TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 3/ Autoalan suhdannekatsaus, kevät AUTOVEROUUDISTUS HÄMMENTÄÄ AUTOALAA LUKIJALLE Autoalan suhdannekatsaus on osa Metalliliiton yritys- ja toimialakohtaista seurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yksittäisten yritysten kehitystä koko toimialan kehitykseen. Tärkeimmät käyttäjä- ja kohderyhmät ovat liiton hallinto ja toimisto sekä luottamusmiehet. Katsausta voidaan käyttää osana Murikan järjestämää yritystoimintaan liittyvää koulutusta. Katsauksessa tarkastellaan autoalan kehitystä vuosina keskeisten taloudellisten tunnuslukujen avulla sekä luodaan katsaus vuoden tilanteeseen ja lähiajan näkymiin. Autoalan työllisyystilanteen arvioinnissa hyödynnetään tietoja, joita on saatu alan luottamusmiehille suunnatulla sähköpostikyselyllä. Kysely suoritettiin syyslokakuussa. Kysely lähetettiin luottamusmiehelle, joista 1 vastasi eli vastausprosentti oli 1. Autoalan taloudellista kehitystä kuvaavia tilinpäätöslukuja ei vielä ole viime vuodelta saatavissa, joten arvioita vuoden alan kannattavuudesta tai vakaavaraisuudesta ei ole mahdollista tehdä. Sen sijaan vuoden 1 arviot löytyvät syksyn toimialakatsauksesta. KUVIO 1. Henkilöautojen ensirekisteröinnit vuosina sekä ennuste vuodelle KUVIO. Henkilöautojen ensirekisteröinnit kuukausittain vuosina 9 1 1 1 1 1 1 5 15 1 1 9 5 15 1 5 5 1 3 5 7 9 1 e 1 3 5 7 9 1 Lähteet: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Viimeinen havainto 3/ AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS, kevät 1
KEHITYS VUOSINA SEKÄ ALKUVUONNA Autojen myynnin kehitys Kaikkiaan uusia henkilöautoja rekisteröitiin viime vuonna 9 (Kuvio 1 etusivulla). Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli,5 prosenttia. Tämän vuoden alusta maaliskuun loppuun on rekisteröity 7 uutta henkilöautoa. Lisäystä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on 3 prosenttia. Henkilöautomyynti on kasvanut merkittävästi tämän vuoden alussa. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin maaliskuussa 9 kappaletta, mikä on, prosenttia enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Rekisteröintipiikki johtuu 1.. voimaan tulleesta autoveron muutoksesta. Kaikkien niiden henkilö- ja pakettiautojen autovero nousi, joiden CO -päästöt ylittävät g/km. Vastaavasti alle g/km päästävien autojen autovero laski, mutta tällaisten autojen osuus tarjolla olevista autoista on tällä hetkellä vain noin viisi prosenttia. Taloudellinen taantuma iski autokauppaan rajuimmin vuonna 9. Sen jälkeen kauppa on lähtenyt elpymään. Tämän vuoden myyntiä on vaikea ennustaa johtuen autoveron muutoksesta. Vaikka kysyntä on ollut voimakasta vuoden alussa, niin se tulee putoamaan todennäköisesti huhti-heinäkuussa. Sitä kuinka pian kysyntä palaa normaaliksi, on vaikea ennustaa. Kuvio. etusivulla havainnollistaa henkilöautomyynnin rajua kasvua tämän vuoden alussa. Alkuvuoden kysynnän voimakkuudesta kertoo se, että helmikuussa myytiin viisi ja maaliskuussa peräti 95 prosenttia enemmän kuin on keskimäärin myyty vuosien 1 vastaavana kuukautena. Autoalan keskusliiton ennusteen mukaan tänä vuonna tullaan myymään noin 5 uutta henkilöautoa. Meidän ennusteemme on hieman positiivisempi ja oletamme, että uusia autojen rekisteröidään noin tänä vuonna. Vaihtoautovarastot ovat kasvaneet johtuen alkuvuoden myynnin voimakkaasta kasvusta. Se on tuonut paljon vaihdokkeja autoliikkeisiin. Vaihtoautovaraston arvo on jo pitkään kasvanut selvästi nopeammin kuin vaihtoautojen määrä. Vuodessa varaston arvo kasvoi peräti 9,9 prosenttia, kun määrä lisääntyi, prosenttia. Varastoissa on siis selvästi entistä kalliimpia autoja. Tämä voi kertoa siitä, että autoilijat luopuvat isoista ja kalliista bensa- tai dieselrohmuistaan. Toinen selitys voi olla, että autokauppaa vauhdittaakseen kauppiaat ovat alkaneet maksaa parempia hyvityksiä vaihdokeista. Myös kaupallisten ajoneuvojen myynti on alkanut selvästi elpyä (Kuvio 3). Viime vuonna rekisteröitiin 31 prosenttia enemmän pakettiautoja kuin edellisenä vuonna. Tänä vuonna tammi-maaliskuussa pakettiautoja on myyty peräti prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Kasvu selittyy myös verotuksen muutoksella. Myynti ylitti helmikuussa 19 ja maaliskuussa peräti 3 prosenttia vuosien 1 keskimääräisen myyntitason. KUVIO 3. Kaupallisten ajoneuvojen ensirekisteröinnit 15 1 5 Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot 1 3 5 7 9 1 15 1 5 Myös kuorma-autojen myynti kasvoi viime vuonna ja on jatkanut lievää kasvua myös tämän vuoden alussa. Viime vuonna myytiin 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa on myyty yhteensä kaksi prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna. Maaliskuussa ja helmikuussa niitä myytiin lähes prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tosin viime vuoden vastaavina kuukausina kasvuvauhti edellisen vuoteen verrattuna oli lähes 5 prosenttia. Kasvusta huolimatta taso on noin 7 prosenttia siitä mitä se on ollut keskimäärin -1. Euroopassa raskaita kuorma-autoja on myyty tämän vuoden tammi-helmikuussa,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Suurista EUmaista Ranskassa kasvua on ollut kaksi prosenttia ja Englannissa prosenttia. Sen sijaa Saksassa myynti laski yhdeksän, Espanjassa 1 ja Italiassa 19 prosenttia. Vielä vuonna 9 ja linja-autoja myytiin enemmän kuin minään aikaisempana vuonna -luvulla eli lähes autoa. Viime vuonna jäätiin 39 bussiin ja tänä vuonna myynti on hieman elpynyt. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa myytiin noin yhdeksän prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tällä hetkellä linja-autojen myynti on noin 9 prosenttia vuosien 1 keskiarvosta. Euroopassa uusien henkilöautojen kokonaismyynti ylsi tammi-helmikuussa noin 1, miljoonaan, mutta oli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Automyynti on laskenut jo kolmen vuoden ajan, sillä koko Euroopan automyynti laski myös viime vuonna. Vuonna myytiin 1,7 prosenttia vähemmän kuin 1. Merkittävää laskua on suurissa EU-maista ollut sekä Ranskassa (- ) että Italiassa (-1 ). Saksassa, Isossa- Britanniassa ja Espanjassa myynti on laskenut vain vähän verrattuna viime vuoden alkuun. Euroopan myyntitilastojen lähteenä on ACEA European Automobile manufuctures Assosiation (www.acea.be) METALLI LIITTO
Autoalan taloudellinen kehitys Liikevaihdon kehitystä lukuun ottamatta muita taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukuja ei viime vuoden osalta ole vielä saatavissa, joten tässä katsauksessa on mukana vain liikevaihtokuvaaja. Tilastokeskuksen kerääminen tietojen mukaan sekä autojen vähittäiskaupan että huolto- ja korjaamotoiminnan liikevaihdot kasvoivat tasaisesti koko -luvun alun aina vuoden alkuvuoteen asti (Kuvio ). Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan myynnin kasvu alkoi laskea talvella ja oli huonoimmillaan talvella 9. Kesän jälkeen myynti alkoi jälleen kasvaa ja on kiihtynyt sen jälkeen ja ohitti viime vuoden lopulla vuoden alun tason. Kuviosta. ilmenee myös, että huollon ja korjaustoiminnan liikevaihdon supistuminen alkoi myöhemmin kuin vähittäiskaupan ja se oli selvästi vähäisempää. Kesäkuussa 1 ylitettiin taantumaa edeltävä taso. Sen jälkeen kehitys on ollut varsin myönteistä. Autoalan työllisyys Tilastokeskuksen tietojen mukaan moottoriajoneuvojen kauppa, huolto ja korjaus työllisti vuonna noin 33 1 henkeä. Työllisten määrä nousi tasaisesti vuodesta ollen vuonna lähes 3. Positiivinen kehityksen taustalla oli hyvä kansantalouden kasvu, jonka taittoi syksyllä alkanut talouden taantuma. Sen seurauksena työllisten määrä on vähentynyt 7 henkilöllä. Kaikista alan työllisistä hieman vajaa puolet työskentelee huollossa ja korjaustoiminnassa. Vuonna osuus oli prosenttia (Kuvio 5). Autoalan työttömyys KUVIO. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja (trendisarja) 1 1 1 KUVIO 5. Autoalan työlliset vuosina 35 3 5 15 1 5 1 3 Viimeinen havainto 1/ 1 3 5 5 7 Vähittäiskauppa Huolto ja korjaus 7 9 1 9 1 1 1 1 35 3 5 15 1 5 Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan autoalan työttömyys väheni tasaisesti vuoden 7 loppuun asti. Sen jälkeen työttömyys kasvoi aina vuoden 9 lopulle asti. Eniten työttömiä oli vuoden 9 joulukuun lopussa, jolloin heitä oli 37. Sen jälkeen työttömyys on kääntynyt jälleen laskuun. Alalla oli viime vuoden lopussa 3 53 työtöntä eli vähemmän kuin edellisen vuoden lopulla. Tämän vuoden helmikuun lopussa työttömänä oli hieman enemmän kuin viime vuoden lopussa, mutta 1 työtöntä vähemmän kuin viime vuoden helmikuun lopussa. Sekä työntekijä- että toimihenkilöammateissa työskenteleviä oli työttömänä noin 9 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömänä olevien automyyjien, autotarvikemyyjien ja autosähköasentajien määrät ovat supistuneet suhteellisesti eniten (Kuvio 7 sivulla ). Automyyjien työttömyys laski prosenttia ja autotarvikemyyjien noin 13 prosenttia. Ajoneuvojen sähköasentajia oli työttömänä tämän vuoden syyskuussa 1 prosenttia ja asentajia neljä prosenttia vähemmän kuin viimevuoden syyskuussa. KUVIO. Autoalan työttömät joulukuun lopussa vuosina Työntekijätehtävissä toimivat henkilöä 5 3 1 1 3 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 5 Varaosa- ja automyyjät 7 9 1 5 3 1 AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS, kevät 3
Alueellisesti työttömyys väheni kaikilla muilla alueilla paitsi Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Eniten eli yli prosentilla se väheni Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Arvio työllisyyskehityksestä Ala on selvästi elpynyt ja työllisyyskehitys jatkuu positiivisena. Uusien autojen myynninkasvu tämän vuoden alussa parantaa todennäköisesti alan työllisyyttä. Vaihtoautovarastojen kasvun myötä vaihtoautojen myynti tulee työllistämään automyyjiä lähikuukausien aikana. Toisaalta nyt myydyt uudet autot tulevat ensimmäiseen huoltoon loppuvuodesta, mikä ruuhkauttaa huollot ainakin hetkellisesti. AUTOALAN PALKKAKEHITYS Työntekijöiden ansiokehitys Autokorjaamoiden reaaliansiot kehittyivät varsin tasaisesti -luvun alussa. Vuosina 1 5 kasvu oli 1,7 3,9 prosenttia. Vuonna kasvu oli hitaimmillaan eli reaaliansiot kasvoivat vain, prosenttia ja seuraavana vuonna yhden prosentin. Sen jälkeen nousuvauhti kiihtyi ollen vuonna 3,9 ja seuraavana vuonna 3, prosenttia. Vuonna 9 reaaliansiot nousivat enemmän kuin nimellisansiot johtuen hintojen laskusta. Vuonna 1 sen sijaan, vaikka nimellisansiot kasvoivat 1,9 prosenttia, niin inflaatiosta johtuen reaaliansiot laskivat,7 prosenttia. Viime vuoden neljännellä neljänneksellä reaaliansiot jälleen nousivat, prosenttia verrattuna edellisen vuoden neljänteen neljännekseen (Kuvio ). Toimihenkilöiden ansiokehitys Autoalan Keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkkoja koskeva tiedustelu tehtiin tavanomaisesta poiketen lokakuun asemasta tammikuussa. Tämän vuoksi reaaliansioiden laskennassa on hintojen muutos laskettu vuoden 1 neljänneltä neljännekseltä tämän vuoden ensimmäiselle neljännekselle. Kuviossa 9. on esitetty konttorihenkilöstön nimellisja reaaliansiokehitys vuodesta vuoteen 1, kunkin vuoden lokakuuhun edellisen vuoden lokakuusta. Sen mukaan autoalan konttorihenkilöstön