TARKKAILUOHJELMA päivitetty TERRAFAME OY. Terrafamen kaivoksen tarkkailuohjelma

TARKKAILUOHJELMA 0004778 8..06 päivitetty 6..07 TERRAFAME OY Terrafamen kaivoksen tarkkailuohjelma

Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Sisältö JOHDANTO... 5 TOIMINNAN KUVAUS... 6 TARKKAILUALUE... 7 4 KÄYTTÖTARKKAILU... 9 4. 4. 4. 4.4 Yleinen toiminnan tarkkailu... 9 Öljykattiloiden käyttötarkkailu... 9 Kaivoksen toimesta tehtävä ympäristötarkkailu sekä virtaama- ja vedenkorkeusmittaukset 0 Ympäristöhavaintojen seuranta ja käsittely... 0 5 PÄÄSTÖTARKKAILU... 5. 5.. 5.. 5.. 5..4 5. 5.. 5.. 5.. 5..4 5..5 Vesipäästöjen tarkkailu... Puhtaat hulevedet... Rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden tarkkailu... Prosessin ylijäämävedet sekä muut päästövedet... Saniteettijätevedet... 5 Ilmapäästöjen tarkkailu... 7 Pistemäiset lähteet... 7 Mittausohjelma ja menetelmät... 9 Diffuusit päästölähteet... Ilman hajurikkiyhdisteet... Bioliuotuskasojen ympäristön radiologinen tutkimus... 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6. 6.. 6.. 6.. 6..4 6. 6.. 6.. 6.. 6..4 6..5 6..6 6. 6.. 6.. 6.. 6..4 6..5 6..6 6.4 6.5 6.5. Pintavesien laadun tarkkailu... Jatkuvatoimiset mittausasemat... Leviämiskartoitus... 4 Fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailu... 5 Rantavesinäytteenotto... 0 Pintavesien biologinen tarkkailu... 0 Kasviplankton... 0 Perifytonin piilevästö... Pohjaeläimet... Vesikasvit... Vesisammalten metallipitoisuus... 5 Biotestit... 5 Kalasto ja kalastus... 5 Kalataloustarkkailun perusteet... 5 Kalastuskirjanpito... 6 Kalastustiedustelu... 7 Verkkokoekalastukset... 7 Sähkökoekalastukset... 8 Kalojen metallipitoisuus... 9 Sedimentin laatu... 40 Pohjavesi... 4 Talousvesikaivot... 4

4 6.5. 6.6 6.6. 6.6. 6.6. 6.6.4 6.7 6.7. 6.7. 6.8 6.8. 6.8. 6.9 6.0 Kallio- ja maapohjavesi... 44 Biologinen tarkkailu maa-alueilla... 46 Liito-orava... 46 Lepakot... 46 Kangasrouskun raskasmetallipitoisuudet... 46 Havunneulasten kuntoarvio ja raskasmetallipitoisuudet... 47 Ilman laatu... 48 Pölylaskeuma... 48 Leijuma... 49 Melu... 50 Bioliuotuskasojen melumallinnus... 50 Ympäristömelun tarkkailu... 50 Tärinä... 5 Kolmisopen säännöstelyn tarkkailu... 5 7 JÄTEJAKEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUS...5 7. 7. 7. 7.. 7.. Nykyinen jätejakeiden seurantakäytäntö... 5 Muu seuranta... 5 Uusi jätejakeiden tarkkailuohjelma... 54 Näytteenotto... 54 Analysoinnit... 54 8 YHTEENVETO TARKKAILUISTA... 56 9 MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA JA SUUNNITELMASTA POIKKEAMINEN... 56 0 RAPORTOINTI...57 OHJELMAN MUUTTAMINEN...58 VIITTEET...58 Liitteet Liitteet.-.4 Liitteet.-.4 Liitteet.-.8 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Pintavesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupisteet Pintavesien biologisen tarkkailun pisteet Verkkokoekalastuskohteiden sijainti ja koordinaatit Sähkökoekalastuskohteet Sedimenttitarkkailupisteet Pohjavesitarkkailupisteet Maa-alueiden biologisen tarkkailun pisteet Pölylaskeuman, leijuman ja melun tarkkailukohteet Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM ympäristöasiantuntija Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 0, Tutkijantie A 90590 OULU Terrafame Oy Käyttötarkkailu Elina Salmela, ympäristöpäällikkö puh. 00 80 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 JOHDANTO Terrafame Oy on suomalainen kaivosyhtiö, joka tuottaa biokasaliuotusmenetelmällä ensisijassa nikkeliä ja sinkkiä Sotkamossa sijaitsevalla kaivoksellaan. Terrafame Oy osti 4.8.05 Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnan ja omaisuuserät Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesältä ja on tämän kaupan johdosta harjoittanut kaivostoimintaa Sotkamossa 5.8.05 alkaen. Terrafamen omistaja on Terrafame Group Oy, jonka Suomen valtio on perustanut erityistehtäväyhtiöksi vastaamaan entisen Talvivaaran kaivoksen tilanteen ympäristön kannalta kestävästä hoidosta ja ratkaisemisesta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Valtio-omistajan lähtökohtana on ollut, että kaivostoiminnan jatkaminen on paras tapa estää uusien ympäristövahinkojen syntyminen ja vakauttaa vesitaseen hallinta kaivosalueella Pohjois-Suomen aluehallintoviraston on antanut päätöksen 0.4.04 (Nro 6/04/) ja Vaasan hallinto-oikeus 8.4.06 (6/0090/) koskien Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan muuttamista. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallintooikeuteen, joten päätös ei ole lainvoimainen. Näin ollen muiden kuin vesistöpäästöjen ja -vaikutusten osalta kaivoksen velvoitetarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 9..007 (nro /07/), Vaasan hallinto-oikeuden 5..008 (nro 08/009/9 ja Korkeimman hallinto-oikeuden 4..008 (nro 95) antamiin päätöksiin. KHO:n päätöksen tultua päivitetään tätä tarkkailusuunnitelmaa tarvittaessa myöhemmin päätöksen edellyttämällä tavalla. Vesistöpäästöjen ja -vaikutusten osalta Terrafamen kaivoksen velvoitetarkkailu perustuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston.5.0 antamaan päätökseen (nro 5/0/), joka koskee kaivoksen ympäristöluvan muuttamista koskien jätevesien varastointia, puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin. Vaasan hallinto-oikeus on eräin osin muuttanut päätöstä 8.4.06 (nro 6/0088/). Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta se on täytäntöönpanokelpoinen muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 4.4.05 antamaan päätökseen (4/05/), jossa annettiin ympäristölupa purkuputken rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen Terrafamen kaivosalueelta Nuasjärveen sekä nykyisten purkupisteiden kautta Kalliojokeen johdettavan puhdistetun veden määrän tilapäiseen lisäämiseen vuoden 05 aikana. Vaasan hallinto-oikeus on eräin osin muuttanut päätöstä 8.4.06 (6/009/). Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallintooikeuteen, mutta se on täytäntöönpanokelpoinen muutoksenhausta huolimatta. Yhtiöllä on myös vireillä ympäristölupahakemukset mm. keskitettyä vedenkäsittelyä, vesienkäsittelyssä syntyvien sakkojen käsittelyä ja loppusijoittamista sekä uutta sivukivialuetta koskien. Yhtiöllä on meneillään myös kaksi ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa (YVA), joiden jälkeen se tulee jättämään toimintaansa koskevat lupahakemukset Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Tarkkailuohjelmaa tullaan tarvittaessa täydentämään näiden ja muiden mahdollisten tulevien ympäristölupapäätösten johdosta niiden edellyttämällä tavalla. Terrafame Oy:n kaivoksen tarkkailu toteutetaan tällä hetkellä seuraavien tarkkailusuunnitelmien, niiden hyväksymiskirjeiden ja Kainuun ja Lapin Ely-keskusten erillisten hyväksymispäätösten mukaan: Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Talvivaara Sotkamo Oy. Pöyry Finland Oy 0, täydennetty 7.6.04. 6X7949. - Päätös 4..04: Kainuun ELY-keskus (Dnro KAIELY//07.00/0)

6 - Päätös 4..04: Pohjois-Savon ELY-keskus (Dnro POSELY/06/07.00/0, vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma) ja (Dnro POSELY/47/570-0, kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma) - Päätös 0.6.04: Kainuun ELY-keskus (Dnro KAIELY/707.00/0, pohjavesitarkkailun laajentaminen) Esitys Nuasjärven purkuputken ympäristötarkkailuksi,.7.05. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä. - Päätös 8..05: Kainuun ELY-keskus (KAIELY/75/04) ja Lapin ELYkeskus (LAPELY/47/57-05) Lapin ELY-keskus, 5.6.06: Kirje 47/57-05. Rehjanselän verkkokoekalastusten toteuttaminen. Rehja-Nuasjärven koekalastus, tutkimussuunnitelma. Ramboll Finland Oy, 0.6.06. Rimpilänniemen pohjavesiputkien asennussuunnitelma. Terrafame Oy, 7.7.06. Kainuun ELY-keskus 6.0.06: Purkuputken vaikutustarkkailun täydennykset. Purkuputken osalta tarkkailua on tehty ohjelmasta poiketen tiheämmin, kuukausittain 9/05-/06 aikana. Muuten tarkkailussa on edetty ohjelman mukaan. Ekotoksisuustestejä (krooniset vesitestit, vesikirput, kotilo ja kalanalkio) ei ole tehty, sillä SYKE:n laboratorio ei ole ottanut näitä tehtäväksi ja muissa laboratorioissa ei ole Suomen olosuhteita vastaavia paikallisia lajeja. SYKE:n laboratoriota valmistellaan ottamaan vastaan em. näytteitä, ja testit on suunniteltu tehtäväksi vuonna 07. Tässä suunnitelmassa voimassa olevia, hyväksyttyjä tarkkailuohjelmia ei muuteta, vaan ne yhdistetään yhdeksi ohjelmaksi, joka sisältää Terrafamen kaivoksen käyttö-, päästöja vaikutustarkkailun kokonaisuutena. Tarkkailulla tuotetaan tietoa kaivostoiminnan päästöistä ympäristöön ja päästöjen vaikutuksista ympäristön tilaan ja ihmisten viihtyvyyteen. TOIMINNAN KUVAUS Terrafame Oy:n kaivos on monimetallikaivos, jossa tuotetaan päätuotteen nikkelin lisäksi sinkkiä, kobolttia ja kuparia. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin keväällä 007 ja kaupallinen metallien tuotanto käynnistyi vuonna 009. Kaivospiirin sisällä on kaksi tunnettua malmiota: Kuusilampi ja Kolmisoppi. Kesällä 06 päivitetyn mineraalivaranto ja malmivara-arvion mukaan Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymien todetut, todennäköiset ja mahdolliset mineraalivarannot ovat 459 miljoonaa tonnia sekä toteennäytetyt ja todennäköiset malmivarat 5 miljoonaa tonnia. Nämä varannot riittävät ylläpitämään suunnitellulla tuotantotavoitteella tuotantoa kymmeniä vuosia. Terrafamen kaivoksen tuotantoprosessi koostuu kuudesta päävaiheesta: louhinta, murskaus, agglomerointi, kasaus, biokasaliuotus ja metallien talteenotto. Tuotanto perustuu biokasaliuotukseen, jossa alueella luonnostaan esiintyvien bakteerien avulla metallit liuotetaan malmista. Biokasaliuotusmallissa luonnostaan esiintyville mikrobeille luodaan optimaaliset olosuhteet, joissa mikrobitoiminta katalysoi metallisulfidien hapettumisreaktioita. Louhittu, murskattu ja agglomeroitu malmi kasataan bioliuotuskasoille. Kasattu malmi saatetaan ilmapuhalluksella sekä vesikierrolla tekemisiin ilman ja veden kanssa, jolloin siinä olevat metallit liukenevat ja sulfidi hapettuu sulfaatiksi alentaen ph:ta. Samalla vapautuu lämpöä. Noin,5 vuoden primäärivaiheen jälkeen malmi siirretään sekundäärilohkolle, jossa liukenemisen annetaan edetä edelleen. Sekundääri-

7 alue on myös louhitun malmin loppusijoituspaikka. Kastelulla, liuoskierrolla ja pumppauksilla säädetään kasojen kosteutta ja kerätään liuenneet metallit prosessiliuokseen. Kiertoliuoksesta otetaan metallit talteen metallien talteenottolaitoksella, jossa ne saostetaan vaiheittain sulfideiksi. Lopputuotteet myydään suodatuksen jälkeen sulfidisakkana jatkojalostettavaksi. Metallitehtaan jälkeinen raffinaatti eli metallien talteenoton jälkeinen paluuliuos palautetaan liuoskiertoon liuotuskasoille joko suoraan nikkeli-koboltti-saostuksen jälkeen tai raudansaostuksen prosessivaiheen kautta. Raudansaostuksen jälkeen se osa liuoksesta, jota ei palauteta kiertoon, johdetaan loppuneutralointiin. Loppuneutraloinnin ylite johdetaan tehtaan käyttövedeksi, käänteisosmoosilaitoksen syöttövedeksi tai johdetaan puhtaan veden varastoaltaille. Kontaminoituja vesiä sisältäville alueille tulevat sade- ja valumavedet puhdistetaan ennen johtamista ympäröiviin vesistöihin. Kaivosalueen käsittely-yksiköiltä on johdettu käsiteltyjä vesiä Nuasjärveen Latosuon patoaltaalta lähtevän purkuputkilinjan kautta syksystä 05 lähtien (Kuva 5-). Lisäksi ns. vanhoille purkureiteille eli lähimpiin vesistöihin juoksutetaan vettä ympäristölupapäätöksen 5/0/ mukaisesti. Vettä johdetaan Vuoksen vesistöön Kortelammen purkupisteistä Ylä-Lumijärven ohittavaan uomaan, joka laskee Lumijokeen (Kuva 5-). Oulujoen suuntaan vettä juoksutetaan nykyisten käytäntöjen mukaan joko Latosuon, Kärsälammen tai Kuusilammen purkupisteistä. Näistä Latosuo ja Kuusilampi laskevat Kuusijoen kautta Kalliojokeen ja edelleen Kolmisoppeen. Kärsälammen purkupiste laskee Salmiseen, josta edelleen Salmisenpuron kautta Kalliojärveen ja Kalliojokeen. TARKKAILUALUE Terrafamen kaivos sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueella, noin km Sotkamon keskustasta lounaaseen. Kaivospiirin pinta-ala on noin 60 km. Terrafamen alue on Kainuun vaaramaisemalle tyypillistä metsien, soiden, lampien ja järvien vuorottelua. Vaaroilla kasvaa sekä kuusi- että mäntymetsää. Vaarajaksojen välissä olevilla alavilla mailla on soita ja lampia. Pieniä lampia on alueella runsaasti. Alueen suot on ojitettu ja muutoinkin alue on ollut metsätalouskäytössä. Terrafamen kaivosalue kuuluu Kainuun liuskekivijaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, missä vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Niin kasvillisuus, eläimistö kuin linnustokin ovat Kainuulle tyypillisiä. Huomionarvoiset lajit alueella ovat liito-orava ja lepakot (pohjanlepakko, viiksisiippa ja isoviiksisiippa), joiden esiintymistä alueella on tarkkailtu kaivoksen tarkkailun yhteydessä. Kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähimmät Natura 000 -verkoston alueet sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä kaivospiirin rajasta. Kaivosalue sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vedenjakajalla. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan kaivosalue sijaitsee Tuhkajoen valuma-alueella (59.885) ja Kivijoen valuma-alueella (4.645). Pääosa kaivosalueen vesistä johdetaan nykyisin käsiteltynä purkuputkella Latosuolta Nuasjärveen. Lisäksi vesiä johdetaan ns. vanhoja purkureittejä Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin lupamääräysten mukaisesti. Terrafamen kaivosalueen lähivedet ovat pieniä puroja ja lampia. Vesistöjen vesi on tyypillisesti humuspitoista, hapanta ja väriltään tummaa. Mustaliuskealueella sijaitsevien pienten lampien ja purojen ph ja puskurikyky ovat alhaisia. Tästä johtuen alueen vesistöissä tavataan paikoin luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Alueen vesistöt ovat tyypillisesti fosforirajoitteisia.

