1 HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUJEN TOIMIALAN 1 luku Toimintasäännön sisältö Lappeenrannan kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Hallintosäännössä määritellään lautakuntien tehtävät ja toimivalta sekä määrätään viranhaltijoiden toimivallasta. Hallintosäännön 7 luvun 8 :ssä määrätään, että toimielin voi siirtää sille hallintosäännön 7 luvun 1-7 :ssä määrättyä toimivaltaa edelleen alaiselleen viranomaiselle, ellei laista muuta johdu. Toimintaelimen vahvistamalla toimintasäännöllä määritellään siinä mainittujen viranhaltijoiden päätösvalta. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaa edelleen. Viranhaltijaorganisaation tehtävänä on toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla kaupungin strategiaa, taloussuunnitelmaa, talousarviota ja muita valtuuston ja lautakuntien päätöksiä sekä järjestää hallintosäännön mukaisia palveluja. Tähän toimintasääntöön on koottu hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan lautakuntien alaisilleen viranhaltijoille siirtämä ratkaisuvalta. Toimialan hallinto ja talouspalveluista vastaa konsernihallinto. Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveys- sekä oppilashuolto- ja opiskelijahuoltopalveluista vastaavat sosiaali- ja terveysviranomaiset. Varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuorisotoimen ja liikuntatoimen vastuualueet tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Päätösvalta henkilöstöasioissa 1 Henkilöstövalinnat Lautakunta valitsee aluejohtajat ja varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja kulttuuritoimen palveluyksiköiden esimiehet. Muut palveluyksiköiden esimiehet valitsee toimialajohtaja vastuualuejohtajan esittelystä. Vastuualuejohtaja valitsee toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen viranhaltijat ja työntekijät ensimmäisen sijoituspaikan palveluyksikön esimiehen esittelystä. Varhaiskasvatuksen vastuualueella esittelijänä toimii kuitenkin aluejohtaja, joka ennen esitystään kuulee ensimmäisen
2 sijoituspaikan palveluyksikön esimiestä. Kaupunginorkesterin vakinaisen taiteellisen henkilöstön valitsemisesta päättää intendentti kapellimestarin esittelystä. Kaupunginteatterin vakinaisen taiteellisen henkilöstön valitsemisesta päättää toiminnanjohtaja teatterinjohtajan esittelystä. Palveluyksikön esimies valitsee muut viranhaltijat ja työntekijät. Vastuualuejohtaja voi tarvittaessa määrittää ohjeet ja valtuudet, joiden mukaan palveluyksikön esimies voi palkata väliaikaista, tilapäistä ja sijaishenkilökuntaa. 2 Henkilöstön sijoittaminen Henkilöstön sijoittamisesta vastuualueen sisällä eri palveluyksiköihin päättää vastuualuejohtaja asianomaisia esimiehiä ja henkilöitä kuultuaan. Lautakunnan valitsemien palveluyksiköiden esimiesten sijoittamisesta eri palveluyksiköihin päättää kuitenkin lautakunta asianomaisia vastuualuejohtajia ja asianomaisia henkilöitä kuultuaan. Toimialajohtaja päättää henkilöstön sijoittamisesta toimialan sisällä vastuualueelta toiselle asianomaisia vastuualueen johtajia kuultuaan. Toimialajohtaja voi muodostaa toimialan eri vastuualueita koskevien yhteisten tehtävien hoitamista tai kehittämistä varten palvelu- tai toimintayksikön, johon hän voi sijoittaa asianomaisia vastuualuejohtajia kuultuaan vastuualueiden henkilöstöä. Toimialajohtaja määrää yksikön toiminnasta vastaavan esimiehen. 3 Virkavapaudet ja työlomat Vastuualuejohtaja, aluejohtaja, palveluyksikön esimies ja toimintayksikön esimies päättävät virka- ja työvapaan myöntämisestä välittömässä alaisuudessaan olevalle viranhaltijalle ja työntekijälle sekä virka- ja työvapaan keskeyttämisestä ja peruuttamisesta. Vastuualuejohtaja päättää kuitenkin vastuualueensa henkilöstön yli kaksi vuotta kestävistä harkinnanvaraisista virkavapauksista ja työlomista sekä niiden keskeyttämisestä ja peruuttamisesta. Lukion apulaisrehtorin oikeus sijaisen palkkaamiseen määritellään jäljempänä. 4 Sivutoimi-ilmoituksen käsittely ja oman auton käyttöoikeus Toimialajohtaja, vastuualuejohtaja, aluejohtaja, palveluyksikön esimies ja toimintayksikön esimies 1. Käsittelevät välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset 2. Myöntävät välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle oikeuden käyttää omaa autoa virantoimitusmatkoilla
3 5 Virkamatkat ja koulutukseen osallistuminen Toimialajohtaja, vastuualuejohtaja, aluejohtaja, palveluyksikön esimies ja toimintayksikön esimies päättävät välittömässä alaisuudessaan olevan henkilökunnan kotimaisista virkamatkoista ja koulutuksesta. Toimialajohtaja päättää henkilöstön ulkomaisista virkamatkoista ja koulutukseen osallistumisesta ulkomailla sekä ulkomaille suuntautuvista leirikouluista ja opintoretkistä Päätösvalta hankinta-asioissa 6 Hankintavaltuudet ja sopimusten vastuuhenkilöt Toimialan viranhaltijoiden hankintavaltuudet ovat seuraavat: 120.000 Toimialajohtaja 60.000 Vastuualuejohtaja 15.000 Aluejohtaja ja palveluyksikön esimies 10.000 Toimintayksikön esimies Päätöspöytäkirjat Toimialajohtaja, vastuualuejohtaja, palveluyksikön esimies ja toimintayksikön esimies vastaavat toimivaltansa puitteissa tekemistään sopimuksista. Lautakunta määrittää erikseen tilausvaltuudet sekä laskujen hyväksymisrajat. 7 Päätöspöytäkirjat Niiden viranhaltijoiden, joille hallintosäännössä, toimintasäännössä tai muutoin on uskottu ratkaisuvaltaa, on pidettävä pöytäkirjaa tekemistään päätöksistä. Päätökset on päivättävä ja numeroitava juoksevalla numerolla kalenterivuosittain. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimus- tai muutoksenhakuohje, mikäli siihen on mahdollista hakea muutosta. Mikäli päätökseen ei ole mahdollista hakea muutosta, päätökseen on liitettävä muutoksenhakukielto ja sen peruste. Päätöspöytäkirja on pidettävä yleisesti nähtävänä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Päätöksestä on toimitettava voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti määräajassa, ote ylemmälle viranomaiselle, jolla on päätökseen kuntalain 51 :n mukainen otto-oikeus. Ylempi viranomainen voi ottaa käsiteltäväkseen asian viimeistään sen ajan kuluessa, jossa oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä.
