Varhainen tuki mielenterveys- ja sisäilmasairauksissa. Tuula Putus Turun yliopisto Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori

Samankaltaiset tiedostot
KORJAUSTEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI JA SEURANTA LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Sairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin

Mitä sisäilmaoireet ovat?

SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Hoitoalan työsuojeluvaltuutettujen kokemuksia sisäilmaongelmien hallinnasta. Tuula Putus Turun yliopisto

SISÄILMAN VIEMÄRIN HAJU, RIPULIEPIDEMIAT JA MAHDOLLINEN YHTEYS NIVELSAIRAUKSIIN

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Terveyden edistäminen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Tiina Tuomela LKT, lastentautien erikoislääkäri

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Nurmijärven Seitsemän veljeksen koulu

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Seitsemän veljeksen koulu Infotilaisuus oirekyselyn tuloksista

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Hyvinvointia edistävät tilat ja terve sisäilma Suomessa Mission possible?

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE

Sosiaaliturvan selvittäminen

SISÄILMAONGELMAINEN POTILAS KOHTAA TERVEYDENHUOLLON KÄSIKIRJA 2.0. Tuula Putus, tth. erik.lääk. Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori

Työhyvinvointi ja johtaminen

SISÄILMAOIREIDEN TUNNISTAMINEN. Tuula Putus, Turun yliopisto / IndoorAid

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu

Sisäilmasairaan potilaan tutkiminen; runkona Majvik2-suositus

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

KANSALLINEN SISÄILMA JA TERVEYS -OHJELMA

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

KOSTEUSVAURIOKOHTEIDEN YLEISIMMÄT MIKROBIT JA NIIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Sisäilma ja terveys - tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuja. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto THL

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

Moniammatillisen sisäilmaryhmän toiminta Tampereen kaupungissa

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Työryhmä: Tuula Putus, Jari Nuutila, Mika Kantele, Janne Atosuo, Eetu Suominen, Liisa Vilén, Marja Päivinen, Katariina Husman

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

TERVEYDELLISEN RISKIN ARVIOINNIN PARANTAMINEN

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Mielenterveyden häiriöt

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

LIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Psykoositietoisuustapahtuma

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Ihmisen terveys ja hyvinvointi keskiöön

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Kosteus- homevauriopotilas. Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

PÄIVÄKUMMUN KOULUN OIREKYSELYN TULOKSET

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos

MARTINLAAKSON ALA- JA YLÄKOULUJEN OPPILAIDEN OIREKYSELYN TULOKSET

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Sisäilman altisteiden aiheuttamat yliherkkyyssairaudet. Tuula Putus työterveyshuollon erikoislääkäri, professori Turun yliopisto

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

HÄMEENKYLÄN ALA- JA YLÄKOULUN OIREKYSELYN TULOKSET

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Varhaisen välittämisen

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

MARTINLAAKSON ALAKOULU ja YLÄKOULU, Kohdekohtainen raportti, henkilökunta

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto

Transkriptio:

Varhainen tuki mielenterveys- ja sisäilmasairauksissa Tuula Putus Turun yliopisto Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori

Mielenterveyden ongelmat työterveyshuollossa Masennus Työuupuminen, työholismi, perfektionismi Työpaikkakiusaaminen, epäasiallinen kohtelu Unettomuus, työperäinen stressi Bipolaarihäiriöt Skitsofrenia Persoonallisuushäiriöt ADHD, aikuisten ADD Somaattisen sairauksien psyykkiset seuraukset

Varhainen tuki primaari sekundaari tertiaari

Primaari Ammatinvalinta Työhön soveltuvuus Työkuormitus ja henkilökohtainen kapasiteetti Soveltuvuus esim. vuorotyöhön tai vaaralliseen työhön Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Varhainen puheeksiotto Työnjohto, esimiestyö

Sekundaari Oirevaiheessa asiakas joko tulee tai ohjataan vo:lle Työsuoritus heikentynyt, virheitä tai laiminlyöntejä Työstä palautuminen viivästyy Stressi, ärtyisyys Unihäiriöt Psykosomaattiset oireet, vatsa, päänsärky, niskajumi, rytmihäiriöt Turhan helposti vain oireemukaista lääkitystä ja lyhyitä sairauslomia Työn muokkaaminen, työn uudelleen jakaminen Kolmikantaneuvottelut, kehityskeskustelut Työpsykologin tuki, lääkehoito, juurisyihin tulisi puuttua!

