Haapaveden kaupunki PL 40 86601 Haapavesi Puh: 08-45911 Fax: 08-4951 334 Sähköposti: haapaveden.kaupunki@haapavesi.fi Korkein hallinto-oikeus PL 180 00131 Helsinki Selitys asiassa 3780/3/13 Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Haapaveden kaupunginhallitus esittää kunnioittaen, että Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen perusteettomana. Haapaveden kaupunki on 13.2.2012 3 osaltaan päättänyt yhteisen jätelautakunnan perustamisesta Vestia Oy:n toiminta-alueelle. Vestia Oy on alueen kuntien yhteisesti omistama yhtiö. Tästä päätöksestä on valittaja valittanut Oulun hallinto-oikeuteen. Oulun hallinto-oikeus on 31.10.2013 päätöksellään hylännyt valitukset. Valittaja on valittanut Oulun hallinto-oikeuden ratkaisusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jätelautakuntasopimuksen valmistelu ja hyväksymispäätös Vestia Oy:n osakaskokouksen 14.1.2011 asettama työryhmä esitteli osakaskokoukselle 26.9.2011 ehdotukset sopimuksesta jätelautakunnan perustamiseksi Ylivieskan kaupungin organisaatioon ja jätelautakunnan johtosäännöksi. Osakaskokous hyväksyi jätelautakuntasopimuksen muutoksin. Työryhmä teki osakaskuntien toivomuksesta esityksen myös paikkajaosta. Osakaskokous hyväksyi jätelautakuntasopimuksen muutoksin. Ympäristöyritysten Liitto ry tilasi 2.11.2011 päivätyn lausunnon Olli Mäenpäältä. Lisäksi Ympäristöyritysten Liitto teki muutosehdotuksia valmisteluasiakirjoihin ja lähetteli lokakuusta 2011 alkaen luottamushenkilöille ja virkamiehille valmisteluasiakirjoja kritisoivia sähköposteja. Toimenpiteiden johdosta valmistelu keskeytettiin. Työryhmä pyysi 16.11.2011 päivätyn lausunnon Kuntaliitolta, joka lähetti asiaa koskevan ryhmäkirjeen kaikille kunnille 25.11.2011. Mm. Kuntaliitolta saatujen lausuntojen jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Haapaveden kaupunginhallitus käsitteli asiaa 24.10.2011 ja 16.1.2012. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin äänin 7-3. Esitystä vastustanut Repo halusi muuttaa erityisesti jätelautakunnnan johtosäännön kohtaa 6. Kaupunginvaltuutettu Repo ja Niemi vastustivat kaupunginvaltuuston käsittelyssä
jätelautakuntasopimukseen hyväksymistä. Haapaveden kaupunginvaltuusto hyväksyi päätöksellään 13.2.2013 3 sopimuksen äänin 19-7 sekä ponsilauselman äänin 17-10 (päätöksen liite nro 15/2012). Valmistelu ja päätös ilmentävät selkeästi kuntien yhteistä tahtoa perustaa yhteinen jätelautakunta. Jätelautakuntasopimuksen lainmukaisuus Jätelautakuntasopimus on julkisoikeudellinen hallintosopimus, jolla jätelain 43 :n mukaisesti toimivat osakaskunnat jätelain 23 :n velvoitteen mukaisesti sopivat tehtävän hoitamisesta yhteisessä toimielimessä kuntalain 76 ja 77 :n mukaisesti. Jätelautakunta noudattaa jätelakia ja johtosääntöä sekä muita säädöksiä. Se ei ole jätelautakuntasopimuksen osapuoli. Jätelautakuntasopimusta ja johtosääntöä tulkitaan jätelain, kuntalain ja hallintolain velvollisuuksien mukaisesti. Suomen Kuntaliiton johtavat jätelain asiantuntijat Karessuo ja Eränkö antoivat Ylivieskan kaupungille lausunnon 19.11.2011 ennen kuin jätelautakunnan johtosääntö ja jätelautakuntasopimus hyväksyttiin. Sopimus ja johtosääntö ovat ehtoineen lainmukaisia. Koko sopimus ja kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös eivät ole lainvastaisia, jos joku kuntien välisen jätelautakuntasopimuksen yksittäinen kohta tulkittaisiinkin pätemättömäksi tai mitättömäksi. Jätelautakuntasopimus allekirjoitettiin, kun kaupunginvaltuuston päätös laitettiin täytäntöön. Allekirjoittajalla oli toimivalta. Sopimus on tullut hyväksymisen jälkeen voimaan allekirjoituksella kussakin kunnassa erikseen Kuntaliition suositusten mukaisesti. Jätelautakuntasopimuksen voimaantulosäännös ei ole pätemätön eikä lainvastainen eikä kaupunginvaltuusto ylittänyt harkintavaltaansa tai muuta toimivaltaansa. Jätelautakuntasopimusja Haapaveden kaupunginvaltuuston päätös jätelautakuntasopimuksen hyväksymisestä ovat hallinto-, kunta- tai jätelain mukaisia. Päätöksellä kunta huolehtii uuden jätelain 23 :n ja 43 :n mukaisista velvollisuuksista. Valtuusto käytti sille kuuluvaa harkintavaltaa eikä muutenkaan ylittänyt toimivaltaansa. Valittaja väittää, että jätelautakunnan tehtävien määrittely johtosäännössä ja sopimuksessa on puutteellista. Haapaveden kaupungin näkemyksen mukaan lautakunnan tehtävät on riittävän tarkoin määritelty johtosäännössä ja lautakunnan tehtävät ilmenevät myös suoraan lainsäädännön nojalla, tällöin tehtävien erikseen määrittely ei ole ollut enää lautakuntasopimuksessa tarpeen. Joka tapauksessa Korkeimman hallinto-oikeuden ei tässä tapauksessa tule tutkia jätelautakunnan johtosäännön määräysten lainmukaisuutta, koska Haapaveden kaupunginvaltuusto ei ole valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt ko. johtosääntöä. Johtosääntö on hyväksytty isäntäkunta Ylivieskan organisaatiossa. Jätelautakuntasopimuksen hyväksymispäätöksen tiedoksianto ja täytäntöönpano Jätelautakuntasopimuksen hyväksymispäätös on kuntalain mukainen päätös yhteisen toimielimen perustamisesta. Kunnan jäsenet saivat tiedon päätöksestä, kun pöytäkirja asetettiin yleisesti nähtäväksi. Jätelautakuntasopimuksen voimaantulosäännös on pätevä ja lainmukainen eikä kaupunginvaltuusto ylittänyt harkinta- tai muuta toimivaltaansa.
Yhteisen jätelautakunnan perustamista koskevaan päätökseen haetaan siis muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla. Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy jätehuoltoa harjoittavana yhtiönä ei ole asiassa kuntalain 92 1 mom. tarkoitetulla tavalla asianosaisena. Täten Haapaveden kaupunki ei ole menetellyt kaupunginvaltuuston 13.2.2012 3 päätöstä tiedoksi antaessaan virheellisesti eikä päätökseen ole liitetty virheellistä valitusosoitusta. Valittaja vetoaa valituksessaan siihen seikkaan, että nyt käsiteltävänä olevan jätelautakunnan perustamista koskevan sopimuksen olisi tullut tulla voimaan vasta, kun kaikki alueen kunnat ovat sen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet. Valittaja huomioi useassakin kohdassa valitustaan, että jätelautakunta on aloittanut jo toimintansa. Kuntalain 90 :n mukaan valitusviranomaisen tulee nyt arvioida sitä, onko kaupunginvaltuuston 13.2.2012 3 päätös syntynyt virheellisessä järjestyksessä, onko päätöksen tehnyt viranomainen ylittänyt toimivaltansa tai onko päätös muutoin lainvastainen, valitusviranomaisen toimivaltaan ei kuulu tutkia, mitä on tapahtunut päätöksenteon jälkeen. Haapaveden kaupungin näkemyksen mukaan kuntalain säännös siitä, että kuntien yhteisen toimielimen toiminnan käynnistämisen edellytyksenä on se, että kaikki sen toimintaan osallistuvat kunnat ovat sopineet toiminnan käynnistämisestä yhtäpitävillä päätöksillä, on toteutunut juuri sen vuoksi, että Ylivieskan kaupunki on isäntäkuntana päättänyt, että Toholammin kunta ja Pyhäjärven kaupunki eivät voi osallistua sen toimintaan, koska eivät ole hyväksyneet yhtäpitävästi sopimusta yhteisen jätelautakunnan toiminnasta. Uuden jätelain voimaantulon vuoksi Suomen Kuntaliitto kehotti kuntia panemaan jätelautakuntasopimuksen täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Täytäntöönpanon kieltäminen olisi yleisen edun vastaista. Kuntayhtiö ja osakassopimus Haapaveden kaupunki on myös 13.2.2012 4 päättänyt Vestia Oy:n osakassopimuksen muuttamisesta. Myös tästä päätöksestä on valittaja valittanut Oulun hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeus on osittain hyväksynyt valituksen. Kaupungin saamien tietojen mukaan tästä ei ole valitettu Korkeimpaan hallintooikeuteen. Se seikka, että Oulun hallinto-oikeus on katsonut, että osakassopimuksella ei ole voitu siirtää kaikkia siinä sovittuja palvelutehtäviä Vestia Oy:n hoidettavaksi (jätteenkuljetusrekisterin ylläpito ja jätehuoltomaksujen perintä), ei aiheuta sitä, että sopimus jätelautakunnan perustamisesta kävisi lainvastaiseksi. Vestia Oy on kuntin kokonaan omistama yhtiö, jonka henkilöstö huolehtii virkavastuulla kuntien velvollisuusiksi säädettyjä jätehuollon palvelutehtäviä ja kilpailuttaa elinkeinoharjoittajie hankintalain (348/2006) mukaisena julkisena hankintayksikkönä jätehuoltopalveluiden (Liite A, ryhmä 16, CPC-viitenumero 94) hoitamiseksi. Kunta ei toimi kilpailulainsäädännön vastaisesti hyväksyessään SEUTsopimuksen mukaisesti hoidettaviin palveluihin liittyvän jätelautakuntasopimuksen. Jätehuoltomääräysten valmistelu Jätelautakunta antaa jätehuoltomääräykset jo lainvoimaisella johtosäännöllä siirretyn toimivallan sekä jätelain 91 ja 92 :n nojalla. Jätelain 23 :ssä ja 43 :ssä säädetyn yhteyden vuoksi käsittelypaikat, keräysastioiden tyhjennysvälit ja muut jätehuoltomääräykset on valmisteltava yhteistyössä palvelutehtäviä hoitavan ja urakoitsijoita kilpailuttavan kuntayhtiön kanssa. Päätöksiä ei muuten voi valmistella hallintolain mukaisesti.