4 Toimivalta eräissä tapauksissa 8 Toimivalta eräissä tapauksissa Mikäli edellä tai jäljempänä tässä toimintasäännössä mainittu henkilö, jolle toimintasäännöllä on annettu toimivaltaa, ja hänen varahenkilönsä ovat molemmat jonkun asian osalta estyneitä taikka esteellisiä, käyttää päätösvaltaa asiassa toimialajohtaja taikka hänen varahenkilönsä. 9 Työpaikkakokoukset Henkilökuntaan kuuluvat kaikki toimialan palveluksessa olevat palvelu- ja toimintayksikössä työskentelevät henkilöt. Kokouskutsu henkilökunnan työpaikkakokoukseen on oltava jokaisen nähtävissä palvelu- ja toimintayksikön ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen kokousta. Kokouksen päätöksistä pidetään pöytäkirjaa. Päätösten tiedottamisesta huolehtii palveluja toimintayksikön esimies. Työpaikkakokouksesta on voimassa mitä Lappeenranta-sopimuksessa tai muutoin siitä määrätään. Työpaikkakokouksen tehtävänä on ylläpitää työmotivaatiota sekä hyvää yhteishenkeä palvelu- ja toimintayksikön tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkakokouksessa tulee käsitellä 1. yksikön toimintasuunnitelmat ja niiden toteutumat 2. resurssien käyttösuunnitelmat ja toteutumat 3. arvioida yksikön toiminnan tuloksia sekä yksikön palvelujen kehittämistarpeet, palvelujen kehittämis- ja muutoshankkeita 4. yksikköä koskevat yhteistyö-, yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat.
5 Lasten ja nuorten lautakunnan alainen toiminta 2 luku Varhaiskasvatuksen vastuualue 1 Tehtävä Varhaiskasvatuksen vastuualueen tehtävänä on valmistella varhaiskasvatuslain, varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain sekä perusopetuslain ja oppilas- ja opiskeluhuoltolain esiopetusta koskevien kohtien ja niiden nojalla annettujen säädösten ja määräysten sekä alle peruskouluikäisiä lapsia koskevat lastensuojelulain 12 mukaan kaupungille kuuluvat tehtävät lasten ja nuorten lautakunnan päätettäväksi. Varhaiskasvatuksen vastuualueen tehtävänä on toimeenpanna lautakunnan edellä mainitut päätökset sekä muutoinkin huolehtia varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvistä kaupungille kuuluvista tehtävistä. 2 Vastuualueen johtaminen Varhaiskasvatuksen vastuualuetta johtaa varhaiskasvatusjohtaja. Varhaiskasvatusjohtajalla tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtävään sekä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin. 3 Varhaiskasvatusjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Varhaiskasvatusjohtajan tehtävänä on huolehtia vastuualueensa toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, taloudesta, toimeenpanosta ja arvioinnista, antaa vastuualuettaan koskevat lausunnot sekä johtaa vastuualueensa toimintaa sekä vastata vastuualueensa tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä, työnjaosta ja yhteistyöstä. Varhaiskasvatusjohtaja ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää vieraspaikkakuntalaisen lapsen ottamisesta varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen 2. päättää lappeenrantalaisen lapsen sijoittamisesta toisen kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen 3. päättää esioppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta, kun esioppilas on muussa kuin kaupungin järjestämässä opetuksessa, eikä tuo opetuksen järjestäjä järjestä erityistä tukea 4. päättää koko vastuualuetta koskevista tutkimusluvista
6 5. päättää vastuualueeseensa kuuluvan asiakirjan antamisesta (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 14.2 ) 6. päättää 4 3 momentissa mainitun palvelu- tai toimintayksikön perustamisesta ja sen esimiehen määräämisestä 4 Varhaiskasvatuksen alueet ja palveluyksiköt Varhaiskasvatuksen vastuualue jakautuu viiteen maantieteelliseen alueeseen. Alueita ovat Joutsenon, Kesämäen, Kimpisen, Lauritsalan ja Sammonlahden alueet. Päiväkodit, ostopalvelut, alueellinen perhepäivähoito ja alueellinen avoin varhaiskasvatus ovat palveluyksiköitä. Varhaiskasvatuksen aluejohtaja voi päättää että palveluyksikössä on useita toimintayksiköitä. Joutsenon alue Joutsenon päiväkoti Korvenkylän päiväkoti Pulpin päiväkoti Perhepäivähoito Kesämäen alue Kesämäen päiväkoti Mäntylän päiväkoti Snellmanin päiväkoti Voisalmen päiväkoti Ostopalveluyksikkö Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Kimpisen alue Karhuvuoren päiväkoti Keltun päiväkoti Myllymäen päiväkoti Peltolan päiväkoti Keskustan alueen perhepäivähoito Lauritsalan alue Hovinpellon päiväkoti Pontuksen päiväkoti Lauritsalan päiväkoti Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Sammonlahden alue Kourulan päiväkoti Lappeen päiväkoti Sammontalon päiväkoti Uus-Lavolan päiväkoti Sammonlahden alueen perhepäivähoito
7 Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Vastuualuejohtaja voi muodostaa vastuualuettaan koskevien yhteisten tehtävien hoitamista tai kehittämistä varten palvelu- tai toimintayksikön, johon hän voi sijoittaa asianomaisia aluejohtajia kuultuaan vastuualueen henkilöstöä. Vastuualuejohtaja määrää yksikölle toiminnasta vastaavan esimiehen. 5 Alueen johtaminen Lautakunta valitsee neljän vuoden määräajaksi kullekin varhaiskasvatuksen alueelle sen palveluyksiköiden johtajien keskuudesta aluejohtajan. Aluejohtaja toimii oman palveluyksikkönsä esimiehen tehtävien lisäksi muiden asianomaisella alueella toimivien varhaiskasvatuksen palveluyksiköiden johtajien esimiehenä ja ratkaisee jäljempänä mainitut asiat. Aluejohtajaan sovelletaan muutoin mitä tässä toimintasäännössä palveluyksikön esimiehestä määrätään. 6 Aluejohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Aluejohtajan tehtävänä on alueellaan 1. huolehtia, että toimialan palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti 2. päättää palveluyksiköiden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen vuosisuunnitelmista 3. päättää palvelualueen yhteiseen käyttöön jätetyn resurssin jakamisesta palveluyksiköiden johtajia kuultuaan 4. päättää lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti lapsen ottamisesta varhaiskasvatukseen ja leikkikerhoon palvelualueensa paikoille ja lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodin johtajia ja perhepäivähoidon ohjaajia kuultuaan 5. päättää pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisesta, mikäli huoltajan kanta on yhtenevä 6. päättää pidennettyyn oppivelvollisuuteen otetun esiopetuksen järjestämisestä 7. päättää erityisen tuen antamisesta esiopetuksen oppilaalle tai esioppilaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisesta tai tuen lopettamisesta 8. määrätä esiopetuksessa olevan oppilaan, jolle annetaan erityistä tukea, pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain
8 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä. 9. päättää lapsiryhmän koosta, henkilökuntamäärästä ja avustajapalveluista silloin, kun lapsiryhmässä hoidetaan yhtä tai useampaa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevaa lasta 10. päättää esiopetuksen oppilaan esiopetuspaikan vaihtamisesta oppilaasta johtuvasta syystä, erityisistä opetusjärjestelyistä sekä korvaavan opetuksen järjestämisestä. 11. päättää lapsen ottamisesta yksityiseen perhepäivähoitoon 12. päättää alueen yhteisen henkilöstön sijoittamisesta alueelle 13. jakaa tarvittaessa palveluyksikkö useaan toimintayksikköön ja määrätä toimintayksikön toiminnasta vastaava esimies ja tämän välittömässä alaisuudessa oleva henkilöstö. 7 Palveluyksikön johtaminen Palveluyksikköä johtaa ja sen toiminnasta vastaa palveluyksikön esimies eli päiväkodinjohtaja, perhepäivähoidonohjaaja tai ostopalveluohjaaja. Palveluyksikön esimiehen kelpoisuusvaatimuksiin noudatetaan, mitä niistä on hoito- ja kasvatustehtävissä toimivien osalta erikseen säädetty. 8 Varhaiskasvatuksen palveluyksikön esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta Palveluyksikön esimies vastaa siitä, että palveluyksikkö toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida palveluyksikkönsä kasvatus- ja opetustyötä sekä suorittaa hänelle hallinto- ja toimintasäännön nojalla määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on vastata palveluyksikkönsä tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä ja työnjaosta. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että alueella tehdään yhteistyötä toimialan palveluyksiköiden välillä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Palveluyksikön esimiehellä on perusopetuslain ja sen nojalla annetun asetuksen mukainen rehtorin toimivalta esiopetuksen oppilaiden osalta.
9 Sen lisäksi, mitä varhaiskasvatuksen palveluyksikön esimiehen tehtäväksi on säädetty, hallintosäännössä tai toimenkuvassa muutoin määrätty, hänen tehtävänään on 1. laatia henkilöstöä kuultuaan palveluyksikön määrärahojen käyttösuunnitelma ja päättää määrärahojen ja muiden resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä 2. vastata palveluyksikkönsä toimintamäärärahojen käytöstä 3. valvoa palveluyksikön rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata muista työsuojeluun liittyvistä asioista 4. päättää enintään toimintavuoden kestävän luvan myöntämisestä palveluyksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein, liikuntatilojen lukukauden mittaisista käyttövuoroista päättää kuitenkin liikuntatoimi 5. päättää henkilökunnan sijoittamisesta lapsiryhmiin 6. vastata siitä, että lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan 7. päättää tehostetun tuen antamisesta esiopetuksessa olevalle oppilaalle ja tehostetun tuen antamisen lopettamisesta 8. päättää esiopetuksen oppilaan, jolle annetaan erityistä tai tehostettua tukea, oikeudesta maksuttomaan kuljetukseen ja kuljetus- ja saattoavustuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 9. päättää oppilaan ottamisesta esiopetuksessa annettavaan perusopetukseen valmistavaan opetukseen 10. laatia ao. koulun rehtorille pedagoginen suunnitelma lapsesta, joka tarvitsee erityistä tukea, jotta rehtori voi tehdä ratkaisun koulutulokkaan koulupaikasta ja mahdollisista muista palveluista 11. valmistella ao. rehtorille esitys luvasta aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin 12. valmistella ao. rehtorille esitys perusopetukseen valmistavassa esiopetuksessa olevan oppilaan koulupaikasta
10 13. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja alueellaan asuvan esiopetuksen oppilaan opetuksen järjestämiseksi 14. vastata tehostettua tukea saavan esioppilaan oppimissuunnitelman sekä erityistä tukea saavan esioppilaan opetuksen järjestämistä koskevan henkilökohtaisen suunnitelman laadinnasta 15. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja yksikössään esiopetuksessa olevan oppilaan opetuksen järjestämiseksi 16. päättää alaisuudessaan olevan perhepäivähoitajan kustannusten korvaamisesta 17. päättää yksityiseltä perhepäivähoitajalta ostettavasta palvelusta 18. vastata henkilökuntakokousten pitämisestä Ostopalveluyksikön johtaja päättää lapsen ottamisesta varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen yksityiseen päiväkotiin. 9 Toimintayksikön esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta Toimintayksikön esimiehen tehtävänä on johtaa ja kehittää toimintayksikkönsä toimintaa ja 1. valvoa toimintayksikkönsä rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata toimintayksikkönsä työsuojeluun liittyvistä asioista 2. päättää enintään toimintavuoden kestävän luvan myöntämisestä toimintayksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein 10 Varhaiskasvatuksen suunnittelijan toimivalta Sen lisäksi, mitä varhaiskasvatuksen suunnittelijan tehtäväksi on toimenkuvassa muutoin määrätty, suunnittelijan tehtävänä on päättää varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämisestä ja alentamisesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 13 :n nojalla sekä päättää koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen perimättä jättämisestä tai alentamisesta perusopetuslain 48 f :n nojalla.
11 11 Varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetushenkilöstön tehtävät Varhaiskasvatuksen vastuualueella työskentelevien eri ammattiryhmiä edustavien työntekijöiden tehtävänä on toimenkuviensa mukaisesti vastata yhdessä vanhempien ja huoltajien kanssa lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Heidän tehtävänään on suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa varhaiskasvatussuunnitelmien mukaisesti siten, että rakennetussa ympäristössä ja toiminnassa toteutuvat varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot ja lapsille ominainen tapa toimia. Hoito-, kasvatus- ja opetushenkilöstö vastaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. 12 Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyö Henkilökunnan tehtävänä on edistää kodin ja palveluyksikön yhteistyötä. Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyön perustana on kasvatusyhteistyö, millä tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatusyhteistyön tavoitteena on myös edistää perheiden yhteistyön muotoja ja tapoja. Kodin sekä varhaiskasvatuksen palveluyksikön yhteistyötä hoitamaan ja kehittämään voidaan perustaa vapaaehtoisia vanhempainneuvostoja tai muita vastaavia toimielimiä.
