Nurmeksen kaupunki TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ajalle 11.4.2012 12.4.2017 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitetty 22.10.2015 Toimintakauden päätavoitteet ovat: 1. Varhaisen tuen mallin jalkauttaminen käytäntöön. 2. Sairaspoissaolojen vähentäminen. 3. Työhyvinvoinnin lisääminen. 1. LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 4. ) 1.1. TYÖOLOSUHTEISIIN KOHDISTUVAT TOIMENPITEET 1.1.1 TYÖPAIKKASELVITYKSET (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12. ) Työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen selvitys. Työpaikkaselvitys koostuu: - esitiedoista - toistuvista työpaikkakäynneistä - erityisselvityksistä (sisältää tarvittavat työhygieeniset mittaukset) - muista työterveyshuollon menetelmistä Työpaikkaselvitysten pohjalta arvioidaan työn ja työpaikan terveydellinen merkitys sekä määritetään työterveyshuollon muiden toimenpiteiden tarve. Työpaikkaselvitykseen voivat osallistua terveydenhuollon ammattihenkilöinä lääkäri ja terveydenhoitaja sekä asiantuntijoina esim. fysioterapeutti ja psykologi. Työpaikkakäyntejä tehdään yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajan kanssa. Työpsykologin palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, TietoTaito/Joensuu. Työpaikkaselvitykset vuosina 2016-2017 Varhaiskasvatus Koulut (Opettajat, koulunkäynninohjaajat) Tekninen virasto (viraston työntekijät) Tarvittaessa myös muihin Nurmeksen kaupungin työpisteisiin
1.1.2 TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12. ) Työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvista terveydenvaaroista ja haitoista tiedottaminen ja niiden välttämiseksi tarpeellinen ohjaus mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys. Työpaikkakäynneillä sekä jokaisessa terveystarkastuksessa työntekijälle annetaan henkilökohtaisesti tietoa työhön ja terveyteen liittyvistä asioista. Erityinen painopistealue: Varhaisen tuen mallin juurruttaminen käytäntöön. 1.1.3 ENSIAPUVALMIUDEN SUUNNITTELU JA YLLÄPITO (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12. ja Työturvallisuuslaki 738/2002 46. ) Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä työntekijöiden lukumäärän, työn luonteen ja työolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Työpaikan ensiapuvalmiuteen sisältyy: Riittävä määrä ensiapukoulutettuja henkilöitä, tarvittavat ensiapuvarusteet ja toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Työpaikoilla kuten päiväkodeissa, kouluissa ja toimistotöissä tapaturman vaara on vähäinen. Yleisenä tavoitteena on, että vähintään viisi prosenttia (1/20) työntekijöistä on saanut EA 1-tasoisen ensiapukoulutuksen ja ylläpitää sitä kertauskursseille osallistumalla. Rakennustöissä, kadunrakennuksen kunnossapito-, siivous- ja keittiötöissä tapaturman vaara on ilmeinen. Tällöin suositellaan, että työpaikalla on vähintään yksi ensiaputaitoinen (EA1+ kertauskurssit) kussakin työvuorossa tai työkohteessa, jossa työskentelee alle 10 henkilöä. Jos työkohteen tai työryhmän koko on suurempi, suositellaan, että työpaikalla on vähintään, yksi ensiaputaitoinen (EA 1+ kertauskurssit) kutakin alkavaa 25 henkilöä kohti tai viisi prosenttia (1/20) koko henkilöstövahvuudesta. Sähkötöissä tapaturman vaara on erityinen. Erityisen tapaturmavaaran vuoksi voi olla perusteltua kouluttaa vähintään yksi ensiaputaitoinen (EA 1+ kertauskurssit) jokaista viiden hengen ryhmää, työskentelyaluetta tai työvuoroa kohti. Kertauskursseille osallistumista suositellaan puolentoista vuoden välein. Kaikille sähkötöihin osallistuville sähköalan ammattihenkilöille ja heitä avustaville henkilöille suositellaan annettavaksi ensiapukoulutus, johon sisältyy vähintään puhallus- ja painantaelvytyksen opettaminen käytännön harjoitusten avulla sekä palovammoihin annettava ensiapu Työterveyshuollon ammattihenkilöitä tulee käyttää tarvittaessa asiantuntijoina ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon. Työpaikkakäynneillä tarkastetaan ensiapuvalmius, tarvittaessa annetaan ohjausta ja tarkastetaan työpaikan ensiaputarvikkeet. Vuonna 2016 kaksi EA-I-tason koulutusta.
