BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Jarmo Partanen
Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Sähköverkkoliiketoiminta on monopolitoimintaa, jossa omistajilla on voittoodotuksia. Sähkönkäyttäjillä eli asiakkailla on toive hyvälaatuisesta kohtuullisen hintaisesta sähköstä. Monopolimarkkinoilla ei ole markkinoiden tuomaa painetta toiminnan tehokkuuteen ja hyvän laatuun. Sähkömarkkinaviranomaisille tehtävänä on toimia yhteiskunnan eli asiakkaiden äänenä verkkoyhtiöiden ja niiden omistajien suuntaan. Viranomainen pyrkii toiminnallaan luomaan toimintaympäristön, jossa osa verkkoyhtiön toiminnoista toteutetaan avoimilla markkinoilla ja jossa määräyksin ja ohjein kannustetaan yhtiöitä tehokkaaseen toimintaan. Sähkönkäyttäjä, yhteiskunta Regulaattori Omistajat Verkkoyhtiö 3
Sähkömarkkinat Sähkömarkkinoiden kehykset Sähkömarkkinalaki (n:o 386/17.3.1995) Sähkömarkkina-asetus (n:o 518/7.4.1995) Laki sähkömarkkinakeskuksesta (n:o 387/1995) KTM:n päätökset sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta (1637) sähkömarkkinakeskuksen maksullisista suoritteista (1479) verkkopalvelujen myyntiehtojen ja -hintojen ilmoittamisesta (1256) sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (885) vastuualueiden muutoksista ilmoittamisesta Historiaa sähkömarkkinoilla Vertikaalinen eriyttäminen ja subventoinnin poistaminen sähkön tuotanto, myynti, siirto ja jakelu eriytetty toisistaan Markkinoiden vapauttaminen (myynti) sähköä voi tuottaa, ostaa ja myydä ilman sääntelyä, huom. Rajajohdot sähköverkko on markkinapaikka, jota asiakkaat pääsevät vapaasti käyttämään - 11/1996 yli 500 kw asiakkaat - 1/1997 kaikki (tuntimittaus) - 9/1998 kaikki (pienkuluttajille tyyppikäyrät) 7.10.2014 29.8.2011 4
Sähkömarkkinat Valvonta sähkömarkkinoilla Verkkoliiketoiminta siirtoliiketoimintaa varten perustettiin uusi kantaverkkoyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.9.1997 Energiamarkkinavirasto vahvistaa vastuualueen, jossa verkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa ja hallita jakeluverkkoa, poikkeuksena - lyhyt liityntäjohto - kiinteistöjen sisäinen verkko - verkonhaltijan luvalla verkkoyhtiön liiketoiminta saa tuottaa kohtuullisen voiton verkkoyhtiöillä myyntitaseiden ylläpito- ja välitysvastuu Yhteiskunta, säädökset Liiketoimintojen eriyttäminen; vaadittu hyvin selkeästi Sähkökauppa täysin vapaata Verkkotoiminnan alueellinen monopoli säilyy hintavalvonta tehostuu ja ohjaa oikeaan suuntaan tehokasta toimintaa kannustetaan yritykset eivät kilpaile keskenään, yhteistyölle on tarvetta Vertikaalinen integraatio osin kielletty 7.10.2014 29.8.2011 5
Sähkömarkkinat - sähkömarkkinoiden valvonta Energiavirasto (entinen Energiamarkkinavirasto) perustettu huhtikuussa 1995 Työ-ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla itsenäinen asiantuntijavirasto, valitustie korkein hallinto-oikeus rahoitus lupa- ja budjettimaksuilla Muita viranomaisia TEM Energiaosasto Kilpailuvirasto TUKES Kuluttajaviranomaiset Rahoitustarkastus ja VM Energiaviraston tehtävät Valvoo sähkömarkkinalain noudattamista Edistää sähkömarkkinoiden toimintaa Myöntää toimiluvat verkkotoimintaan ja rakentamisluvat 110 kv johdoille Valvoo lupaehtojen noudattamista Valvoo sähköverkkotoimintaa ja verkkopalvelumaksujen kohtuullisuutta Valvoo sähkön myyntiä ns. toimitusvelvollisille Kerää ja julkaisee valvontaan liittyviä tietoja 7.10.2014 29.8.2011 6
