Sähköasennusten suojaus osa1

Samankaltaiset tiedostot
Sähköasennusten suojaus osa1

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS

Sähkölaitteistojen tarkastukset

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Pienjännitejakeluverkko

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Rakennusten sähköasennukset

Maadoittaminen ja suojajohtimet

Sähköasennukset T613103

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Erityistilojen sähköasennuksia SFS ja

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset

Johtimien kuormitettavuus

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

D Käsikirja rakennusten sähköasennuksista

Sähköasennusten perusteet

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Johtimien kuormitettavuus

OAMK:n opinto-oppaassa

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä

BL10A3000 Sähköturvallisuus

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

BL10A3000 Sähköturvallisuus

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU

SÄHKÖTAULUKOITA. Johtojen kuormitettavuus 2. Oikosulkuvirrat 7. Kaapelien ominaisarvoja..9

SFS 6000 MUUTOKSET 2012! TIIVISTETTYÄ PERUSTIETOA MUUTOKSISTA

Turvatekniikan keskus 3.2/ (9)

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Teemu Koivisto TESTIPENKIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen Ihmiskehon impedanssi

Radioamatöörikurssi 2013

Uusi SFS 6000 maadoitukset ja häiriösuojaukset

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ

Asennukset erilaissa tiloissa

Asentajasarja: Sähköasennusopas

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

Piharasiakotelot satmatic_piharasiakotelot_kansi.indd :40:47

Sähköliittymä. Tapio Kallasjoki Tapio Kallasjoki 2017

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry

Standardit työmaakeskuksen suunnittelussa

Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Jakokeskukset ja kaaviopiirustukset

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima

Johdon mitoitus. Pekka Rantala

SFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta

Valtioneuvoston asetus

Varmennettu sähkönjakelu ja suojaukset

Tero Vuorela TEOLLISUUSNOSTURIN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUKSEN SÄHKÖISET MITTAUKSET

SFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

KIINTEISTÖN SÄHKÖVERKON LASKENTA JA RAPORTOINTI MAGICADILLÄ

Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03!

Maadoitusjärjestelmien vertailu rakennusten pienjännitejakelussa

Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

TORNIONLAAKSON SÄHKÖ OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Muuntajat ja sähköturvallisuus

KESKUSSANEERAUKSEN SUUNNITTELU

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

Työskentely jännitteettömänä

KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN SOVELTAMISESTA

Turvatekniikan keskus 2.1/ (9)

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje

Uudet peruskeskukset. Suunnittelemme asiat kestämään. ensto.fi. Olemme päivittäneet Esteri- ja Waltteriperuskeskuksemme

Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3

Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

ASENNUSOHJE. Tehovahti Effekt 103RX

Small craft - Electric Propulsion Systems

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA

VOHEK - Pistorasiakeskusjärjestelmä VHX

Transkriptio:

Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013

SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE -SUOJAUS ALIJÄNNITE- SUOJAUS Perussuojaus Palosuojaus Ylikuormitussuojaus Vikasuojaus Suojaus palovammoilta Oikosulkusuojaus Suojaus ylikuumenemiselta

SUOJAUS SÄHKÖISKULTA PERUSSUOJAUS VIKASUOJAUS Suojaus kaikelta koskettamiselta -eristäminen -kotelointi Suojaus tahattomalta koskettamiselta -esteet -sijoitus kosketusetäisyyden ulkopuolelle Lisäsuojaus - vikavirtasuojakytkin - lisäpotentiaalintasaus Syötön automaattinen poiskytkentä Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Sähköinen erotus Pienoisjännite SELV tai PELV

Suojaus kaikelta koskettamiselta Yleisissä tiloissa olevien sähkölaitteiden vaaralliset jännitteiset osat on suojattava koskettamiselta joko eristämällä tai koteloimalla Eriste on voitava poistaa vain rikkomalla Pienin sallittu kotelointiluokka on IP2X Jos on tarpeen avata kotelo Käytetään avainta tai työkalua Kotelo voidaan avata vasta, syöttö on poistettu Kotelon kannen takana on vähintään IP2X välisuojus

Kotelointiluokat IP-luokka kertoo laitteen koteloinnin hyvyyden. Ensimmäinen numero kertoo suojauksen vieraita esineitä ja pölyä vastaan. Toinen numero kertoo suojauksen kosteutta vastaan. Kotelointiluokat määritetään akreditoiduissa tarkastuslaitoksissa Suomessa esim. SGS- Fimkossa.

Suojaus tahattomalta koskettamiselta Sähkötiloissa, joihin on pääsy vain sähköalan ammattihenkilöillä tai heidän opastamillaan henkilöillä voidaan käyttää perussuojauksessa esteitä ja sijoitusta kosketusetäisyyden ulkopuolelle. Huom. toimistojen, koulujen ja vastaavien rakennusten jakokeskustilat eivät ole tässä mielessä sähkötiloja, vaikka ne ovatkin lukittuja.

