Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Samankaltaiset tiedostot
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari Salla Hurnonen

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO


Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %


Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2011

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -14 % 8 %

Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %

Ammatillinen koulutus 2010

Yht. PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillinen koulutus 2009

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -22 % 8 %

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus

Ammatillinen koulutus 2012

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Opiskelijamäärätiedot

0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 3 % 8 %

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Ammatillinen koulutus 2009

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Thesis-hankkeen tavoitteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi?

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillinen peruskoulutus nyt

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus. 2.1 Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimukset

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Opiskelua eri elämäntilanteissa

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Ammatillinen koulutus 2012

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -2 % 8 %

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Karelia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -11 % 8 %

Ammatillinen koulutus 2009

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015

Ammatillinen koulutus 2010

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Ammatillinen koulutus 2012

Transkriptio:

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Määrällinen seuranta 2012 2013 Syksyn työseminaari, Turku 6. 7.11.2013 Mia Honkanen, OPH

MÄÄRÄLLINEN SEURANTA LUKUVUONNA 2012-2013 Koulutuksen järjestäjiä 55, mikä on n. 40 % järjestäjien määrästä Opiskelijoita 108 165*, mikä on n. 87 % koko opsperusteisen opiskelijamäärästä Koulutuksen järjestäjien koko 81 6788* opiskelijaa *OPH:n rahoitustiedot 20.9.ja 20.1. aritmeettinen ka.

ERONNEET/ERONNEIKSI KATSOTUT OPISKELIJAT Yhteensä 9 291 opiskelijaa lopetti tutkinnon suorittamisen Eroprosentti* 8,6 % (2011-2012; 9,2 %) Koulutuksen järjestäjien eronneiden opiskelijoiden määrä vaihteli 5 902 Eroprosentti* vaihteli koulutuksen järjestäjillä 2,3% - 16,4% (2011-2012; 2,3% - 18,8%) *luvut OPH:n rahoitustiedot 20.9.ja 20.1. aritmeettinen ka.

Eroprosentti % Tutkinnon suorittamisen lopettaminen lukuvuonna 2012-2013 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Kaikki 55 koulutuksen järjestäjää 8,6 % 6,0 4,0 2,0 0,0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56

Eroamisprosentti % Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma -vuosien 2012-2013 ja 2012-2011 eroprosentit 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Eroprosentti 2012-2013 Eroprosentti 2011-2012 Kaikki koulutuksen järjestäjät 9,2 % Kaikki koulutuksen järjestäjät 8,6 % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60

Erityisopiskelijoiden tutkinnon suorittamisen lopettaminen Koulutuksen järjestäjiä 51 (ei erityisoppilaitokset) oli erityisopiskelijoita 14 570*, eronneita 1 805 siten eronneita 12,4 % (vuonna 2011-2012; 13,8 %). Erityisoppilaitokset* (4 koulutuksen järjestäjää) eronneita 6,5 % (vuonna 2011-2012 7,6 %).

Eroprosentti Erityisopiskelijoiden tutkinnon suorittamisen lopettaminen (N=55) 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Erityisoppilaitokset 6,5% HOJKS päätöksen saaneet tavallisissa oppilaitoksissa 12,4% 0,0-1 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57

Erityisopiskelijoiden osuus kaikista tutkinnon suorittamisen lopettaneista 2012-2013 20,9 79,1 2011-2012 19,6 80,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eronneet/eronneiksi katsotut erityisiopiskelijat (HOJKS laadittu) Eronneet/eronneiksi katsotut muut opiskelijat (ei laadittu HOJKS:ia)

Tutkinnon suorittamisen lopettaminen koulutusaloittain vuosina 2011-2012 ja 2012-2013 1. Humanistinen ja kasvatusala 2. Kulttuuriala 3. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4. Luonnontieteiden ala 5. Tekniikan ja liikenteen ala 6. Luonnonvara- ja ympäristöala 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 6,9 7,8 7,8 9,1 8,1 8,1 8 8,3 9,3 9,8 9,0 9,1 9,7 9,9 10,0 11,8 Eroprosentti laskettu vuonna 2012-2013 Tilastokeskuksen vuoden 2012 tiedoista ja 2011-2012 laskettu vuoden 2010 tiedoista. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 2011-2012 2012-2013

40,0 % 35,0 % 30,0 % Tutkinnon suorittamisen lopettaneiden opiskelijoiden opiskeluaika ennen eroamista 37,0 % 32,8 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 15,4 % 18,4 % 15,5 % 14,6 % 7,3 % 9,3 % 9,4 % 8,2 % 4,2 % 5,2 % 11,2 % 11,6 % 0,0 % alle puoli vuotta 7 kuukautta - vuosi 1-1,5 vuotta 1,5-2 vuotta 2-2,5 vuotta 2,5-3 vuotta yli 3 vuotta 2011-2012 2012-2013

Eronneiden opiskelijoiden äidinkieli Muu kuin suomi/saame tai ruotsi äidinkielenä opiskelijoita kyselyn mukaan 4648 opiskelijaa Eronneita 473, joten eroprosentti 10,2% Ruotsi 3 % Muu 5 % Tuntematon 0 % Suomi/saame (N 8534) Ruotsi (N 271) Muu (N 473) Suomi/ saame 92 % Tuntematon (N 11)

25,0 % Tutkinnon suorittamisen lopettaminen opiskelijoiden syntymävuoden mukaan 21,6 % 20,0 % 18,8 % 15,0 % 14,3 % 15,0 % 10,0 % 11,2 % 10,6 % 5,0 % 3,7 % 4,7 % 0,0 % 1981 tai ennen 1982-1986 1987-1991 1992 1993 1994 1995 1996-1997

Tutkinnon suorittamisen lopettaneiden opiskelijoiden jakautuminen sukupuolen mukaan 2012-2013 47,6 % 52,4 % Naiset % Miehet % 2011-2012 49,4 % 50,6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Yhteenvetoa ja vertailua lukuvuosien 2011-2012 ja 2012-2013 2011-2012 2012-2013 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 9,2 % 8,6 % 8,6 % 8,0 % 13,8 % 12,4 % Eroprosentti Ei Hojksia laadittu Eronneet erityisopiskelijat, HOJKS 7,6 % 6,5 % 10,2 % Erityisopetus Muu kuin erityisoppilaitokset suomi/saame tai ruotsi äidinkielenä

Havaintoja Koulutusaloittain eroprosentti vaihtelee 6,1 % 9,3 % välillä MUTTA koulutusalojen sisällä eri tutkinnoissa huomattavaa vaihtelua. Esim. Tekniikan ja liikenteen alalla 3,3 % - 23,1 %, mutta myös tasaista 1-2 prosenttiyksikön eroja koulutusalan sisällä eritutkinnoissa Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ja matkailualalla (6,2 % 10,1 %) ja Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (9,3 % 10,4 %)

Havainto ja pohdintaa Eriryhmien tarkastelussa on erityisopiskelijoiden eroaminen vähentynyt 1,4 prosenttiyksikköä, kun taas ei HOJKSia laadituilla vain 0,6 prosenttiyksikköä. Onko niin, että toimenpiteiden kohteena olevissa opiskelijaryhmissä, tutkinnoissa tai yksiköissä tapahtuu edistystä? Jos näin, miten edistys siirretään koulutuksen järjestäjätasolla näkyväksi edistykseksi?

Eroprosentti % Tutkinnon suorittamisen lopettaminen koulutuksen järjestäjittäin 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 Kaikki 55 koulutuksen järjestäjää 8,6 % 8,0 6,0 4,0 vuonna 2014 (kokonaan opintonsa keskeyttäneiden osuus olisi tällöin 6 %.) (Lähde: OKM Dnro 12/521/2011) 2,0 0,0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56

VUOSIEN 2011-2012 JA 2012-2013 LUVUT Kaikki yhteensä Kaikki koulutuksen järjestäjät Eronneet/eronneiksi Kaikki opiskelijat katsotut opiskelijat Lukuvuosi N % N % 2012-2013 108 165 100 9 291 8,6 2011-2012 97 097 100 8 970 9,2 Muutos 11 068 321 0,6 * Opiskelijamäärät perustuvat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmässä oleviin lukuvuosien 2011 2012 ja 2012-2013 tietoihin (laskentapäivien 20.9. ja 20.1. opiskelijamäärien keskiarvo).

Erityisopiskelijoiden tutkinnon suorittamisen lopettaminen - ei mukana koulutuksen järjestäjät, joilla opetus annetaan pelkästään erityisoppilaitoksissa Erityisopiskelijat (laadittu Opiskelijat, joille ei ole Kaikki yhteensä* HOJKS) laadittu HOJKSia Kaikki Eronneet/ Eronneet/ koulutuksen eronneksi eronneksi järjestäjät Kaikki katsotut Kaikki katsotut Kaikki opiskelijat opiskelijat opiskelijat opiskelijat opiskelijat * Lukuvuosi N % N % N % N % N % N % Eronneet/ eronneksi katsotut opiskelijat 2012-2013 14 570 13,7 1 805 12,4 91 476 86,3 7 346 8,0 106 100 9 151 8,6 046 2011-2012 12 508 13,1 1 727 13,8 82 794 86,9 7 104 8,6 95 302 100 8 831 9,3 Muutos 2 062 0,6 78-1,4 8 682-0,6 242-0,6 10 744 320-0,7 * Opiskelijamäärät perustuvat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmässä oleviin lukuvuosien 2011 2012 ja 2012-2013 tietoihin (laskentapäivien 20.9. ja 20.1. opiskelijamäärien keskiarvo). Kaikkien opiskelijoiden lukumäärästä on vähennetty neljä koulutuksen järjestäjää, joilla opetus annetaan pelkästään erityisoppilaitoksissa.

Tutkinnon suorittamisen lopettaneiden opiskelijoiden äidinkieli Eronneet/eronneiksi katsotut Suomi Ruotsi Muu kuin Tuntematon Kaikki Lukuvuosi N % N % N % N % N % 2012-2013 8 534 91,9 % 271 2,9 % 473 5,1 % 11 0,1 % 9 291 100,0 2011-2012 8 266 92,3 % 310 3,0 % 370 4,1 % 6 0,1 % 8 952 100,0 Muutos 210-0,5-39 -0,1 99 1,0 5 0,0 277 100,0

Asuntolassa asuvien opiskelijoiden tutkinnon suorittamisen lopettaminen Kaikki koulutuksen järjestäjät Kaikki asuntolaopiskelija Eronneet/ eronneeksi katsotut asuntolaopiskelijat Lukuvuosi N* % N % 2012-2013 7 692 11,5 346 4,5 2011-2012 6 394 11,4 289 4,5 Muutos 1 298 0,1 57 0 * Opiskelijamäärät perustuvat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmässä oleviin lukuvuoden 2011 2012 ja 2012-2013 tietoihin (laskentapäivien 20.9. ja 20.1. opiskelijamäärien keskiarvo) ja luku sisältää ops-perusteisen, näyttötutkintoon valmistavan ja muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.