12 3 luku Perusopetuksen vastuualue 1 Tehtävä Perusopetuksen vastuualueen tehtävänä on valmistella esiopetusta ja aamuja iltapäivätoimintaa lukuun ottamatta perusopetuslain, oppilas- ja opiskeluhuoltolain sekä peruskouluikäisiä lapsia koskevat lastensuojelulain 12 mukaan kaupungille kuuluvat tehtävät lasten ja nuorten lautakunnan päätettäväksi. Perusopetuksen vastuualueen tehtävänä on toimeenpanna lautakunnan edellä mainitut päätökset ja muutoinkin huolehtia perusopetuksen järjestämiseen liittyvistä kaupungille kuuluvista tehtävistä. 2 Vastuualueen johtaminen Perusopetuksen vastuualuetta johtaa opetustoimenjohtaja. Opetustoimenjohtajalla tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kelpoisuus perusopetuksen tai lukiokoulutuksen opettajan virkaan sekä käytännön kokemusta opetustyöstä ja opetushallinnon tutkinto sekä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin. 3 Opetustoimenjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Opetustoimenjohtajan tehtävänä on huolehtia vastuualueensa toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, taloudesta, toimeenpanosta ja arvioinnista, antaa vastuualuettaan koskevat lausunnot sekä johtaa vastuualueensa toimintaa sekä vastata vastuualueensa tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä, työnjaosta ja yhteistyöstä. Opetustoimenjohtaja ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää välittömässä alaisuudessaan olevien peruskoulujen lukuvuosisuunnitelmista 2. päättää kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman puitteissa perusopetuksen resurssien jaosta seuraavalle lukuvuodelle 3. antaa lasten ja nuorten lautakunnan päättämiä perusteita täydentävät ohjeet perusopetuksen 1.vuosiluokkien oppilaspaikkojen muodostamisesta, niiden määristä sekä oppilaaksiotosta ja toissijaisten koulupaikkojen täyttämisestä 4. antaa lasten ja nuorten lautakunnan päättämiä perusteita täydentävät ohjeet 7.luokalle siirtämisestä ja 7.luokan toissijaisten koulupaikkojen määrästä ja täyttämisestä 5. päättää A2-kieliryhmien perustamisesta
13 6. ratkaisee lautakunnan antamien ohjeiden perusteella ensisijaisen oppilaspaikan hankkimista muun opetuksen järjestäjän ylläpitämästä koulusta koskevan asian 7. päättää oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta, kun oppilas on muussa kuin kaupungin järjestämässä opetuksessa, eikä tuo opetuksen järjestäjä järjestä erityistä tukea 8. päättää niistä oppivelvollisuuteen liittyvistä asioista, joita ei ole siirretty rehtorille 9. päättää opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaisista kuntakohtaisista lisätehtävistä suoritettavasta korvauksesta 10. päättää koko vastuualuetta koskevien tutkimuksien luvista 11. päättää vastuualueeseensa kuuluvan asiakirjan antamisesta. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 14.2 ) 12. päättää 4 2 momentissa mainitun palvelu- tai toimintayksikön perustamisesta ja sen esimiehen määräämisestä 4 Perusopetuksen palveluyksiköt Opetustoimenjohtajan välittömässä alaisuudessa ovat 1.8.2017 lukien seuraavat palveluyksiköt: Joutsenon koulu (1-9 vuosiluokat) Kesämäen koulu (1-9 vuosiluokat) Lönnrotin koulu (1-6 vuosiluokat) Voisalmen koulu (1-6 vuosiluokat) Kimpisen koulu (1-9 vuosiluokat) Myllymäen koulu (1-6 vuosiluokat) Kaukaan koulu (1-6 vuosiluokat) Lauritsalan koulu (1-9 vuosiluokat) Pontuksen koulu (1-6 vuosiluokat) Sammonlahden koulu (1-9 vuosiluokat) Lappeen koulu (1-6 vuosiluokat) Joutsenon koulun rehtorin alaisuudessa ovat seuraavat palveluyksiköt:
14 Korvenkylän koulu (1-6 vuosiluokat) Pulpin koulu (1-6 vuosiluokat) Kesämäen koulun rehtorin alaisuudessa ovat seuraavat palveluyksiköt: Simolan koulu (1-6 vuosiluokat) Ylämaan koulu (1-6 vuosiluokat) Kimpisen koulun rehtorin alaisuudessa ovat seuraavat palveluyksiköt: Kasukkalan koulu (1-6 vuosiluokat) Lauritsalan koulun rehtorin alaisuudessa on seuraavat palveluyksiköt: Nuijamaan koulu (1-6 vuosiluokat) Lappeen koulun rehtorin alaisuudessa on seuraavat palveluyksiköt: Korkea-ahon koulu (1-6 vuosiluokat) Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksia ovat Myllymäen koulu Voisalmen koulu Vastuualuejohtaja voi muodostaa vastuualuettaan koskevien yhteisten tehtävien hoitamista tai kehittämistä varten palvelu- tai toimintayksikön, johon hän voi sijoittaa asianomaisia palveluyksikön esimiehiä kuultuaan vastuualueen henkilöstöä. Vastuualuejohtaja määrää yksikölle toiminnasta vastaavan esimiehen. 5 Palveluyksikön johtaminen Perusopetuksen palveluyksikön esimiehenä toimii rehtori. Palveluyksikön esimiehen kelpoisuusvaatimuksiin noudatetaan, mitä niistä on erikseen säädetty. Palveluyksikön esimies toimii koulun toiminnasta vastaavana rehtorina. 6 Palveluyksikön esimiehen tehtävät Palveluyksikön esimies vastaa siitä, että palveluyksikkö toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
15 Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida palveluyksikkönsä kasvatus- ja opetustyötä sekä suorittaa hänelle hallinto- ja toimintasäännön nojalla määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on vastata palveluyksikkönsä tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä ja työnjaosta. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että toimialan palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Palveluyksikön esimies voi jakaa tarvittaessa palveluyksikkönsä useaan toimintayksikköön ja määrätä toimintayksikön toiminnasta vastaavan esimiehen ja tämän välittömässä alaisuudessa olevan henkilöstön. 7 Perusopetuksen rehtorin ratkaisuvalta 1. laatia henkilöstöä kuultuaan palveluyksikön määrärahojen käyttösuunnitelma ja päättää määrärahojen ja muiden resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä 2. vastata palveluyksikkönsä taloudesta 3. valvoa palveluyksikön rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata muista työsuojeluun liittyvistä asioista 4. päättää enintään lukuvuoden kestävän luvan myöntämisestä palveluyksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein, liikuntatilojen lukukauden mittaisista käyttövuoroista päättää kuitenkin liikuntatoimi 5. päättää alaistensa palveluyksiköiden lukuvuosisuunnitelmista 6. päättää koulunsa oppilasalueella asuvien oppilaiden opetuksen järjestämisestä ja ottamisesta ja sijoittamisesta koulunsa oppilaspaikoille ja opetusryhmien muodostamisesta 7. päättää toissijaista koulupaikkaa hakevien oppilaiden ottamisesta koulunsa vapaille oppilaspaikoille lautakunnan ja vastuualueen johtajan antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli toissijaista koulupaikkaa ei voida myöntää, on rehtorilla oikeus osoittaa koulupaikka oman kunnan oppilaan ensisijaisesta koulusta
16 8. päättää kouluunsa sijoitetun joustavan perusopetuksen oppilaiden ottamisesta lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 9. päättää oppilaaksi ottamisesta koulussaan järjestettyyn lisäopetukseen 10. päättää tehostetun tuen antamisesta koulunsa oppilaalle ja tehostetun tuen antamisen lopettamisesta 11. vastata tehostettua tukea saavan oppilaan oppimissuunnitelman sekä erityistä tukea saavan oppilaan opetuksen järjestämistä koskevan henkilökohtaisen suunnitelman laadinnasta 12. päättää tehostetun tuen antamisesta ja oppilaan ottamisesta tehostetun tuen tarpeen vuoksi kouluunsa määrittäen näin kyseisen koulun oppilaan ensisijaiseksi kouluksi 13. päättää erityisen tuen antamisen aloittamisesta alueellaan asuvalle perusopetuksen oppilaalle tai koulussa olevan oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen tarkistamisesta sekä erityisen tuen lopettamisesta 14. määrätä alueellaan asuvan perusopetuksessa olevan oppilaan, jolle annetaan erityistä tukea, pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä ellei tätä oikeutta ole jäljempänä annettu erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen rehtorille 15. hankkia paikka koulunsa oppilasalueen erityistä tukea tarvitseva oppilaalle erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksesta 16. päättää perusopetuksen oppilaan, jolle annetaan erityistä tai tehostettua tukea, oikeudesta maksuttomaan kuljetukseen ja kuljetus- ja saattoavustuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 17. päättää alueellaan asuvan oppilaan oikeudesta aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin tai luvasta aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin
17 18. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja alueellaan asuvan oppilaan opetuksen järjestämiseksi 19. päättää oppilaan tai opiskelijan koulupaikan vaihtamisesta oppilaasta johtuvasta syystä, erityisistä opetusjärjestelyistä sekä korvaavan opetuksen järjestämisestä. 20. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja koulunsa oppilaan opetuksen järjestämiseksi 21. edustaa opetuksen järjestäjää sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan opetuksen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti 22. edustaa opetuksen järjestäjää sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan sairaalaopetukseen siirtymisen kannalta välttämättömän tuen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti 23. päättää oppilaaksi ottamisesta koulussaan järjestettävään perusopetukseen valmistavaan opetukseen 24. päättää peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta, jos huoltaja ei suorita valintaa määräajassa tai huoltajan valitsemaa opetusta ei voida järjestää 25. päättää peruskoulun oppilaan vapauttamisesta jonkin oppiaineen opiskelusta, mikäli huoltajan kanta on myönteinen 26. päättää huoltajan anomuksesta peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta ja painotetusta opetuksesta vapauttamisesta kuultuaan ko. aineen opettajaa ja oppilashuoltoryhmää 27. päättää koulunsa oppilaaksi otetun oppivelvollisen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa 28. määrää muun kuin perusopetusta antavan koulun oppilaaksi otetun oppivelvollisen suorittaman perusopetuksen tutkinnon tai sen osan suorituksen vastaanottavan viranhaltijan 29. päättää muun kuin oppivelvollisen oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa 30. myöntää oppilaalle/opiskelijalle väliaikaisen vapautuksen opetuksesta
18 31. päättää kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle tai opiskelijalle kurinpitorangaistuksena 32. päättää oppimateriaalin käyttöönottamisesta opettajia kuultuaan 33. päättää opintoretken ja leirikoulun toteuttamisesta opetussuunnitelman ja lautakunnan määräämissä rajoissa 34. määrätä ryhmänohjaaja tai luokanvalvoja 35. määrätä tarvittaessa oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja 36. päättää opettajaa kuultuaan opetusharjoittelijan ottamisesta 37. päättää henkilökuntaa kuultuaan muun opiskelijan ottamisesta opintoihin liittyvään harjoitteluun 38. päättää tarvittaessa rajoituksista päästä seuraamaan opetusta 39. vastata koulunsa järjestämästä aamu- ja iltapäivätoiminnasta 40. mahdollistaa palveluyksikkönsä oppilaille koulupäivän yhteydessä harrastustoimintaa sekä tehdä yhteistyötä sitä koordinoivan ja tarjoavan tahon kanssa 8 Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen rehtorin tehtävät Sen lisäksi mitä muutoin tässä toimintasäännössä on rehtorin tehtäväksi määrätty, on erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen rehtorin tehtävänä 1. määrätä koulussaan erityistä tukea saavan oppilaan pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä 2. päättää koulussaan olevan perusopetuksen oppilaan, jolle annetaan erityistä tukea, oikeudesta maksuttomaan kuljetukseen ja kuljetus- ja saattoavustuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 3. päättää koulussaan olevan oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen tarkistamisesta sekä erityisen tuen lopettamisesta
19 9 Sairaalakoulun toiminnasta vastaavan rehtorin tehtävät Sen lisäksi mitä muutoin tässä toimintasäännössä on rehtorin tehtäväksi määrätty, on sairaalakoulun toiminnasta vastaavan rehtorin tehtävänä 1. edustaa sairaalan sijaintikuntaa sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan opetuksen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti tai päättää asiasta, mikäli sopimukseen ei päästä. 2. edustaa sairaalan sijaintikuntaa sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan sairaalaopetukseen siirtymisen kannalta välttämättömän tuen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti tai päättää asiasta, mikäli sopimukseen ei päästä. 10 Toimintayksikön esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta Toimintayksikön tehtävänä on johtaa ja kehittää toimintayksikkönsä toimintaa ja 1. valvoa toimintayksikkönsä rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata toimintayksikkönsä työsuojeluun liittyvistä asioista 2. päättää enintään toimintavuoden kestävän luvan myöntämisestä toimintayksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein 3. päättää peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta, jos huoltaja ei suorita valintaa määräajassa tai huoltajan valitsemaa opetusta ei voida järjestää 4. päättää peruskoulun oppilaan vapauttamisesta jonkin oppiaineen opiskelusta, mikäli huoltajan kanta on myönteinen 5. päättää huoltajan anomuksesta peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta ja painotetusta opetuksesta vapauttamisesta kuultuaan ko. aineen opettajaa ja oppilashuoltoryhmää 6. myöntää oppilaalle/opiskelijalle väliaikaisen vapautuksen opetuksesta 7. päättää oppimateriaalin käyttöönottamisesta opettajia kuultuaan