TN-C-S-järjestelmä T = yksi piste yhdistetty suoraan maahan (järjestelmän tähtipiste) N = jännitteelle alttiit osat yhdistetty maadoitettuun pisteeseen C = yhdistetty nolla- ja suojamaadoitus (PEN-johdin) S = nolla- ja suojamaadoitus erillisiä (N- ja PE-johdin)

Tyypillinen pienjännitejakelu Suomessa

Rivitalon nousujohtokaavio -Liittymisjohto TN-C -Rakennus TN-S

OK-talon mittauskeskuksen pääkaviosta näkyy mm. TN-Cjärjestelmän liittymisjohto sekä PE- ja N-kiskojen yhdistys

SYÖTÖN AUTOMAATTINEN POISKYTKENTÄ Vikavirtapiirin muodostuminen

Vaarallisen kosketusjännitteen muodostuminen Johtava yhteys maahan

Syötön automaattinen poiskytkentä Suojausluokka I Vikasuojauksessa vian sattuessa vikavirta on kytkettävä pois nopeasti. Suojalaitteet toimivat sitä luotettavammin ja nopeammin, mitä suurempi vikavirta on. Vikavirran suuruus riippuu vikavirtapiirin impedanssista mitä pienempi impedanssi sitä suurempi virta. Vikavirtapiirin impedanssi muodostuu vikaimpedanssista, piirissä olevien johtojen impedansseista ja syöttävän verkon impedanssista. Vikasuojaus toteutuu, kun vikavirta ylittää suojalaitteen toimintarajavirran vaaditulla poiskytkentäajalla.

Poiskytkentäajat pienjänniteverkossa (TN-järjestelmä, vaihejännite 230 V) Korkeintaan 32 A suojalaitteella suojattujen ryhmäjohtojen suurin sallittu poiskytkentäaika on 0,4 s. Pääjohdoilla ja niillä johdoilla, joita edellinen kohta ei koske, suurin sallittu poiskytkentäaika on 5 s. Lisäsuojana pitää vaihtosähköjärjestelmissä käyttää enintään 30 ma vikavirtasuojaa suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta

Tyypillinen vikavirtapiiri

Syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkastaminen laskemalla Lasketaan oikosulkuvirtapiirin impedanssit syöttävän verkon impedanssi saadaan jakeluverkkoyhtiön ilmoittamasta oikosulkuvirrasta liittymispisteessä kiinteistössä olevien johtojen impedanssit lasketaan, kun tiedetään johdinmateriaali, johtimien poikkipintaalat ja pituudet kokonaisimpedanssi saadaan impedanssien summana Lasketaan oikosulkuvirta Tarkistetaan, että suojalaite toimii riittävän nopeasti lasketulla virralla

Oikosulkuvirran laskeminen I = k c U Z 3 = c U Z v I k = vikavirtapiirin oikosulkuvirta U = pääjännite (400 V). U v = vaihejännite (230 V) Z = vikavirtapiirin impedanssi c = 0,95 (kerroin, joka ottaa huomioon jännitteen aleneman liittimissä, sulakkeissa, yms)

Johdon ominaisuuksien selvittäminen tyyppimerkinnän perusteella Johdinlaji Jos tyyppimerkinnän ensimmäinen kirjain on A, johdinlaji on alumiini ja muussa tapauksessa kupari Poikkipinta-ala Poikkipinta-ala näkyy suoraan neliömillimetreinä tyyppimerkinnästä. Äärijohtimen poikkipinta-ala määrää kuormitettavuuden. Suojajohtimen poikkipinta-ala voi poiketa äärijohtimesta. Tämä on huomattava syötön automaattista poiskytkentää laskettaessa. Monijohdinkaapeli vai erilliset johtimet? Jos merkintä alkaa suoraan kirjaintunnuksella kyseessä on monijohdinkaapeli. Jos tunnus alkaa numerolla (=johtimien lukumäärä), kyseessä ovat joko yksijohdinkaapelit tai erilliset peruseristetyt johtimet.

KAAPELEIDEN OMINAISIMPEDANSSEJA

Sulakkeen virta-aika-ominaiskäyrä Sulake toimii, kun virta ylittää toimintakäyrän Kun virta kasvaa, sulakkeen toimintaaika lyhenee Käyrän yläosalla sulake toimii ylikuormitussuojana ja alaosalla oikosulkusuojana

SULAKKEIDEN TOIMINTAVIRTOJA

Johdonsuojakatkaisijan virta-aikaominaiskäyrä Johdonsuojakatkaisija toimii, kun virta ylittää ominaiskäyrän Syötön automaattisessa poiskytkennässä on saatava aikaan pikalaukaisu

JOHDONSUOJAKATKAISIJOIDEN TOIMINTAVIRTOJA

Lisäsuojaus vikavirtasuojakytkimellä

Syötön automaattisen poiskytkennän tarkistaminen käytännössä Sähkösuunnittelija tarkistaa laskemalla syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan. Jos urakoitsija toteuttaa asennuksen suunnitelmien mukaisesti ja johtopituudet ja laskelmat ovat tiedossa, ei syötön automaattista poiskytkentää tarvitse välttämättä mitata. Urakoitsija mittaa kuitenkin liittymispisteen oikosulkuvirran, jotta voidaan varmistua, että laskelman lähtötiedot ovat oikein. Jos laskelmia ei ole, urakoitsija mittaa käyttöönottotarkastuksessa pisimpien ryhmäjohtojen loppupäistä oikosulkuvirrat kaikilla käytetyillä johdinpoikkipinnoilla ja lajeilla sekä eri suojalaitetyypeillä. Lisäksi urakoitsija tarkistaa käyttöönottotarkastuksessa suojajohdipiirin jatkuvuuden mittaamalla, jolloin voidaan olla varmoja siitä, että suojaus toimii koko asennuksessa. Urakoitsija testaa myös vikavirtasuojat mittaamalla niiden laukaisuvirran nousevalla virralla sekä laukaisuajan.

D1-1012 taulukkoja automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkistamiseen

D1-1012 taulukkoja automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkistamiseen