Vesiviisaan kiertotalouden esteitä, edellytyksiä ja ohjauskeinoja

Samankaltaiset tiedostot
Ekologinen verouudistus

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

Kiertotalouden mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja

Kiertotalous maataloudessa

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

KOHTI VESIVIISASTA KIERTOTALOUTTA hankkeen vuorovaikutus. Tanja Suni, FES Sarianne Tikkanen, SYKE

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Politiikka-arviointi osana yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Case ravinnekierrätys

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

SUOMI KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ MATERIAALIT KIERTOON TALOUDELLISILLA OHJAUSKEINOILLA

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Laatujärjestelmä ja kierrätyslannoitteiden sertifiointi biohajoavien jätteiden kierrätyksen edistäjänä

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYSALUE NOKIALLA. Miten ECO3 oli mahdollinen toteuttaa?

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

Raaka-aineen fraktiointi

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen

Älykäs ja ekologinen

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Kiertotalous Oulu

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Kierrätys Suomessa (biohajoavat jätteet)

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

KALATALOUDEN INNOVAATIO -OHJELMAT

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätysravinteista prosessoiduille lannoitevalmisteille

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Komission kiertotalouspaketti Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen. Mari Pantsar

Ravinteiden kierrätys Suomessa

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

KIERTOTALOUS käytäntöön

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kohti ravinnekierrätyksen läpimurtoa

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Transkriptio:

Vesiviisaan kiertotalouden esteitä, edellytyksiä ja ohjauskeinoja Vesiviisautta kiertotalouteen -seminaari 14.2.2017 Suomen ympäristökeskus, auditorio Sarianne Tikkanen, SYKE

Aineisto Haastatteluja, yritysvierailuja, keskustelutilaisuuksia Hankkeen seminaarit ja työpajat Kick off -tilaisuus, Säkylän seminaarit ja työpajat Vesiviisaan työpaja Teknologiateollisuuden kiertotalouspäivässä Ohjauskeinotyöpaja 25.8.2016-50 osallistujaa (ministeriöt, yritykset, tutkimuslaitokset) Muiden järjestämät seminaarit ja tilaisuudet mm. kiertotaloudesta (Sitra, Teknologiateollisuus) ravinnekierrosta (Sitra, MMM, Ravinteet kiertoon -hanke) biokaasusta (Varsinais-Suomen ELY) taloudellisista ohjauskeinoista (John Nurmisen säätiö) Vesihuollosta (Vesipäivä, vesihuoltoyhdistys; Vesihuollon tulevaisuuden haasteet, MMM) Elintarvikepäivä (Elintarviketeollisuus ry.) Palopuron agroekologisen symbioosin tulosseminaari 14.2.2017 Sarianne Tikkanen, SYKE

Kansainvälisiä haastatteluja ja yhteistyötä Haastatteluja Paul Ekins, Director of the UCL Institute for Sustainable Resources, University College London Ernst Ulrich von Weizsäcker, emeritus professor, Wuppertal instituutti Mandfred Rosenstock, DG ENV, Deputy Head of Green Finance & Economic Analysis Kicia Malgorzata, DG ENV, Green Finance & Economic Analysis Kai Schlegelmilch, ympäristöveroasiantuntija Constanze Adolf, Vice-President, Green Budget Europe Yhteistyötä ja keskusteluja Mikael Skou Andersson, University of Århus Valdur Lahtvee, Stockholm Environment Institute (Viron y-verotus) Susanne Åkerfeld, Sveriges finansdepartementet Mark Overman, Ministry of Infrastructure and the Environment, the Netherlands Emma Watson, Institute for European Environmental Policy 14.2.2017 Sarianne Tikkanen, SYKE

Otollinen toimintaympäristö vesiviisaille ratkaisuille? Minkälaisia edellytyksiä ja ajureita vesiviisaat ratkaisut vaativat toteutuakseen? Mitkä tekijät tällä hetkellä estävät ratkaisujen toteutumista? Miten olemassa olevia ohjauskeinoja kehittämällä tai uusilla ohjauskeinoilla voidaan tukea ja kannustaa vesiviisaita kiertotalousratkaisuja? Miten luodaan toimintaympäristö, joka mahdollistaa ja vauhdittaa vesiviisaisiin kiertotalousratkaisuihin? 14.2.2017 Sarianne Tikkanen, SYKE Otollinen kala-apaja Säkylän Pyhäjärvellä

