Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology Spermatosyytin jyväsellinen tuma Maksasolussa voi olla kaksi tumaa
Tuman hienorakenne NL = Nucleolus on tumma E = Eukromatiini on vaaleaa Hermosolu Spermatidi H = Heterokromatiini on tummaa Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology Plasmasolu Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology Kierszenbaum: Histology and Cell Biology, Mosby/Elsevier 2007 Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. 6 p. LWW 2011 Neutrofiili Neutrofiili granulosyytti
Kromatiinin pakkautuminen kromosomiksi Metafaasikromosomi Kromosomin tiivistä osaa (heterokromatiinia Helmi- nauha - kromatiini Nukleosomit Kromosomin löyhää osaa (eukromatiinia) DNAn kaksoishelix
Tuman päätehtävät Perintöaines-DNA:n tallentaminen kromosomeissa ja kahdentaminen, replikaatio solujakautumissa Tuma ohjaa tuottamiensa lähetti-rna-molekyylien välityksellä solujen proteiinisynteesia Tuma tuottaa ribosomien osaset ja kuljettaa ne sytoplasmaan proteiinisynteesia varten
Tuman lamiinit tumakotelon tukena ja kromatiinin järjestelijänä tumahuokonen sytoplasma tumaplasma lamiinit G-aktiini profiliini oligomeerinen aktiini transkriptiotekijöitä
Tumahuokonen Ross et Pawlina: Histology. A Text And Atlas, LWW 2006
Tumahuokonen (nuclear pore) Pienet molekyylit: diffuusiolla vapaasti Makromolekyylit: siirtyminen säännösteltyä Sytoplasman puoleinen rengasyksikkö Muotti Keskuskehä Ross et Pawlina: Histology. A Text And Atlas, LWW 2006 Proteiinisäie Proteiinien kuljetus tumaan - Nuclear localization signal (NLS) - importiinit ja eksportiinit Lumenissa sijaitseva alayksikkö Nukleoplasman puoleinen rengasyksikkö Kori Päätyrengas Tumalamina Tumakotelon ulompi ja sisempi kalvo
Tumaan vienti nukleoplasmiini proteiinissa NLS importiini tuman ulkokalvo sitoutuminen kuljetus tuman sisäkalvo
Kuljetus tumasta ulos sytoplasma proteiini tumasta kuljetussignaali eksportiini tuma
GC=granular material ribosomin osasten kokoaminen FC=fibrillar centre rdna geenit Tumajyväsen rakennetta F=(dense) fibrillar material rrna transkriptit Ross et Pawlina: Histology. A Text And Atlas, LWW 2006
Tumalima l. nukleoplasma Säikeinen perusaine, jossa runsaasti proteiineja, mm. aktiiniimolekyylejä Lähetti-RNA:n valmistus (mrna) kuljetetaan sytoplasmaan Lukuisia entsyymejä, jotka toimivat transkriptiossa Geenisäätelyyn osallistuvia transkriptiotekijöitä DNA:n kahdentumisen koneisto
Nucleoplasma, tumatäplät ja tumakappaleet (speklet) Näillä alueilla sijaitsevat muotoutuvan lähetti-rna:n silmukoitumiseen osallistuvat proteiinit Muutamia kymmeniä tumaa kohti tasaisesti koko tuman alueella Joissain soluissa silmikoitumiseen osallistuvia tekijöitä sijaitsee ns. Cajalin kappaleissa (toinen nimi kierteiskappale)
Solusyklin vaiheet ja rajoituskohdat G 2 DNAvaurion tarkastuspiste Kahdentumattoman DNA:n tarkastuspiste Tumasukkulan tarkastuspiste Kromosomien erkanemisen tarkastuspiste G 0 G TD S DNAvaurion tarkastuspiste Rajoittavatarkastuspiste G 1 DNAvaurion tarkastuspiste Ross et Pawlina: Histology. A Text And Atlas, LWW 2006
Sykliini-cdk-kompleksin esiintyminen solusyklissä Sykliini A-Cdk1 Sykliini E-Cdk1 Cdk= sykliinistä riippuva kinaasi G 0 Sykliini A-Cdk2 Sykliini E-Cdk2 Sykliini D-Cdk4/6 Ross et Pawlina: Histology. A Text And Atlas, LWW 2006
tumakotelo sentrosomi Mitoosin vaiheet PROFAASI PROMETAFAASI METAFAASI tumakotelon rippeitä tumasukkula sentrosomi sentrosomi From: Alberts et al.: Molecular Biology of the Cell kinetokoori Kormosomit tiivistyvät, mitoosisukkula muodostuu mikrotubulus kinetokooriin Tumakotelo pirstoutuu kromosomit kiinnittyvät mikrotubuluksiin mikrotubulus kinetokooriin kromosomi Sisarkromatidit asettuvat keski(jakautumis)tasoon ANAFAASI TELOFAASI sisarkromosomit supistuva aktiinimyosiinirengas ilmaantuu SOLUN JAKAUTUMINEN tumakotelo on muodostunut mikrotubulukset lyhenevät sentriolit loittonevat Sisarkromatidit erkanevat, kinetokooritubulukset lyhenevät, sentriolit loittonevat toisistaan tumakotelo Kromatidit saapuvat perille tumakotelo muodostuu, sytoplasma alkaa kuroutua supistusrengas on saanut aikaan jakouurteen Aktiini-myosiinirengas kuroo sytoplasman kahtia, sisarsolut erkanevat
Tumasukkula ja kinetokoori
Apoptoosi ja nekroosi
Miksi solut tekevät itsemurhan? Ohjelmoitua solukuolemaa tarvitaan kehityksen oikeaan läpiviemiseen sammakkoeläimillä pyrstön häviäminen sormien ja varpaiden muodostuminen kohdun limakalvon tuhoutuminen kuukautisissa synapsien muodostus kehityksen aikana omia antigeeneja tunnistavien lymfosyyttien eliminointi kehityksen aikana Ohjelmoitua solukuolemaa tarvitaan raivaamaan elimistön integriteettiä uhkaavia solukkoja virusten infektoimat solut immunojärjestelmän T-lymfosyyttien raivaus kehityksen aikana sellaisten solujen eliminointi, joissa DNA-vaurio syöpäsolut
Apoptoosin kulku aloitus loppu Solun toiminnan muutokset Mitokondrioiden kalvopotentiaali Mitokondrioiden käytävien avautuminen Fosfatidylseriinin siirtyminen ulkokalvolle Kaspaasiaktiviteetti Metabolinen aktiviteetti DNA:n kondensaatio Plasmamembraani-integriteetti DNA:n fragmentaatio
Några videopresentationer http://www.youtube.com/watch?v=dd3iqkncedc mitosis http://www.youtube.com/watch?v=witlm--v2v8 apoptosis http://www.youtube.com/watch?v=xqw2jihhbm0 necrosis