Tertiaari Vakava, pitkäaikainen sairaus tai terveyden häiriö jo syntynyt Ennaltaehkäisy epäonnistunut Varhaiset vaaran merkit usein olleet työyhteisön tiedossa jo pitkään Laukaisevana tekijänä voi olla henkilökohtaisen elämän kriisi tai YT-tilanne Pitkäaikainen sairausloma usein tarpeen Pitkäaikainen lääkitys ja terapia usein tarpeen Työhön paluu vaiheittain osasairauspäivärahan avulla, kuntoutustuen kautta tai osatyökyvyttömyyseläkkeen kautta Mitä pidempiaikainen altistava tekijä, sitä pidempi toipumisaika Työn perusteellisempi uudellen järjestely usein tarpeen Vuorotyöstä, päivystyksestä tai yksintyöskentelystä luopuminen, asiakaspalvelusta luopuminen

Tertiaari-interventiot Liian usein sekä työpaikan että työterveyshuollon interventiot tulevat liian myöhään Pitkien sairauslomien ja terapian kustannukset lasketaan kymmenissä tuhansissa euroissa Ennenaikaisen eläköitymisen hinta on satoja tuhansia euroja jopa miljoonia henkilöstä riippuen Sairauden vuoksi tehty irtisanominen saatetaan riitauttaa Oikeudenkäynnit kalliita ja vievät vuosia Esim. julkisuudessa olleet tapaukset epäasiallisesta kohtelusta ja työpaikkakiusaamisesta Paluu entiseen työhön ei useinkaan ole mahdollista

Mielenterveyspotilaiden somaattisten sairauksien hoito huonolla tolalla Tuore väitöskirja skitsofreniapotilaiden muista sairauksista (Eskelinen S, 2017) Yli puolella tarkastetuista skitsofreniapotilaista oli metabolinen oireyhtymä Lähes puolella oli päivittäistä haittaa aiheuttavia fyysisiä oireita, kuten TULES-, hermoston ja GI-kanavan oireita (ummetus, närästys) Terveystupa- toimintamalli (Hyvinkää, HUS Kellokoski) edistää moniammatillisesti fyysisen terveyden huomioimista psykiatrisessa hoitojärjestelmässä Paitsi psyykepotilaiden, myös fibromyalgia-potilaiden muiden somaattisten sairauksien diagnostiikka ja hoito viivästyvät (jopa syöpä!)

Varhainen tuki sisäilmasairauksissa Sisäilmasairauksia on Suomessa tutkittu 1990-luvulta alkaen Sisäilma-altisteita on tutkittu Suomessa 1970-luvulta asti, muissa maissa 1950- luvulta alkaen Samoja altisteita ja sairauksia tutkitaan uudelleen ja uudelleen Maatalouden ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden mikrobeja oli ansiokkaasti tutkittu 1980-luvulla 1990-luvulla kosteusvauriomikrobien tutkimus aloitettiin alusta vaikka kyse oli samoista altisteista Homeet, hiivat, sädesienet Pöly- ja varastopunkit Formaldehydi, styreeni, ammoniakki, kreosootti, kivihiiliterva Betonipöly, eristevillakuidut, asbesti ja radon

Mitä ovat sisäilmasairaudet? Yhtä yksittäistä sairautta tai diagnoosia ei ole Useita altisteita ja niiden yhdistelmia, jotka aiheuttavat monenlaisia oireita, sairauksia ja niiden yhdistelmiä Sairauksia useiden elinryhmien taholta Lisäksi altisteet pahentavat olemassa olevia sairauksia Tutkimus ja sisäilmakeskustelu on keskittynyt liiaksi ammattitautidiagnostiikkaan Vain osa altisteista ja sairauksista on ammattitautina korvattavia Korvauskäytäntö ohjaa diagnostiikkaa, ei toisin päin