20 8. mahdollistaa toimintayksikkönsä oppilaille koulupäivän yhteydessä harrastustoimintaa sekä tehdä yhteistyötä sitä koordinoivan ja tarjoavan tahon kanssa 11 Perusopetuksen opettajan tehtävät Opettajan tehtävänä on yhteistyössä oppilaiden, opiskelijoiden, näiden huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan opetukselle ja kasvatukselle säädetyt tavoitteet ja osallistua koulun kehittämiseen ja arviointiin sekä suorittaa opetussuunnitelman ja sen perusteella vuosittain tehtävän suunnitelman mukaan hänelle kuuluvat tehtävät sekä muut erikseen määrätyt tehtävät. Opettajan tulee enintään kolmena työpäivänä kerrallaan huolehtia toisenkin opettajan tehtävistä, milloin tämä odottamattoman esteen takia ei voi antaa opetusta eikä muuta sijaista saada. Opettajan tulee suorittaa ohjaus-, valvonta- ym. toimialaansa kuuluvat tehtävät. Opettaja voi myöntää valvontaluokkansa oppilaalle enintään viisi päivää kestävän vapautuksen opetuksesta. 12 Perusopetuksen opettajakunta ja sen tehtävät Koulun opettajakunnan muodostavat rehtorit, opettajat ja päätoimiset tuntiopettajat. Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida koulutyötä ja koulun opetussuunnitelmaa sekä ylläpitää työrauhaa. Opettajakunta päättää stipendien ja muiden apurahojen jaosta, mikäli rahastojen säännöissä ei toisin määrätä. Opettajakunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät. 13 Henkilökunnan tehtävät ja työpaikkakokoukset Sen lisäksi, mitä henkilökunnan tehtäväksi on säädetty tai johtosäännössä määrätty, sen tehtävänä on 1. laatia ehdotus järjestyssäännöiksi tai vastaaviksi määräyksiksi oppilaskuntaa tai vastaavaa kuultuaan sekä 2. edistää kodin ja palveluyksikön yhteistyötä.
21 14 Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyö Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyön perustana on kasvatusyhteistyö, millä tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatusyhteistyön tavoitteena on myös edistää perheiden yhteistyön muotoja ja tapoja. Kodin ja koulun yhteistyötä hoitamaan ja kehittämään voidaan perustaa vapaaehtoisia vanhempainneuvostoja tai muita vastaavia toimielimiä.
22 4 luku Lukiokoulutuksen vastuualue 1 Tehtävä Lukiokoulutuksen vastuualueen tehtävänä on valmistella lukiolain, oppilas- ja opiskeluhuoltolain ja muiden lukiokoulutuksen järjestämiseen liittyvien sekä niiden nojalla annettujen säädösten ja määräysten sekä lukioikäisiä koskevat lastensuojelulain 12 :n mukaan kaupungille kuuluvat tehtävät lasten ja nuorten lautakunnan päätettäväksi. Lukiokoulutuksen vastuualueen tehtävänä on toimeenpanna lautakunnan edellä mainitut päätökset sekä muutoinkin huolehtia lukiokoulutuksen järjestämiseen liittyvistä kaupungille kuuluvista tehtävistä. 2 Vastuualueen johtaminen Lukiokoulutuksen vastuualuetta johtaa opetustoimenjohtaja. Opetustoimenjohtajalla tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kelpoisuus perusopetuksen tai lukiokoulutuksen opettajan virkaan sekä käytännön kokemusta opetustyöstä ja opetushallinnon tutkinto sekä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin. 3 Opetustoimenjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Opetustoimenjohtajan tehtävänä on huolehtia vastuualueensa toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, taloudesta, toimeenpanosta ja arvioinnista, antaa vastuualuettaan koskevat lausunnot sekä johtaa vastuualueensa toimintaa sekä vastata vastuualueensa tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä, työnjaosta ja yhteistyöstä. Opetustoimenjohtaja ratkaisee seuraavat asiat 1. päättää lukioiden lukuvuosisuunnitelmien hyväksymisestä 2. päättää lautakunnan hyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman puitteissa lukiokoulutuksen resurssien jaosta seuraavalle lukuvuodelle 3. päättää lautakunnan päättämien ohjeiden mukaisesti lukiokoulutuksessa aloittavien paikkojen määrästä ja jakamisesta lukioiden kesken 4. päättää vastuualuetta koskevien tutkimuksien luvista 5. päättää vastualueensa asiakirjan antamisesta (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 14.2 ) 6. päättää 4 2 momentissa mainitun palvelu- tai toimintayksikön perustamisesta ja sen esimiehen määräämisestä
23 4 Lukiokoulutuksen palveluyksiköt Kimpisen lukio Lappeenrannan Lyseon lukio Vastuualuejohtaja voi muodostaa vastuualuettaan koskevien yhteisten tehtävien hoitamista tai kehittämistä varten palvelu- tai toimintayksikön, johon hän voi sijoittaa asianomaisia palveluyksiköiden esimiehiä kuultuaan vastuualueen henkilöstöä. Vastuualuejohtaja määrää yksikölle toiminnasta vastaavan esimiehen 5 Palveluyksikön johtaminen Lukiokoulutuksen palveluyksikön esimiehenä toimii rehtori. Palveluyksikön esimiehen kelpoisuusvaatimuksiin noudatetaan, mitä niistä on erikseen säädetty. Palveluyksikön esimies toimii lukion toiminnasta vastaavana rehtorina. Palveluyksikön esimies voi jakaa tarvittaessa palveluyksikkönsä useaan toimintayksikköön ja määrätä toimintayksikön esimiehen ja tämän välittömässä alaisuudessa olevan henkilöstön. Palveluyksikön esimies voi siirtää jollekin palveluyksikkönsä apulaisrehtoreista tämän luvun 8 :ssä määritellyt tehtävät. 6 Palveluyksikön esimiehen tehtävät Palveluyksikön esimies vastaa siitä, että palveluyksikkö toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida palveluyksikkönsä kasvatus- ja opetustyötä sekä suorittaa hänelle hallinto- ja toimintasäännön nojalla määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Yksikön esimiehen tehtävänä on vastata palveluyksikkönsä tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä ja työnjaosta. Yksikön esimiehen tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia siitä, että toimialan palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti.
