 26 37. Flurry Analytics (2015). Seven Years Into The Mobile Revolution: Content is King Again. http://flurrymobile.tumblr.com/post/127638842745/ seven-years-into-the-mobile-revolution-content-is Hargittai, E. (2010). Digital na(t)ives? Variation in internet skills and uses among members of the net generation. Sociological inquiry, 80(1), 92 113. International Data Corporation (IDC) (2016). Worldwide Revenues for Augmented and Virtual Reality Forecast to Reach $162 Billion in 2020. https:// www.idc.com/getdoc.jsp?containerid=prus41676216 Keipi, Teo & Näsi, Matti & Oksanen, Atte & Räsänen, Pekka (2017). Online Hate and Harmful Content: Cross-National Perspectives. Routledge, Abigdon. Koiranen, Ilkka & Räsänen, Pekka & Södergård, Caj (2016). Mitä digitalisaatio on tarkoittanut kansalaisen näkökulmasta? Talous & Yhteiskunta 3/2016. Lehdonvirta, V. (2009). Virtual Consumption. Turku School of Economics, Sarja A11:2009. OECD (2014). Measuring the Digital Economy: A New Perspective, OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/9789264221796-en Ritzer, G. & Jurgenson, N. (2010). Production, Consumption, Prosumption: The nature of capitalism in the age of the digital prosumer. Journal of Consumer Culture 10(13), 13 36. Räsänen, P. & Koiranen, I. (2016). Changing Patterns of ICT Use in Finland The Senior Citizens Perspective. Teoksessa Zhou, J. & Salvendy, G. (toim.): Human Aspects of IT for the Aged Population. Design for Aging. Springer International Publishing: Switzerland. Schradie, J. (2011). The digital production gap: The digital divide and Web 2.0 collide. Poetics, 39(2), 145 168.
Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos Seppänen, J. & Väliverronen, E. (2012) Mediayhteiskunta. Vastapaino, Tampere. Statista (2016a). Number of mobile app downloads worldwide from 2009 to 2017. https://www.statista.com/statistics/266488/forecast-of-mobile-appdownloads/ Statista (2016b). Worldwide mobile app revenues in 2015, 2016 and 2020. https://www.statista.com/statistics/269025/worldwide-mobile-app-revenue-forecast/ Suomen virallinen tilasto (SVT). Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.1.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/tau.html Tapscott, D. & Williams, A.D. (2008). Wikinomics: how mass collaboration changes everything. Penguin Books, New York. van Dijk, J. A. (2005). The Deepening Divide, Sage Publications, London. van Dijk, J. A., & van Deursen, A. J. (2014). Digital skills: unlocking the information society. Palgrave Macmillan.
Tiiviisti Sosiaaliset rakenteet heijastuvat edelleen uuden teknologian käytön omaksumiseen. Vaikka uudet sähköisten palvelujen muodot, kuten esimerkiksi uusien vertaispalvelujen hyödyntäminen, tulevat yleistymään entisestään, yleistyminen etenee epätasaisesti eri väestöryhmien välillä. Tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa ja tietoverkkojen käyttäjiä tarkasteltaessa sekä eri palvelumuotojen kehittämisessä tuleekin huomioida verkkopalvelujen käytön väestöryhmittäiset erot ja erityisesti se, millaisia uusia haasteita kehityslinjat aiheuttavat tasa-arvon kysymyksissä.
Verkkopalvelujen käytön ja käyttäjien muutos Kun teknologia uppoutuu yhä voimakkaammin yhteiskuntaan, sen käytöstä tulee keskeistä kansalaisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Ihmiset kun eivät ole keskenään tasavertaisissa asemissa tulevaisuuden yhteiskunnassakaan. Digitalisaation aiheuttamista muutoksista ovat hyötyneet sellaiset toimijat, joilta löytyy tietotaitoa toimia ja viestiä alati muuttuvassa mediaympäristöissä. Digitaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta onkin tärkeää, että yhteiskunnan väestörakenteelliset erot otetaan entistä tarkemmin huomioon tulevaisuuden verkkopalveluita suunniteltaessa.