Samat altisteet aiheuttavat sairauksia sekä ulkona että sisällä Ei ole erikseen ulko- ja sisäilmaa Itse työprosessiin liittyvät altisteet sairastuttavat sekä ulkona että sisällä Kosteusvaurio ei sairastuta Ilmanvaihtojärjestelmä ei sairastuta Puhutaan altisteista niiden oikeilla nimillä Kyse on aina seka-altistumisesta Kyse on lähes aina hyvin pitkäaikaisesta altistumisesta Rakennuksen lisäksi myös muu rakennettu ympäristö sairastuttaa, esim. maaperä, viemärikaasut, vesijohtovesi, jäähdytysjärjestelmät, teollisuus, autoliikenne, energiantuotanto ja jätteiden varastointi/käsittely

Varhainen tuki primaari sekundaari tertiaari

Varhainen puuttuminen; primaarivaihe Rakennetun ympäristön haittoihin tulisi puuttua jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, vielä varhemmin kaavoitus- ja maankäytön suunnittelun vaiheessa Rakennusmateriaalien valinta Sisustusmateriaalit, lämpötila, veto, ilmanvaihdon toimivuus, siivous, huonekasvit, sisätilojen suihkulähteet ja tilanjakajat, akustolevyt Haitat havaittavissa työpaikkakäyntien yhteydessä jo ennen kuin kukaan on hakeutunut vastaanotolle oireilun vuoksi Ongelmana on, ettei työpaikkakäyntejä toteuteta, niitä tehdään liian harvoin ja ehkä ehdotettuja muutoksia ei tehdä Ongelmallisia tilanteita tulee, kun työnantaja ei omista toimitiloja

Varhainen puuttuminen; sekundaarivaihe Oireisia asiakkaita alkaa tulla vastaanotolle Muutoksen havaitsee, jos pitkä hoitosuhde, ts. lääkäri tuntee potilaansa Ääniongelmat, käheys, ihottumat, ihon punotus Infektiosairauksien yleistyminen, pitkittyminen Olemassa olevien sairauksien paheneminen, atooppinen ihottuma, migreeni, astma, nivelsairauden paheneminen ilman muuta syytä, väsymys Poissaolojen määrän muutokset Säännölliset sisäilmaoirekyselyt mahdollistavat varhaisen puuttumisen, kun nähdään oiretasojen, infektiosairauksien, lääkehoidon tarpeen ja poissaolojen nousu sekä astman ja muiden lääkärin toteamien sairauksien yleistyminen Ongelmana on ollut kunnollisten vertailuaineistojen puute Sisäilman viitearvot ovat liian korkeita

Korjausten vaikutus ilman mikrobipitoisuuksiin 25 ** *** ennen jälkeen 20 pitoisuus cfu/m 3 15 10 5 0 Vauriokoulu interventiokoulu vertailukoulu Vertailukoulu Meklin et al. 2001

Mikrobipitoisuudet osittain korjatussa rakennuksessa 25 * *** before after concentration cfu/m 3 20 15 10 5 0 damaged school Meklin et al. 2001 undamaged school

Korjausten jälkeen Arvioidaan kuivausten onnistuminen Mitataan mikrobipitoisuudet Arvioidaan terveysmittarein korjausten onnistuminen Tehostettu tuuletus korjausten jälkeen Ns. huuhtoutumisaika 3-6 kk korjausten päättymisestä Viivästetty vaiheittainen paluumuutto

Terveysmittarit Oirekyselyt, erilaisia lomakkeita eri ikäisille Oireseuranta, päivittäinen oireiden rekisteröinti PEF-seuranta Pitkällä aikavälillä uusien allergia- ja astmatapausten seuranta, (reumat) IgE- ja IgM-vasta-aineet? Ei IgG? IL-1beta IL-4, IL-6, IL-22 Nenälavaatio ja puolustussolut Periferisen veren lymfosyytit, tyypitys ja aktivaatiotasot, CD4:CD8 Herkkä CRP, IgG-3, CIC, FGF-21, FGR-15