8 Ympäristöhallinnon pintavesityypittelyn mukaan Oulujoen vesistöalueella sijaitsevat Tuhkajoki-Korentojoki ja Jormasjoki ovat keskisuuria turvemaiden jokia (Kt). Kolmisoppi on runsashumuksinen järvi (Rh) ja Jormasjärvi keskikokoinen humusjärvi (Kh). Nuasjärvi-Rehja on suuri humusjärvi (Sh). Vuoksen vesistöalueella Kivijärvi, Laakajärvi ja Kiltuanjärvi ovat pintavesityypiltään runsashumuksisia järviä (Rh). Kivijoki on pieni (Pt) ja Laakajoki keskisuuri turvemaiden joki (Kt). Useita pieniä kaivoksen lähialueen vesistöjä ei ole tyypitelty lainkaan. Vesistöjen ekologinen tila ympäristöhallinnon. luokittelukauden mukaan on esitetty kartalla (Kuva -). Luokitus perustuu vuosien 006 0 seuranta-aineistoon. Salmisen ja Kalliojärven tilaa ei ole luokiteltu. Kuva -. Vesistöjen ekologinen tila (Ympäristökarttapalvelu Karpalo). Sininen= erinomainen ekologinen tila, vihreä= hyvä tila, keltainen= tyydyttävä tila, oranssi= välttävä tila, punainen = huono tila. Kaivospiirin välittömässä läheisyydessä ei ole asuinalueita eikä muita teollisuuskeskittymiä. Lähin asuintalo ja lähin loma-asuntokäytössä oleva rakennus sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä louhoksesta. Noin kilometrin etäisyydellä. vaiheen liuotusalueelta sijaitsevan Hakosen rannalla on asuinrakennuksia ja kesämökkejä. Lähin kylä, Tuhkakylä, sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä louhoksen pohjoispuolella.

9 4 KÄYTTÖTARKKAILU 4. Yleinen toiminnan tarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Käyttötarkkailun havainnot kirjataan käyttöpäiväkirjaan, automaatiojärjestelmään tai muuhun soveltuvaan tietojen tallennusjärjestelmään. Käyttötarkkailu on jatkuvaa, ja se on alkanut kaivoksen toiminnan käynnistyessä. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään tarkkailun raportoinnissa, mm. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa. Käyttötarkkailussa kirjataan ainakin: - louhinnan edistyminen - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta (tiedot toimitetaan luottamuksellisena valvovalle viranomaiselle) - primääriliuotuksesta. vaiheen liuotukseen siirretyn malmin määrä - kaivoksen ja metallitehtaan tuotantomäärät - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - kuljetusmäärät - kemikaalien, polttoaineiden, räjähdeaineiden ja energian kulutus - vesistöihin johdettava vesimäärä ja vesitaseen kuvaus - otetun raakaveden määrä - jäteveden puhdistusprosessien toiminta - pölynpoistolaitteiden käyttö ja häiriöt - syntyvät jätteet: määrä, laatu ja sijoitus - pöly-, melu-, haju- ja muut ympäristöhavainnot - jälkihoitotoimet: laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuus - alueiden kunnossapito: vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - tiedot merkittävimmistä rakennustöistä - poikkeustilanteet, ympäristövahingot ja -onnettomuudet - näytteenottokäytännöt (ajankohta, näytteenottopaikat) - vesiensuojelurakenteiden ja vastaavien kunnon seuranta sekä havainnot toimivuudesta - kaikki mahdolliset muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin Purkuputken käyttöä ja seurannan laitteita tarkkaillaan osana käyttötarkkailua. Putken käyttöön liittyvistä häiriö- ja muista poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa, tulee ilmoittaa Kainuun ELY-keskukselle ja muille viranomaisille vastaavalla tavalla kuin kaivoksen muun toiminnan häiriö- ja poikkeustilanteista. Käyttötarkkailu toteutetaan Kainuun ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Käyttötarkkailun tiedot säilytetään kaivoksella ja niistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille. Vuosiyhteenvetoon sisällytetään tiedot ympäristöhavainnoista (haju, melu, pöly yms.). Käyttötarkkailun vuosiyhteenveto toimitetaan päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttajalle vuosiraportin laadintaa varten. 4. Öljykattiloiden käyttötarkkailu Öljykattiloilla käytettävien polttoaineiden osalta pidetään kirjaa mm. kulutuksesta, lämpöarvosta, rikkipitoisuudesta ja viskositeetista. Polttoaineen laatutiedot perustuvat polttoaineen toimittajalta saataviin tietoihin.

0 Palamisolosuhteista seurataan säännöllisesti happipitoisuutta ja lämpötilaa. Päästöjen tarkkailu toteutetaan kohdan 5.. ja 5.. mukaan. Laitteistojen toimivuutta seurataan säännöllisesti. Tuotannon operaattorit kirjaavat laitteistojen käyntitiedot, ja huoltotoimet toteutetaan määrävälein huolto-ohjelman mukaan. 4. Kaivoksen toimesta tehtävä ympäristötarkkailu sekä virtaama- ja vedenkorkeusmittaukset Yhtiö seuraa ympäristön tilaa myös omalla ympäristötarkkailunäytteenotolla. Näytteistä tehdään tarvittavat analyysit tuotannon ohjausta ja ympäristön seurantaa ajatellen, esim. ph, sulfaatti, Ni, Zn, Cu, Mn ja Fe. Metallianalyyseja tehdään sekä liukoisina että kokonaispitoisuuksina. Näytteet analysoidaan yhtiön omassa, akkreditoimattomassa laboratoriossa, ja ne ovat siten vain suuntaa-antavia. Kaivoksen toimesta tehdään säännöllistä vertailua oman laboratorion ja ulkopuolisen laboratorion tulosten välillä. Yhtiö seuraa omassa ympäristötarkkailussaan myös puhtailta alueilta erotettavien vesien laatua sekä käsittely-yksiköille tulevan ja altaissa olevan veden laatua (tarvittaessa kerrosnäyttein). Luontoon johdettavien purkuvesien määrää seurataan pääosin jatkuvatoimisin virtausmittauksin ja osin käsikäyttöisellä virtausmittarilla. Valtaosissa purkupisteitä on myös jatkuvatoimiset ph:n ja sähkönjohtavuuden mittaukset, näin myös Latosuolta purkuputkella Nuasjärveen johdettavalle vedelle. Purkuputkeen johdettavasta vedestä otetaan lisäksi vesinäytteitä päivittäin. Vedestä määritetään ph ja analysoidaan keskeiset metallit ja sulfaattipitoisuus. Kalliojoen virtaamaa mitataan automaattisella, jatkuvatoimisella mittauksella ja lisäksi tehdään kontrollimittauksia käsikäyttöisellä virtausmittarilla säännöllisesti. Lumijoen virtaamaa seurataan veden korkeuden mukaan, kun joen purkautumiskäyrä on tunnettu. Kolmisopesta Tuhkajokeen laskettavaa virtaamaa mitataan Niskalan padolla jatkuvatoimisella virtausmittauksella. Myös Kolmisopen säännöstelyä seurataan yhtiön omassa ympäristötarkkailuohjelmassa. Nuasjärven pinnankorkeutta seurataan Nuasjärven rantaan asennettavalla korkeusmittauspisteellä tai muulla Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä riittävän tarkkuuden tekniikalla (esim. GPS). Vedenkorkeutta seurataan kuukausittain vähintään kaksi vuotta Rimpilänniemen pohjavesiputkien asentamisesta, minkä jälkeen kaivos voi tehdä esityksen seurannan muuttamisesta Kainuun ELY-keskukselle. Kaivosyhtiö tarkkailee tärinää jatkuvatoimisilla mittareilla. Mittareita on kolme kappaletta, ja ne on sijoitettu tehdasalueelle sekä kahdelle asuinkiinteistölle kaivoksen ympäristössä (Myllyniemi ja Taattola). Melun voimakkuutta ja taajuutta mitataan päästölähteistä tarvittaessa. Yhtiön omaa ympäristötarkkailua raportoidaan viranomaisille Kainuun ELY-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. 4.4 Ympäristöhavaintojen seuranta ja käsittely Terrafamen kaivoksella on käytössä ympäristöhavaintojen seurantajärjestelmä, johon kirjataan ympäristöstä tulleet pöly-, haju-, tärinä- ja melu- sekä muut ilmoitukset. Järjestelmään kirjataan sekä lähialueen asukkailta suoraan että viranomaisten kautta tulleet ilmoitukset. Saapuneet ilmoitukset lähetetään edelleen Terrafamen eri osastojen vastuuhenkilöille toiminnassa tapahtuneiden häiriöiden selvittämiseksi kyseisellä ajanjaksolla. Samalla selvitetään häiriön syyt ja tehdään mahdolliset korjaavat toimenpiteet.

5 PÄÄSTÖTARKKAILU 5. Vesipäästöjen tarkkailu Kaivosalueen vesitaseen muodostavat alueelle tulevat vedet, haihtuvat vedet, varastoituvat vedet sekä alueelta poistuvat vedet. Alueelle vedet tulevat joko sadantana tai raakavetenä Kolmisopesta sekä avolouhokseen kertyvinä kalliopohjavesinä. Alueelta poistettavan vesimäärän tarpeen säätelee tulevan veden määrän ja alueella tapahtuvan haihdunnan erotus, kun maastoon sitoutumista ei tapahdu. Alueelta poistettavaa vesimäärää sanelee ympäristölupa, jonka mukaan säädetään ulosjohdettavan veden laatu, määrä, virtaus sekä poistosuunta. Jos vesien määrä tai laatu ylittää ympäristöluvan antamat kiintiöt ja virtaamat, ylimäärävedet varastoidaan alueelle niiden johtamiseksi tai käsittelemiseksi seuraavina vuosina joko luontoon tai takaisin liuoskiertoon. 5.. Puhtaat hulevedet Toiminta-alueella muodostuvat puhtaat sade-, sulamis- ja valumavedet ja muut vedet, joista ei aiheudu päästöjä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, erotetaan likaantuneista vesistä. Puhtaiksi todetut vedet johdetaan maastoon tai vesistöihin. Kyseisten vesien likaantumattomuus osoitetaan tarvittaessa vedenlaatuselvityksin ja -mittauksin Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 5.. Rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden tarkkailu Uusissa rakentamiskohteissa yli 0 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden kiintoainesta sisältävät, mutta muuten likaantumattomat valumavedet on mahdollisuuksien mukaan johdettava pintavalutuskentän tai vähintään valuma-alueen koon mukaan mitoitetun selkeytysaltaan kautta maastoon tai vesistöön. Johdettavan veden kiintoainepitoisuus on oltava alle 0 mg/l. Seurantaa jatketaan niin kauan kuin rakentamisalueelta johdetaan vesiä vesistöön. Torrakkopuro on ainoa rakentamisenaikainen piste tällä hetkellä, mutta samassa pisteessä tarkkaillaan myös sekundäärialueen suojapumppausvesiä (SEM), joten analysointi on laajempaa kuin rakentamisvaiheen tarkkailussa on ollut. 5.. Prosessin ylijäämävedet sekä muut päästövedet Päästötarkkailun näytteet otetaan kerran viikossa niiltä paikoilta, joilta tapahtuu purkua vesistöön. Lisäksi näytteet otetaan käsittely-yksiköihin (Kortelampi, Tammalampi, Kärsälampi, Torrakkopuro, Latosuo) tulevasta vedestä. Koska Lone-vesi menee normaalitilanteessa kokonaan kiertoon (mennyt kesäkuusta 0 alkaen), siitä otetaan näyte vain, jos vettä johdetaan jälkikäsittelyalueille tai suoraan ympäristöön. Purkuputkesta näyte otetaan kerran kuukaudessa. Viikoittaiset purkuvesinäytteet ottaa näytteenottoon pätevöitynyt kaivoksen henkilökunta. Kaivoksen näytteenottohenkilöstön pätevöityminen osoitetaan Kainuun ELYkeskukselle pyydettäessä. Kerran kuukaudessa näytteet ottaa ulkopuolinen, näytteenottoon pätevöitynyt henkilö. Päästötarkkailukohteita on kahdeksan (Taulukko 5-). Niiden sijainti on esitetty kartalla kuvassa (Kuva 5-). Tulvakaudella vettä juoksutetaan etelän suuntaan kahden linjan kautta, jolloin näytepisteet ovat Kortelampi ja, muuna aikana linjat ovat sarjassa ja juoksutus tapahtuu näytepisteen Kortelampi kautta.

Taulukko 5-. Päästötarkkailun näytteenottopaikat. Piste LoNe Kortelampi Kortelampi Kärsälampi Torrakkopuro (SeP9) Kuusilampi Latosuo Latosuo, purkuputki Koordinaatit (ETRS-TM5FIN) Pohjoinen Itä 709486 54958 709 5488 7094 54864 709667 548 709670 550440 70999 55680 70985 55049 70985 55049 Päästövesinäytteistä tehdään viikoittain taulukon (Taulukko 5-) sarakkeessa esitetyt analyysit. Kerran kuukaudessa analyysivalikoima on laajempi (kaikki viikoittain tehtävät analyysit sekä lisäksi taulukon (Taulukko 5-) sarakkeen mukaiset analyysit). Metallianalyysia varten näytteet märkäpoltetaan ennen analysointia ja niistä määritetään kokonaispitoisuudet. Kadmium- ja elohopeamäärityksiä (liukoiset pitoisuudet) varten näytteet suodatetaan ja kestävöidään maastossa. Määritykset tehdään ICP-OES/MS menetelmillä (elohopean määritysmenetelmä on AFS-tekniikkaa).

Kuva 5-. Vesien johtaminen ja päästötarkkailun näytteenottopaikat. Sekä kaivoksen ottamat viikoittaiset näytteet että konsultin kuukausittain ottamat näytteet määritetään ulkopuolisessa akkreditoidussa laboratoriossa. Määritykset tehdään standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Käsittelyyn tulevista vesistä tehdään kerran kuukaudessa kaikki taulukon (Taulukko 5-) mukaiset analyysit.

