Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja



Samankaltaiset tiedostot
Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Kestävä luontomatkailu suojelualueilla

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Lähde luontoon - elävä luontosuhde on kulttuurimme perusta

Liiketoiminta kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja muilla luonnonsuojelualueilla. Va kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Metsähallitus, luontopalvelut

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Seitsemisen ja Helvetinjärven ajankohtaiset kuulumiset Seitsemisen ja Helvetinjärven kehittämispalaveri

Peuran Polku. Kunnostusarvio

Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Yhteistyöllä tuloksiin Kestävän luontomatkailun suunnitelma: Case Saimaa

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Luonto rajalla Paikallistalouden ja luontomatkailun näkökulma Joel Erkkonen

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO

Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Kuva 1. Kylmäluoman retkeilyalueen maankäyttökohteet

Asiakirjayhdistelmä 2016

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa

Luonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Kasvun eväät pe

Hallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi Häyrylänranta. Rautalampi Kunnantalo

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki

ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN

SUOMI Graafinen ohjeistus

Kansallispuistojen luokitus

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Luontokeskukset - luontoon. maat ja vedet. Timo Kukko Nuuksiokeskus Oy / Metsähallituksen

METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Isojärven kansallispuiston järjestyssäännöstä

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Koivusaaren luontopolku

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue. Tiina Linsén

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi

Kansallispuistojen profilointi. Tiina Hakkarainen, asiakaspalvelupäällikkö, Metsähallitus

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Kestävä matkailu suojelualueilla

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

METSÄHALLITUKSEN LUONTOPALVELUIDEN RYHMÄVARAUSEHDOT

Pertunmaan kunnan strategia

Selkämeren kansallispuiston arvot ja käyttö matkailutoimijoiden näkökulmasta Tuotteistamistyöpajat Rannikko- Satakunnan matkailuyrittäjille

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus LAUSUNTO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TALOUSARVIOSTA Kunnanjohtajan ehdotus

Polku luontoon Retkeilyreittien matkailukäyttö -seminaari, Petäjävesi. Riikka Mansikkaviita, Metsähallitus Luontopalvelut

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi

Ympärivuotisen matkailun kehittäminen, tuotteistaminen ja markkinointi yritysten kanssa yhteistyössä vuosina

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

Soidensuojelu Suomessa

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT

SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIAN RYHMÄVARAUSEHDOT

Kansallispuistojen luokitus

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

HE 260/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hossan kansallispuistosta

Transkriptio:

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa Tuula Peltonen Puistonjohtaja

Yhteistyön sisällöt Luontomatkailu: Sopimusyrittäjät, kunnat Ympäristökasvatus: koulut, oppilaitokset Suunnittelu, maankäyttö, kehittäminen: elyt, liitot, kunnat 2

Matkailuyhteistyön tavoitteita kansallispuistoissa: luontomatkailun kestävyys kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla yhteistyöyritysten, luontopalvelujen sekä suojelualueiden tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen luontopalvelujen toiminnan vaikuttavuuden lisääminen palvelutarjonnan monipuolistaminen yhteisten asiakkaiden mahdollisimman hyvä palvelu yhdenmukaiset matkailuyhteistyön käytännöt ja yritysten tasapuolinen kohtelu kautta maan aktiivinen ja molempia osapuolia hyödyttävä vuorovaikutus laadukas ja yhdenmukainen viestintä sekä markkinointi 3

Kestävän luontomatkailun yleiset periaatteet 1. Luontoarvot säilyvät ja toiminta edistää luonnonsuojelua 2. Ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän 3. Arvostetaan paikallista kulttuuria ja perinteitä 4. Asiakkaiden arvostus ja tietämys luonnosta ja kulttuurista lisääntyvät 5. Asiakkaiden mahdollisuudet luonnossa virkistymiseen paranevat 6. Asiakkaiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi vahvistuvat 7. Vaikutetaan myönteisesti paikalliseen talouteen ja työllisyyteen 8. Viestintä ja markkinointi ovat laadukasta ja vastuullista 9. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä 4

Metsähallituksen hoitamien alueiden käyttö matkailun yritystoimintaan perustuu lupaan tai sopimukseen. Poikkeuksena on jokamiehenoikeuden periaatteiden mukainen yritystoiminta, joka on suojelualueilla mahdollista ilman lupaa tai sopimusta. Huollettujen taukopaikkojen käyttö ei kuulu jokamiehenoikeuteen, joten näiden kohteiden hyödyntäminen yrityksen toiminnassa edellyttää lupaa tai sopimusta ja on maksullista.

Sopimusmaksut ja erilliset korvaukset (2013) Yhteistyösopimus ilman käyttöoikeuden luovutusta on maksuton Yhteistyösopimus, joka sisältää käyttöoikeuden luovutuksen, on maksullinen Sopimusmaksu määräajalta ja erilliset korvaukset määräytyvät seuraavasti: Sopimuksen perusmaksu koko sopimuskaudelta on 60 euroa (+ ALV). Metsähallituksen huoltaman taukopaikan käyttö (esim. tulipaikka tai laavu) on maksullista yhteistyöyritykselle. Käyttökorvaus on 1,22 euroa/henkilö/käyttökerta (+ ALV) Yrityksen saamat hyödyt: linkitys www.luontoon.fi sivuille käyttöoikeus alueen tunnukseen tietoa alueesta, koulutusta ym. 6

Kansallispuistojen ja retkikohteiden matkailu tuo rahaa paikallistalouteen Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa. 7