Verkkoliiketoiminnan valvonta Verkkoliiketoiminnan kehykset sähkömarkkinalaki (386/1995) sähkömarkkina-asetus (518/1995) laki energiamarkkinavirastosta (507/2000) ktm:n päätökset Valvonnan toteuttaminen Suomessa ensimmäiset päätökset 1999, v. 2005 alkaen aukoton valvonta energiamarkkinaviraston toimesta pääosin etukäteen (perusteet) ja osin jälkikäteen (laskelmat) koskee kaikkia verkkoyhtiöitä valitusten käsittely markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa Valvonnan kohteet hinnoittelun kohtuullisuus = korkein sallittu tuotto toiminnan tehokkuus = operatiivisten kulujen katto laatu = toimittamatta jäänyt teho ja energia 7
Verkkoliiketoiminnan valvonnan historiaa Suomessa, keskeisiä kehitysaskeleita Jälkikäteinen sääntely, tapauskohtainen valvonta 1. valvontajakso 2. valvontajakso 1995 1999 2001 2003 2005 2008 2011 Vakiokorvaukset > 12 h keskeytyksistä Tehokkuusmittaus ensimmäistä kertaa osaksi valvontamallia Yleinen tehostamistavoite Tasapoistot kohtuullisena poistotasona Verkon arvo perustuen komponenttien hintaan, ikään ja pitoaikaan Yhtiökohtainen tehostamistavoite Laatukannustin Markkinoiden avaaminen Ensimmäinen valvontapäätös hinnoittelun kohtuullisuudesta 8
Verkkoliiketoiminnan valvonta Suomessa 2012-2015, 3. valvontajakso Verkkoliiketoimintaa valvotaan vuosina 2012-2015 seuraavien periaatteiden mukaisesti: valvonnan kohteena on pääoman tuotto, samalla valvotaan myös operatiivisia kustannuksia ja keskeytyskustannuksia tuotto lasketaan verkon nykykäyttöarvon ja WACC-prosentin avulla vakaa tuotto sisältäen kuitenkin liiketoimintariskejä kohtuulliset operatiiviset kulut määräytyvät historiatietojen perusteella (vuosien 2005-2010 keskiarvo) operatiivisiin kuluihin kohdistuu 2,06 % yleinen tehostamistavoite + yhtiökohtainen tehostamisvelvoite määritetään tehokkuusmittauksen avulla poistotasona käytetään verkon jälleenhankinta-arvosta laskettuja tasapoistoja; jälleenhankinta-arvon laskennassa käytetään standardihintoja, verkkoyhtiöt voivat valita poistoajat EV:n antamissa puitteissa Sähkön laadun valvonta osin mukana valvontamallissa ja osin mallin ulkopuolella keskeytyskustannukset vaikuttavat sallittuun tuottoon ja tehostamisvelvoitteeseen asiakkaille maksettavat vakiokorvaukset yli 12 tunnin keskeytyksistä kehittämisvelvollisuuden toteutumisen arviointi 9
Verkkopituus Asiakasmäärä Siirretty energia Tuotokset Kj-verkon kaapelointiaste (%) (ympäristötekijä) Tehokkuusmittaus StoNED Sallittu liikevaihto Laatu bonus/sanktio; 0,5* (todelliset vertailutason kesk.kustannukset ). Max 20 % kohtuullisesta tuotosta Verkko-omaisuus, määrät Yksikköhinnat Jälleenhankinta-arvo (JHA) Pitoajat, ikä Nykykäyttöarvo (NKA) J.Partanen Input; TOTEX 2005-2010 0,5 *Keskeytyskustannukset Kontrolloitavat operatiiviset kustannukset, KOPEX + - Liittymismaksut + + Muut taseen erät + Verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma Tehokkuusluku, 83,1% -x %/a WACC, CAP C E Sallittu STOTEX 2012-2015 R 0,5*Keskeytyskustannukset Kontrolloitavat operatiiviset kustannukset, KOPEX Investointikannustin (tasapoistot) Toimitusvarmuuskannustin Innovaatiokannustin Kohtuullinen tuotto 6.8.2014 r opo R R LP m r
