P I E L I S JO E N R A N N A L L A JO E N S U US S A PR PENTTILÄN RANTA K AU P U N K IA SUMI SE N UUSI SUUNTA
PR PENTTILÄNRANTA UUSI AIKA Upeat jokinäkymät yli Pielisjoen Kevyen liikenteen 134 metrinen Ylisoutajan kääntösilta liittää Penttilänrannan Joensuun keskustaan.
MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN JOKIRANNAN RAKENTAMINEN ON ALKANUT. Viihtyisä rantabulevadi Penttilänrannasta on tulossa noin 4000 asukkaan uusi kaupunginosa Joensuun keskustan kupeeseen, Pielisjoen aurinkoiselle puolelle. Toimisto- ja toimitilojen lisäksi alue avaa mahdollisuuksia esimerkiksi uudenlaisille, hyvän asumisen tavoille. Penttilänrannan paraatipaikat jokirannan varrella tarjoavatkin moninaisia menestyksen muotoja.
SAHA-ALUEE S TA MODERNIKSI A SUMISE N ALUEEKSI PIELISJOE ON HYVÄ Idyl l inen suomal aismais ema Piel isjoen ja P yhäs elän yhtymäkohd assa on aiemmin t oiminut saha-al ueena. Tul ipalossa 9 0 -l uvun puol iväl issä tuhoutuneen Penttilän sah an hist or iaa hal ut aan säilyttää uudessa kaupunginosassa. Sahan r aamit ovat al ueen pysyvä muist omer k ki ja hist or ia näkyy muun muassa al ueen nimistössä, kut en Yl is out ajan silt a. Penttilän sahan perusti Gustav Cederberg vuonna 1871 Kontiolahden kunnan Pielisensuun pitäjään. Sahan lisäksi Penttilään perustettiin kaksikivinen jauhomylly ja veistämö lotjien rakentamista varten. Saharakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1872 vain neljän kuukauden kuluttua sen toimintansa aloittamisesta. Uudelleen rakennettu saha jatkoi kuitenkin toimintaansa jo samana vuonna. Penttilän tehtaan toiminta oli monipuolista. Perus- tuotantoa olivat tukkien jalostaminen laudoiksi ja lankuiksi, minkä lisäksi se tuotti pienempää puutavaraa kuten kimpiä ja haketta. Saha-alueella sijaisi myös puutavaran myyntipiste ja toimistorakennus. Lisäksi saha-alueella toimi vuonna 1943 perustettu talotehdas, jossa tehtiin talopaketteja muun muassa sotakorvaustuotteiksi. Saha oli parhaina päivinään Joensuun kolmanneksi suurin työnantaja työllistäen satoja henkilöitä. Esimerkiksi vuonna 1950 sahalla työskenteli noin 700 työntekijää. Suuri osa sahalla työskennelleistä asui yhtiön omistamissa asuinnossa. Sahan toiminta lakkasi vuonna 1988. Sahan rakennukset jäivät tyhjilleen ja niiden jatko- käytöstä tehtiin monia suunnitelmia. Penttilän saha paloi sunnuntai-iltana 18.8.1996. Nopeasti etenevä palo romahdutti saharakennuksen hieman yli puoli tuntia sen jälkeen, kun hälytyskeskus oli saanut ilmoituksen palosta. Penttilän sahan syttymissyytä alettiin luonnollisesti tutkia välittömästi. Muutama päivä tulipalon jälkeen poliisi ilmoitti, että palo oli syttynyt huonosti tumpatusta tupakasta. Koska epäillyt olivat alle 15-vuotaiaita, ei syytteitä nostettu. Tulipalon jälkeen saha-alue päätettiin puhdistaa perusteellisesti ja rakentaa siitä uusi, modernin asumisen kaupunginosa Joensuulle. Lähde: Tutkimus Joensuun Penttilänrannan ja Pielisjoen itärannan suunnitteluja toteutushistoriasta 1980-luvulta 1920-luvun alkuun. Pekka Piiparinen. 2014. Pentt ilänranta tarjoa a viihtyi sän ympäri stön a sukk aille ja yrittäjille aivan Joen suun ke skustan tun tu ma ssa, P ieli sjoen rannal l a. L ähi stön koulut, päiväkodi t, yliopi sto, saira ala ja ke sk u sta monipuoli sineen k aupp oi n ee n ja palveluineen li sä ävät aluee n arvo stusta ja houkuttele v uutta - ny t ja tulevina vuo sina.