Taulukko 5-. Päästövesinäytteistä tehtävät analyysit. Käsittelyyn tulevista vesistä tehdään kerran kuukaudessa kaikki taulukon mukaiset analyysit.. Viikoittain lämpötila sähkönjohtavuus ph kiintoaine Sulfaatti (SO4) Kupari (Cu) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Uraani (U) Mangaani (Mn) Rauta (Fe) Natrium (Na) Kalsium (Ca) Magnesium (Mg) Alumiini (Mg) 4. Kuukausittain lisäksi Antimoni (Sb) Arseeni (As) Barium (Ba) Cadmium (Cd), liuk. Koboltti (Co) Kromi (Cr) Elohopea (Hg), liuk. Vanadiini (V) Lyijy (Pb) kok. fosfori kok.typpi CODMn (ei LONE) Viikoittain tehtävien analyysien perusteella lasketaan juoksutuksesta aiheutuva kuormitus ja tarkastellaan lupamääräysten mukaisten raja-arvojen toteutumista. Jos velvoitetarkkailussa tai kaivoksen omassa, päivittäin tehtävässä tarkkailussa havaitaan korkea pitoisuus, tehdään siitä häiriötilanneilmoitus ja selvitetään häiriön syy. Edellä mainittujen lisäksi päästövesistä tehdään laajempi alkuaineanalyysi kaksi kertaa vuodessa. Tällöin analysoidaan yhteensä 6 alkuaineen kokonaispitoisuudet (Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Se, Sn, Ti, V ja Zn). Samalla analysoidaan myös fluoridi ja kloridi. Kerran vuodessa päästövesinäytteistä määritetään lisäksi liukoiset metallit sekä radon. Päästövesistä analysoidaan myös vuosittain pitkäikäiset alfa-aktiiviset aineet (U-4, U-8, Ra-6 ja Po-0 yhteismäärä) sekä pitkäikäiset beeta-aktiiviset aineet (Ra-8, Pb-0 ja K-40 yhteismäärä). Mikäli näiden pitoisuudet ylittävät tason 0, 0, Bq/l, määritetään myös uraanin tytärnuklidien pitoisuudet ainekohtaisesti. Purkuputkeen johdettavasta vedestä tehdään lisäksi kerran vuodessa laaja alkuaineanalyysi (Taulukko 5-). Vuoden 05 tulosten valmistuttua listasta voidaan poistaa tai siihen voidaan lisätä aineita Kainuun ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuonna 06 päästövesinäyte on tehty edelleen alkuperäisessä, aluehallintoviraston päätöksen mukaisessa laajuudessa.

Taulukko 5-. Purkuputkeen johdettavasta vedestä kerran vuodessa tehtävät analyysit. Sulfaatti (SO4) Kloridi (Cl) Fluoridi (F) Alumiini (Al) Antimoni (Sb) Arseeni (As) Barium (Ba) Beryllium (Be) Boori (B) Bromi (Br) Cerium (Ce) Dysprosium (Dy) Elohopea (Hg) Erbium (Er) Europium (Eu) Fosfori (P) Gadolinium (Gd) Gallium (Ga) Germanium (Ge) Hafnium (Hf) Holmium (Ho) Hopea (Ag) Iridium (Ir) Jodi (I) Kadmium (Cd) Kalium (K) Kalsium (Ca) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kulta (Au) Kupari (Cu) Lantaani (La) Litium (Li) Lutetium (Lu) Lyijy (Pb) Magnesium (Mg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Neodyymi (Nd) Natrium (Na) Nikkeli (Ni) Niobium (Nb) Osmium (Os) Palladium (Pd) Pii (Si) Platina (Pt) Praseodyymi (Pr) Rauta (Fe) Renium (Re) Rikki (S) 5 Rubidium (Rb) Rutenium (Ru) Scandium (Sc) Samarium (Sm) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Strontium (Sr) Tallium (Tl) Tantaali (Ta) Telluuri (Te) Terbium (Tb) Tina (Sn) Titaani (Ti) Torium (Th) Tulium (Tm) Uraani (U) Vanadiini (V) Vismutti (Bi) Volframi (W) Ytterbium (Yb) Yttrium (Y) Zirkonium (Zr) Toksisuustestaus Loppuneutraloinnin jätevesien toksisuutta testattiin vuonna 00. Tällöin jätevesi oli toksista vesikirpuille ja jonkin verran toksista leville mutta ei valobakteereille. Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevien vesien toksisuutta tutkittiin vuonna 0. Vedet eivät olleet akuutisti toksisia vesikirppu-, levä- ja valobakteeritestien perustella. Päästövesien toksisuustestaus on tehty viimeksi vuonna 04, eivätkä jätevedet olleet tehdyn ekotoksisuustestin perusteella toksisia vesikirpuille, levälle tai valobakteereille. Mikäli päästöveden kemiallinen koostumus muuttuu oleellisesti, voi Kainuun ELY-keskus määrätä toksisuustestejä jatkettavaksi. Jätevesien toksisuuden testaukseen käytetään kolmea erilaista testiä, jotta voidaan todentaa jätevesien toksisuus eritasoisille organismeille. Käytettävät testit ja standardit, joiden perusteella testit tehdään, ovat: vesikirpputesti SFS-ENISO64:007 viherlevätesti SFS-EN ISO 869:007 valobakteeritesti SFS-ENISO48 Jätevesien pitkäkestoisia vesistö- ja kalastovaikutuksia seurataan vaikutustarkkailulla. 5..4 Saniteettijätevedet Tehtaalla, pääkonttorilla ja muissa tiloissa muodostuvat saniteettijätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella. Puhdistetut jätevedet johdetaan etelän suuntaan. Puhdistamo rakennettiin ja otettiin käyttöön alkuvuodesta 008. Jätevedenpuhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen jälkisaostus, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottorilla. Lupamääräysten mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7:n osalta

6 90 % ja kokonaisfosforin osalta 85 %. Jätevesikuormituksen mitoitusarvot 400 työntekijän mukaan laskettuna ovat: Q kesk. qmit BOD7 Kok.P 80 m/d 9 m/h 40 kg/d,6 kg/d Valtioneuvoston asetuksen (888/006) mukaisesti saniteettijätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkaillaan ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä kaksi kertaa vuodessa kun AVL (asukasvastineluku) on < 500. Puhdistamolla suoritetaan työpäivittäin käyttöhenkilökunnan toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, mahdollisten ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalikulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet (viikkovirtaamat, päivittäiset ohitukset sekä käyttötarkkailun yhteenveto) toimitetaan Kainuun ELY-keskukselle ja tarkkailun toteuttajalle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. ELY-keskukselle tiedot toimitetaan myös sähköisesti TYVI-palvelun kautta. Näytteet otetaan joko automaattisella näytteenottimella vuorokauden kokoomanäytteenä tai 8 h kokoomana koottuna kerran tunnissa otetuista osanäytteistä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: tuleva ja lähtevä vesi lämpötila ph alkaliniteetti sähkönjohtavuus kiintoaine BOD7ATU CODCr kok.p kok.n vain lähtevä vesi happi NO, N NH4 N PO4 P fekaaliset koliformiset bakteerit saostuskemikaalin jäännöspitoisuus Kullakin näytteenottokerralla selvitetään lisäksi: Näytteenottovuorokauden virtaama (m/d) Bioroottorialtaan happipitoisuus (mg O /l) ja tilakuorma (kg BOD7/m) Selkeytysaltaiden näkösyvyys (cm) ja pintakuorma, qma (m/h) Kemikaalikulutus Mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syyt Kuormitukset ja puhdistamon teho lasketaan virtaaman ja veden laadun perusteella vuosikeskiarvona. Liete sakeutetaan puhdistamolla noin 5-prosenttiseksi, minkä jälkeen se viedään kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolietettä koskevat uudet säädökset on annettu valtioneuvoston asetuksessa jätteistä 79/0. Jäteasetuksen mukaisesti yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on määritettävä lietteen sisältämien raskasmetallien (Hg, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn), kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Lietteen laatu tutkitaan joka toinen vuosi.

7 5. Ilmapäästöjen tarkkailu Terrafamen kaivosalueella päästöjä ilmaan aiheuttavia lähteitä karkeasti jaoteltuna on kahdenlaisia: pistemäisiä sekä diffuusit päästölähteet. Kaivoksen merkittävimmät päästöt ilmaan ovat pöly- ja rikkivetypäästöt. Lisäksi kalkin käyttö, työkoneet, räjäytysaineiden käyttö, energian tuotanto ja vetylaitos aiheuttavat hiilidioksidi-, typpi- ja rikkioksidipäästöjä. Epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy muun muassa energian käytöstä, poltetun kalkin valmistuksesta, työmatkaliikenteestä ja jätteiden käsittelystä. Päästöjen tarkkailuun kuuluu käytön aikainen prosessin tarkkailu päästöjen synnyn minimoimiseksi sekä päästöjen määritys päästökohteista. Seuraavassa on osaprosesseittain esitetty käyttötarkkailu sekä mittauksin toteutettavan päästöjen tarkkailun suunnitelma. 5.. Pistemäiset lähteet Murskaus- ja agglomerointiasema Hienomurskaimen, seulan ja agglomerointiaseman pölyn leviämistä rajoitetaan rakennelmin. Muodostuva pöly kerätään kohdepoistoon ja johdetaan pölynpoistolaitteiston kautta ulkoilmaan. Pölynpoistolaitteiston toimintaa seurataan laitteiston käyttö- ja huolto-ohjeistuksen mukaisesti. Häiriöt kirjataan käyttötarkkailun käyttöpäiväkirjaan. Poistokaasun hiukkaspitoisuuksia määritetään seuraavista kohteista (Taulukko 5-4). Mittauskohteiden kanavan halkaisija, kanavan suunta ja hiukkasmittausstandardin häiriöttömien virtausetäisyyksien täyttymisen toteuma mittausraporttien mukaan on koottu myös am. taulukkoon. Taulukko 5-4. Malmin käsittelyn hiukkaspäästökohteet ja mittaustasojen olosuhteet. Kohde Karkeamurska Seulahalli Hienomurska Hienomurska Agglomerointi Kanavan halkaisija (mm) 880 500 800 000 400 Kanavan suunta Yhteet Häiriöttömät etäisyydet pysty pysty pysty pysty vaaka poistoaukko eitäyty 4 yhdettä ei täyty yhdettä ei täyty yhde ei täyty poistoaukko eitäyty Hiukkaspitoisuudet määritetään kolmen vuoden välein luvun 5.. taulukon (Taulukko 5-7) mukaisesti. Yksikään mittaussarjan kolmesta raja-arvoon verrattavasta mittaustuloksesta ei saa ylittää 0 mg/m (n) pitoisuutta. Öljykattilat Höyryn tuotantoa ja rakennusten lämmitystä varten on rakennettu talteenottolaitoksen yhteyteen lämpölaitos, jonka polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Lämpölaitos koostuu 0 MW:n höyrykattilasta (Vapor TTK-50 tulitorvi-tuliputki -kattila) ja 0 MW:n kuumavesikattilasta (Vapor TTKV-00-00 tuliputki-tulitorvi -kattila). Molempien kattiloiden savukaasujen hiukkaset erotetaan sykloneilla, minkä jälkeen molempien kattiloiden savukaasut johdetaan 50 m korkean savupiipun sisällä olevissa erillisissä sisäpiipuissa ulkoilmaan. Lisäksi alueella on vara- ja huipputehokapasiteetiksi höyrykontti rakennusten lämmittämisen ja prosessissa tarvittavan lämpöenergian tuottamisen varmistamiseksi. Höyrykontti käyttää polttoaineena raskasta polttoöljyä ja sillä on oma, 50 m korkea -horminen piippu. Kuumavesikattilassa käytetään polttoaineena raskasta polttoöljyä (POR 40). Höyrykattilassa käytetään myös raskasta polttoöljyä. Kaivosvarikon alueelle on rakennettu kuu-

8 mavesikattila ( MW) ja sen tuottamalla energialla lämmitetään alueen rakennuksia. Polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Rikkipäästöjen hallitsemiseksi öljykattilassa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0, painoprosenttia. Polttoaineen käyttöä ja laatua seurataan käyttötarkkailusuunnitelman mukaisesti (kohta 4). Öljykattiloiden savukaasujen päästökomponenttien pitoisuusraja-arvot on esitetty taulukossa (Taulukko 5-5). Taulukko 5-5. Öljykattiloiden päästöjen pitoisuusraja-arvot normitilassa % O. Kattila Pitoisuusraja-arvo (0, kpa, 7 K) % O Hiukkaset NO SO (mg/m n) (mg/m n) (mg/m n) ) Kuumavesi- ja kuumahöyrykattilat (0+0 MW) 50 600 700 Kaivosvarikon kattilalaitos ( MW) 40 900 850 Huipputeho+varakattilalaitos (5 MW) 00 800 850 ) enintään 700 mg/m(n) % O..08 saakka Kuumavesikattilan ja kuumahöyrykattilan mittauspaikat sijaitsevat kattilahuoneessa syklonien jälkeen. Tasoissa eivät täyty vaatimukset häiriöttömistä virtausetäisyyksistä. Päästömittaukset on tehtävä energiantuotantoyksikön suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla, niin että ne edustava mahdollisimman hyvin kattilan normaalia toimintaa. Manuaalisessa hiukkasmittauksessa kussakin ajotilanteessa savukaasusta otetaan kolme lyhytaikaista näytettä (minimikesto 0 minuuttia). Raja-arvon saavuttamiseksi kaikkien mittaustulosten on oltava raja-arvoa pienempiä. Typenoksidit mitataan päästömittauksissa jatkuvatoimisesti. Rikkidioksidipäästö voidaan määrittää laskennallisesti polttoaineen rikkipitoisuuden ja päästökertoimien avulla tai mittaamalla typen oksidien mittausten yhteydessä. Mittaustulosten laskemiseksi referenssitilaan, on savukaasun happipitoisuus mitattava. Päästökertoimien laskemiseksi myös savukaasun virtaus on syytä määrittää. Tulokset sidotaan mittauksen aikana vallinneeseen prosessitilanteeseen. Olemassa olevilla laitoksilla savukaasun typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet mitataan kolmen vuoden välein. Uusilla energiatuotantoyksiköillä mittaukset on tehtävä viimeistään kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta esim. takuumittausten yhteydessä. Vara- ja huippukuormakattilan päästöt määritetään tämän jälkeen 500 h käyttötunnin välein. Mittaukset on tehtävä myös päästöjen kannalta merkittävien muutosten yhteydessä. Metallitehdas Metallien talteenotossa saostuksissa käytetään rikkivetykaasua. Rikkivety päätyy reaktorien, sakeuttimien ja suodattimien hönkiin, koska metallin saostusreaktio vaatii pienen ylimäärän saostuskemikaalia. Kaivoksen rikkivedyn valmistuksesta ja käytöstä aiheutuvia hajuhaittoja on minimoitu erilaisilla toimenpiteillä. Tällä hetkellä laitoksella on käytössä kaasujen pesuun ja hajujen minimoimiseen seuraavat laitteistot: Nauhasuotimella on pystyejektioventuripesuri Rikin ulospuskualtaan hönkäpesurin huuhtelutoimintoja kehitetty pesuriputkien tukkeutumien estämiseksi Rikkivetytehtaan ulospuskun yhteydessä sularikistä vapautuva H S kerätään hönkäimureilla kaskadipesureille, joissa se neutraloidaan lipeän avulla natriumsulfidiksi vesiliuokseen