Verkkopituus Asiakasmäärä Siirretty energia Tuotokset Kj-verkon kaapelointiaste (%) (ympäristötekijä) Tehokkuusmittaus StoNED Tehokkuusluku Verkko-omaisuus, määrät Input; TOTEX 2005-2010 0,5 *Keskeytyskustannukset + + - X %/a Kontrolloitavat operatiiviset kustannukset, KOPEX Sallittu STOTEX 2012-2015 0,5*Keskeytyskustannukset Kontrolloitavat operatiiviset kustannukset, KOPEX J.Partanen 7.10.2014
Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Suomessa 12
Kohtuullisen tuoton määrittäminen Sallittu tuotto (laskennallinen voitto) määritetään pääpiirteittäin seuraavasti: 1. Lasketaan verkon jälleenhankinta-arvo = yksikkömäärät*yksikköhinnat, EV määrittelee yksikköhinnat 2. Määritetään verkon nykykäyttöarvo = (1-ikä/pitoaika)* jälleenhankinta-arvo - liittymismaksut. 3. Nykykäyttöarvoa käytetään pääomana, jolle lasketaan sallittu tuotto WACCprosentin avulla; tuottoprosentit määritetään erikseen omalle ja vieraalle pääomalle, oman ja vieraan pääoman suhde on 70/30 4. Toteutunut tulos lasketaan vähentämällä tuloista kohtuulliset kulut (operatiiviset kustannukset), poistot ja verot. Kuluihin liittyy 2,0 % + yhtiökohtainen tehostamisvelvoitteen mukainen vuosittainen vähentämisvelvoite 13
Verkkoliiketoiminnan valvonta Suomessa Liikevaihto EMV valvoo yksittäisiä kustannuskomponentteja Tuotto Poistot OPEX Sallittu tuotto: WACC*Verkkoliiketoimintaan sitoutunut pääoma; (WACC = pääoman keskikustannus, vuonna 2014 3,03 % olettaen vieraan ja oman pääoman suhteeksi 30/70) Kohtuullinen poistotaso: Jälleenhankinta-arvo / verkon pitoaika Kohtuulliset operatiiviset kustannukset Yleinen 2,0% vuotuinen tehostamisvaatimus + yhtiökohtaiset tehostamistavoitteet, joka määritetään tehokkuusmittauksen tuloksen avulla. 14
Verkostokomponenttien pitoaikavälit Verkostokomponentti 110 kv johdot - 110 kv avojohdot (puupylväs) - 110 kv avojohdot (teräspylväs) - 110 kv maakaapelit Sähköasemat - 110 kv kojeisto (GIS/avokojeisto) - 20 kv kojeisto (GIS/avokojeisto) - päämuuntaja Keskijännitejohdot - avojohdot - PAS, SAXKA, SAMKA - maakaapeli, kaapelipäätteet ja jatkokset Pienjännitejohdot - AMKA - maakaapeli, jakokaapit Jakelumuuntamot ja muuntajat - pylväsmuuntamo - puistomuuntamo - kiinteistömuuntamo - jakelumuuntaja Esitys pitoaikaväliksi [a] 35...45 35...60 30...40 30...40 (GIS 45) 30...40 (GIS 45) 30...45 30...40 25...35 30...40 25...35 30...40 30...40 30...40 Verkostokomponentti Erottimet ja erotinasemat - johtoerotin - kaukokäyttöerotinasema Automaatio erotinasemalla ja sähköasemalla - ohjauskeskus, tiedonsiirtopääte - virta-anturi, jännitemittaus, vianilmaisin - toisiolaitteet/automaatio sähköasemalla Esitys pitoaikaväliksi [a] 25...30 15...20 - mittalaitteet Mittarit (esim. kwh-mittarit) 15...20 Tietoliikennejärjestelmät 10...20 Ohjelmistot - SCADA, VTJ, KTJ, ATJ 5...10 ATK-laitteet 3...5 Työvälineet 5 Kuljetus- ja konekalusto 5...10 Kiinteistöt - asemarakennukset - kallioluolat - muut kiinteistöt 30...50 15
Verkoston arvo Verkostokomponentti Määrä Yksikköhinta JHA Ikä Pitoaika NKA 110kV-puupylväsjohto 50 300 15000 22 50 8400 Pienjännitemaakaapeli: 4x120 215 130 27950 17 45 17391 Keskijännitemaakaapeli: Al 3x185 110 312 34320 18 45 20592 Pienjänniteriippujohto: AMKA 35 4300 59 253700 17 35 130474 Johtoerotin 1650 15 24750 14 30 13200 Kauko-ohjattava erotinasema 120 140 16800 14 30 8960 Jakelumuuntaja: 200 kva 1200 29 34800 19 30 12760 Jakelumuuntaja: 30 kva 1800 16 28800 19 30 10560 1-pylväsmuuntamo 3000 14 42000 15 45 28000 Keskijänniteavojohto: Pigeon 900 91 81900 18 45 49140 Keskijänniteavojohto: Raw en 1760 80 140800 18 45 84480 Päällystetty avojohto: PAS 95-120 140 120 16800 18 45 10080 717620 394037 Jälleenhankinta-arvo 717620 Nykykäyttöarvo 394037 Nykyarvoprosentti, % 54,9 Keski-ikä, a 17,4 Keskim ääräinen pitoaika, a 39,4 16
