Valitse seuraavista vaihtoehdoista. Oikeasta vastauksesta annetaan 2p. 1. Planetaariset ilmanpainevyöhykkeet ovat seurausta a) säteilyn epätasaisesta jakautumisesta. b) merivirtojen lämmittävästä vaikutuksesta. c) laskevista ja nousevista ilmavirtauksista troposfäärissä. d) pasaatituulten aiheuttamasta konvergenssista. 2. Länsituulet ja itätuulet kohtaavat a) hepoasteiden korkeapainevyöhykkeellä. b) Päiväntasaajan konvektiovyöhykkeellä c) Napapiirillä d) Polaaririntamassa 3. Päiväntasaajan matalapaineen sijainti a) on ympäri vuoden 0 leveysasteella eli päiväntasaajalla. b) liikkuu auringon zeniittiaseman mukana hepoasteille maalla ja merellä. c) liikkuu auringon zeniittiaseman mukaan noin 10-20 astetta mantereella. d) on aina sama kuin auringon zeniittiasema. 4. Euroopassa planetaariset ilmanpainevyöhykkeet vaikuttavat merkittävästi sateiden syntyyn koska: a) Polaaririntamassa lämmin ilmamassa törmää länsituulten tuomana kylmempään polaariseen ilmamassaan. b) syklonien synty edellyttää sijaintia pohjoisella pallonpuoliskolla. c) Pasaatituulet tuovat kosteaa ja lämmintä ilmaa aina Pohjoiseen Eurooppaan asti, minkä takia alueella on hyvin leuto ilmasto. d) Golf virran tuoma kostea ilmamassa tiivistyy orografisiksi sateiksi Norjan rannikolla. 5. Konvektiosateita esiintyy a) pasaatituulten törmäyksen seurauksena syntyvissä matalapaineissa. b) ympäristöään lämpimämmän ilmamassan kohotessa ja muodostaessa paikallisen matalapaineen. c) vain tropiikissa ja etenkin päiväntasaajalla. d) äkillisinä kuurosateina kylmissä rintamissa.
Metsäkato Madagaskarilla. 20 p. a) Määrittele lyhyesti mitä tarkoitetaan metsäkadolla ja biodiversiteetin hot spotilla? 4p. b) Tee viivadiagrammi maatalous- ja metsäalueiden osuudesta Madagaskarin kokonaispinta-alasta vuosina 1991-2012. Käytä esimerkiksi LibreOffice ohjelmistoa. Hyödynnä oheista aineistoa. 4p Madagaskarin metsien ja peltojen prosentuaalinen osuus maan kokonaispinta-alasta. 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Pelto % 62,46 62,54 62,73 62,93 66,19 69,64 70,23 70,23 70,32 70,67 71,18 71,18 Metsä % 23,54 23,31 23,08 22,85 22,62 22,39 22,27 22,14 21,98 21,78 21,59 21,52 c) Kuvaa metsäkadon alueellista rakennetta Madagaskarilla. Mitä vaikutuksia alueen metsäkadolla on ihmisille ja ympäristölle? Hyödynnä oheista animaatiota, karttaa ja tuottamaasi viivadiagrammia. 12 p Madagaskarin nykyisen metsätilanteen viite: Harper et al. 2011 Fifty years of deforestation and forest fragmentation in Madagascar.
Hyvän vastauksen piirteet: Tehtävässä arvioidaan opiskelijan ymmärrystä metsäkatoon liittyvistä käsitteistä, taitoa tuottaa tilastoaineistosta diagrammi sekä tulkita ja vertailla erilaisia aineistoja. Lisäksi arvioidaan opiskelijan kykyä soveltaa aineistoja metsäkadon alueellisessa tulkinnassa. A) Metsäkadolla tarkoitetaan metsän häviämistä ja muuttumista puuttomaksi alueeksi ihmisestä johtuvista tai luonnollisista syistä. Metsäkatoa lisäävät väestönkasvu sekä ilmaston muutos, jonka seurauksena kuivuuskaudet ja maastopalot ovat lisääntyneet. Metsäkato vähentää biodiversiteettiä alueella. Biodiversiteetin hot spotilla eli monimuotoisuuskeskusella tarkoitetaan aluetta, jolla on poikkeuksellisen korkea luonnon monimuotoisuus. Hot spottien alueille on tyypillistä eristynyt sijainti esimerkiksi saarella tai vuoriston rajaamana ja endeemiset eli kotoperäiset lajit. B) Hyvässä diagrammissa on esitettynä metsän ja peltojen pinta-alan muutos selkeästi tulkittavana esityksenä. Viivadiagrammilla on kuvaava otsikko, akseleilla ja muuttujilla on selitteet. c) Aineistosta selviävät seuraavat Madagaskarin metsäkadon alueelliset muutokset: Animaation ja kartan perusteella - Madagaskarin metsäkato on keskittynyt koillis- ja itäosien sademetsäalueelle. - Metsäpinta-ala on vähentynyt myös trooppisen kuivametsän alueella. - Madagaskarin alkuperäisestä metsäpinta-alasta on jäljellä pieni osa.