9 Rikkivetysaostusreaktoreiden höngät neutraloidaan laimealla lipeällä adsorptioreaktoreissa ( kpl). Adsorptioreaktoreista hönkä johdetaan edelleen täytekappalepesureihin, jossa tapahtuu edelleen neutralointi lipeällä. Tämän jälkeen höngät johdetaan ulkoilmaan Esineutraloinnin poistokaasun neutraloidaan vaakaejektoriventuripesureissa ( kpl sarjassa). Neutralointikemikaalina pesureissa on laimea lipeä. Rikkivetysaostuspiirien sakeuttimien poistokaasut neutraloidaan pystyejektoriventuripesureissa ( kpl sarjassa). Neutralointikemikaalina käytetään laimeaa lipeää. Raudansaostuksen poistokaasut neutraloidaan vaakaejektoriventuripesureissa ( kpl rinnan). Neutralointikemikaalina käytetään laimeaa lipeää. Rakenteilla oleva laitteisto ( pystyejektioventuripesuria sarjassa). Pesuri otetaan tarkkailuun kun se otetaan käyttöön. Pesurille tullaan johtamaan hönkäkaasut Zn-, NiCo- ja raffinaattivarastosäiliöiltä sekä tulevaisuudessa uraanin talteenottolaitokselta. Hönkien rikkivetypitoisuuksien pienentämiseksi on kehitetty prosessiliuosten peroksidikäsittely, jossa prosessiliuoksesta hapetetaan liuennut rikkivety vetyperoksidilla sulfaatiksi. Tämä vähentää seuraavan vaiheen hönkien rikkivetypitoisuutta. Hajukaasujen käsittelyn laitteistojen toimintaa seurataan laitteistojen käyttö- ja huoltoohjeistuksen mukaisesti. Häiriöt kirjataan käyttötarkkailun käyttöpäiväkirjaan. Poistokaasujen päästömittauksia on toteutettu taulukon (Taulukko 5-6) mittauskohteista, joiden mittaustasojen standardin vaatimusten mukaiset häiriöttömien etäisyyksien olosuhteet on myös koottu taulukkoon. Taulukko 5-6. Metallien talteenoton mittauskohteet, kanavan halkaisija, suunta ja vaatimusten täyttyminen mittaustasossa. Kohde Saostuslinjan poistohöngät pesurin jälkeen (absorptio) Neutralointireaktorin poistohöngät pesurin jälkeen Rautasaostuksen poistohöngät pesurin jälkeen Nauhasuodin poistohöngät pesurin jälkeen Sakeuttimen poistohöngät pesurin jälkeen Esineutraloinnin nauhasuotimien poistohöngät pesurin jälkeen Varastosäiliöiden hönkäpesuri (käyttöönotto 06) Halkaisija (mm) Suunta Vaatimukset 40 50 400 570 570 pysty pysty pysty pysty pysty ei täyty OK OK ei täyty OK 570 pysty ei täyty 5.. Mittausohjelma ja menetelmät Taulukossa (Taulukko 5-7) on esitetty mittauskohteittain määritettävät päästö- sekä apusuureet mittaussykleittäin sekä kohteelle ympäristöluvassa esitetty raja-arvo. Mikäli asetettu raja-arvo ylitetään, suoritetaan tarvittavat korjaustoimenpiteet ja niiden jälkeen tehdään tarkistusmittaus. Mittauksien toteuttajalla on oltava hyväksyttävä pätevyys, kalusto ja ammattitaito toteuttaa ko. mittauksia taulukossa (Taulukko 5-8) esitettyjen standardien tai menetelmien mukaisesti. Suoritettavista mittauksista toimitetaan mittaussuunnitelma hyväksyttäväksi kuukautta ennen toteutettavia mittauksia kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ELY-keskukselle. Mittaukset tehdään toiminnan normaalitilanteessa.

Taulukko 5-7. Päästötarkkailun kohteittaiset mittaukset sykleineen (kertaa per sykli) ja raja-arvopitoisuudet. Kohde Karkeamurska Mitattavat Hiukkaset* Virtaus Seulahalli Hiukkaset* Virtaus Hienomurska Hiukkaset* Virtaus Hienomurska Hiukkaset* Virtaus Agglomerointi Hiukkaset* Virtaus Kuumavesikattila Hiukkaset* 0 MW NO NO :na ) SO O Virtaus Kuumahöyrykattila Hiukkaset* 0 MW NO NO :na ) SO O Virtaus Höyrykontti Hiukkaset* 5 MW NO NO :na ) SO O Virtaus Kaivosvarikon Hiukkaset* kattilalaitos NO NO :na ) MW SO O Virtaus Saostuslinjan poistoni,zn,cu,co,as* höngätpesurienjälkeen H S* U* Virtaus Neutralointireaktoreiden Ni, Zn,Cu,Co,As* pesurin jälkeen HS* U* Virtaus Varastosäiliöiden Ni,Zn,Cu,Co,As* HS hönkäpesuri ) U* Virtaus Rautasaostuksen Ni,Zn,Cu,Co,As* hönkäpesurin jälkeen HS* U* Virtaus Nauhasuotimien Ni,Zn,Cu,Co,As* höngätpesurinjälkeen H S* U* Virtaus Sakeuttimen poistoni,zn,cu,co,as* höngät pesurin jälkeen HS* U* Virtaus Esineutraloinnin Ni,Zn,Cu,Co,As* nauhasuotimien poisto- H S* höngät pesurin jälkeen U* Virtaus 07 08 ) ) ) ) ) 09 Raja-arvo 0 mg/m (n) 0 mg/m (n) 0 mg/m (n) 0 mg/m(n) 0 mg/m (n) 50 mg/m(n) % O 600 mgno/m n % O 700 mgso/m n % O 50 mg/m (n) % O 600 mgno/m n % O 700 mgso/m n % O 00 mg/m (n) % O 800 mgno/m n % O 850 mgso/m n % O 40 mg/m (n) % O 900 mgno/m n % O 850 mgso/m n % O Summa mg/m (n) 50 mghs/m (n) Summa mg/m (n) 50 mghs/m (n) Summa mg/m (n) 50 mghs/m(n) Summa mg/m (n) 50 mghs/m(n) Summa mg/m (n) 50 mghs/m(n) Summa mg/m (n) 50 mghs/m(n) * Manuaalimenetelmien mittaussarjassa on vähintään kolme mittausta ) jatkuva mittaus mahdollinen NO mittauksen yhteydessä ) uraanilaitoksen käynnistymisen jälkeen ) vuoden sisällä käyttöönotosta ja tämän jälkeen 500 h käyttötunnin välein 0

Taulukko 5-8. Vaihtoehtoiset ilmapäästöjen määritysmenetelmät. Mitattava Hiukkaset Menetelmä SFS-EN 84- Stationary source emissions. Determination of low range mass concentration of dust. Part : Manual gravimetric method Ni, Zn, Cu, Co, As* SFS-EN 485 Stationary source emissions. Determination of the total emission of As, Cd, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, Tl and V, (Sn), (U) HS EPA Determination of hydrogen sulphide content of gas streams in petroleum refineries manual method EPA 5 Determination of hydrogen sulphide, carbonyl sulphide, and carbon disulphide emissions from stationary sources (GC) kaasukromatografinen menetelmä Metsäteollisuudessa käytetty ISO 795 sovellus Kaasun H S konvertointi SO :ksi ja mittaus IR tai UV fluoresenssiin perustuvalla analysaattorilla NO SFS-EN 479 Stationary source emissions. Determination of mass concenttration of nitroden oides (NO). Reference method: Chemiluminescence Yleisesti käytetty menetelmä Kaasun NO mittaus kemiluminesenssiin tai NDIR menetelmään perustuvalla analysaattorilla O SFS-EN 4789 Stationary source emissions Determination of volume concentration of oygen (O ) Reference method Paramagnetism ISO 09 Stationary source emissions Determination of carbon monoide, carbon dioide and oygen Performance characteristics and calibration of automated measuring systems SO SFS-EN 479 Stationary source emissions Determination of mass concentration of sulphur dioide Reference method ISO 795 Stationary source emissions - Determination of the mass concentration of sulfur dioide - Performance characteristics of automated measuring methods Virtaus ISO EN 69- Stationary source emissions Manual and automatic determination of velocity and volume flow rate in ducts Part Manual reference method ISO 0780 Stationary source emissions Measurement of velocity and volume flowrate of gas streams in ducts 5.. Diffuusit päästölähteet Louhosalueen hiukkaspäästöt Louhinnan räjäytyspölyn määrää ja leviämistä hallitaan panostustekniikan ja panostustyön laadunvalvonnan avulla. Louhosalueen hiukkaspäästöjen hallitsemiseksi esimurskain on varustettu verhoin ja poravaunuissa on syklonit. Esimurskauksen syötöstä ja tehdasalueella murskatun malmin hihnakuljetuksesta aiheutuvaa pölyämistä on rajoitettu koteloimalla maan pinnalla olevat kuljettimet agglomerointiin asti. Kaivostoiminnan käyttötarkkailun suunnitelman

mukaisesti pölynerotuslaitteiden käyttöajat ja häiriöt sekä pölyhavainnot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Pölyn leviämistä ympäristöön seurataan kohdan 6.4. mukaisesti pölylaskeumamittauksin 4 kohteessa. Tiestö-, lastaus-, varasto- ja läjitysalueet Liikenne on merkittävä hajapölyn lähde kaivoksella. Malmin pääasiallisille kuljetusreiteille on asennettu kiinteä kastelulinja pölyämisen hallitsemiseksi. Louhosalueen tiestön ja lastauksen sekä varasto- ja läjitysalueiden aiheuttamaa pölyämistä seurataan kaivoksen oman valvonnan yhteydessä. Tarvittavat huoltotoimet tehdään tarvittaessa. 5..4 Ilman hajurikkiyhdisteet Ilman hajurikkiyhdisteiden mittauksesta on esitetty Kainuun ELY-keskukselle hyväksyttäväksi.5.04 mennessä suunnitelma, joka sisältää hajurikkiyhdisteiden leviämismallin ja ehdotuksen niiden mittaamisesta ulkoilmassa. 5..5 Bioliuotuskasojen ympäristön radiologinen tutkimus Bioliuotuskasojen ympäristössä määritettiin radium- ja radonpitoisuus kertaluonteisesti eri kohdista vuoden 04 aikana. Kaivosyhtiö laati yhteistyössä STUK:n kanssa erillisen tarkkailusuunnitelman mitattavista kohteista. 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU 6. Pintavesien laadun tarkkailu Terrafamen (ent. Talvivaara) kaivoshankkeen vaikutusalueen pintavesien laatua on tutkittu perustilaselvityksessä ja YVA-selvityksissä sekä vuodesta 008 lähtien jatkuvaan säännölliseen velvoitetarkkailuun liittyen. Pintavesien tarkkailu perustuu vuonna 0 tarkkailussa olleisiin seurantapaikkoihin. Vuodesta 04 lähtien tarkkailu on toteutettu Pöyry Finland Oy:n laatiman ja Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti (kts. Johdanto). Vuonna 05 tarkkailu laajeni Nuasjärven ja Rehjan alueille vuoden 05 loppupuolella käyttöön otetun uuden purkuputken myötä. Nuasjärven-Rehjan tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 4.4.05 purkuputkesta antamaan päätökseen, päätöksen perusteella laadittuun tarkkailusuunnitelmaan (.7.05) sekä sen hyväksymiskirjeeseen (KAI-ELY ja LAP-ELY, 8..05). Lisäksi Kainuun ELY-keskus on täydentänyt tarkkailua kirjeellään 6.0.06. Tarkkailu sisältää perinteisen fysikaaliskemiallisen laaduntarkkailun lisäksi jatkuvatoimisia mittauksia Nuasjärvessä ja Jormasjärvessä sekä leviämiskartoituksen Nuasjärven-Rehjan alueella. Vesistövaikutukset kohdistuvat nykyisin voimakkaammin Oulujoen vesistöön, mutta edelleen myös Vuoksen vesistön suuntaan. Näin ollen myös tarkkailu on painottunut kyseisille alueille tavoitteena selvittää kaivosvesien vaikutusalueen laajuus ja voimakkuus. Kaivospiirin sisällä sijaitsevien pienten lampien ja purojen tarkkailua on harvennettu aiemmasta vuodesta 04 lähtien Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

6.. Jatkuvatoimiset mittausasemat Jatkuvatoimiset mittausasemat on sijoitettu Nuasjärvelle ( kpl) ja Jormasjärvelle ( kpl). Jormasjärvellä asema (J4) on pisteellä Jor (Jormasjärvi syvänne) ja Nuasjärvellä pisteissä Nj4 (J), Nj46 (J) ja Rehja itä (J) (Kuva 6-, Taulukko 6-). Kultakin asemalta mitataan sekä pinnasta (noin m pinnasta) että pohjasta (säännöstelyn mukaisesti m pohjasta) jatkuvatoimisesti veden lämpötilaa sekä sähkönjohtavuutta ja happamuutta (ph). Mittausasemat pidetään toiminnassa yhtäjaksoisesti kaikkina vuodenaikoina lukuun ottamatta välttämättömiä huoltokatkoja. Mittalaitteet rekisteröivät dataa vähintään 0 4 kertaa vuorokaudessa. Jatkuvatoimista mittausta jatketaan Nuasjärvellä vähintään vuoden 08 loppuun asti ja Jormasjärvessä vuoden 07 loppuun asti. Kuva 6-. Jatkuvatoimisten mittausasemien sijainti Jormasjärvessä ja Nuasjärvessä. Mittaustulokset esitetään graafeina internetsivulla, jonne järjestetään vähintään linkki Terrafamen verkkosivuilta: http://www.terrafame.fi/ymparisto/ymparisto-vesienhallinta/purkuputken-ymparistotarkkailu.html. Mittaustulokset esitetään vakioidussa näkymässä enintään 7 päivän viiveellä. Mahdollisuuksien mukaan mittaustulosten yhteydessä esitetään myös tausta-arvoja perustuen esimerkiksi velvoitetarkkailun vesianalyysien tuloksiin. Myös mittalaitteiden häiriö- ja huoltoseisokeista tiedotetaan joko Terrafamen tai palveluntarjoajan sivustolla.