Käyttäjien oireiden väheneminen Herkin ja paras mittari Toimii ryhmätasolla Inflammaatiovasteet voidaan tarvittaessa mitata altistuksessa ja muualla, jos objektiivista näyttöä tarvitaan Yksittäisiä herkimpiä voidaan joutua siirtämään pitkäaikaisesti/pysyvästi muualle, vaikka mitään varsinaista sairautta ei ole vielä tullut Oireiden laajentuminen kemiaali- ja hajusteyliherkkyydeksi ei ilmeisesti johdu mikrobeista (entsyymit), korjauksissa ja desinfektioinnissa käytetyt kemikaalit voivat olla syynä TTL:n ja THL:n yhteinen kannanotto, ettei biosidikäsittelyjä saa lainkaan käyttää kosteusvauriokorjausten yhteydessä Poissaolojen ja hoidon tarpeen vähenemisen avulla voidaan osoittaa korjauksin saavutettava terveystaloudellinen hyöty

Tertiaarivaiheen hoito ja toimenpiteet Pysyvästi herkistyneen ja sairastuneen tukitoimet työpaikalla saattavat olla tarpeen vaikka korjaukset on tehty oikein ja riittävällä tavalla Viivästetty paluumuutto, ½ v 2 vuotta Etätyö tai siirto toisiin työtiloihin / väistötiloihin Hyviä esimerkkejä esim pankki- ja vakuutusyhtiöiden toimitiloissa Puhelinneuvonta, -myyntityö, etäopetus jne. Kaikissa ammateissa etätyö ei ole mahdollista Uudelleen koulutus ja kuntouttavat toimet tarpeen Ajoissa tehtynä tulokset ovat hyviä Äskettäin ilmestynyt uusi kuntoutusopas; Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen ratkaisuja sairauden kolmella eri vakavuusasteella

Vaihtoehtoisia hoitomuotoja kokeilussa Kognitiivinen psykoterapia; tulokset eivät ole lupaavia Potilaat eivät ole hyötyneet psykoterapiainterventiosta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26014487 Vuokko et al. 2015 USA:ssa kokeiltu erilaisia lääkehoitoja, Kanadassa kuntoutusta

Suomalaiset seurantatutkimukset Kirsi Karvalan vk seurattiin yli 10 v ajan TTL:lle lähetettyjä ammattitautiepäilytapauksia Oireilevan potilaan astmaan sairastumisen riski oli viisinkertainen, jos altistumisen annetaan jatkua Oireileva tulee siirtää pois altistuksesta Jopa 24 % oli homeille herkistyneitä IgE-välitteisesti (Karvala 2012) Hometalossa syntyneet nivelsairaudet eivät parane seurannassa (Luosujärvi ym.), pisimmät seuranta-ajat 15 vuotta Homeastma on vaikeahoitoinen

Apuvälineiden käyttö Ilmanpuhdistimet: teho ja hyöty vaatimaton Erikoispinnoitteiden käyttö: ctrap-matto, nanoteknologia TiO? Hengityssuojainten käyttö mahdollinen vain tilapäisesti, tietyissä töissä Puheenvahvistaja ja akustitiin olosuhteisiin puuttuminen opetustyössä Työyhteisössä yhteisesti sovittavat järjestelyt, esim. hajusteista luopuminen Varhaisen puuttumisen keinoin saavutettavissa suurimmat hyödyt Parempi kunnossapito, ajoissa tehdyt korjaukset tarpeen Korjauskelvottomissa rakennuksissa syntyy pysyviä sairauksia, jotka johtavat työkyvyn pysyvään menetykseen ja syrjäytymiseen Siihen meillä ei ole kansakuntana varaa!

Lisätietoja Home ja terveys, 3. painos, Ympäristö- ja terveysalan kustannusosakeyhtiö OY, Pori Sisäilmasairaan toimintakyvyn tukeminen ratkaisuja sairauden kolmella eri vakavuusasteella, Homepakolaiset ry:n julkaisuja 2017 http://asumisterveysliitto.fi/pages/elaemaenhallinta.php Elämänhallinta, vertaistuki ja tuetut lomat, kuntoutuskurssit Siivousopas homekorjauksen jälkeen: http://www.hometalkoot.fi/file/15862.pdf

Kiitos mielenkiinnosta!