Ravinteiden kierrätys I Raakalannan ja prosessoidun lannan kierrätys takaisin peltomaahan Ajureita ja edellytyksiä Pullonkauloja, ohjauskeinoja ja sääntelyn muutostarpeita Tiivis yhteistyön lannantuottajien ja -käyttäjien välillä Peltomaan parannustoimet ja viljelykierto Optimaalisen lannoituksen peltoalakohtainen tarkentaminen Luomuviljelyn lisääminen (keinolannoitteiden käyttökielto) Esteitä ja pullonkauloja Raakalannan levitys ei ole taloudellisesti kannattavaa Puuttuu tuotekehitystä, innovaatioita ja toimijoita Kotieläin- ja turkistalous keskittynyttä (levitysala ei riitä) Olemassa olevien ohjauskeinojen muutostarpeita Ympäristökorvausjärjestelmän muuttaminen tukemaan paremmin ravinteiden kierrätystä, esim. painopiste erityistukiin Verovähennyksen jatkaminen yritysten T&K -toimintaan Tiedotusta ja koulutusta lisää ravinteiden kierrätyksestä Uusia ohjauskeinoja Digitaalinen lanta- ja ravinnepankki 5

Ravinteiden kierrätys II Kierrätysraaka-aineiden ja lannoitevalmisteiden osuuden lisääminen suhteessa mineraalilannoitteisiin Pullonkauloja, ohjauskeinoja ja sääntelyn muutostarpeita Ajureita ja edellytyksiä Esteitä ja pullonkauloja Olemassa olevien ohjauskeinojen muutostarpeita Uusia ohjauskeinoja Taloudellinen kannustin kierrätysraaka-aineiden käytölle Toimijoita ja tuotekehitystä Luomuviljelyn lisääminen (keinolannoitteiden käyttökielto) Kierrätyslannoitevalmisteiden hinta jopa 10-kertainen Asenteet osin kielteisiä kierrätysravinteille Sopimusviljelyn ehdot voivat kieltää kierrätysravinteiden käytön Kierrätyslannoitteiden käyttö vaatii laiteinvestointeja, osaamista ja vaivaa Tulossa: EU:n uusi lannoitevalmisteasetus, täsmentää raakaaineita ja pitoisuuksia Kierrätysraaka-aineiden ja lannoitetuotteiden tuotekehittelytuki Verovähennyksen jatkaminen yritysten T&K -toimintaan Mineraaliraaka-aineisiin (typpi, fosfori) kohdistuva vero Vapaaehtoinen ravinteiden päästökauppa Itämerelle (Nutritrade hanke) 6

Ajureita ja edellytyksiä Esteitä ja pullonkauloja Biokaasua lannasta ja muista orgaanisista sivuvirroista Pullonkauloja, ohjauskeinoja ja sääntelyn muutostarpeita Uusia toimijoita kentälle: VSS Biovoima Oy Syötteiden saatavuus, riittävyys ja tasalaatuisuus Eri syötteiden soveltuvuus samalle laitokselle (teknologia) Julkinen liikenne biokaasulla toimivaksi, samoin yksityisautoilu Nykyisessä maatalouden investointi-/yritystuessa on rajoituksia, jos maatila myy biokaasua tilan ulkopuolelle Infrastruktuurin rajoitukset: ei ole riittävästi tankkauspisteitä Olemassa olevien ohjauskeinojen muutostarpeita Uusia ohjauskeinoja Muita huomioita Ajoneuvoveron muokkaaminen suosimaan biokaasua tai tekniikkaneutraalisti mitä tahansa uusiutuvia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja - Käyttövoimaveron poistaminen biokaasukäyttöisiltä ajoneuvoilta Verovähennyksen jatkaminen yritysten T&K -toimintaan Julkiset hankinnat: julkinen liikenne toimimaan biokaasulla Maatalouden investointi-/yritystuen muuttaminen Jakeluverkoston luomiselle tukea ja rahoitusta Suomessa on vain 1900 kaasua käyttävää ajoneuvoa - Mm. Ruotsissa on 44 000 ja Italiassa 883 000 kpl