4 Mittausasemilla käytetään hyvälaatuisia ja ympäristöolosuhteisiin suunniteltuja antureita, joiden mittaustulosten käyttökelpoisuus on riittävä kohtuullisella huoltovälillä. Asemien mittausanturit on kalibroitu anturivalmistajan käyttämän standardin mukaisesti. Anturit puhdistetaan säännöllisesti käyttöpaikan olosuhteista riippuen vähintään kertaa vuodessa ja muuten tarpeen mukaan. Tarvittaessa laiteviat korjataan mittauspaikalla käytännössä vaihtamalla vikaantunut laite tai osa uuteen. Energianlähteenä käytetään litiumparistoa, jonka toimintaikä on nyt suunniteltua mittausjaksoa pidempi tai muuta energianlähdettä, joka vaihdetaan tarpeen mukaan. 6.. Leviämiskartoitus Nuasjärvi-Rehja alueella toteutetaan kenttämittaukseen perustuva purkuveden leviämisen sekä veden kerrostuneisuuden ja sekoittumisen kartoitus talvi- ja syyskerrostuneisuuskausina sekä kevät- ja syystäyskiertojen loppuvaiheessa kahden vuoden ajan purkuputken käyttöönotosta lukien eli vuosina 06 ja 07. Mittaukset tehdään maaliskuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa näytteenottokierrosten yhteydessä. Kartoitus toteutetaan yhdistettynä pintavesitarkkailuun (kohta 6..) taulukossa (Taulukko 6-) ja kuvassa (Kuva 6-) esitetyillä pisteillä. Pisteiltä mitataan lämpötila, sähkönjohtavuus, ph, redo-potentiaali ja happipitoisuus vesipatsaan syvyyssuunnassa yhden metrin välein. Näiden lisäpisteiden kenttämittauksia tehdään vähintään kahden vuoden ajan purkuputken käyttöönotosta eli vuosina 06 ja 07. Kartoitusta laajennetaan, jos se katsotaan mittaushavaintojen perusteella tarpeelliseksi. Mikäli sähkönjohtavuuden perusteella todetaan päästöjen kulkeutuneen ranta-alueelle, havaintopaikalta otetaan näyte, josta analysoidaan sulfaatti-, natrium-, mangaani-, nikkeli- (liuk.), kadmium- (liuk.), elohopea- (liuk.) ja uraani- (liuk.) pitoisuudet (Taulukko 6-5). Taulukko 6-. Leviämiskartoituksen näytteenottopaikat. Paikka Pistetunnus Nuasjärvi 4 Nuasjärvi (FM) Nuasjärvi 5 Nuasjärvi, Rimpilänsalmi Nuasjärvi 4 Rehjanselkä itä Nj4 Nj (FM) Nj5 Nj7 Nj4 Rehja itä Rehjanselkä 5 Syvyys (m) ETRS N ETRS E 0, 0 6, 4 7494 7487 75889 770 7040 7960 5567 5548 55956 54846 5599 54488 Reh5 4 70 5466 Petäisenniska 00 VP00, 7477 579 Paltaselkä 8 (Ouj6) Ouj6 9,5 790 5855 Ärjänselkä 9 (Ouj9) Ouj9 9,8 754 5465 Nuasjärvi NjL NjL 7,5 758 55584 Nuasjärvi NjL Nuasjärvi NjL Nuasjärvi NjL4 Nuasjärvi NjL6 Nuasjärvi NjL7 Nuasjärvi NjL8 Nuasjärvi NjL9 NjL0, Rehjanselkä 0 NjL, Rehjanselkä Nj46 NjL NjL NjL4 NjL6 NjL7 NjL8 NjL9 NjL0 NjL Nj46 9 4 8 4 6 8 9 770 5550 75547 7606 7660 74097 7756 7808 77859 75 7597 554594 55457 5580 55650 554468 55044 54 546 55800

5 Kuva 6-. Leviämiskartoituksen näytteenottopaikat. 6.. Fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailu Pintavesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupaikat ja -ajankohdat on esitetty taulukossa (Taulukko 6-) ja sekä kartalla liitteessä. Syvyystiedot perustuvat pääosin ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän tietoihin. Alku- ja lopputalvesta jäätilanne järvillä voi ajoittain vaikeuttaa tai jopa estää näytteenoton. Joki- ja puropisteillä näytteenottosyvyys on m tai puolet vesisyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle m. Järvistä ja lammista näytteet otetaan seuraavasti: kokonaissyvyys näytteet <m m 5 m m ja m pohja yläpuolelta >5m m, vesipatsaan puoliväli ja m pohjan yläpuolelta

6 Poikkeuksen muodostavat seuraavat paikat, joissa väliveden näyte otetaan seuraavilta syvyyksiltä: Laakajärvi, 5m Laakajärvi 08, 0 m Laakajärvi, m Kiltuanjärvi 4, 5 m Haajaistenjärvi, 5 m Syväri, 0 m Kokoomanäyte a-klorofyllin määrittämistä varten otetaan järvistä 0- m vesikerroksesta. Näytteenoton yhteydessä määritetään näkösyvyys ja mahdolliset muut visuaaliset havainnot, joilla voi olla vaikutusta kyseisen näytteen vedenlaatuun. Näytteenoton yhteydessä näytteenottopaikoilta tehdään myös kenttämittaukset (lämpötila, ph, redo, sähkönjohtavuus, happi) toistaiseksi maaliskuussa ja touko-syyskuussa kerran kuukaudessa vesinäytteenoton yhteydessä kerrostuneisuuden kehityksen seuraamiseksi Kalliojärvessä (Kal), Kolmisopessa (Kol) sekä Kivijärvessä (Kiv7) ja Laakajärvessä (08) (Taulukko 6-). Lisäksi kenttämittaukset tehdään taulukossa (Taulukko 6-) esitetyillä purkuputken tarkkailun näytteenottopaikoilla aina näytteenoton yhteydessä. Kenttämittaukset tehdään vesipatsaan syvyyssuunnassa metrin välein. Tarkkailun muutoksista sovitaan Kainuun ELY-keskuksen kanssa erikseen tapauskohtaisesti. Vuoksen suunnalla, Nurmijoen reitin alaosalla pisteillä Sälevä 0, Itäkoski ja Atrojoki Koivukoski on seurattu vuodesta 0 lähtien Terrafamen kaivoksen toimeksiannosta keskeisimpien muuttujien pitoisuuksia (sähkönjohtavuus, sulfaatti-, natrium- ja mangaani) maalis-huhti-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Kyseistä tarkkailua jatketaan toistaiseksi nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailu voidaan lopettaa Pohjois-Savon ELYkeskuksen kanssa sopimalla, mikäli kaivoksen vaikutuksia ei kyseisellä alueella enää havaita. Kajaaninjoen ja Oulujärven tarkkailua sovelletaan mahdollisuuksien mukaan muuhun alueella tehtävään tarkkailuun. Kaikki vesinäytteet ottaa ulkopuolinen näytteenottaja, joka on sertifioitu tai jonka pätevyys ympäristönäytteenottoon on muuten osoitettavissa. Näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon ohjeita. Kaivospiirin alueen ns. pienten lampien ja purojen vedenlaatua tarkkaillaan kolmen vuoden välein vuodesta 05 alkaen kerran vuodessa touko-elokuussa. Näytteet otetaan taulukossa (Taulukko 6-) esitetyiltä paikoilta. Seuraavan kerran näytteet otetaan vuonna 08.

7 Taulukko 6-. Pintavesien vedenlaadun tarkkailupaikat ja -ajankohdat. Kaikki leviämiskartoituksen pisteet on esitettu taulukossa 6-. Paikka Tunnus Koordinaatit (ETRS-TM5FIN) Syvyys Näytteet P I m krt 4 4 9 4 Kuukausi I II III IV V VI VII VIII IX X Jatkuvatoi Kenttäminen mittaus XI XII mittaus Oulujoen suunta Salminen Salmisenpuro Kalliojärvi Korentojoki Härkäpuro Kuusijoki Kalliojokisuu Sal Salpu Kal Kor Härp Kuujo Kal su 70978 7097799 709877 709957 7096847 70995 7099687 548569 548894 548979 54954 5570 5508 550778 8 Kolmisoppi Kol 700496 558,7 Aittopuro ) Ait 70756 55068 Kolmisoppi lähtevä Kol läh 706 55468 6 Tuhkajoki Tuh 70406 5547 Talvijoki Talvijoki 709947 556886 Jormasjärvi etelä Jor5 7086 5566 8,5 5 Jormasjärvi syv Jormasjärvi pohj. Jormasjoki Nuasjärvi, Jormaslahti Nuasjärvi 4 Nuasjärvi 4 Nuasjärvi Nuasjärvi 5 Nuasjärvi 7 Nuasjärvi 46 Rehja itä Rehja 5 Kajaaninjoki (VP00) Oulujärvi 6 Oulujärvi 9 Vuoksen suunta Jor 556646 557 5507 55458 5599 5567 5548 55956 54846 55800 5449 5466 579 5855 5465 6,9 FM8 FM6 Nj4 Nj4 Nj(FM) Nj5 Nj7 Nj46 Rehja itä Reh5 VP00 Ouj6 Ouj9 7005 706605 77 786 704 7494 7487 75889 770 7597 7956 70 7477 790 754, n. 8 0, 0 9 4 4, 9,5 9,8 6 5 4 4 6 6 6 6 6 6 6 4 4 4 Ylä-Lumijärvi Lumijärvi Ylu Lujä 70940 7090950 547550 545990,4 Lumijoki, silta Lum 709040 54540 Kivijärvi Kivijärvi 7 Kiv Kiv7 708997 708858 5449 544879 8, 5 4 9 Kivijärvi 0 Kiv0 708840 54565 n. 0 4 Kivijoki 4 Kivj4 7088409 544568 Laakajärvi 9 Laa9 70858 54580 Laakajärvi Laa 7084449 Laakajärvi 08 Laakajärvi Laa08 Laa 7078540 70745 Kiltuanjärvi Kil4 5 6 544950 0 5 54590 5507,4 5 6 Haapajärvi Haa070 Nurmijoki, Koirakoski Koirak7 Sälevä 0 Nurmijoki Itäkoski 09 Atrojoki Koivukoski Syväri Kaivospiirin ulkopuoliset järvet Iso-Savonjärvi IsoS Hakonen Hako Raatelampi Raa ) joka kolmas vuosi v. 06 alkaen 70788 70585 704699 70499 7046 70589 587 599 5464 54709 549558 5490 9,9 4 4 4 4 4 n. 9 5597 5 55707 5 55807 6 = kenttämittaus näytteenoton yhteydessä J4 J J J 5 6 54776 5468 70688 6 707567 Haajaistenjärvi 7090 709788 700586

8 Taulukko 6-. Kaivospiirin alueen lampien ja purojen tarkkailu. Paikka Mustalampi Valkealampi Mäkijärvi Hoikkalampi, talvi Hoikkalampi, kesä Munninlampi Kivipuro Pirttipuro Kaivoslampi Kuusilampi (Rahvaanmäki) Pikku Hakonen Tunnus Mus Val Mäk Hoik, talvi Hoik, kesä Mun Kip Pirt Kai Kuus Phako Koordinaatit (ETRS-TM5FIN) Pohjoinen Itä 709889 709469 70940 7096588 7096668 709409 7094999 70904 7095858 709799 709758 547450 54750 5509 549489 54979 55778 55474 55507 5568 55560 55907 Syvyys m Vesistöalue 7 6,5, n. 8 04.645 04.645 04.645 59.885 59.885 59.884 59.885 59.884 59.885 59.885 59.885 8 n. 0,-0, n. 0,-0, 5 5 9 Näytteistä tehtävät määritykset on esitetty taulukossa (Taulukko 6-4). Liukoiset metallipitoisuudet määritetään maastossa suodatetuista ja kestävöidyistä näytteistä. Myös kokonaismetallimäärityksiä varten näytteet kestävöidään maastossa. Määritykset tehdään ICP-OES/MS menetelmillä. Alkuaineet, joiden pitoisuudet vesistöissä ovat alhaisia, määritetään ICP-MS tekniikalla. Liukoisten metallipitoisuuksien analysoinnissa tulee ottaa huomioon asetuksen 0/006 (muutos 868/00) vaatimukset analyysimenetelmille ja määritysrajoille. Veden kovuus tulee ilmoittaa VNa 0/006 liitteen mukaisesti kalsiumkovuutena. Kaikki määritykset tehdään standardoiduin tai akkreditoinneissa hyväksyttyjen ja/tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymin menetelmin laboratoriossa, joka on osoittanut pätevyytensä luonnonvesien epäorgaaniseen analytiikkaan. Näytteenottopaikkoja, tarkkailutiheyttä ja tehtäviä analyysejä voidaan muuttaa, mikäli se tarkkailutulosten valossa on perusteltua, samoin kuin poikkeuksellisten päästöjen yhteydessä. Asiasta sovitaan alueen ELY-keskuksen kanssa.

9 Taulukko 6-4. Vesinäytteistä tehtävät määritykset. Joet Muuttuja Järvet NuasjärviRehja Kajaaninj Haapajärvi ja okikoirakoski Oulujärvi ) Syväri Lammet ja purot v. 05 alk. v. välein lämpötila ph sähkönjohtavuus sameus kiintoaine (GF/C) 4) happipitoisuus hapen kyllästysaste ) alkaliniteetti nikkeli (Ni), liuk sinkki (Zn), liuk uraani (U), liuk kadmium (Cd), liuk mangaani (Mn), kok alumiini (Al), liuk alumiini (Al), kok rauta (Fe), liuk rauta (Fe), kok rikki (S), kok ) arseeni (As), liuk ) ) koboltti (Co), liuk ) ) lyijy (Pb), liuk ) ) kromi (Cr), liuk ) ) antimoni (Sb), liuk ) ) barium (Ba), liuk ) ) kupari (Cu), liuk ) ) sulfaatti (SO4) natrium (Na) kalsium (Ca) magnesium (Mg) kokonaiskovuus kemiall.hapenkulutus (CODMn) ) orgaaninen kokonaishiili (TOC) ) liuennut orgaaninen hiili (DOC) 5) ) kokonaisfosfori (P) ) kokonaistyppi (N) fosfaattifosfori (PO 4-P) ) ) ) ) ) nitriitti- ja nitraattityppi (NO +NO-N) ) ) ) ) ) ammoniumtyppi (NH4-N) ) ) ) ) ) ) ) (lammet) a-klorofylli ) lisäksi IV, VI, VIII, X, järvet m pinnasta ja m pohjan yläpuolelta, ) m ja m pohjan yläpuolelta myös Nuasjärvi_Jormaslahti ja Nj ) VI, VII, VIII, IX ) voidaan tehdä alueen muun yhteistarkkailun yhteydessä 4) kiintoaine määritetään Salmisesta, Kalliojärvestä, Kivijärvestä ja Kolmisopesta 5) Jormasjoki Uraanipitoisuus määritetään ICP-MS menetelmällä tai muulla menetelmällä, jonka tarkkuus ja määritysrajat ovat riittävää tasoa huomioiden ympäristön normaali taso, vesinäytteissä vähintään µg/l.

0 6..4 Rantavesinäytteenotto Edellä mainittujen vesistönäytteiden lisäksi Jormasjärvestä ja Nuasjärvestä otetaan vesinäytteitä rannan läheisyydestä. Jormasjärveltä otetaan enintään neljä ja Nuasjärvestä kuusi rantavesinäytettä. Pisteiden valinnassa pyritään huomioimaan alueiden asuin- ja virkistyskäyttö. Näytteet otetaan rannan läheisyydestä niin, että ne kuvaavat uima-, pesu-, sauna- ja kasteluveden laatua. Pisteiden tarkempi sijainti sovitaan Kainuun ELY-keskuksen kanssa perustuen mm. kenttämittausten tuloksiin. Näytteet on otettu heinä-elokuussa 05 ja otetaan sen jälkeen vuosittain kesäkaudella. Heterannan vedenottamon ranta-alue tulee sisällyttää ns. rantavesinäytteiden ottopaikkoihin. Ranta-alueen seurantaa jatketaan vuoden 08 loppuun asti, minkä jälkeen hakija voi esittää Kainuun ELY-keskukselle seurantaan muutoksia. Näytteistä analysoidaan taulukon (Taulukko 6-5) mukaiset analyysit. Taulukko 6-5. Rantavesinäytteistä tehtävät analyysit. ph lämpötila sähkönjohtavuus sulfaatti, SO4 natrium, Na mangaani, Mn nikkeli, Ni (liuk.) kadmium, Cd (liuk.) uraani, U (liuk.) elohopea, Hg (liuk.) 6. Pintavesien biologinen tarkkailu 6.. Kasviplankton Kasviplanktonin biomassan määrä on riippuvainen järven rehevyystasosta ja myös lajistorakenne valikoituu järven olosuhteita vastaavaksi. Kasviplanktontutkimuksen avulla saadaan siten tietoa sekä järven rehevyydestä ja muista ominaisuuksista että näissä ominaisuuksissa tapahtuneista muutoksista, kun tutkimus toistetaan tietyin väliajoin (esim. Lepistö & Rosenström 998, Willén 007, Vuori ym. 00, Järvinen ym. 0). Kasviplanktonnäytteet on otettu vuosina 008, 00, 0, 0 ja 05. Vuonna 0 tehtiin ohjelmasta poiketen ylimääräinen tarkkailukierros, ja tällöin mukaan tarkkailuun tuli myös Laakajärvi. Kiltuanjärven tarkkailu aloitettiin vuonna 0. Vuonna 05 tarkkailu laajentui Nuasjärven ja Rehjan alueelle, josta näytteet otettiin ennen uuden purkuputken käyttöönottoa. Nuasjärvestä ja Rehjasta näytteet otettiin myös. jätevesien johtamisvuonna 06. Näytteenottopaikat on esitetty taulukossa (Taulukko 6-6) ja liitteessä.. Seuraavan kerran näytteet otetaan kaikilta paikoilta vuonna 08 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein (v. 0 jne.) kesä-, heinä- ja elokuussa vesinäytteenoton yhteydessä. Näytteet otetaan 0 metrin syvyydeltä kokoomanäytteenä. Näytteet kestävöidään välittömästi happamalla Lugolin liuoksella. Näytteet kuljetetaan ja säilytetään pimeässä ja viileässä. Kasviplanktontutkimus tehdään käyttäen laajaa kvantitatiivista menetelmää, ja laskennassa noudatetaan ympäristöhallinnon voimassaolevaa ohjeistusta (ympäristöhallinnon www-sivut, menetelmäohjeet ja maastolomakkeet). Määrityksissä pyritään lajitasolle. Solut lasketaan tarvittaessa kokoluokittain ja solujen ja/tai kolonioiden koot mitataan mahdollisimman oikean tilavuuden määrittämiseksi. Tilavuuksina käytetään Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisteriin tallennettuja tilavuuksia. Tulokset ilmoitetaan taksonimääränä ja biomassana (milligrammaa litrassa). Näytteiden määrityksen suorittaa asiantuntija, joka on pätevöitynyt Suomen sisävesien kasviplanktonmäärityksiin esimerkiksi suorittamalla hyväksytysti Suomen ympäristökeskuksen järjestämän