Verkkoon sitoutuneen pääoman laskeminen tasetiedoista Taseen oikaisu Pääoman jaottelu oma pääoma koroton vieras pääoma (liittymismaksut) korollinen vieras pääoma yhteisöverovelvollisilla verottajan kuluosuus vähennetään Verkon kirjanpitoarvon korjaaminen sen nykykäyttöarvoa vastaavaksi taseen loppusumma ~ verkon nykykäyttöarvo Rahoitusarvopapereissa olevan rahoitusomaisuuden käsittely tapauskohtaista 17
Taseen oikaisu TASE VASTAAVAA 1. Aineettomat hyödykkeet 5150 2. Sähköverkko 344694 3. Muut aineelliset hyödykkeet (ei sähköverkko) 3925 4. Sijoitukset 0 5. Vaihto-omaisuus 4102 6. Pitkäaikaiset saamiset 0 7. Lyhytaikaiset saamiset 87628 8. Rahoitusarvopaperit 0 9. Muu rahoitusomaisuus 0 10. Vastaavaa yhteensä 445500 OIKAISTU TASE VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet 5150 Sähköverkko 394037 Muut aineelliset hyödykkeet (ei sähköverkko) 3925 Sijoitukset 0 Vaihto-omaisuus 4102 Pitkäaikaiset saamiset 0 Lyhytaikaiset saamiset 87628 Rahoitusarvopaperit 0 Muu rahoitusomaisuus 0 VASTAAVAA YHTEENSÄ 494843 18
Taseen oikaisu TASE VASTATTAVAA 1. Oma pääoma (poislukien kohdat 2-5) 25080 2. Arvonkorotusrahasto 0 3. Liittymismaksurahasto 0 4. Edellisten tilikausien voitto/tappio 27435 5. Tilikauden voitto/tappio 35024 6. Pääomalainat 0 7. Kertynyt poistoero 0 8. Vapaaehtoiset varaukset 0 9. Pakolliset varaukset 0 10. Palautettavat liittymismaksut 24459 11. Pitkäaikaiset korolliset velat omistajilta ja konsernilta 298833 12. Pitkäaikaiset korottomat velat omistajilta ja konsernilta 0 13. Pitkäaikaiset korolliset velat ulkopuolisilta 0 14. Pitkäaikaiset korottomat velat ulkopuolisilta 0 15. Korottomat lyhytaikaiset velat 25898 16. Korolliset lyhytaikaiset velat 8769 17. Vastattavaa yhteensä 445497 OIKAISTU TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Oma pääoma 25080 Arvonkorotusrahasto 0 Liittymismaksurahasto 0 Edellisten tilikausien voitto/tappio 27435 Tilikauden voitto/tappio 35024 Pääomalainat 0 POISTOERO JA VARAUKSET Kertynyt poistoero tilinpäätösssiirroista 0 Vapaaehtoiset varaukset 0 Pakolliset varaukset 0 Oman pääoman tasauserä 49343 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 136882 VIERAS PÄÄOMA Palautettavat liittymismaksut 24459 Pitkäaikaiset korolliset velat omistajilta ja konsernilta 298833 Pitkäaikaiset korottomat velat omistajilta ja konsernilta 0 Pitkäaikaiset korolliset velat ulkopuolisilta 0 Pitkäaikaiset korottomat velat ulkopuolisilta 0 Korottomat lyhytaikaiset velat 25898 Korolliset lyhytaikaiset velat 8769 Laskennallinen verovelka poistoerosta 0 KOROTON VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 50357 KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 307601 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 494840 19
Pääoman tuotto Pääoman keskimääräinen kustannus WACC eli Weighted Average Cost of Capital oman pääoman suhteellinen määrä vieraan pääoman suhteellinen määrä Valvontajaksolla 2012-2015 vieraan/oman pääoman suhde on kaikilla verkkoyhtiöillä sama 30/70 20