EN RANNALLA OLLA KUOPIO VARKAUS PR PENTTILÄN RANTA NURMES, LIEKSA PIELISJOKI ILOMANTSI JOENSUUN KESKUSTA PYHÄSELKÄ PR LAPPEENRANTA PENTTILÄN RANTA KUOPIOSTA VARKAUDESTA LAPPEENRANNASTA Tori Kirkko As. Oy Reimari As. Oy Poiju PENTTILÄNRANTA Pi eli sjo ki JOENSUUN KESKUSTA Ylisoutajan silta Hi s to r i a ja ta i d e yh d i s t y vä t Pe n tt i l ä n ra n n a s s a. Ta u s ta k uv i o n a o s a As O y Po ij u n m u u r i n ta i d e te o k s e s ta, j o ka o n to te u te tt u u u d e l l a g raa f i s e l l a b e to n i l l a. Ai h e ta i d e te o k s ee n j u o n taa j u u re n s a a l u ee n s a h a h i s to r i a s ta ja t y ö m a tko i s ta ve n ee l l ä yl i Pi e l i s j o e n. Pe n tt i län ran n a ssa ympäri stö taide on vahva st i lä sn ä. Jok ai s een alue e n rake n n uk s een to teute ta an ympäri stö taidetta pro s e n tt i taide -p e ria atteell a. Näi n rake n n uk s e t tuova t pik ant i n li sämauste e n tyyli k k ä ä s een ja v i i htyi sä än a suinym päri stö ön.
MONIEN MAHDOLLISU JOKIRANTA JOENSUUS Pe n t t il än ran t a on Jo e n suu n a su in rake nt a m i s e n pain opi ste alue. A lue e st a k a s va a m on i- i l m e i ne n k aupu n gin o s a aivan ke sku st an kup e e s e e n. P ie l i s jo e n ran t am ai s e m ie n in s piro iva il m a p i i r i s ovelt uu m on ille e rityyppi s ille to im ijoi lle. Hyvä s ijain t i, to im ivat l iike n n e yhte yde t ja m on ipuol i s e t pal velut s ek ä lo i st avat u lko i lu - ja harra st u s m a a sto t l i s ä ävät alue e n v iihty i s y y t t ä k aike n ik äi s ille a su jille.
UUKSIEN SSA PR PENTTILÄN RANTA As Oy Joensuun Reimari ki lisjo Pie As Oy Joensuun Poiju 1 2 TONTTI 1 TONTTI 2 As Oy Joensuun Reimari JL -Ra ken tajien rakenta mien mo der nien ke rro s ta lo je n, Reimarin ja Po ijun, viere s s ä on m on ie n m a hdoll i suuk sien tont it a iva n P ieli s jo en yl it t ävän Y l i s outajan sill an p ä ä s s ä. Tont it ma hdolli st avat m on i puol i s en rake nta mi s en to imi sto - ja a su in k äy t tö ön Pen tt il änra nna n pa rha illa p a ikoill a a iva n P iel i sjo en ra nna lla. Kuvassa Joensuun kaupungin havainnekuva Penttilänrannan alueesta. As Oy Joensuun Reimari ja Poiju JL-Rakentajat Oy:lle varatut tontit Tontti Rakennusoikeus 1 4.600 kerros-m2 2 5.100 kerros-m2 As Oy Joensuun Poiju
9/2015 Heikki Toivakka puh. 044 0213 850 heikki.toivakka@toivakkaoy.fi Matti Pätynen puh. 040 7391 709 matti.patynen@jl-rakentajat.fi