vertailukokeen. Laskentatulokset tallennetaan ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin. Tulosten avulla tarkastellaan tutkittujen järvien rehevyyttä, ekologista tilaa ja tilassa tapahtuneita muutoksia. Taulukko 6-6. Kasviplanktontarkkailun näytteenottopaikat. Paikka Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi, Talvilahti Jormasjärvi, syvänne Kivijärvi, pohjoisosa Kivijärvi, keskiosa Laakajärvi, pohjoisosa Laakajärvi, keskiosa Kiltuanjärvi Nuasjärvi Nuasjärvi Nuasjärvi Rehja itä Rehja 6.. Tunnus Kal Kol Jor5 Jor Kiv Kiv7 Laa Laa08 Kil4 Nj 4 Nj5 Nj7 Rehja itä Reh5 Koordinaatit (ETRS-TM5FIN) P I 709877 548979 700496 558 7086 5566 7005 556646 708997 5449 708858 544879 7084449 544950 7078540 54590 707567 5468 7494 5567 75889 55956 770 54846 7956 5449 70 5466 Perifytonin piilevästö Piileviä esiintyy kaikissa vesistöissä, ja ne muodostavat merkittävän osan perustuottajista etenkin pienissä virtavesissä. Virtavesien kivipinnoilla kasvavat piilevät saavat kaiken ravintonsa ympäröivästä vedestä, ja siten leväyhteisön rakenne kuvastaa hyvin vesistön ekologista tilaa ja rehevyyttä sekä vesistöön mahdollisesti kohdistuvaa kuormitusta. Voimakkaimmin piileväyhteisön rakenteeseen vaikuttavat vesistön ph-tasoon ja suolapitoisuuteen liittyvät tekijät sekä veden ravinteisuus (esim. Soininen ym. 004, Andrén & Jarlman 008). Piilevätarkkailua on tehty vuosina 008, 00, 0, 04 ja 05 taulukon (Taulukko 6-7) mukaisilla paikoilla. Seuraavan kerran piilevätarkkailu tehdään vuonna 08 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein (v. 0 jne.), poikkeuksena Kivijoki ja Tuhkajoki, joissa tarkkailua tehdään vuosittain. Taulukko 6-7. Piilevätarkkailun näytteenottopaikat. Paikka Kalliojoki, suu Tuhkajoki Jormasjoki 9 Lumijoki Kivijoki 4 Laakajoki, Multa-Väärä Nurmijoki, Haapakoski Koordinaatit (ETRS-TM5FIN) P I 7099687 550778 70406 5547 77 5507 709040 54540 7088409 544568 707609 546 707098 5797

Näytteitä otetaan pohjaeläintarkkailun yhteydessä syksyllä yksi kappale kustakin joesta samoilta näytteenottopaikoilta kuin pohjaeläinnäytteet (liite.). Laakajoen MultaVäärästä otetaan vain piilevänäytteet. Ensisijaisesti näytteet kerätään kivien pinnoilta harjaamalla. Näytteenotto toteutetaan ympäristöhallinnon voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti (ympäristöhallinnon www-sivut, menetelmäohjeet ja maastolomakkeet). Piilevänäytteiden käsittely, mikroskopointi sekä analysointi toteutetaan Elorannan ym. (007) ohjeistuksen ja standardien SFS-EN 946 (04) ja SFS-EN 4407 (04) mukaisesti. Näytteiden laskennasta vastaa asiantuntija, joka on perehtynyt piilevien lajinmääritykseen esimerkiksi suorittamalla hyväksytysti NorBAF:n (the Nordic-Baltic Network for Benthic Algae in Freshwater, www.norbaf.net) järjestämän vertailukokeen. Määritystulosten perusteella tarkastellaan tutkittujen jokien vedenlaatua, ekologista tilaa ja tilassa tapahtuneita muutoksia yhteisöanalyysin ja tarkoitukseen soveltuvien indeksien avulla. Piilevätulokset ja -preparaatit tulee toimittaa SYKE:lle asiasta vastaavalle henkilölle. 6.. Pohjaeläimet Pohjaeläinanalyysit ovat yleisesti käytetty tapa arvioida virta- ja järvivesiin kohdistuvien paineiden ekologisia vaikutuksia. Pohjaeläimiä esiintyy käytännössä kaikissa vesistöissä, ja suhteellisen pitkäikäisinä ja paikallaan pysyvinä ne ilmaisevat elinympäristönsä hitaita muutoksia pidemmällä aikavälillä kuin vain kyseisellä näytteenottohetkellä (Koskenniemi & Ruoppa 004). Pohjaeläimiä käytetään yhtenä biologisena osatekijänä vesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa. Pohjaeläintarkkailua on tehty vuosina 008, 00, 0, 0 ja 05. Vuonna 0 tehtiin ohjelmasta poiketen ylimääräinen tarkkailukierros vain järvipisteillä, ja tällöin mukaan tarkkailuun tuli myös Laakajärvi. Kiltuanjärven tarkkailu aloitettiin vuonna 0. Vuonna 05 tarkkailu laajentui Nuasjärven ja Rehjan alueelle, josta näytteet otettiin ennen uuden purkuputken käyttöönottoa. Nuasjärvestä ja Rehjasta näytteet otettiin myös. jätevesien johtamisvuonna 06. Seuraavan kerran näytteet otetaan vuonna 08 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein (v. 0 jne.). Näytteenottopaikat on esitetty taulukossa (Taulukko 6-8) ja liitteessä.. Kalliojärven ranta-alueelta on otettu ylimääräiset pohjaeläinnäytteet kaivoksen pyynnöstä vuosina 0 ja 0. Ranta-alueelta on vaikea saada edustavaa näytettä, joten Kalliojärven ranta-alueen tarkkailua ei jatketa. Jokaiselta järvisyvännetutkimusalueelta otetaan syys-lokakuussa kuusi rinnakkaista pohjaeläinnäytettä Ekman-tyypin -noutimella. Näytteet otetaan ympäristöhallinnon viimeisimmän ohjeistuksen (ks. Meissner ym. 0 julkaisematon) mukaan. Näytteet käsitellään erillisinä tulosten pohjaeläinrekisteritallennukseen asti. Keskisyvyydeltään yli kolmen metrin järvien ekologista tilaa arvioidaan syvännepohjaeläinaineistoista laskettavilla PICM- ja PMA -mittareilla (ks. Aroviita ym. 0). Lisäksi näytteenottojen perusteella arvioidaan tutkimuspaikkakohtaisesti pohjaeläimistön yksilötiheyksiä. Virtavesinäytteet kerätään syys-lokakuussa ympäristöhallinnon nykyohjeistuksen (ks. Meissner ym. 0) mukaisesti. Virtavesikohteiden ekologista tilaa arvioidaan nykyisin ekologisessa tila-arvioinnissa käytettävillä kolmella eri pohjaeläinmittarilla (TT; tyyppiominaisten taksonien esiintyminen, EPTh; tyyppiominaisten EPT-heimojen esiintyminen ja PMA; prosenttinen mallinkaltaisuus) (ks. Vuori ym. 00, Aroviita ym. 0). Varsinaisten ekologisten tila-luokittelumittarien lisäksi virtavesipohjaeläinaineistosta lasketaan myös muita pohjaeläinyhteisön monimuotoisuutta ja orgaanisen kuormituksen määrää kuvaavia tunnuslukuja (mm. ASPT-indeksi, Shannon-Wiener diversitetti indeksi (H ), yksilö- ja laji-määrä sekä EPT-lajimäärä).

Taulukko 6-8. Pohjaeläintarkkailun näytteenottopaikat. Paikka Tunnus Koordinaatit (ETRS-TM5FIN) P I Järvien syvännenäytteet Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi, Talvilahti Jormasjärvi, syvänne Kivijärvi, pohjoisosa Kivijärvi, keskiosa Laakajärvi, pohjoisosa Laakajärvi, keskiosa Kiltuanjärvi Nuasjärvi Nuasjärvi Nuasjärvi Rehja itä Rehja Virtavesinäytteet Kalliojoki, suu Tuhkajoki Jormasjoki 9 Lumijoki Kivijoki 4 Nurmijoki, Haapakoski Kal Kol Jor5 Jor Kiv Kiv7 Laa Laa08 Kil4 Nj 4 Nj5 Nj7 Rehja itä Reh5 709877 700496 7086 7005 708997 708858 7084449 7078540 707567 7494 75889 770 7956 70 548979 558 5566 556646 5449 544879 544950 54590 5468 5567 55956 54846 5449 5466 7099687 70406 77 709040 7088409 707098 550778 5547 5507 54540 544568 5797 Kaikki pohjaeläintutkimuksen havaintopaikka- ja näytteenottotiedot sekä määritystulokset tallennetaan ympäristöhallinnon ylläpitämään Pohje-tietojärjestelmään. Pohjaeläinnäytteenoton tuloksia verrataan paikkakohtaisesti aiempiin pohjaeläinnäytteenottojen tuloksiin siltä osin kuin vertailukelpoista aineistoa on saatavilla. Kaikkien pohjaeläinnäytteiden määrityksessä pyritään vähintään ympäristöhallinnon tavoitetaksonomian mukaiseen tarkkuuteen (ks. Meissner ym. 0). Pohjaeläinmäärittäjän tulee olla pätevöitynyt kohdelajistoon Suomen ympäristökeskuksen pohjaeläinmääritysvertailukokeiden (Prof Test) kautta (ks. Meissner & Hynynen 009). 6..4 Vesikasvit Vesikasvillisuutta seurataan kolmessa järvessä: Kalliojärvi, Kivijärvi ja Jormasjärvi. Vesikasvillisuuden tilaa selvitetään ilmakuvausten ja maastossa tehtävien kasvillisuuden linjalaskentojen avulla. Aikaisemmin tarkkailussa on ollut mukana myös Kolmisoppi, mutta järven tarkkailu esitetään lopetettavaksi, koska Kolmisopen säännöstelyn tarkkailussa vuonna 0 järvellä havaittiin enää muutamia vesikasveja ja vesikasvilinjat olivat lähes kasvittomia. Vesikasvillisuus ilmakuvataan kymmenen vuoden välein. Lähtötilanne on määritetty vuonna 008 ennen ensimmäistä linjalaskentaa. Ilmakuvaukset suoritetaan aamupäivällä elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Ilmakuvausten tarkoituksena on luoda yleiskuva vesikasvillisuudesta sekä antaa tietoa kasvustojen sijoittumisesta ja määrästä. Tarkempi vesikasvillisuuden määritys suoritetaan linjalaskentojen avulla. Linjalaskennoilla kerätään tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä, kasvilajistosta, lajien yleisyydestä ja runsaudesta sekä kasvusyvyyksistä. Lisäksi linjoilta tehdään vesikasvien laatuluokittelu.

4 Linjamenetelmänä käytetään ELY-keskuksenkin käyttämää yksinkertaistettua päävyöhykelinjamenetelmää, jossa kunkin lajin yleisyys ja peittävyys arvioidaan linjalla vain kerran. Maastossa linjojen tiedot kirjataan standardilomakkeille. Aineiston avulla tehdään järvien ekologinen laatuluokittelu Suomen ympäristökeskuksen järvivesikasvien laskentapohjilla. Kasvillisuuslinjat on perustettu rannasta kohtisuoraan avoveteen. Linjat ulottuvat ylimmästä vesirajasta niin syvälle kuin makrofyyttejä esiintyy. Linjan leveys on 5 metriä. Linjojen sijoituskohdat on dokumentoitu niin, että linjojen sijainti voidaan paikallistaa tarkasti seuraavina vuosina. Linjan alku- ja loppupäät on määritetty GPS-paikantimella ja lisäksi linjan suunta kompassilla. Mahdollisuuksien mukaan paikannuksessa on käytetty apuna myös selkeitä maamerkkejä. Vuonna 008 perustettujen linjojen koordinaattitiedot ja kompassisuunnat on esitetty taulukossa (Taulukko 6-9). Taulukko 6-9. Vesikasvillisuuslinjojen sijainti. Linja Linjan ranta P Kalliojärvi L 709804 L 709874 L 709869 L4 709904 L5 709986 Kivijärvi L 708998 L 708865 L 7088074 L4 7088747 L5 70898 Jormasjärvi/Talvilahti L 700868 L 70009 L 705 L4 707 L5 70986 I Linjan avovesi P I Suunta kompassilla Merkitty maamerkki 54908 54989 54887 548880 548940 7098050 709867 709868 709900 70998 5490 5498 54888 54889 5489 koillinen 60 lounas 40 itä 84 itä 84 länsi 78 koivu (ohut) koivua mänty koivu koivu 544496 54450 5454 545488 54459 708906 7088664 7088080 708874 708979 544499 54457 5456 545494 544564 koillinen 5 koillinen 8 koillinen 6 kaakko 0 lounas 00 mänty koivu mänty mänty mänty 556685 556005 555998 556755 55589 700866 70008 7050 7044 70990 556656 55607 556055 55670 555947 lounas 0 itä 88 itä 88 luode 0 itä 97 mänty iso koivu ohut leppä koivu koivu Laskentalinjat on sijoitettu liitekartan.4 mukaisesti 5 linjaa / järvi. Vesikasvillisuuslinjat perustettiin vuonna 008 ja niille on tehty ensimmäinen seuranta vuonna 00 ja toinen seuranta vuonna 05. Jatkossa seuranta toteutetaan vuonna 0 ja sen jälkeen kuuden vuoden välein. Vesikasvillisuustutkimusten ajoittuminen on esitetty yhteenvetona taulukossa (Taulukko 6-0). Taulukko 6-0. Vesikasvillisuustutkimusten ajoittuminen. Menetelmä lähtötilanteen määritys, ilmakuvaus lähtötilanne, linjalaskenta. seuranta, linjalaskenta. seuranta, linjalaskenta seuranta ilmakuvaus. seuranta, linjalaskenta jne. 6 v. välein linjalaskenta Ajankohta 8/008 8/008 8/00 8/05 8/08 8/0