- Metsäkato on keskittynyt asutuskeskusten lähelle ja kostealle rannikkoalueelle. Viiva- ja pylväsdiagrammin perusteella: - Metsäpinta-ala on vähentynyt noin 2 prosenttiyksikköä vuosina 1990-2012. Latvuspintaala on pienentynyt keskimäärin noin 120 000 hehtaaria vuodessa. - Samaan aikaan maatalouden pinta-ala on kasvanut 10 prosenttiyksikköä. Metsäkadon vaikutuksia ympäristölle ovat esimerkiksi: - Madagaskarilla on useita eri ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Metsäkato lisää sademetsäalueiden kuivuutta, koska pienentynyt metsäala ei haihduta yhtä tehokkaasti ja hydrologinen kierto häiriintyy. - Lisääntyvä kuivuus ja ihmisen toiminta, kuten kaskitalous, lisäävät hallitsemattomien metsäpalojen riskiä. - Sademetsät ovat hiilinieluja ja niiden väheneminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. - Metsäkadon seurauksena paljastunut maaperä on erityisen herkkää eroosiolle. Ohut humuskerros huuhtoutuu helposti pois ja latosoli kovettuu lateriitiksi. - Pienentyvä metsäpinta-ala johtaa elinalueiden pirstaloitumiseen ja katoamiseen. Madagaskar on biodiversiteetin hot spot -alue. Uhanalaisten endeemisten lajien määrä kasvaa ja osa lajeista kuolee sukupuuttoon metsäkadon seurauksena. Hakatun metsän tilalle kasvavan sekundäärimetsän monimuotoisuus on heikentynyt ja palautuu hitaasti. Metsäkadon vaikutuksia ihmiselle ovat esimerkiksi: - Metsäkato vaarantaa ihmisen toimeentulon: lisääntyvä kuivuus ja maaperän köyhtyminen heikentävät alueellista ruokaturvaa. - Ruokaturvan heiketessä alue jää riippuvaiseksi tuontiruoasta, mikä on ongelmallista köyhissä yhteisöissä. - Monet paikalliset yhteisöt ovat riippuvaisia luonnontilaisen metsän tuottamasta ravinnosta ja muista resursseista. Metsästä elantonsa saavien ihmisten asuinalueiden tuhoutuminen kiihdyttää muuttoa kaupunkeihin. - Puhtaan juomaveden saatavuus heikentyy, koska metsäkato vaikuttaa veden kiertoon. - Elinympäristönsä menettäneet eläimet siirtyvät asutuksen lähelle ja viljelyksille aiheuttaen taloudellista vahinkoa. Tämä voi lisätä myös zoonoosin riskiä. - Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on merkittävä riski globaalille taloudelle. Ihmisen toiminta on riippuvaista muista lajeista ja sukupuutot pienentävät mahdollisuutta sopeutua muuttuviin oloihin. Osa lajeista voi kuolla sukupuuttoon ennen kuin niiden hyödyntämistä esimerkiksi lääkeaineina löydetään.