24 7 Lukion rehtorin tehtävät ja ratkaisuvalta 1. laatia henkilöstöä kuultuaan palveluyksikön määrärahojen käyttösuunnitelma ja päättää määrärahojen ja muiden resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä 2. vastata palveluyksikkönsä taloudesta 3. valvoa palveluyksikön rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata muista työsuojeluun liittyvistä asioista 4. päättää lukion opiskelijaksi ottamisesta lautakunnan määräämissä rajoissa 5. vastata siitä, että lukion opiskelijoille varataan mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä opiskelijoita kuullaan ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä 6. antaa luvan lukion suoritusajan pidennykseen 7. antaa luvan suorittaa lukion opintoja opetukseen osallistumatta 8. päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta 9. päättää opiskelijan erityisistä opetusjärjestelyistä sekä korvaavan opetuksen järjestämisestä 10. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja oppilaitoksensa opiskelijan opetuksen järjestämiseksi 11. päättää muun kuin oppivelvollisen oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa 12. myöntää opiskelijalle väliaikaisen vapautuksen opetuksesta, ellei jäljempänä ole muuta määrätty 13. päättää kirjallisen varoituksen antamisesta opiskelijalle kurinpitorangaistuksena 14. päättää oppimateriaalin käyttöönottamisesta opettajia kuultuaan
25 15. päättää opintoretken ja leirikoulun toteuttamisesta opetussuunnitelman ja lautakunnan määräämissä rajoissa 16. määrätä ryhmänohjaaja tai luokanvalvoja 17. määrätä tarvittaessa oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja 18. päättää opettajaa kuultuaan opetusharjoittelijan ottamisesta 19. päättää henkilökuntaa kuultuaan muun opiskelijan ottamisesta opintoihin liittyvään harjoitteluun 20. päättää tarvittaessa rajoituksista päästä seuraamaan opetusta 21. päättää muutoksista lukiokohtaisten syventävien soveltavien kurssien opetussuunnitelman sisällöissä sekä arvioinnissa 22. päättää yksikköään koskevien tutkimuksien luvista 8 Apulaisrehtorin tehtävät ja ratkaisuvalta Apulaisrehtorin tehtävänä on rehtorin antaman määräyksen perusteella 1. päättää sijaisten palkkaamisesta enintään yhden jakson kestävän poissaolon ajaksi 2. päättää enintään lukuvuoden kestävän luvan myöntämisestä palveluyksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein, liikuntatilojen lukukauden mittaisista käyttövuoroista päättää kuitenkin liikuntatoimi 9 Lukiokoulutuksen opettajan tehtävät Opettajan tehtävänä on yhteistyössä oppilaiden, opiskelijoiden, näiden huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan opetukselle ja kasvatukselle säädetyt tavoitteet ja osallistua koulun kehittämiseen ja arviointiin sekä suorittaa opetussuunnitelman ja sen perusteella vuosittain tehtävän suunnitelman mukaan hänelle kuuluvat tehtävät sekä muut erikseen määrätyt tehtävät. Opettajan tulee enintään kolmena työpäivänä kerrallaan huolehtia toisenkin opettajan tehtävistä, milloin tämä odottamattoman esteen takia ei voi antaa opetusta eikä muuta sijaista saada.
26 Opettajan tulee suorittaa ohjaus-, valvonta- ym. toimialaansa kuuluvat tehtävät. Opettaja myöntää valvontaluokkansa oppilaalle enintään viisi päivää kestävän vapautuksen opetuksesta. 10 Lukiokoulutuksen opettajakunta ja sen tehtävät Koulun opettajakunnan muodostavat rehtorit, opettajat ja päätoimiset tuntiopettajat. Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida koulutyötä ja koulun opetussuunnitelmaa sekä ylläpitää työrauhaa. Opettajakunta päättää stipendien ja muiden apurahojen jaosta, mikäli rahastojen säännöissä ei toisin määrätä. Opettajakunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät. 11 Henkilökunnan tehtävät ja työpaikkakokoukset Sen lisäksi, mitä henkilökunnan tehtäväksi on säädetty tai johtosäännössä määrätty, sen tehtävänä on 1. laatia ehdotus järjestyssäännöiksi tai vastaaviksi määräyksiksi oppilaskuntaa tai vastaavaa kuultuaan sekä 2. edistää kodin ja palveluyksikön yhteistyötä. 12 Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyö Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyön perustana on kasvatusyhteistyö, millä tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatusyhteistyön tavoitteena on myös edistää perheiden yhteistyön muotoja ja tapoja. Kodin ja koulun yhteistyötä hoitamaan ja kehittämään voidaan perustaa vapaaehtoisia vanhempainneuvostoja tai muita vastaavia toimielimiä.
27 5 luku Nuorisotoimen vastuualue 1 Tehtävä Nuorisotoimen vastuualueen tehtävänä on valmistella nuorisolain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain, perusopetuslain aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevien kohtien sekä niiden nojalla annettujen säädösten ja määräysten mukaan kaupungille kuuluvat tehtävät lasten ja nuorten lautakunnan päätettäväksi. Nuorisotoimen vastuualueen tehtävänä on toimeenpanna lautakunnan edellä mainitut päätökset yhdessä toimialan muiden palveluyksiköiden kanssa ja muutoinkin huolehtia em. lakien mukaisista kaupungille kuuluvista tehtävistä. Nuorisotoimen vastuualueen tehtävänä on huolehtia myös lasten parlamenttiin ja nuorisovaltuustoon liittyvistä tehtävistä. 2 Vastuualueen johtaminen Nuorisotoimen vastuualuetta johtaa nuorisotoimenjohtaja. Nuorisotoimenjohtajalla tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin. 3 Nuorisotoimenjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Nuorisotoimenjohtajan tehtävänä on huolehtia vastuualueensa toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, taloudesta, toimeenpanosta ja arvioinnista, antaa vastuualuettaan koskevat lausunnot sekä johtaa vastuualueensa toimintaa sekä vastata vastuualueensa tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä, työnjaosta ja yhteistyöstä. Nuorisotoimenjohtaja ratkaisee seuraavat asiat: 1. päättää vastuualueensa toimintamäärärahojen käytöstä. 2. valvoo vastuualueensa rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastaa muista työsuojeluun liittyvistä asioista. 3. päättää vastuualuettaan koskevista tutkimusluvista. 4. päättää muistakin vastuualueella tehtävistä viranhaltijapäätöstä edellyttävistä asioista. 5. päättää nuorisotoimen hallinnoimien tilojen vakiovuorot. 6. jakaa harkinnanvaraiset kohdeavustukset. 7. päättää 4 5 momentissa mainitun palvelu- tai toimintayksikön perustamisesta ja sen esimiehen määräämisestä.