5 6..5 Vesisammalten metallipitoisuus Vesisammalia ( Fontinalis dalecarlica) kerättiin metallipitoisuuksien määritystä varten ensimmäisen kerran vuonna 0 ja toisen kerran vuonna 05. Seuraavan kerran näytteet kerätään vuonna 08 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein (v. 0 jne.). Näytteet kerätään samoilta paikoilta kuin piilevänäytteet Kalliojoesta, Tuhkajoesta, Jormasjoesta, Lumijoesta, Kivijoesta ja Laakajoen Multa-Väärästä (Taulukko 6-7, liite.). Mahdollisen Laakajoen kunnostushankkeen jälkeen havaintopaikkana on Nurmijoen Haapakoski, mikäli kunnostuksen jälkeen Multa-Väärältä ei ole löydettävissä häiriintymättömiä, näytteenottoon soveltuvia vesisammalkasvustoja. Näytteet kerätään virtanäkinsammaleesta ( Fontinalis dalecarlica). Jokaiselta havaintopisteeltä kerätään kokoomanäyte usean (n. 0) osanäytteen otoksena. Näytteenotto ja näytteiden esikäsittely tehdään standardia SFS 567 soveltaen syys-lokakuussa. Näytteestä puristetaan puhtaalla käsineellä vesi pois ja näytteet pakastetaan. Sammalen latvaosista otetaan 5 uusinta vuosikasvainta kokoomanäytteeseen, joka säilötään paperipussiin tai analysoidaan välittömästi. Näytteistä analysoidaan Ni-, As-, Hg-, Zn-, Cu-, Cd-, Pb-, Co-, Ba- ja U-pitoisuus. 6..6 Biotestit Vuoden 05 loppuun mennessä oli tarkoitus selvittää jätevesien haitallisuutta vesistöissä ekotoksisuustesteillä. Testejä ei ole vielä tehty, sillä SYKE:n laboratorio ei ole ottanut näitä tehtäväksi ja muissa laboratorioissa ei ole paikallisia lajeja. SYKE:n laboratoriota valmistellaan ottamaan vastaan em. näytteitä, ja testit on suunniteltu tehtäväksi vuonna 07. Käytettävät testit ovat: () Kalojen mätipoikastesti (ISO 890:999) ruskuaispussivaiheeseen asti ja paikallisilla lajeilla (esim. siika tai taimen) tai paikallisiin oloihin sopeutuneilla lajeilla (esim. kirjolohi) toteutettuna. () Daphnian lisääntymistesti (ISO 0706:000) (testieliönä muu kuin D. magna, esimerkiksi D. pule tai D. longispina) ( vrk). () Lemna minor -testi (ISO 0079:005) (7 vrk). Testit tehdään kummankin jätevesien purkusuunnan vesistövesillä niin, että saadaan pitoisuusgradientti voimakkaasti kuormittuneista vesistä lievemmin kuormittuneisiin vesiin. Vuoksen vesistöalueella testattavat vedet ovat Kivijärvi 7 alusvesi, Kivijoki, Laakajärvi 08 päällysvesi sekä Oulujoen vesistöalueella Kolmisoppi välivesi, Tuhkajoki ja Jormasjärvi päällysvesi. Lisäksi testit tehdään Nuasjärvellä yhdestä pisteestä. Biotestien toteutuksessa on huomattava, että testieliöille on riittävästi ravinteita/ravintoa, jotta voidaan testata nimenomaan haitta-aineiden vaikutusta ja kasvuedellytykset on muutoin turvattu. 6. Kalasto ja kalastus 6.. Kalataloustarkkailun perusteet Kalataloustarkkailun tavoitteena on selvittää kuormituksen mahdollisia vaikutuksia kalakantoihin sekä kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen. Verkko- ja sähkökoekalastuksilla saadaan tietoa kalakannoista ja niiden mahdollisesta muuttumisesta. Kalastuskirjanpidolla ja kalastustiedusteluilla saadaan suoraa tietoa alueen kalastuksesta ja kalastusta haittaavista tekijöistä sekä välillistä tietoa myös kalakantojen mahdollisesta

6 muuttumisesta. Kalojen metallipitoisuusmääritykset kuvaavat kalojen käyttökelpoisuutta ravinnoksi. Koekalastukset kohdennettiin kaivoksen alkuvaiheessa purkualueiden lähivesistöihin, joissa mahdolliset muutokset kalakantojen rakenteessa ovat todennäköisimmin todettavissa. Koekalastusaluetta laajennettiin vuonna 0 siten, että verkkokoekalastukset ulottuivat Oulujoen vesistössä Jormasjärvelle ja Nurmijoen vesistössä Kiltuanjärvelle asti. Terrafamen jätevesien purkuputken tarkkailuun liittyen kalataloustarkkailu on laajentunut Nuasjärven ja Rehjan alueelle. Myös kalastuskirjanpito ja kalastustiedustelut kohdennetaan jatkossa purkualueiden lähivesistöjä laajemmalle alueelle. Eteläisellä reitillä tehdään Savon Voima Oyj:n kalataloudellisen tarkkailun yhteydessä kalastustiedustelu mm. Laaka- ja Kiltuanjärvellä kolmen vuoden välein. Tiedustelu on tehty viimeksi vuodelta 05. Terrafamen kaivos osallistuu Savon Voima Oyj:n kanssa eteläisen purkureitin kalataloudelliseen tarkkailuun yhteistarkkailuperiaatteella Savon Voima Oyj:n kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi kaivos osallistuu Mondo Minerals B.V. Branch Finland Oy:n kanssa yhteistarkkailuperiaatteella Nuasjärven kalataloustarkkailuun. Rapurutto tuhosi Jormasjärven ja -joen pyyntivahvan rapukannan vuonna 0, joten ravun osalta ei tehdä enää erillisiä tarkkailutoimia. 6.. Kalastuskirjanpito Kalastuskirjanpito on vuodesta toiseen jatkuvaa perustason seurantaa, jolla voidaan saada epäsuoraa tietoa kalakantojen vakioisuudesta/muutossuunnista. Kalastuskirjanpitoon osallistuvat kalastajat kirjaavat pyynti- ja saalistiedot päivittäin pyydyskohtaisille kaavakkeille. Kalojen mahdollisia makuvirheitä ja pyydysten likaantumista arvioidaan erilliselle kaavakkeelle. Lisäksi kirjanpitäjät havainnoivat mm. poikkeuksellisia kalastusolosuhteita, muutoksia vesistössä jne. Kirjanpitotiedoista tulostetaan perustietojen lisäksi pyydyskohtaisia yksikkösaaliita, joista muodostetaan vuosisarjoja. Jormasjärvellä on toiminut vuodesta 008 lähtien 4-5 kirjanpitokalastajaa, jotka ovat harjoittaneet lähinnä verkko-, rysä- ja koukkukalastusta sekä vetouistelua. Jormasjärven kalastajista on kalastanut Talvilahdella. Kolmisopella - kalastajaa on harjoittanut pienimuotoista katiskakalastusta. Muita kalastajia Kolmisopella ei tiettävästi ole. Kivijärvellä kalastus on niin pienimuotoista, että sinne ei ole mielekästä järjestää kalastuskirjanpitoa. Kalastuskirjanpitoa Jormasjärvellä ja Kolmisopella jatketaan nykyisen laajuisena siten, että Jormasjärvellä on 4 5 kalastajaa ja Kolmisopella kalastajaa, mikäli he jatkavat kalastusta Kolmisopella. Nuasjärvellä on Mondo Minerals B.V. Branch Finland Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n kalataloustarkkailuun liittyen kuusi kirjanpitokalastajaa, joiden tietoja voidaan hyödyntää jatkossa myös Terrafamen kaivoksen tarkkailussa. Kirjanpitokalastajat ovat kotitarvekalastajia. Kirjanpitokalastusta tulee laajentaa siten, että Rehjalle hankitaan kaksi kirjanpitokalastajaa, jotka ovat kotitarvekalastajia. Lisäksi Nuasjärvelle ja Rehjalle tulee hankkia molemmille yksi ammattimaisesti kalastava kirjanpitokalastaja. Kirjanpitokalastuksen laajennusta ei ole toistaiseksi tehty. Kirjanpitokalastajiksi on valittava mahdollisimman aktiivisia kalastajia. Kalastajan lopettaessa kalastuksen tai vähentäessä sitä oleellisesti on tilalle valittava uusi kalastaja.

7 6.. Kalastustiedustelu Oulujoen suunta Kalastustiedustelu Jormaskylän osakaskunnan alueella on tehty aiemmin vuosilta 008 ja 0. Tiedustelu on tehty yhtäaikaisesti Mondo Minerals B.V. Branch Finland Oy:n tiedustelun kanssa, koska tiedustelun otantajoukko on molemmissa sama. Jatkossa tiedustelu tehdään laajennetulla alueella vuosien 06, 08 ja 00 tiedoista ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tiedustelu tehdään kolmikierroksisena postitiedusteluna Ala-Sotkamon, Jormaskylän, Nuaskylän ja Paltaniemi-Jormuan osakaskuntien osakkuuteen tai niiden myöntämään lupaan perustuvaa kalastusta Nuasjärvellä ja Rehjalla harjoittaneille. Jormaskylän osakaskunnan osalta tiedustelu kattaa myös Kalliojärven, Kolmisopen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen. Tiedustelu suunnataan luvan lunastaneista kaikille niille, joilta osoitetieto on saatavissa lupakannasta. Kalastuslupia myyville tahoille tulee ennakolta ilmoittaa, että myydyissä luvissa tulisi olla myös osoitetiedot. Tiedustelun perustulokset raportoidaan osakaskunnittain. Tiedustelusta tulostetaan alueittain kalastajien määrä, pyynnin määrä ja laatu sekä saatu saalis kalalajeittain. Varsinaisten pyynti- ja saalistietojen ohella tiedusteluun sisällytetään kysymyksiä kalastusta haittaavista tekijöistä kuten pyydysten likaantumisesta ja kalojen mahdollisista makuvirheistä. Nuasjärven ja Rehjan ammattikalastajien pyynti- ja saalistiedot on selvitetty vuonna 0 kalastajien henkilökohtaisella haastattelulla. Vuosilta 04-05 tiedustelu on tehty postitse. Jatkossa ammattikalastajien pyynti- ja saalistiedot selvitetään postitiedustelulla toistaiseksi vuosittain. Vuoksen suunta Kalastus Kivijärvellä on vähäistä, eikä järvelle kohdennettuja lupamyyntitietoja ole saatavissa. Tietoja Kivijärven kalastuksesta hankitaan haastattelemalla puhelimitse joku järvellä kalastava henkilö samoina vuosina kuin Jormaskylän osakaskunnan kalastustiedustelu tehdään. Kaivos osallistuu yhteistarkkailuperiaatteella myös Savon Voima Oyj:n kalataloustarkkailuun, joka sisältää mm. kalastustiedustelun Laaka- ja Kiltuanjärvellä kolmen vuoden välein. Tiedustelu on tehty viimeksi vuodelta 05 ja se uusitaan vuodelta 08 jne. Terrafamen kaivoksen kalastustiedustelun raportoinnin yhteydessä referoidaan myös edellisen tiedustelun tuloksia Laaka- ja Kiltuanjärveltä. 6..4 Verkkokoekalastukset Menetelmät Verkkokoekalastusta voidaan käyttää kalakannan suhteellisen koon, kalayhteisön rakenteen, lajien runsaussuhteiden ja populaatiorakenteen muutosten arvioinnissa. Järvien verkkokoekalastuksissa noudatetaan eurooppalaista CEN-standardia (SFS-EN 4757) ja käytetään Nordic-yleiskatsausverkkoa (pituus 0 m, korkeus,5 m), joka koostuu eri solmuvälistä (4, 9.5, 6.5, 0, 55, 8;.5, 4, 5.5, 5, 5 ja 9 mm). Yleiskatsausverkkojen lisäksi osalla Nuasjärven ja Rehjan kalastuskohteita kalastetaan myös kuhan pyynnissä yleisesti käytettävillä verkoilla (# 50 mm). Nordic-verkkokoekalastuksia on tehty viimeksi v. 05 Kalliojärvellä (6 verkko-d), Kolmisopella (0 verkko-d), Jormasjärvellä (5 verkko-d), Kivijärvellä (0 verkko-d), Laakajärvellä (5 verkko-d) ja Kiltuanjärvellä (48 verkko-d). Nuasjärvellä ja Rehjalla

8 koekalastuksia on tehty v. 06, molemmilla 68 verkkoyötä. Pienillä järvillä, Kalliojärvi, Kolmisoppi ja Kivijärvi, koekalastukset on tehty pohjaverkoilla eri puolilla järviä olevilla kohteilla. Jormas-, Laaka- ja Kiltuanjärvillä sekä Nuasjärvellä ja Rehjalla koekalastukset on toteutettu syvyysvyöhykkeittäin ositetun satunnaisotannan periaatteella, jossa on käytetty pohja-, välivesi- ja pintaverkkoja (Olin ym. 04). Nuasjärvellä kalastuskohteet olivat v. 06 samat kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen v. 0 tekemässä tutkimuksessa (Määttänen 05). Jatkossa koekalastukset tehdään samoin menetelmin ja samoissa kohteissa kuin v. 05-06. Koekalastukset tehdään kesäkerrostuneisuuden aikaan heinä-elokuussa. Verkot lasketaan illalla ja nostetaan aamulla niin, että pyyntiajaksi tulee noin tuntia. Koekalastustulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin. Koekalastukset (satunnaistaminen, kalastus, saaliin käsittely ja kirjaaminen, tulosten tallentaminen koekalastusrekisteriin) toteutetaan koekalastusohjeen (Olin ym. 04) mukaisesti. Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvi Verkkokoekalastukset Kallio-, Kolmisoppi-, Jormas-, Kivi-, Laaka- ja Kiltuanjärvellä uusitaan v. 08 samoin menetelmin kuin v. 05. Vuoden 08 tulosten valmistuttua verkkokoekalastusten laajuutta ja toteutusvuosia arvioidaan uudelleen, ja ne toteutetaan vuoden 08 jälkeen erillisen viranomaispäätöksen mukaisesti. Koekalastuskohteet on esitetty karttaliitteissä. Kohteiden koordinaatit, syvyystiedot ja verkkojen vertikaalinen sijoittuminen on esitetty liitteessä.8. Laakajärven verkkokoekalastusten ahvennäytteistä tehdään ikämääritykset ja takautuvat kasvumääritykset. Lisäksi vuoden 0 verkkokoekalastusten ahvensaaliista tehty kanta-analyysi (Puranen 0) toistetaan vuoden 08 koekalastusten saaliista Jormas- ja Laakajärvellä. Nuasjärvi ja Rehja Verkkokoekalastukset Nuasjärvellä ja Rehjan alueella uusitaan vuosina 08 ja 00 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Koekalastukset tehdään samoin menetelmin kuin v. 06. Koekalastuskohteet on esitetty karttaliitteissä. Kohteiden koordinaatit ja syvyystiedot on esitetty liitteessä.8. Kunkin kalastuspaikan yleiskatsausverkkojen määrä ja sijainti vesipatsaassa määräytyy koekalastusohjeen (Olin ym. 04) mukaisesti. 0 m syvyydessä kalastettaessa käytetään vain pohjaverkkoja. 0 m syvyydessä käytetään pohjaverkkojen lisäksi yhtä monta pintaverkkoa. 0 0 m syvyydessä käytetään pinta- ja pohjaverkkojen lisäksi yhtä välivesiverkkoa kullakin pyyntipaikalla. Yli 0 m syvyydessä kalastetaan pinta- ja pohjaverkkojen lisäksi kahdella välivesiverkolla kullakin pyyntipaikalla. Lisäksi jokaisella Rehjan yli metrin syvyisellä koekalastuspaikalla (0 kohdetta, liite.4) kalastetaan yhden verkkoyön verran alueella tyypillisesti kuhan kalastuksessa käytetyillä silmäkooltaan 50 mm kokoisilla verkoilla. Samoilla kuhaverkoilla kalastetaan myös Nuasjärvellä 0 yli m syvyisellä kohteella (liite.). Siten sekä Nuasjärvellä että Rehjalla kalastetaan yleiskatsausverkoilla yhteensä 68 verkkoyön verran ja kuhaverkoilla 0 verkkoyön verran, joten verkkoöitä on molemmilla yhteensä 88. 6..5 Sähkökoekalastukset Määrävuosin tehtäviä sähkökoekalastuksia Kalliojoella, Tuhkajoella, Lumijoella, Kivijoella ja Laakajoella on tehty viimeksi vuonna 05. Koekalastukset tehdään seuraavan kerran vuonna 08 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Koealoja on Tuhkajoella kolme ja muilla joilla yksi (liite 4, Taulukko 6-). Koealueilta kalastetaan mahdollisuuksien mukaan noin 00 m :n kokoiset alat standardia SFS-EN 40 soveltaen.