Tulvat yhteiskunnassa. 30 p. a) Kuvaile lyhyesti mitkä tekijät vaikuttavat tulvien syntyyn Suomessa? 6p b) Tarkastele oheista karttavideota Seinäjoelta. Miten tulvat ovat vaikuttaneet alueen maankäyttöön? 4p c) Vertaile millaisia riskejä jokien tulvat aiheuttavat Seinäjoella ja Dhakassa Bangladeshissa. Hyödynnä myös oheisia aineistoja. 16p d) Miten paikkatietoaineistoja ja -analyysejä voidaan hyödyntää tulvasuojelussa? 6p Bangladesh pahimmassa tulva-ahdingossa 15 vuoteen Bangladesh on pahimmassa tulva-ahdingossa 15 vuoteen. Rankkojen monsuunisateiden nostattamat tulvat ovat peittäneet alleen arviolta kaksi kolmannesta alavassa jokisuistossa sijaitsevasta maasta, maan viranomaiset kertoivat sunnuntaina.ankarat tulvat ovat koetelleet Bangladeshin lisäksi koillista Intiaa ja Nepalia, ja 570 ihmisen lasketaan menehtyneen kuluneen kuukauden aikana. Tulvien ennustetaan pahenevan lähipäivinä, kun Bangladeshiin ja Intiaan odotetaan uusia sateita. Pelastus- ja lääkintähenkilöstö työskentelee jo nyt äärirajoillaan.140 miljoonan asukkaan Bangladesh on yksi maailman tiheimmin asuttaja maita ja yksi köyhimmistä kehitysmaista. Luonnonmullistuksista ei on kärsinyt enemmän kuin yksikään muu maa.
Kaleva ulkomaat 25.7.2004 http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/bangladesh-pahimmassa-tulva-ahdingossa-15- vuoteen/387579/ Hyvän vastauksen piirteet Tehtävässä arvioidaan opiskelijan ymmärrystä tulvien esiintymisen alueellisista piirteistä sekä kykyä analysoida tulvariskin vaikutusta maankäyttöön. Tehtävässä arvioidaan myös opiskelijan kykyä vertailla tulvariskin eroja ja yhtäläisyyksiä teollisuusmaassa ja kehitysmaassa. Tehtävässä arvioidaan lisäksi opiskelijan taitoa soveltaa teoriassa paikkatietoaineistojen ja -analyysien mahdollisuuksia tulvasuojelussa. A) Suomessa esiintyy rannikoilla meritulvia ja jokien vesistötulvia erityisesti Pohjanmaalla ja Lapissa. Tulvien syntyä edesauttaa alava maasto, pieni haihdunta ja virtaamaa tasoittavien kosteikoiden tai järvien vähyys. Suomen tulvat keskittyvät usein kevätkuukausille sulamisvesien ja jokiin syntyvien jääpatojen vuoksi. Myös kesäsateisiin voi liittyä pienempiä tulvia. Esimerkiksi Pohjanmaalla tulvariskiä lisäävät virtaamaa tasoittavien järvien pieni määrä, alava maasto ja rannikon isostaattinen kohoaminen. Lisäksi tulvia lisäävät uomaston alueen maankäytön muutoksen kuten metsien hakkuut ja soiden ojitukset. B) Karttavideosta on mahdollista tulkita esimerkiksi seuraavia asioita: - Seinäjoen kaupunki on rakentunut pääsääntöisesti tulvatasangon yläpuolelle. Tulvaalueella sijaitsee yksittäisiä taloja ja joitakin teitä - Alueen pellot ovat sijoittuneet savikkoiseen jokilaaksoon. - Alueelle on rakennettu tulvalta suojelevaa infrastruktuuria, kuten pohjoiseen laskeva oikaisu-uoma. C) Hyvässä vastauksessa on vertailtu Seinäjoen ja Dhakan tulvariskejä sekä pohdittu luonnon- ja kulttuurimaantieteellisten tekijöiden vaikutuksia riskeihin. Seinäjoella tulvat aiheuttavat esimerkiksi seuraavia riskejä: - Seinäjoki on yksi suomen merkittävimmistä tulvariskialueista. Tulvia esiintyy usein sulamisvesien ja jääpatojen yhteisvaikutuksesta. Seinäjoella tulvien syntyä edistävät pinnanmuotojen tasaisuus ja vähäjärvisyys.