Valvontamallin parametrit Parametri Reaalinen riskitön korkokanta Sovellettava arvo 10 v valtion obligaatiokorko (edellisen vuoden toukokuun arvo) vähennettynä inflaatiokomponentilla Inflaatiokomponentti 1 % Velaton beeta 0,4 Velallinen beeta 0,537 Riskipreemio 5 % Likvidittömyyspreemio 0,5 % Pääomarakenne %, velat/oma 30/70 Veroaste 20% Korollisen vieraan pääoman kustannus Reaalinen riskitön korko + 1,0% 21
Korot Oman pääoman tuottoprosentti = riskitön tuotto + riskilisä+likvidittömyyspreemio riskitön tuotto 10 vuoden valtion obligaation korko, esim. v. 2014 (toukokuu 2013) 1,60 %, vähennettynä inflaatiokomponentilla 1 % riskilisä = beeta * riskipreemio velaton beeta = 0.4, riskipreemio = 5 % velaton beeta korjataan velalliseksi beetaksi = beeta*(1+(1-0.20)*30/70)=0.537 beeta-kerroin * riskipreemio = 0.537 * 5 % = 2.686 % likvidittömyyspreemio = 0,5 % Vieraan pääoman kustannus koroton vieras pääoma liittymismaksut, ei aiheuta kustannuksia, korko = 0 korollinen vieras pääoma riskitön tuotto + 1,0 % C E R r opo R R LP m r 22
Sallitun tuoton laskeminen Sallittu tuotto lasketaan seuraavasti K sall =C korollinen *(1-vero)*P vkorollinen +C koroton *(1-vero)*P vkoroton +C oma *P oma K sall sallittu kohtuullinen tuotto C korollinen korollisen vieraan pääoman kustannus, % C koroton korottoman vieraan pääoman kustannus, % = 0 C oma oman pääoman kustannus, % P vkorollinen P vkoroton P oma korollinen vieras pääoma koroton vieras pääoma oma pääoma vero pääoman veroaste desimaalilukuna = 0.245 (24,5 %) Vuodelle 2014 laskettu verkkoon sitoutuneen kokonaispääoman tuottoprosentti = (0,6 + 2,686+0.5)*0.7 + (0,6+1,0)*0.3*0.8 = 3,03 % 23
Sallitun tuoton laskeminen Vuonna 2014; sallittu tuotto 0.0303*(136882+307601) = 13486 Tuotolla a) maksetaan investointeihin tarvittujen lainojen korot b) maksetaan omistajille osinkoa c) kehitetään verkkoa 24
Sallitun tuoton laskeminen 25
Keskeytyskustannukset Valvontamallissa keskeytyksillä (käyttövarmuudella) on merkittävä rooli Jokaiselle verkkoyhtiölle lasketaan vuosittain keskeytyskustannukset, johon vaikuttavat pitkien keskeytysten määrä ja kesto, työkeskeytysten määrä ja kesto sekä jälleenkytkentöjen määrä. Näiden, vikojen kohteeksi joutuneiden asiakkaiden energiakäytön ja keskeytysten yksikköhintojen avulla lasketaan kunkin vian aiheuttama keskeytyskustannus Keskeytyskustannusten vuosien 2005-2010 keskiarvoa käytetään kustannustekijänä tehokkuusmittauksessa Vuosien 2005-2010 keskeytyskustannusten keskiarvoa käytetään referenssitasona (kohtuulliset keskeytyskustannukset), johon vuosittaisia keskeytyskustannuksia verrataan. Tuloksen perusteella yhtiö voi saada laatubonusta tai -sanktiota 26
Keskeytyskustannukset valvonnassa Keskeytyskustannusten laskennassa otetaan huomioon pysyvien vikakeskeytysten määrä ja kesto työkeskeytysten määrä ja kesto pika- ja jälleenkytkentöjen määrä keskeytysten yksikköhinnat ja toimittamatta jäänyt energia ja teho Odottamaton vika Suunniteltu työ PJK AJK /kw /kwh /kw /kwh /kw /kw 1,1 (1,26) 11,0 (12,6) 0,5 (0,57) 6,8 (7,80) 0,55 (0,63) 1,1 (1,26) Esimerkki: 1 tunnin vika keskijännitejohdolla, jossa 500 asiakasta, keskiteho 1500 kw Keskeytyskustannus 1,1*1500 + 11*1500 = 18 150 27
Keskeytyskustannukset valvonnassa Laatubonus/-sanktio Kohtuulliset kesk.kust. Toteutuneet kesk.kust. Laatubonus Kohtuulliset kesk.kust. Toteutuneet kesk.kust. Laatu sanktio Kohtuulliset keskeytyskustannukset ovat vuosien 2002-2008 keskeytyskustannusten keskiarvo Laatubonus/sanktio on 50 % toteutuneiden ja keskeytyskustannusten referenssitason (kohtuulliset keskeytyskustannukset) erotuksesta. Laatubonus/-sanktio voi olla maksimissaan 20 % sallitusta tuotosta. tällä rajataan pois osa poikkeuksellisten olojen aiheuttamista suurista muutoksista 28