Ajureita ja edellytyksiä Esteitä ja pullonkauloja Hyönteiset sivuainevirtojen hyödyntämisessä Esimerkkinä mustasotilaskärpäsentoukat rehutuotannossa Muutostarpeita nykyisissä ohjauskeinoissa Pullonkauloja, ohjauskeinoja ja sääntelyn muutostarpeita Mustasotilaskärpänen tehokas biomassan tuottaja - 1 kg munia - > 380 kg toukkia / 2 vrk Hyvä aminohappo- ja rasvakoostumus (omega 3 ja 6) Kasviperäisistä sivuvirroista lisäarvoa (proteiini ja rasvat) Korvaisi tuontirehua EU -sääntely ei salli vielä a) hyönteisten käyttöä rehunainesosana b) Lantaa rehukäyttönä (ei hyönteisillekään, jos tuotantoeläimiä) Asenteet vastaan ja ennakkoluuloja Tulossa muutoksia: EU:n TSE asetus (EY) N:o 999/2001: 1.7.2017 -> hyönteisjauho rinnastetaan kalajauhoon Edellyttää vielä sivutuoteasetuksen muuttamista valmistuksesta Verovähennyksen jatkaminen yritysten T&K -toimintaan Uusia ohjauskeinoja Muita huomioita Rahoitusta alan tutkimus- ja kehitystoiminnalle Pilottihanke kärpäsentoukille Hyönteiset tulossa lautaselle, monia hankkeita ja toimintaa hyönteisproteiinin tuotanto- ja käyttötapojen kehittämiseksi Nyt jo 26 yritystä 17 maassa: MilliBeter, AgriProtein, NextProtein 8

Särkeä, silakkaa ja kiertovesilaitoksissa kasvatettua kalaa lautaselle Ajureita ja edellytyksiä Esteitä ja pullonkauloja Muutostarpeita nykyisissä ohjauskeinoissa Pullonkauloja, ohjauskeinoja ja sääntelyn muutostarpeita Kotimaisten kalojen käytön lisääminen ihmisravintona - ammattikalastukselle uusia markkinoita ja tuotteita - vähempiarvoisen kalan hoitokalastukselle ollut valtion tukea - kalamassan teollinen prosessointi myyntituotteiksi - korvaa lihaproteiinia ja poistaa ravinteita vesistöistä Tuotantoketjun luominen: raaka-aineen riittävä volyymi ja laatu, varmuus markkinoista Yrittäjien yhteistyö ja toimintakäytännöt Raskas lupakäytäntö kausiluontoisena elintarviketuottajana Kiertovesilaitosten heikko kannattavuus ja tekniset ongelmat Luvituksen yksinkertaistaminen: esim. tarvitaanko lupa perkuujätteiden kompostoinnille Hoitokalastuksen tukemisen jatkaminen vai markkinaehtoista? Uusia ohjauskeinoja Muita huomioita Julkiset hankinnat: esim. kunnat tukkuostajiksi tuotteille kouluihin ja muihin laitosruokaloihin Neuvontaa ja ohjausta yrittäjille JärkiSärki, Särkifood, Apetitin järvikalapihvi, Puulan Särvin JärvikalaaNAM -hanke, Saaristomeren lähikalahanke Kuluttajille ei tarjolla kiertovesikasvatettua kalaa (vrt. luomu) Kalajauhotehdas 2016->, silakan elintarvikekäyttö romahtanut 9