- Seinäjoki on osa läntistä teollisuusmaata, jossa tulvien aiheuttamia riskejä pienentävät esimerkiksi suhteellisen harva asutus, taloudelliset mahdollisuudet rakentaa tulvainfrastruktuuria ja kaupungin rakentaminen tulva-alueen ulkopuolelle. - Seinäjoella tulviin ei tavallisesti liity kuolonuhreja tai kehitysmaille tyypillisiä tautiepidemioita. - Tulvat aiheuttavat taloudellisia vahinkoja kuten esimerkiksi talojen kastuessa tai maatalouden vahinkoina ja sekä katkovat liikenneyhteyksiä. - Tulvavedet voivat saastuttaa esimerkiksi kaivon veden. - Tulvariskiä lisäävät maankäytön muutokset joen yläjuoksulla, kuten Suomessa yleiset soiden kuivatukset, jotka nopeuttavat veden kertymistä valuma-alueelta. - Tulvavesien mukana erilaisia veden kuljettamia saasteita voi levitä tulvatasangon maaperään ja mahdollisesti päätyä myös pohjavesiin. - Ilmastonmuutoksen lisäämien sään ääri-ilmiöiden odotetaan lisäävän poikkeuksellisen suuria tulvia Suomessa. Dhakassa tulvat aiheuttamat esimerkiksi seuraavia riskejä: - Dhaka on osa köyhää kehitysmaata, jossa esiintyy vuosittain voimakkaita tulvia esimerkiksi monsuunisateiden yhteydessä.tulvien merkittävimmät riskit liittyvät humanitaarisiin ongelmiin. - Juomavesi saastuu herkästi tulvavedellä kunnollisen viemäröinnin puuttuessa. Puutteellisen hygienian vuoksi tulvien yhteydessä esiintyy usein vakavia kulkutauteja kuten koleraa ja ripulia. - Tiheän asutuksen vuoksi taloudelliset vahingot nousevat korkeiksi ja tulviin kuolee usein myös ihmisiä. - Kaupungin sisällä on alueellisia eroja tulvien riskeissä. Keskustan hallintorakennuksissa ja rikkailla alueilla tulvien riskit ovat pienempiä kuin kaupungin köyhillä laita-alueilla. - Köyhillä alueilla Infrastruktuuri on heikkoa. Kevytrakenteiset talot eivät kestä tulvan aiheuttamaa rasitusta, vaan rakennukset saattavat huuhtoutua veden mukana. - Bangladesh ja Dhaka sijaitsevat suurten jokien alavalla deltalla. Tulvat aiheuttavat voimakasta jokiuoman eroosiota puuttomilla maanviljelyyn käytetyillä alueilla.tulvan vuoksi esimerkiksi maanviljelijä voi menettää koko omaisuutensa ja elinkeinon. D) Paikkatietoaneistoja ja -analyysejä voidaan hyödyntää tulvasuojelussa ennaltaehkäisyn ja pelastustoimen suunnittelussa. Tulvasuojelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavia paikkatietoaineistoja: - Rakennettu ympäristö, kuten rakennusten ja tieverkon sijainti. - Väestö, kuten asukasluku. - Luonnonympäristö, kuten uomaverkosto.
Tulvasuojelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavia analyysejä: 1. Paikkatieden visuaalinen analyysi - Visuaalista analyysiä voidaan käyttää esimerkiksi tuottamalla kartta asukasmäärästä ja tulkitsemalla visuaalisesti uhkaako tulva asukaskeskittymiä. 2. Paikkatietokyselyt: - Paikkatietokyselyjen avulla voidaan suodattaa tietoa ja selvittää sijaintiin tai ominaisuuksiin liittyviä tietoja kuten esimerkiksi kaikki Suomen kunnat, joissa tulvii säännöllisesti sekä tulva-alueella olevan väestön määrä. 3. Laskennalliset analyysejä voi käyttää esimerkiksi seuraavasti: - Verkostoanalyysin avulla voidaan tutkia esimerkiksi miten tulvaveden nousu vaikuttaa kunnan matka-aikoihin veden katkaistessa osan reiteistä. - Puskurianalyysin avulla voidaan selvittää minkälaisia kohteita jää tietyn etäisyyden päähän joesta. - Päällekäisanalyysin avulla voidaan tarkastella tulvan paikallisesti vakavimpien riskikohteiden sijainnit kuten esimerkiksi rakennukset, jotka ovat vaarassa jäädä tulvaveden saartamiksi ja lisäksi kastua tulvassa. - Saavutettavuusanalyysin avulla voidaan laskea kuinka nopeasti pelastuslaitos ja hätäapu saavuttaa eri kohteet tulva-alueella. - 3D maastomallien avulla voidaan mallintaa veden virtausta sekä tulvavesien leviämistä alueella riskialueiden tarkkaa kartoittamista varten. - Sijaintianalyysin avulla voidaan määritellä esimerkiksi tulvan kannalta turvalliset alueet rakentaa huomioimalla maaston muotoja ja tulvan yläpuolelle jäävä tieverkko.