1.1.4 YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUORGANISAATION KANSSA (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12. ) Työterveyshuollon ammattihenkilöt osallistuvat kutsuttaessa asiantuntijoina - yhteistyötoimikunnan kokouksiin - työsuojelun suorittamiin työpaikkakäynteihin - työterveyshuollon toimintakertomuksen tekemiseen - sisäilmatyöryhmä kokoontuu tarvittaessa Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tehdään työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyönä. 1.2. TYÖNTEKIJÖIHIN KOHDISTUVAT TOIMENPITEET TERVEYSTARKASTUKSET (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12. ) Terveystarkastukset antavat tietoa, jonka perusteella voidaan suunnata ennaltaehkäiseviä ja terveyttä korjaavia toimenpiteitä. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa ohjausta ja neuvoja terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, saada tietoa työssä olevista kuormitustekijöistä ja löytää piileviä tai alkuvaiheessa olevia sairauksia. Terveystarkastukset suorittaa terveydenhoitaja. Lääkärin, fysioterapeutin ja psykologin tarkastus tarvittaessa. Työnäön asiantuntijana käytetään optikkoa. 1.2.1.1. Työhönsijoitustarkastus Työhönsijoitustarkastus tehdään kun työstä saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle tai kun työ asettaa työntekijälle terveydellisiä erityisvaatimuksia - työhön tultaessa tai työterveyshuoltotoimintaa aloitettaessa - työtehtävän olennaisesti muuttuessa - työkykyyn olennaisesti vaikuttavien sairausvaiheiden jälkeen - sijoitettaessa vajaakuntoista työntekijää tällaiseen työhön Työhönsijoitustarkastuksen tavoitteena on työntekijän työkelpoisuuden arviointi, yleisen terveydentilan selvittäminen ja mahdollisten terveyshaittojen ehkäiseminen ohjauksella ja neuvonnalla. Terveystarkastuksen sisältö: - terveydentila- ja työolosuhdehaastattelu, työkykyindeksi - verenpaine ja pulssi - pituus ja paino, BMI - kuulo ja näkö - EKG tarvittaessa - PVK, S-Kol, LDL, HDL, triglyseridit, P-gluc ja S-GT - PSA yli 40 vuotiailta miehiltä - rokotukset - tuki-ja liikuntaelimistön oirehaastattelu, tarvittaessa lihaskunto- ja/ tai kävelytesti
- ergonomia- ja suojainten käytön ohjaus - lisätutkimuksia harkinnan mukaan työolosuhteista riippuen Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille uusille yli 6 kk:n työsuhteeseen tuleville työntekijöille työsuhteen alkaessa. Työhönsijoitustarkastus tehdään myös työntekijöille, joilla on useita toistuvia peräkkäisiä määräaikaissopimuksia työnantajan kanssa. Työnantajan edustaja varaa työntekijälle ajan työhönsijoitustarkastukseen. Työterveyshoitaja (sijaiset ja määräaikaiset työntekijät) tai työterveyslääkäri (vakituiset työntekijät) kirjoittaa työkelpoisuuslausunnon tai T-todistuksen. 1.2.1.2. Terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (Valtioneuvoston asetus n:o 1485/2001) Mikäli työ aiheuttaa työntekijöille erityistä sairastumisen vaaraa, tehdään heille terveystarkastus ennen työhön ottoa tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta ja määräajoin työsuhteen kestäessä. Tarkastukseen lisätään altisteen mukaiset tutkimukset. Melu: Kuulotutkimus vuosittain neljän vuoden ajan ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Kohderyhmä: kaikki melulle altistuvat kuten rakennustyömiehet, sähkötyömiehet, kiinteistöhuoltomiehet, keittiötyöntekijät ja koneenkuljettajat Kemialliset altistukset: mm. betoni-, kivi-, puupöly, puunsuoja-aineet, ilman epäpuhtaudet hitsaustyössä, kromaatit (maalit), epoksit (saumausaineet) : Työhönsijoitustarkastuksessa oirehaastattelu, thorax-kuva spirometria ja S-Alat-verikoe. Terveystarkastus kolmen vuoden välein; oirehaastattelu, tarv. lab.kokeita. Tarvittaessa Pef-seuranta kolmen vuoden välein tai tiheämmin. Kohderyhmä: rakennusmiehet, hitsaajat, maalaajat, sähkötyömiehet, konservaattori, jätevedenpuhdistamon ja puhdasvesilaitosten henkilökunta. Asbesti: terveystarkastus kerran vuodessa, jossa painopisteenä on tiedottaminen asbestipölyn ja tupakoinnin aiheuttamista vaaroista. Keuhkojen röntgenkuvaus (thorax) tehdään joka viides vuosi alle 35-vuotiaille, joilla altistumisen alkamisesta on kulunut alle 10 vuotta. Muille keuhkojen röntgenkuvaus tehdään joka kolmas vuosi. Kohderyhmä: asbestityötä tekevät Yötyö: terveystarkastus ensimmäisen työvuoden jälkeen ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Tarkastuksen sisältö on tarveharkintaa käyttäen sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa, erityishuomio yötyön sopivuuteen työntekijälle ja tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon. Kohderyhmä: yötyötä tekevät perhepäivähoitajat ja ryhmäperhepäiväkodin työntekijät, koneenkuljettajat (auraus). Lisätutkimuksia harkinnan mukaan. Rakennustyössä työnantaja on velvollinen vaatimaan työterveyskortin esittämisen ennen työsuhteen alkua.