Ajureita ja edellytyksiä Esteitä ja pullonkauloja Muutostarpeita nykyisissä ohjauskeinoissa Jätevesien käsittely: Arvokkaiden jakeiden talteenotto ja palautus kiertoon Tehokkaampi ja kohdennetumpi haitta-aineiden poistaminen Pullonkauloja, ohjauskeinoja ja sääntelyn muutostarpeita - Haitta-aineiden kohdennettu poistaminen hajautetusti esimerkkinä sairaalat (1 % talousvedestä 25 % lääkkeistä) - Aineiden (mm. ravinteiden ja proteiinien) talteenotto jätevesistä - 80 % vähennys haitta-ainepitoisuuksiin edellyttää n. 10-15 % korotuspainetta jätehuoltomaksuun - Palvelukonseptiin perustuva jätevesipuhdistus syntypaikoille Teknologian toimintariskit ja investointien korkea hinta Infrastruktuurin muutostarpeet: syntypaikkapuhdistamot Talteen otettujen aineiden heikko hintakilpailukyky Vesihuollon verkostoinfrastruktuurin vajavainen ylläpito Jätevesimaksun korottaminen kattamaan investointeja Jätevesimaksun perustuminen haitallisten aineiden pitoisuuksiin j Poisto- ja talteenottovaatimuksia lupaehtoihin Uusia ohjauskeinoja Muita huomioita Jätevesimaksun sijaan jätevesivero tai vero haitallisille aineille jätevedessä Palvelukonseptiin perustuva jätevesipuhdistus syntypaikoilla 10

Keskeisiä esteitä - ja miten ne voitaisiin ylittää Suhteelliset hinnat suosivat neitseellisiä luonnonvaroja - Kierrätyslannoitteet ovat kalliimpia kuin mineraalilannoitteet - Sama pätee myös muihin luonnonvaroihin, kuten veteen. Resursseja tuhlataan, kun ei ole taloudellista insentiiviä niiden säätämiseen -> haitallisten ulkoisvaikutusten sisäistäminen hintoihin Uuvuttava byrokratia tai sen maine -> järjestelmien yksinkertaistaminen, yhden luukun periaate Jälkijunassa tuleva lainsäädäntö - Maailma muuttuu nopeammin kuin lainsäädäntö, joka tukee osittain edelleen lineaarinen talouden rakenteita ja toimintoja - Uudet materiaalit ja resurssit esim. hyönteiset tuotantoeläiminä, kierrätysravinteiden ja rehun raaka-aineet, biokaasun tuotanto - > ketteryyttä lisää mm. EU:n uuselintarvikelasetus, rehulainsäädäntö 14.2.2017 Sarianne Tikkanen, SYKE

Keskeisiä ajureita ja edellytyksiä - ja miten voitaisiin mahdollistaa niitä Innovaatiot ja tuotekehitys - ihmistyötä, henkistä pääomaa, koulutusta Innovaatioiden ja tuotekehityksen rahoitus - rahoitusinstrumentteja tuotekehitykseen ja koulutukseen Uusia toimijoita kentälle - nykyisten toimijoiden väliin kehittämään ja toteuttamaan sivuvirtojen hyödyntämistä, etsimään ja toteuttamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia Verkostoja ja teollisia symbiooseja -> yrittäjiä ja muita toimijoita -> henkistä ja sosiaalista pääomaa, -> luovuutta ja innovaatioita mahdollistavia työolosuhteita = ihmisiä 14.2.2017 Sarianne Tikkanen, SYKE

Taloudellisen ohjauksen mahdollisuuksia: Ekologinen vero- ja budjettiuudistus Verotuksen painopisteen siirtäminen budjettineutraalisti a) ympäristölle haitallisten tukien karsiminen b) Ympäristö- ja luonnonvaraverotusta suuntaamaan tuotanto- ja kulutustapoja resurssitehokkuuteen ja palveluihin c) Työnverotuksen keventäminen kannustamaan ihmistyötä tuotannontekijänä Kiertotalous edellyttää monipuolista ihmistyövoiman käyttöä: Innovaatioita, tuotekehitystä, tuotteistamista Tutkimus- ja kehitystyötä Uusia liiketoimintamalleja, mm. tuotteista palveluihin konsepteja Korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimintoja sekä muita palveluja Verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän. 14.2.2017 Sarianne Tikkanen, SYKE 13