nimellis- ja reaaliansiot kehittyivät varsin myönteisesti vuodesta 1 vuoteen 7. Parhaimmillaan reaaliansiot nousivat vuonna 7, prosenttia. Seuraavana vuonna heidän reaaliansionsa laskivat yhden prosentin. Samoin kuin korjaamotyöntekijöillä, myös konttoritoimihenkilöiden reaaliansiot nousivat vuonna 9 enemmän kuin nimellisansiot. Sen sijaan reaaliansiot konttoritoimihenkilöillä KUVIO 7. Autoalan työttömät ammattiryhmittäin helmikuussa vuosina ja Autonasentajat (huoltokorjaamo) KUVIO. Autokorjaamotyöntekijöiden säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosimuutokset, kunkin vuoden neljäs neljännes 1 1 1-1 3 Nimellismuutos, Reaalimuutos, 5 7 KUVIO 9. Konttorihenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, 1 tiedot lokakuulta ja vuoden tieto tammikuulta 1 1 1 - Autopeltisepät Autonmaalarit Autotarvikemyyjät Automyyjät 1 3 Helmikuu yht. 3 91 henkilöä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 5 7 9 Nimellismuutos, Reaalimuutos, 9 1 1 Helmikuu yht. 3 71 henkilöä Huoltokorjaamon työntekijät Raskaan autokaluston asentajat Ajoneuvojen sähköasentajat 5 1 1 5 5 1 1 1-1 1 1 - METALLI LIITTO
myös laskivat vuonna 1,9 prosenttia. Lokakuusta 1 tammikuuhun heidän reaaliansionsa laskivat 1,1 prosenttia. Myyntihenkilöstön ansiot kehittyivät tarkastelujakson alussa varsin ripeästi, mutta vuoden 3 jälkeen kasvu taittui (Kuvio 1). Vuoden 5 jälkeen heidän reaaliansionsa ovat nousseet vuosina 7, 1 ja ajanjaksolla lokakuu 1 tammikuu. Ensin mainittuna vuonna ne kasvoivat 1, prosenttia, vuonna 1,1 prosenttia ja lokakuusta 1 tammikuuhun,5 prosenttia. Vuonna ne laskivat, ja 9 peräti 9, prosenttia. Syynä laskuun oli autojen myynnin pudotus finanssikriisin pahimpina vuosina eli syksyllä ja erityisesti koko vuonna 9. Tämä heijastuu myyntihenkilöstön ansiokehitykseen, koska yleisesti heidän palkkansa on sidottu myyntiprovisioihin. Kuviossa on kuvattu varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta vuoden tammikuuhun. Heidän ansiokehityksessään on ollut suurta vaihtelua tarkastelujakson aikana. Kuutena vuonna nimellisansiot ovat nousseet yli viisi prosenttia ja parhaimpina vuosina 1 ja 7 yli seitsemän prosenttia. Kuviosta ilmenee myös se, että korkea nimellisansiokehitys ei välttämättä merkitse korkeaa reaaliansiokehitystä. Esimerkiksi vuonna viiden prosentin nimellisansiokehitys tuotti 1, prosentin nousun reaaliansioissa. Varaosahenkilöstön nimellisansiot putosivat,3 prosenttia vuonna 9, mutta reaaliansiot kasvoivat,7 prosenttia. Seuraavana vuonna sen sijaan heidän nimellisansionsa kasvoivat 3,1 prosenttia ja reaaliansiot,5 prosenttia. Vaikka nimellisansiot nousivatkin,7 prosenttia lokakuusta 1 tammikuuhun, reaaliansiot laskivat 1,7 prosenttia. AUTOALAN LÄHIAJAN NÄKYMÄT Vaikka uusien autojen myynti lähti viime vuonna merkittävään kasvuun, niin vieläkään ei ole saavutettu -luvun keskimääräistä myynnin tasoa. Viime vuonna myytiin hieman yli uutta henkilöautoa. Se on noin 1 henkilöautoa enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta vielä jäädään noin taantumaa edeltävien vuosien keskiarvosta. Tänä vuonna uusien autojen myynnin kehitykseen vaikuttaa huhtikuussa voimaan tulleet veromuutokset. Autoveron muutosten vaikutus siirtynee lähes kokonaan kuluttajahintoihin. AKL:n arvion mukaan vähintään 1 uutta autoa jää myymättä korotuksen vuoksi, sillä korotuksen vaikutus keskivertohenkilöauton hintaan on noin 1 euroa. Pakettiautoilla korotus on vieläkin suurempi sekä suhteellisesti että euromääräisesti. Autoveron muutos vaikuttaa varmasti myös kotitalouksien ostoaikomuksiin. Vielä helmikuussa noin 17 prosentilla oli aikomus hankkia joko uusi tai käytetty auto KUVIO 1. Myyntihenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, 1 tiedot lokakuulta ja vuoden tieto tammikuulta 1 - - - - -1 - KUVIO. Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstön säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, 1 tiedot lokakuulta ja vuoden tieto tammikuulta 7 5 3 1-1 - 1 3 1 3 Nimellismuutos, Reaalimuutos, 5 Nimellismuutos, Reaalimuutos, 5 7 7 9 9 1 1 1 - - - - -1 - seuraavan kk:n aikana. Maaliskuussa se oli pudonnut 1 prosenttiin. Uuden auton aikoi helmikuussa ostaa,5 ja maaliskuussa kolme prosenttia kotitalouksista. Mikäli kokonaistuotannon kasvu loppuvuodesta olisi noin 1 prosentin luokkaa, niin todennäköisesti kuluttajien luottamus omaan talouteensa vahvistuisi ja uusien autojen kysyntä alkaisi kasvaa jälleen vuoden lopulla. Huollon ja korjaamotoiminnan volyymista ja sen kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Paras meillä käytettävissä oleva tieto on Metalliliiton tutkimusyksikön pääluottamusmiehiltä sähköpostikyselynä saatu arvio. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran loka-marraskuussa 9 ja toistettiin maalis-huhtikuussa ja lokakuussa 1. Viime syksynä se lähetettiin reilulle autoalan pääluottamusmiehelle, joista 1 vastasi kyselyymme. Sen mukaan 5 prosenttia vastanneista arvioi huolto- ja korjaustoiminnan kasvavan lähimmän puolen vuoden aikana ja noin prosenttia arvioi niiden pysyvän ennallaan. Noin 1 7 5 3 1-1 - AUTOALAN SUHDANNEKATSAUS, kevät 5
prosenttia arvioi huolto- ja korjaustoiminnan vähenevän. Arvio on hieman pessimistisempi kuin syksyn 1 arvio. Silloin 3 prosenttia arvioi huoltojen määrän kasvavan ja vain neljä prosenttia niiden vähenevän. Tilanteen arvioi pysyvän ennallaan 51 prosenttia vastaajista. Uusien autojen myynnin kasvu tämän vuoden alussa parantaa todennäköisesti alan työllisyyttä. Autoliikkeiden vaihtoautovarastot kasvoivat voimakkaasti alkuvuodesta, minkä seurauksena vaihtoautojen myynti tulee työllistämään myyntihenkilöstöä. Nyt myydyt uudet autot tulevat ensimmäiseen huoltoon loppuvuodesta, mikä työllistää huoltotoimintaa ainakin hetkellisesti. Toisaalta autokannan vanheneminen lisää huollon ja korjausten tarvetta. Eri asia on, näkyykö tämän työmäärän kasvu merkkiliikkeiden korjaamoilla. Autokaupan aleneva kannattavuuskehitys kääntyi vuonna 1 positiiviseen suuntaan. Kannattavuuden kasvu voi perustua joko myynnin kasvulle tai menojen karsimiselle tai molempien tekijöiden yhteisvaikutukselle. Viime vuoden tilinpäätöstietoja ei vielä ole saatavissa, mutta todennäköisesti edellisvuonna alkanut positiivinen kehitys näkyy myös viime vuoden tuloksissa. Tämä vuosi tulee olemaan varsin haastava. Veromuutosten ja talouden yleisen epävarmuuden seurauksena uusien autojen myyntimäärät joko vähenevät tai korkeintaan pysyvät ennallaan. Negatiivisella myynnin kehityksellä on tietenkin vaikutuksia myös kannattavuuden kehittymiseen. Alalla saatetaan tehdä rakenteellisia muutoksia ja uudelleen järjestelyjä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnan keskittämistä harvempiin toimipisteisiin. Autoalalla on menossa merkittävä teknologinen murros. Liikenne muodostaa merkittävän osan kasvihuonepäästöistä, minkä vuoksi liikennettä koskevia päästörajoituksia ollaan tiukentamassa. Tämä näkemys heijastuu myös verotuksellisissa ratkaisuissa. Vähäpäästöisempiä autoja verotetaan kevyemmin kuin suuripäästöisiä. Tämän takia lähes jokainen merkittävä autonvalmistaja on kehittelemässä uutta teknologiaa energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Uudet tekniikat hybridit, biopolttoaineet, sähköautot jne. tulevat lisäämään merkittävästi henkilöstön osaamis- ja koulutustarvetta. Tästä syystä alan on pidettävä kiinni osavasta henkilökunnastaan ja panostettava entistä enemmän koulutukseen... Jouko Reijonen tutkija METALLI LIITTO