9 Koealat kalastetaan kolmeen kertaan ja tuloksista lasketaan lajikohtainen tiheys ja biomassa pinta-alaa kohden. Mahdolliset lohikalat mitataan yksilökohtaisesti ja niistä otetaan tarvittaessa suomunäyte ikämääritystä varten. Koekalastusten yhteydessä alalta tehdään myös kohdekuvaus eli määritetään alan mitat, vesisyvyys, virtausolot, pohjan laatu, kasvillisuus peittävyysarvioin sekä levä- ja lietekerrostumat. Lisäksi koealat valokuvataan. Sähkökoekalastusten tulostuksessa esitetään käytetty laitteisto ja kalastusten perustulokset kalastuskerroittain ilman laskennallisia korjauksia. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin. Tuhkajoen taimenkannan seurantaan liittyen Tuhkajoen alaosalla on tehty ylimääräisiä sähkökoekalastuksia vuosittain kahdessa kohteessa (Taulukko 6-, liite 4), jotka ovat hyviä taimenen pienpoikashabitaatteja. Kohteet kalastetaan jatkossakin vuosittain samoin menetelmin kuin määrävuosin kalastettavat koealueet. Lupapäätöksen 5/0/ kohdan 98 perusteella Tuhkajoen taimenkannan säilymisen turvaamiseksi taimenen poikasia siirrettiin syyskuussa 0 05 kappaletta säilytettäväksi LUKE:n Paltamon laitoksella. Taulukko 6-. Vuosittain ja määrävuosin kalastettavat sähkökoekalastuskohteet. Vesistö Kalliojoki Tuhkajoki Tuhkajoki Tuhkajoki Tuhkajoki Tuhkajoki Lumijoki Kivijoki Laakajoki, vanha uoma Kohde 4 5 5A * 5B * 6 8 9 Koordinaatit (ETRS-TM5FIN) 7099678 54968 70405 5568 708 55468 700 554646 7085 55496 705 555 7089985 5458 7087908 54488 707609 546 * kalastetaan vuosittain 6..6 Kalojen metallipitoisuus Kalojen metallipitoisuuksia on tutkittu purkureittien järvillä vuosina 008, 00, 0 ja 0. Vuosina 008 ja 00 näytekalat olivat haukia, vuonna 0 haukia ja/tai ahvenia ja vuonna 0 ahvenia. Näytekalat pyydettiin vuosina 008-0 Kalliojärvestä, Kolmisopesta, Jormasjärvestä, Kivijärvestä, Laakajärvestä ja Kiltuanjärvestä. Jormasjärven ja Laakajärven kalojen (ahven, hauki, kuha) lihaksen metallipitoisuudet on määritetty vuodesta 04 lähtien kerran vuodessa. Kolmisoppi- ja Kivijärven ahventen metallipitoisuudet on määritetty vuosina 04 ja 05 ja määritetään sen jälkeen joka toinen vuosi. Kalliojärven ja Kiltuanjärven ahventen metallipitoisuudet on määritetty vuosina 04 ja 05 ja määritetään sen jälkeen kolmen vuoden välein. Nuasjärvestä, Rehjasta, ja Kiantajärvestä pyydettyjen hauki- ja kuhanäytteiden metallipitoisuudet on määritetty vuosina 05 ja 06 ja määritetään vuodesta 06 alkaen kuhasta kolmen ja hauesta kuuden vuoden välein. Nuasjärven näytteet on pyrittävä hankkimaan purkuputken suun lähialueelta. Vertailualueina toimivat Teeri- ja Ukonjärvi, joista pyydettyjen haukien metallipitoisuus määritetään vuodesta 05 lähtien kolmen vuoden välein. Jormas- ja Laakajärveltä tutkitaan 5 ahven-, hauki- ja kuhanäytettä ja muilta purkureittien pieniltä järviltä 0 ahvennäytettä. Nuasjärvestä, Rehjasta ja Kiantajärvestä tutkitaan 5 kuha- ja haukinäytettä. Vertailujärviltä, Teeri- ja Ukonjärveltä, tutkitaan molemmilta 5

40 haukinäytettä. Ahvenen elohopeamäärityksissä on huomioitava vesieliöille haitallisten/vaarallisten aineiden asetuksessa annettu ohjeistus mm. kalojen koosta, määrästä ja analysoinnista (Karvonen ym. 0). Kuhasta ja hauesta näytteet otetaan noin 0,7,0 kg painavista kaloista ja ahvennäytteet 5 0 cm pitkistä kaloista. Näytteistä määritetään Ni-, As-, Hg-, Zn-, Cu-, Cd-, Pb-, Co-, Ba-, Mn- ja U-pitoisuus ja myös näytekalojen ikä määritetään. Metallit määritetään ICP-MS menetelmällä tai muulla riittävän tarkalla menetelmällä ottaen huomioon kalojen metallipitoisuuksien normaali taso. Kalojen vierasaineseurannan määritykset on tehtävä yksilökohtaisesti (ei kokoomanäytteenä). Raportoinnissa on esitettävä yksilökohtaiset tulokset viitetietoineen (kalan ikä, massa, pituus ja tarkka pyyntipaikka) sekä tulosten vertailu kalan käyttöä koskeviin raja- ja ohjearvoihin. Yhteenveto kalojen metallipitoisuusmäärityksistä vuodesta 04 lukien on esitetty taulukossa (Taulukko 6-). Taulukko 6-. Kalojen metallipitoisuusmääritysten ajankohdat ja kalalajikohtaiset näytemäärät vuodesta 04 lukien. Vesistö Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi Nuasjärvi Nuasjärvi Nuasjärvi Rehja Rehja Rehja Kiantajärvi Kiantajärvi Kivijärvi Laakajärvi Kiltuanjärvi Teerijärvi Ukonjärvi 6.4 Ajankohta Kalalaji 04, -5, -8, - jne. ahven 04, -5, -7, -9 jne. ahven vuosittainalkaenv.04 ahven,hauki,kuha 05, -6, -9, - jne. kuha 05, -6, -9, - jne. ahven 05, -6, -, -8 jne. hauki 05, -6, -9, - jne. kuha 05, -6, -9, - jne. ahven 06, -, -8 jne. hauki 06, -9, - jne. kuha 06, -, -8 jne. hauki 04, -5, -7, -9 jne. ahven vuosittain alkaen v. 04 ahven, hauki, kuha 04, -5, -8, - jne. ahven 05, -8, - jne. hauki 05, -8, - jne. hauki kpl/kalalaji 0 0 5 5 0 5 5 0 5 5 5 0 5 0 5 5 Sedimentin laatu Terrafamen kaivoksen vaikutusalueella on tehty sedimenttitutkimuksia Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta vuonna 008 ja sen jälkeen syksyllä 0 sekä kipsisakka-altaan vuodon jälkeen helmikuussa 0. Tutkimukset on tehty pääpiirteissään samalla tavalla kuin GTK:n toimesta vuonna 008. Vuonna 0 näytteistä määritettiin vain kokonaismetallipitoisuudet. Sedimenttinäytteet on otettu vuonna 05 ja otetaan jatkossa kuuden vuoden välein (v. 0 jne.). Sedimenttinäytteenottoa laajennettiin vuonna 05 Nuasjärveen uuden purkuputken tarkkailuun liittyen. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut sedimentin laatua myös näillä pisteillä. Sedimenttinäytteet on otettu vuonna 05, ja seuraavan kerran ne otetaan kolmantena johtamisvuotena 07. Tämän jälkeen näytteet otetaan kaivoksen muun sedimenttitarkkailun aikataulun mukaisesti. Näytteenottopaikat ja -ajankohdat on esitetty taulukossa (Taulukko 6-) ja liitteessä 5.

Taulukko 6-. Sedimenttitarkkailun näytteenottopaikat ja -ajankohdat. Koordinaatit (ETRS-TM5FIN) P I 70978 548569 709875 548978 70059 554 7046 556756 7089906 5440 70884 54605 7084449 544950 7078540 54590 750 55808 760 55008 750 5594 Paikka Salminen Kalliojärvi Kolmisoppi Jormasjärvi Kivijärvi pohjoinen Kivijärvi etelä Laakajärvi Laakajärvi 08 Nuasjärvi, Nj Nuasjärvi, Nj Nuasjärvi 6, Nj6 4 Näytteenotto 0 -> 6 v. välein 0 -> 6 v. välein 0 -> 6 v. välein 0 -> 6 v. välein 0 -> 6 v. välein 0 -> 6 v. välein 0 -> 6 v. välein 0 -> 6 v. välein 07, 0 -> 6 v. välein 07, 0 -> 6 v. välein 07, 0 -> 6 v. välein Näytteet otetaan pintakerroksesta (0 cm). Näytteistä tehdään taulukossa (Taulukko 6-4) esitetyt määritykset. Metalleista määritetään kokonaispitoisuudet. Uraanipitoisuus määritetään ICP-MS menetelmällä tai muulla menetelmällä, jonka tarkkuus ja määritysrajat ovat riittävää tasoa huomioiden ympäristön normaali taso. Sedimenttinäytteenoton yhteydessä mitataan GTK:n suosituksen mukaisesti alusveden lämpötila, ph ja redo-potentiaali. ph- ja redo-mittaukset tehdään myös sedimentistä stratigrafisesti cm välein noin 5 0 cm syvyydelle asti. Näytteenottopaikkaa siirretään 5 m edellisistä näytteenottokerroista. Huokosvesinäytteestä määritetään lisäksi sulfaatti ja fosfaatti. Taulukko 6-4. Sedimenttinäytteistä tehtävät määritykset. Redo ph kosteus (%) Metallit As Cd Mo Sb Se Th Ba kuiva-aine (%) hiili (%) typpi (%) hehkutushäviö ja -jäännös (%) kuiva- ja märkäpaino Be Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Pb Rb 6.5 Pohjavesi 6.5. Talousvesikaivot S Hg Tl Fe Ti V Zn Al K Li U Kaivovesien laatua seurataan yhdeksässä kohteessa (Taulukko 6-5, Kuva 6-). Kaivoista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa, maalis-huhtikuussa ja elo-syyskuussa, paitsi Lamposaaren kaivosta kerran vuodessa. Kaivojen vedenkorkeus mitataan mahdollisuuksien mukaan näytteenoton yhteydessä. Näytteistä tehtävät määritykset on esitetty taulukossa (Taulukko 6-6).

Taulukko 6-5. Tarkkailtavat kaivot. Koordinaatit osoittavat joko kaivon sijainnin tai pihapiirin, jossa kaivo sijaitsee. Paikka Taattola Paavola Lampila Myllyniemi Sorsala Hakoranta Puoliväli Pappila Lamposaari Koordinaatit (ETRS-TM5FIN) P I 709769 709694 709870 70977 709879 709708 70985 7097 7890 Korko maanpinnasta kaivon vierestä 55489 55509 55575 5548 55487 5597 5478 54665 55070 Korko (N60) Kallioperä 5.5/8 09.05 7.975.45.08 7.099.08 5. kvartsiitti mustaliuske kiilleliuske kiilleliuske kiilleliuske mustaliuske arkeeinen arkeeinen 4 Kaivotyyppi porakaivo kuilukaivo kuilukaivo hetekaivo kuilukaivo porakaivo porakaivo hetekaivo porakaivo Korko kaivon kannesta Nuasjärven purkuputken ympäristölupapäätöksen mukaan pohjavesitarkkailu on ulotettava neljälle saarelle, Isolle Selkäsaarelle, Pienelle Selkäsaarelle, Lamposaarelle ja Iso Tahkosaarelle, sitä mukaa kun kiinteistönomistajat rakentavat saarille kaivoja. Hakijan ei tarvitse toteuttaa pohjaveden tarkkailua saarella, mikäli siellä ei ole kiinteistönomistajan talousvesikaivoa. Vuonna 05 tarkkailuun tuli mukaan Lamposaaren kaivo. Lamposaaren näytteet otettiin vuonna 05 elokuussa ennen purkuputken käyttöönottoa ja kerran purkuputken käyttöönoton jälkeen marraskuussa 05. Vuonna 06 ja siitä eteenpäin näytteet otetaan kerran vuodessa. Näytteistä tehdään taulukon (Taulukko 6-6) mukaiset analyysit. Kainuun ELY-keskuksen 8..05 Nuasjärven purkuputken tarkkailuesityksestä antaman päätöksen mukaan pohjaveden tarkkailuun on otettava mukaan MatinmäenMustikkamäen pohjavesialue. Siellä on seurattava Heterannan vedenottamon kaivojen ja pohjaveden laatua kerran vuodessa. Näyte voidaan ottaa sekoitusnäytteenä kaivojen hanasta. Näytteistä tehdään taulukon (Taulukko 6-6) mukaiset analyysit. Käytännön yksityiskohdista sovitaan Kajaanin Veden kanssa. Heterannan vedenottamon ranta-alue tulee sisällyttää ns. rantavesinäytteiden ottopaikkoihin (kohta 6..). Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialueen ja ranta-alueen seurantaa jatketaan vuoden 08 loppuun asti, minkä jälkeen hakija voi esittää Kainuun ELY-keskukselle seurantaan muutoksia.

4 Kuva 6-. Talousvesikaivojen sijainti. Taulukko 6-6. Kaivonäytteistä tehtävät määritykset. haju kupari (Cu) happipitoisuus kloridi (Cl) sulfaatti (SO4) ph natrium (Na) nikkeli (Ni) alkaliniteetti kalsium (Ca) kadmium (Cd) sähkönjohtavuus magnesium (Mg) koboltti (Co) sameus kalium (K) kromi (Cr) väri nitraatti (NO) arseeni (As) sinkki (Zn) alumiini (Al) elohopea (Hg) nitriitti (NO) antimoni (Sb) seleeni (Se) ammonium (NH4) rauta (Fe) vanadiini (V) CODMn mangaani (Mn) uraani (U) lyijy (Pb)