Vesiviisaita verotuksen mahdollisuuksia Suomessa Tuote- ja resurssiveroja o Mineraalilannoitteiden raaka-aineisiin (fosfori tai typpi) kohdistuva vero o Kasvinsuojeluainevero o Maa-ainesvero (pohjavesialueiden suojelu) Veden puhdistuksen ja aineiden talteenoton ja kierrätyksen hinnoittelu: o Jätevesivero /-maksun korotus o Päästövero / -maksu jätevesien sisältämille haitallisille tai arvokkaille aineille Muutoksia nykyisiin veroihin o Energia- ja ajoneuvoverotuksen muuttaminen suosimaan biokaasua tai muita uusiutuvia käyttäviä ajoneuvoja o Verovähennyksiä yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan 14.2.2017 Sarianne Tikkanen, SYKE 14

Ruotsin lannoitevero vaikuttava ja kustannustehokas Mineraalilannoitteiden typpeen ja fosforiin / kadmiumiin kohdistuva lannoitevero 1984 2009 Mineraalilannoitteiden hinta Typpilannoitteen käyttömäärät Lähde: Konjunkturinstitutet:Miljö,ekonomi och politik. 2014 14.2.2017 Sarianne Tikkanen, SYKE 15

Verokarhu pelottaa - Vastustusta ja poliittisesti mahdotonta toteuttaa? Esimerkiksi mineraalilannoitteiden raaka-aineisiin kohdistuvaa veroa vastustettiin seuraavilla perusteilla: - Maataloutta ei voi tässä taloustilanteessa enää rasittaa millään kustannuksella vs. veron kohtaanto ja vyöryttäminen? - Sen sijaan toivottiin vapaaehtoisuuteen perustuvaa ohjausta sekä rahoitustukea - Lannoiteveroa vastustettiin, vaikka sen tuotot kierrätettäisiin takaisin maataloussektorille - Yhteiskunnallista keskustelua ympäristöveroista ja muista taloudellisista ohjauskeinoista, niiden toimintaperiaatteista, seurannasta ja kokemuksista Kansainvälisten kokemusten jakamista, tiedottamista ja yhteistyötä kiertotalouden edelläkävijämaiden kesken - mm. Alankomaiden aloite kiertotalousstrategiassa, komission Capacity building & MIBs, yms. hankkeet 14.2.2016 Sarianne Tikkanen, SYKE

1. Sektorit ylittävä kokonaisvaltainen tarkastelu ja politiikkatoimien koherenttius mm. bioenergia liittyy energia-, liikenne- ja maatalouspolitiikkaan 2. Sääntelyn ja ohjauskeinojen yhteensovittaminen o mm. energia- ja ajoneuvoverotus, uusiutuvien energialähteiden tukimuodot, lannoitelainsäädäntö o yhteisvaikutukset ja synergiat o rajapinnat, ali- ja ylireguloidut toiminnot 3. Yhden luukun periaate ja byrokratian yksinkertaistaminen o asiakaslähtöisyys, viranomaistoiminnan koordinointi o toiminnan minimirajat? Kokeilutoiminta 4. Julkisen sektorin aktiivinen rooli Huomioita ohjauskeinoista I mm. julkiset hankinnat, mutta myös laajemmin ravinne- ja vesiviisaita kuntia ja maakuntia 14.2.2017 Sarianne Tikkanen, SYKE

Huomioita ohjauskeinoista II 1. Ekologinen vero- ja budjettiuudistus Verotuksen painopisteen siirtäminen Ravinteiden talteenottoon ja kierrätykseen kannustaminen 2. Ympäristökorvausjärjestelmän uudelleenarviointi Ohjaako riittävästi ravinteiden kierrätykseen 3. Rahoitusinstrumentit Maatalouden rakennerahaston yritys- ja investointituet Muut yritys- ja investointitukimuodot Tutkimus- ja tuotekehitystukea / verohelpotuksia 4. MARA- ja MASA asetukset 5. End-of-Waste - kriteeristö Fiksu ohjauskeinoyhdistelmä, Smart Instrument Mix 14.2.2017 Sarianne Tikkanen, SYKE

Kiitos! Sarianne.Tikkanen @ ymparisto.fi