Professori Mäenpään lausunto Asianoasaisten nimeämästä asiantuntijasta on voimassa, mitä todistajasta säädetään. Mäenpää ei silti kirjoittanut lausuntoaan valittajan asiantuntijana eikä valitusta varten. Lisäksi professori Olli Mäenpään lausuntoa on tulkittu väärin. Lausunnossa ei väitetty jätelautakuntasopimusta lainvastaiseksi. Lisäksi lausuntoon yhdistettiin sen kirjoittamisen jälkeen ulkopuolisen, yksityisiä ympäristöalan yrityksiä edustava Ympäristöyritysten Liiton edustajan tekemiä muutoksia jätelautakuntasopimuksen, osakassopimuksen ja johtosäännön teksteihin. Mäenpään mukaan sopimuksella ei voi oikeudellisesti pätevällä tavalla määritellä yhteisen lautakunnan toimintaa ja menettelyä. Kaupunginhallitus on samalla kannalla. Jätelautakunta ei ole sopijapuoli, vaan se noudattaa jätelakia ja sen kanssa yhdenmukaista johtosääntöä. Sopimukset eivät sido jätelautakuntaa eivätkä sopimusmääräykset ole lainvastaisia. Mäenpään mukaan yhteistä jätelautakuntaa ei voida viranomaistehtävien hoitamisessa velvoittaa yhteistoimintaan yksittäisen, erikseen nimetyn osakeyhtiön kanssa vaarantamatta samalla viranomaisen toiminnan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan tämä koskee ulkopuolista, yksityisen omistamaa osakeyhtiötä. Jätelain 23 ja 43 erityissäännökset säätävät kuntayhtiön ja jätelautakunnan yhteydestä. Johtosääntö mahdollistaa päätöksenteon valmistelun hallintolain mukaisesti. Päätös tehdään silti jätelain mukaisesti. Mäenpään mukaan velvollisuus valmistella jätehuoltomääräyksiä on ristiriidassa hallintolain 31 :n kanssa, koska viranomaisen on huolehdittava asian valmistelusta. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan jätelautakunta ei voi huolehtia jätehuoltomääräysten riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä muuten kuin hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset jätehuollon palvelutehtäviä hoitavalta kuntayhtiöltä. Kuntayhtiö ei ole vain yksityisoikeudellinen asianosainen hallintoasiassa, vaan sen henkilöstö on jätelain perusteluiden mukaan virkavastuussa jätehuollon palvelutehtävien hoitamisesta. Johtosäännön 6 :n yhteistyövelvoite on Mäenpään mukaan ongelmallinen jätelautakunnan puolueettomuuden ja riippumattomuuden kannalta. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan kuntien velvollisuuksiin kuuluvia jätelain palvelutehtäviä hoitava kuntayhtiö ei kilpaile eikä voi kilpailla yksityisten jäteyhtiöiden kanssa, joten yhteistyö ei aiheuta puolueellisuutta tai riippumattomuutta. Ristiriitatilanteessa velvoite tulisi jättää soveltamatta perustuslain 107 :n mukaisesti. Kuten Mäenpää lausuu, johtosäännön 6 :n mukainen velvollisuus ottaa käsiteltäväkseen Vestian aloitteesta lautakunnan tehtäviin kuuluva asia on joka tapauksessa olemassa. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan kuntayhtiön henkilöstö suorittaa jätelain 23 ja 43 :n johdosta tehtäviään virkavastuulla ja jätelautakunnan velvollisuus ottaa asia käsiteltäväksi seuraa hallintolain lisäksi jätelaista. Kohta ei ole lainvastainen. Kuljetusjärjestelmä Jätelautakuntasopimuksen tai uuden osakassopimuksen hyväksymispäätökset eivät
vaikuta kuljetusjärjestelmän muotoon. Haapaveden kaupungissa on voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jätelautakunta päättää jatkossa järjestetyn jätteenkuljetuksen muodosta. Jätelautakunta tekee viranomaispäätökset niin kauan kuin kuntayhtiö huolehtii osakassopimuksella siirretyistä jätehuollon palvelutehtävistä jätelain 43 :n mukaisesti. Päätösvalta palautuu kaupungille, jos palvelutehtäviä ei enää siirretä. Valitusten hylkääminen Valittaja ei ole esittänyt valitusajan päättymiseen mennessä sellaista syytä, jonka perusteella Haapaveden kaupunginvaltuuston päätös 13.2.2012 3 jätelautakuntasopimuksen hyväksymisestä olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto olisi niitä tehdessään ylittänyt toimivaltansa tai että päätökset olisivat muutenkaan lainvastaisia. Kaupunginhallitus päättää esittää Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että valitus hylätään kokonaisuudessaan. Haapaveden kaupunki varaa tarvittaessa oikeuden täydentää selitystään hallintolainkäyttölain 74 :n mukaisella oikeudenkäyntikuluvaatimuksella. LIITTEET - Kaupunginvaltuuston 13.2.2012 3 päätös liitteineen