1.2.1.3. Näyttöpäätetyöhön liittyvät tarkastukset (Valtioneuvoston päätös1405/93 ) Työssä tai työpisteessä, jossa merkittävä osa työstä tehdään näyttöpäätettä käyttäen. Näön ja silmien tarkastus työterveyshoitajan lähetteellä työnäköön erikoistuneella optikolla näyttöpäätetyössä yli 40-vuotiaille 3-5 vuoden välein ja terveystarkastuslöydöksistä riippuen tiheämmin. Työntekijät voivat myös itse ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, josta tarvittaessa ohjataan työnäköön erikoistuneeseen optikkoliikkeeseen. 1.2.2. OSATYÖKYKYISEN TYÖSSÄ SELVIYTYMISEN SEURANTA (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12. ) Terveydentilan sekä työ- ja suorituskyvyn arviointi yksilöllisesti työterveyshuollon harkinnan mukaan yhteistyössä työnantajan kanssa. Pohdittaessa työssä selviämistä, voidaan tarvittaessa koota ryhmä, jossa on ko. osatyökykyinen työntekijä, työnantajan edustaja, työterveyshuollon edustaja ja työsuojeluvaltuutettu. Huom. varhaisen tuen malli. Osatyökykyisen työssä selviytymisen seuranta sisältää - terveydentilan kannalta tarpeellisten työtä ja työolosuhteita koskevien ehdotusten tekemisen ja - kuntoutusta koskevan neuvonnan ja hoitoon tai lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen Työ- ja suorituskykyä tulisi arvioida - pitkäaikaisten sairauspoissaolojen jälkeen (yli 2 kk) ja - toistuvien lyhyiden sairauslomien yhteydessä (4-6 kpl 6 kk:ssa) Työnantaja ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon osatyökyisen työntekijän työ- ja suorituskyvyn arvioinnin käynnistämiseksi. 1.2.3 PÄIHDEONGELMAISEN HOITOONOHJAUS (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12. ) Päihdeongelmissa noudatetaan työpaikan omaa päihdeohjelmaa. Alkoholin suurkulutuksen todentamiseen käytetään tarvittaessa Mini-interventiotoimenpideohjelmaa vastaanottokäyntien yhteydessä ilmenneen tarpeen mukaisesti (sisältää AUDIT-kyselyn ja tarvittaessa laboratoriokokeita).