Tehokkuusmittaus valvonnassa Verkkoyhtiöiden keskinäistä tehokkuutta määritetään nk. tehokkuusmittauksen avulla tehokkuusmittaus tehdään StoNED mallilla tehokkuusmittauksen lähtötietoina käytetään panoksia, tuotoksia ja ympäristötekijöitä panoksia ovat operatiiviset kustannukset ja keskeytyskustannusten puolikas tuotoksia ovat siirretty energia ympäristöoloja kuvataan verkkopituudella ja asiakasmäärällä tehokkuusmittauksen tuloksena kullekin yhtiölle saadaan tehokkuusluku. Tehokkuusluku kertoo tehostamistarpeen suhteessa tehokkaisiin yhtiöihin tehokkuusluvun perusteella määritetään yhtiökohtaiset tehostamistavoitteet tt, jotka kohdistuvat operatiivisiin kustannuksiin periaatteellisena tavoitteena on saavuttaa operatiivisissa kustannuksissa tehokas rintama kahdeksassa vuodessa, tällöin vuotuinen tehostamisvelvoite xv on X i 1 8 EF (1 2,06%) i where X i = annual efficiency improvement requirement (%/a) to reduce regulatory total costs TOTEX i for network operator i during third regulatory period EF i = total efficiency factor (e.g. 84 %) for network operator i calculated by StoNED 29
Toteutuneen tuloksen laskeminen Tuloslaskelman oikaisu poistot = jälleenhankinta-arvo/pitoaika kulut = tehostamisvelvoitteen mukaiset kohtuulliset operatiiviset kustannukset laatubonus/-sanktio plussana tai miinuksena rahoituskuluina hyväksytään 5 % liikevaihdosta * vieraan pääoman kustannus rahoitusarvopapereista saatujen korko- ja rahoitustuottojen käsittely tapauskohtaista 30
Tuloslaskelman oikaisu TULOSLASKELMA 1. Liikevaihto 179614 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 0 3. Valmistus omaan käyttöön 23021 4. Liiketoiminnan muut tuotot 0 5. Aine-, tarvike- ja energiaostot (poislukien kohta 7) -10726 6. Varastojen vähennys/lisäys 141 7. Eriytetyn verkkotoiminnan sähkönostot -6163 8. Henkilöstökulut -33198 9. Verkkopalvelumaksut muille verkonhaltijoille -18155 10. Ulkopuoliset palvelut (poislukien kohta 9) -33713 11. Suunnitelmanmukaiset poistot sähköverkosta -32373 12. Muut suunnitelmanmukaiset poistot -3354 13. Verkkovuokrat/verkon leasingmaksut 0 14. Vuokrat (poislukien kohta 13) -1408 15. Muut kulut -89 16. Liikevoitto / liiketappio 63597 17. Rahoitustuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 0 18. Rahoitustuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 0 19. Rahoitustuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 20. Muut korko- ja rahoitustuotot 115 21. Arvonalentumiset 0 22. Pääoman tuotto kunnalliselle omistajalle 0 23. Rahoituskulut omistajille (poislukien kohta 22) -28473 24. Korkokulut ja muut rahoituskulut (poislukien kohdat 22,23) 0 25. Satunnaiset tuotot/kulut (poislukien kohta 26) 0 26. Konserniavustukset 0 27. Poistoeron vähennys/lisäys sähköverkosta 0 28. Poistoeron vähennys/lisäys (poislukien kohta 27) 0 29. Vapaaehtoisten varausten vähennys/lisäys 0 30. Tuloverot -215 31. Muut välittömät verot 0 32. Tilikauden voitto / tilikauden tappio 35024 OIKAISTU TULOSLASKELMA Liikevaihto 179614 + Valmistus omaan käyttöön 23021 + Liiketoiminnan muut tuotot 0 - Aine-, tarvike- ja energiaostot -10726 +/- Varastojen vähennys/lisäys 141 - Eriytetyn verkkotoiminnan sähkönostot -6163 - Henkilöstökulut -33198 - Verkkopalvelumaksut muille verkonhaltijoille -18155 - Ulkopuoliset palvelut -33713 - Poistot sähköverkosta, JHA/tp -18213 - Muut suunnitelmanmukaiset poistot -3354 - Verkkovuokrat/verkon leasingmaksut 0 - Vuokrat -1408 - Muut kulut -89 Liikevoitto / liiketappio 77757 + Rahoitustuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 0 + Rahoitustuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 0 + Rahoitustuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 + Muut korko- ja rahoitustuotot 115 - Pääoman tuotto kunnalliselle omistajalle 0 Voitto ennen veroja 77872 - Laskennalliset verot (veroaste 29 %) -22583 Toteutunut tuotto 55289 31
Toteutunut vs. sallittu tuotto Sallittu ja toteutunut tuotto lasketaan vuosittain Yksittäiset vuodet voivat olla tuoton suhteen yli- tai alijäämäisiä Valvontajakson 2008-2011 yli- tai alituotto voidaan kompensoida valvontajaksolla 2012-2015 Valvontajaksolla kertynyt ylituotto on siis palautettava seuraavalla jaksolla asiakkaille (hintojen kautta, ei suoria palautuksia) Valvontajakson 2005-2007 alituottoa ei voi enää kompensoida valvontajaksolla 2012-2015 32
Verkon arvon muutokset Verkon jälleenhankinta-arvo määritetään vuosittain komponenttimäärien ja standardikustannusten avulla Laskennallisen tuloksen laskennassa käytettävät tasapoistot lasketaan vuosittain jälleenhankinta-arvon ja pitoaikojen avulla 33
Valvontaan liittyvät kannustimet/sanktiot Valvontamallin kannustimet/sanktiot: yksikköhintoja alhaisemmilla kustannuksilla toteutuneille investoinneille saa lisätuottoa sallitun operatiivisen kulutason alitus vaikuttaa suoraan tulokseen investoinneille, jotka pienentävät operatiivisia kuluja, saa lisätuottoja kesken pitoajan tehtäville korvausinvestoinneille pieni tai jopa negatiivinen tuotto sähkön laatua parantavalle toiminnalle vahvat kannusteet yhtiökohtaiset tehostamisvaatimukset kannustavat/pakottavat tehostamaan toimintaa 34
Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen Kuinka toimia mihin investoida, kuinka parantaa verkon käytettävyyttä Regulaation seurauksena samantyyppisillä investoinneilla, operatiivisella toimilla ja organisaation kehittämistoimilla voi olla hyvinkin erilainen kokonaistuotto esimerkiksi johtoinvestoinnin tuotto voi vaihdella erittäin paljon regulaatiomallista ja investoinnin luonteesta riippuen pakkoinvestointi, sähkönlaatuinvestointi tehokkuusmittaus ja sen parametrit tuottoa voi saada tai menettää pääoman tuotto, poistot, operatiivisten kulujen vähenemishyöty/lisääntymishaitta, sähkön laadun parannushyöty, investointien vaikutus tehokkuusmittauksessa (jos ovat mukana tehokkuusmittauksessa) 35
Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen Kuinka toimia mihin investoida, kuinka parantaa verkon käytettävyyttä Kannattaa investoida etenkin kohteisiin, joilla voidaan parantaa verkon käyttövarmuutta ja pienentää operatiivisia kuluja. investoinnit pitoajan ylittäneisiin kohteisiin, kesken pitoajan tehtäville saneerauksille ei saa täyttä tuottoa Pakkoinvestoinnit voivat olla selvästi tappiollisia Operatiivisten kustannusten laskeminen pysyvä trendi Käyttövarmuuteen liittyvien toimintojen kehittäminen, suurhäiriöt erityiskohteena Päätösperusteena kokonaiskustannusten (investoinnit, operatiiviset kulut, keskeytyskustannukset) minimointi. 36
Verkkoliiketoiminnan valvonta eräissä Euroopan maissa 37