28 4 Nuorisotoimen palveluyksiköt Yhteiskunnallinen nuorisotyö, johon sisältyvät avustukset, järjestötyö, strategia, kehittäminen, Yhteisöllinen nuorisotyö, johon sisältyvät alueellinen nuorisotyö, ehkäisevä päihdetyö, osallisuus, vaikuttaminen, Lasten Parlamentti, Nuorisovaltuusto, nettinuorisotyö, leirit Kohdennettu nuorisotyö, johon sisältyvät ohjaamotoiminta, etsivä nuorisotyö, tieto- ja neuvontapalvelut, kansainvälinen nuorisotyö, pienryhmätoiminnat Kulttuurinen nuorisotyö, johon sisältyvät taiteen perusopetuksen koordinointi, aamu- ja iltapäivätoiminnan organisointi, lasten ja nuorten harrastustoiminnan koordinointi ja niihin liittyvien ostopalvelusopimusten laadinta, lasten ja nuorten toimintaan liittyvien yhteistyöryhmien toiminta ja sihteerin tehtävät Vastuualuejohtaja voi muodostaa vastuualuettaan koskevien yhteisten tehtävien hoitamista tai kehittämistä varten palvelu- tai toimintayksikön, johon hän voi sijoittaa asianomaisia palveluyksiköiden esimiehiä kuultuaan vastuualueen henkilöstöä. Vastuualuejohtaja määrää yksikölle toiminnasta vastaavan esimiehen. 5 Palveluyksikön johtaminen Yhteiskunnallisen nuorisotyön palveluyksikköä johtaa nuorisotoimenjohtaja. Yhteisöllisen nuorisotyön palveluyksikköä johtaa yhteisöllisen nuorisotyön päällikkö. Kohdennetun nuorisotyön palveluyksikköä johtaa kohdennetun nuorisotyön päällikkö. Kulttuurisen nuorisotyön palveluyksikkö johtaa kulttuurisen nuorisotyön päällikkö Palveluyksikön esimiehen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva alempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys johtamansa yksikön nuorisotyöhön. Palveluyksikön esimies voi jakaa palveluyksikkönsä useaan toimintayksikköön. 6 Nuorisotoimen palveluyksikön esimiehen tehtävät Palveluyksikön esimies vastaa siitä, että palveluyksikkö toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
29 Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida palveluyksikkönsä kasvatustyötä sekä suorittaa hänelle hallinto- ja toimintasäännön nojalla määrätyt hallinto-, taloudenhoitotehtävät. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on vastata palveluyksikkönsä tiedottamisesta, tietoturvasta sekä henkilöstön kehittämisestä ja työnjaosta. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että toimialan palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Palveluyksikön esimiehen tehtävänä on lisäksi 1. vastata oman palveluyksikön toiminnan sisältöjen suunnittelusta toteutuksesta valtakunnallisen nuorisotyön ja politiikan ohjelman ja nuorisolain hengen mukaisesti. 2. valmistella vastuualueen strategiaa yhdessä vastuualueen henkilöstön kanssa 3. päättää palveluyksikön toiminnasta ja toimipisteiden aukioloajoista 4. vastata palveluyksikkönsä taloudesta 5. päättää oman palveluyksikkönsä jakamisesta eri toimintayksiköihin 7 Yhteiskunnallisen nuorisotyön palveluyksikön esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta 1. valmistella esitys yleisavustuksen jakamisesta lautakunnan määrittelemien sääntöjen pohjalta yhdessä palveluyksiköiden johtajien kanssa 2. kehittää järjestötyötä yhdessä alueen nuorisojärjestöjen kanssa 8 Yhteisöllisen nuorisotyön palveluyksikön esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta 1. vastata alueellisesta nuorisotyöstä ja kehittää sitä yhdessä nuorisotoimen henkilöstön kanssa. 2. vastaa osallisuustoiminnasta lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston osalta sekä kehittää nuorten vaikuttamista 3. vastaa digitaalisesta nuorisotyöstä ja sen eri muotojen kehittämisestä yhdessä nuorisotoimen henkilöstön kanssa 4. vastaa nuorisotoimen vastuualueen leiritoiminnasta 5. vastaa ehkäisevästä päihdetyöstä 9 Kohdennetun nuorisotyön palveluyksikön johtajan tehtävät ja ratkaisuvalta 1. koordinoida ja vastata ohjaamotoiminnan kehittämisestä yhdessä monialaisten ammattilaisten ja heidän organisaatioidensa kanssa 2. vastata etsivästä nuorisotyöstä nuorisolain hengen mukaisesti 3. vastata tieto- ja neuvontapalveluista
30 4. vastata kansainvälisestä nuorisotyöstä yhdessä vastuualueen henkilöstön kanssa 5. vastata pienryhmätoimintojen koordinoinnista yhdessä nuorisotoimen vastuualueen henkilöstön ja monialaisten ammattilaisten kanssa. 6. vastaa nuorisotoimen vastuualueen nuorten työllistämisestä ja yhteistyöstä alueen nuorten työllistämistä edistävien tahojen kanssa 10 Kulttuurisen nuorisotyön palveluyksikön esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta 1. vastata aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnista, sen toimintasuunnitelmasta ja arvioinnista 2. vastata aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulujen oppilaille järjestettävään harrastustoimintaan liittyvistä muiden toimijoiden kanssa tehtävistä sopimuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 3. vastata kaupungissa järjestettävän lasten ja nuorten harrastustoiminnan tarjonnan koordinoinnista sekä kehittää harrastustoimintaa 4. koordinoida taiteen perusopetusta 5. ohjata lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen toimintaa 11 Nuorisotoimen henkilöstön tehtävä Suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa nuorten, oman palveluyksikön ja vastuualueen työntekijöiden kanssa toimenkuviensa mukaisesti. Suorittaa nuorisotoimen perussuunnitelmassa olevat ja erikseen määriteltävät tehtävät sekä myöntää toimitilojen muut kuin vakiovuorojen käyttöluvat.