1.2.4 TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA ( Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12. ) Työkykyä ylläpitävää toimintaa on kaikki toiminta, jolla työnantaja, työntekijät ja työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Vastuu työkykyä ylläpitävästä toiminnasta on työpaikalla itsellään. Työterveyshuolto omalta osaltaan suunnittelee ja toteuttaa työterveyshuollon tehtäviin kuuluvia työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä, joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen sekä työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Työpsykologin palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, TietoTaito/Joensuu. Ikäryhmätarkastukset Ikäryhmätarkastukset ovat osa koko henkilöstöön kohdistuvaa työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Ikäryhmätarkastukset ovat vapaaehtoisia. Ikäryhmätarkastuksia suoritetaan 5 vuoden välein. Tarkastuksen sisältö on tarveharkintaa käyttäen sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa, erityishuomio tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon. Vuosina 2016-2017 Varhaiskasvatus Koulut (Opettajat, koulunkäynninohjaajat) Tekninen virasto (viraston työntekijät ) Työnantajan edustaja varaa työntekijälle ajan ikäryhmätarkastukseen. Työkykyä ylläpitävä toiminta on ensisijaisesti Nurmeksen kaupungin omaa toimintaa. Nurmeksen kaupunki noudattaa omaa, vuosittain laadittavaa, TYKY-toimintasuunnitelmaa. Nurmeksen kaupungin TYKY-yhdyshenkilönä toimii vapaa-aika sihteeri Armi Laukkanen Työterveyshuollon osallistumisesta tyky-toimintaan sovitaan vuosittain ja kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
2. MUUT TERVEYDENHUOLLON PALVELUT (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 14. ) Ko. työnantaja järjestää työterveyshuoltolain 12. : ssä tarkoitettujen palvelujen lisäksi työterveyshuollon sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja työntekijöilleen. Työterveyshuolto tarjoaa ensisijaisesti työterveyshuollollisesti painotettuja sairaanhoitopalveluja. Sairaanhoitopalveluihin, joita työterveyshuolto tarjoaa resurssiensa puitteissa, kuuluvat työterveyslääkärin, työterveyshoitajan ja fysioterapeutin tutkimus ja hoito sekä työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Työterveyshuollossa ei ole päivystysvastaanottoa. Psykologin sairaanhoitopalvelut sovitaan yksityisten palvelutuottajien kanssa. Esimies voi myöntää sairaslomaa 1-3 pv esim. flunssan, kuumeen tms. yhteydessä. Sairauden pitkittyessä ota yhteys työterveyshoitajaan. Influenssarokotukset: vuosittain kaikille halukkaille kaupungin työntekijöille. A-hepatiittirokotteet: jätevedenpuhdistuslaitoksen työntekijöille, kiinteistöhuoltomiehille, putkimiehille. B-hepatiittirokotteet: siivoojille/laitostyöntekijöille, jotka työskentelevät Nurmeksen terveyskeskuksen tiloissa.
3. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 11. ) Työnantaja lähettää voimassa olevan henkilöstöluettelon ainakin puolivuosittain työterveyshuoltoon ja tarvittaessa useaminkin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain työnantajan aloitteesta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma voi olla osa työturvallisuuslaissa tarkoitettua työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta työnantajan laatimaa kehittämisohjelmaa tai suunnitelmaa. Nurmeksessa / 2016 Työnantajan edustaja Työterveyshuollon edustaja Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on käsitelty henkilöstön edustajan kanssa tai työsuojelutoimikunnan kokouksessa. Nurmeksessa. /2016 Työsuojelutoimikunnan edustaja
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Työpaikka: Nurmeksen kaupunki Osoite: Timo Pelkonen, Porokylänkatu 6 D, 75530 Nurmes Puhelinnumero: 04010 45708 Fax: Suunnitelmakausi: 1 vuosittain päivitys Tth-yhteyshenkilö: Riikka Boren, puh: 04010 45002 Timo Pelkonen, puh: 04010 45708 Armi Laukkanen, puh: 04010 45107 Vakuutusyhtiö: Eläkevakuustusyhtiö: Laskutusosoite: Vakuutusosakeyhtiö Pohjola Lapinmäentie 1, 00013 Pohjola KEVA Kaupunginkanslia Kirkkokatu 14, PL 2, 75501 Nurmes Työterveyshuoltopalvelujen tuottaja: NuVa-kuntayhtymä Yksikkö: Työterveyshuolto Osoite: Porokylänkatu 1, 75530 Nurmes Puhelin: 04010 40000 Fax: 013 833404 Työterveyshuollon henkilöt: Työterveyshoitaja Tuula Kettunen puh. 04010 40 263 Työterveyslääkäri Erkki Tiainen puh. 04010 40261 Työfysioterapeutti Ulla Hyvönen puh. 04010 40850 Osastosihteeri Ritva Puumalainen puh. 04010 40261 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta/ yhteistyötoimikunta: On Ei ole Työsuojelupäällikkö: Timo Pelkonen, puh: 04010 45708 Työsuojeluvaltuutetut: Pasi Ahonen puh: 04010 45758 Työterveyshuollon osallistuminen yhteistyötoimikunnan kokouksiin 1 krt/vuosi ajankohta Kutsuttaessa 2 krt/vuosi ajankohta