Suojelu- ja retkeilyalueiden sekä luontokeskusten tarjonta kouluille näyttelyt, luontofilmit, luontopolut tulentekopaikat ja retkeilyreitit valmiit ohjelmat toteutettavaksi luontokeskuksissa ja luontopoluilla, luontokeskuksen oppaan tai oman opettajan johdolla tilattavissa oleva aineisto (tietoa, tehtäviä, vastauksia) tiloja ja välineitä vuokrattavaksi neuvontaa, opastusta ja suunnitteluapua koulupäivän viettoon luonnossa vinkkejä majoitus- ja ruokailupalveluista

Keski-Suomen kansallispuistot Isojärvi Leivonmäki Pyhä-Häkki Salamajärvi Etelä-Konneveden kansallispuistoesitys

Käyntimäärät ja yritysyhteistyö Käyntimäärä 2012 Yhteistyöyrittäjien lkm Isojärvi 11 000 11 Leivonmäki 14 700 6 Pyhä-Häkki 14 300 5 Salamajärvi 13 000 8 Monet yrittäjät toimivat useammassa puistossa 10

Keski-Suomen kansallispuistojen vaikutukset paikallistalouteen Kokonaistulovaikutus (milj. ) Kokonaistyöllisyysvaikutus (htv) Isojärvi 0,1 2 Leivonmäki 0,2 3 Pyhä-Häkki 1,2 15 Salamajärvi 0,3 4 Kuvaa kävijöiden jättämää rahavirtaa alueelle. Tulokset eivät siis kaikki vaikutuksia: - Työllisyysvaikutus: huolto, opastus, ennallistaminen - Hyvinvointivaikutukset, kansanterveys - Ekosysteemipalvelut 11

Salamajärven kansallispuisto Perustettu vuonna 1982 Kivijärven, Kinnulan ja Perhon kuntien alueelle Kansallispuiston eteläosassa sijaitsee Salamanperän luonnonpuisto Alue on tunnettu erämaisesta luonnostaan laajoista nevoista ja kivikkoisista matalista kankaista Suoluonnon lisäksi maisemaa rikastuttavat useat järvet ja lammet Metsäpeura on alueen symboli. Muita mielenkiintoisia lajeja mm. ahma ja maakotka Kulttuurihistoriaa: eränkäyntiä, tervaa ja savotoita

Salamajärvi Soveltuu hyvin muutaman päivän vaellusretkikohteeksi Retkeilyreittejä kymmeniä kilometrejä, reittien varrella useita tulentekopaikkoja, laavuja, kotia, luontotorni ym Mahdollisuuksia myös melontaan, soutuun ja kalastukseen Kulttuurihistoria: metsänvartijatilat ja savottakämpät Koirasalmen kämppäkartano reittien lähtöpaikka ja palveluiden keskittymä. Osuuskunta Koirasalmi 1.5.2013 alkaen

Pyhä-Häkin kansallispuisto Perustettu vuonna 1956 Saarijärven kunnan alueelle Aarniometsien ja ikivanhojen puiden puisto Puistossa elää monia harvinaisia lintu-, hyönteis- ja kasvilajeja Puolet kansallispuiston luonnosta on suota ja puolet kangasmaastoa Luonnon lisäksi alueella on mielenkiintoinen kulttuurihistoria. Poika-ahon torpan vanha Pyhä-Häkin pihapiiri ja pellot kansallispuisto edustavat alueen asutushistoriaa 14

Pyhä-Häkki Erinomainen päiväretkikohdekohde. Poikaahossa voi myös yöpyä. Kansallispuistossa on kesäisin opas. Merkittyjä polkuja yli 20 km. Opastuspiste, keittokatos. Puiston halki kulkee Keski- Suomen maakuntaura vaellusreitti

Leivonmäen kansallispuisto Perustettu vuonna 2003 Joutsan kunnan alueelle Kansallispuistossa on vaihtelevat maisemat, tunnuspiirteitä ovat laajat suot, rannat ja valoisat harjumetsät Puiston tärkeimpiä nähtävyyksiä on Rutajärveen työntyvä harju Joutsniemi Leivonmäen kansallispuisto 16

Leivonmäen kansallispuisto Soveltuu erinomaisesti päiväretkikohteeksi. Merkittyjä reittejä taukopaikkoineen puistossa ja sen läheisyydessä 28 km. Kaksi luontopolkua.

Leivonmäki opetuskohteena Leivonmäestä on kouluille runsaasti opastusaineistoa tarjolla

Perustettu vuonna 1982 Kuhmoisten kunnan alueelle. Erämainen alue, jossa vaihtelevat järvi- ja metsämaisemat. Jääkauden merkit näkyvät alueella hyvin. Komeiden maisemien lisäksi aluetta rikastuttavat vanhat asumukset ja kulttuurimaisemat. Maa-alueiden lisäksi puistoon kuuluu 20 Isojärven saarta. Symbolina kanadanmajava. Isojärven kansallispuisto 19

Isojärven kansallispuiston palvelut Puisto soveltuu erinomaisesti päiväretkiin sekä yön yli kestäviin vaelluksiin. Reittejä yhteensä n. 30 km, joiden varrella lukuisia taukopaikkoja laavuineen. Kaksi luontopolkua. Puiston pääopastuspiste on Heretyn savottakämppä, jossa kesäaikaan myös luonto-opas. Lortikan kämppä yöpymiseen. Huhtalan torppa perinnebiotooppeineen.

Ideoita muualta Tapahtumia, markkinointia, kokeiluja, uusia toimintamalleja?! Miten yhteistyötä voisi lisätä? Mitä mahdollisuuksia näet kansallispuistoissa?