H 92 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI; HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEISTA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Hallitus 3.10.2016, 92 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja Hannu Niemelä ja kunnanjohtaja Liite Antero Alenius Aki Tainio on jättänyt 12.9.2016. oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen 22.8.2016. päätökseen 75, jolla kunta päätti vapautuksen myöntämisen periaatteet viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Kuntalaki määrää oikaisuvaatimuksesta : Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tainiolla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä viranomainen käsittelee nimenomaan oikaisuvaatimuksen eikä koko sitä asiaa, jota oikaisuvaatimus koskee. Viranomainen on näin ollen sidottu niihin vaatimuksiin, jotka oikaisuvaatimuksessa on esitetty eikä voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet on tutkittava ja harkittava myös, onko päätöstä muutettava vaatimuksen tekijän esittämät tarkoitusmukaisuusperiaatteet huomioon ottaen. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä toimielin voi muuttaa päätöstään, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.
Tainion vaatimukset: Vaadin, että vapautusperusteisiin lisätään, että alueella paaluluku 300 - Ahrolantien jätevesipumppaamo, Ahrola - Sasi sekä Heinijärvi vapautusperusteena on myös seuraava kohta (kohta alleviivattuna edellä): Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään. Vesihuoltolaki 10 (22.8.2014/681). Vaadin, että yllä olevalla vapautusperusteella, yllä olevalla alueella, myönnetään kiinteistölle toistaiseksi voimassa oleva vapautus toiminta-alueesta eli liittymisvelvollisuudesta jätevesiviemäriin. Tainion perustelut: Toiminta-alue on päätetty ennen tämän hetkisen vesihuoltolain voimaantuloa. Toiminta-alueella sovelletaan siis siirtymäsäännöksiä. Siirtymäsäännökset löytyvät vesihuoltolain kohdasta 38. Säännöksissä todetaan, että ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytyllä toiminta-alueella, jossa laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen viemäriin määräytyy 31.12.2018 asti tämän lain voimaan tulessa voimassa olleen 10 mukaisesti. Kuitenkin Hämeenkyrössä on niin, että laitos ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi alueella paalu 300 - Ahrolantie, Ahrola - Sasi sekä Heinijärvi ennen 1.9.2014, jolloin tämän hetkinen laki tuli voimaan. Vaatimukseni perusteena on, että alueella paalu 300 - Ahrolantie, Ahrola - Sasi sekä Heinijärvi on ryhdytty toimiin niin myöhään, että nuo alueet kuuluvat tämän hetkisen vesihuoltolain piiriin kokonaisuudessaan. Paalu 300 - Ahrolantie alueelle on valittu viemärin rakennusurakoitsija 23.10.2014 teknisen lautakunnan kokouksessa. Ahrola - Sasi alueelle on valittu viemärin rakennusurakoitsija 28.5.2015 teknisen lautakunnan kokouksessa. Heinijärven alueelle on valittu viemärin rakennusurakoitsija näiden jälkeen.
Toiminta-alueella siis raja uuden ja vanhan vesihuoltolain tulkinnan välillä tulee siihen kohtaan, missä verkoston rakentamistoimenpiteet on aloitettu. Aloitukseen voidaan rinnastaa se, että vesihuoltolaitos on tehnyt urakoitsijan kanssa sopimuksen. MmVM 6/2014 vp: Valiokunta toteaa, että rakentamistoimenpiteet muodostavat selväpiirteisen rajan siirtymäsääntelyn soveltamiselle, mutta valmistelussa ei ole aina osoitettavissa täysin selväpiirteistä rajakohtaa, jossa suunnittelu tai valmistelu olisi muotoutunut aktiiviseksi. Valiokunta katsoo, että siirtymäsääntely tulee suunnittelun osalta sovellettavaksi silloin, kun suunnittelu on jo edennyt pitkälle ja rakentaminen on alkamassa. Rakentamistoimenpiteiden aloittamiseen voidaan rinnastaa se, että asiasta on tehty rakennusurakoitsijan kanssa sopimus tai sopimukset. Käytännössä raha- ja maksuliikennettä koskevan velvoitteen olisi tullut tavalla tai toisella alkaa tai se olisi sopimuksen perusteella tullut mahdollistaa. Koska urakkasopimukset, eli siis on ryhdytty toimiin, on tehty vasta paljon jälkeen 1.9.2014 (päivämäärä, jolloin uusi laki tuli voimaan), niin yllä mainituilla alueilla noudatetaan tämän hetkistä vesihuoltolakia kokonaisuudessaan. Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että ko. alueella tulee soveltaa tällä hetkellä voimassa olevaa vesihuoltolakia. Vapautusperusteisiin lisääminen Sovellettava vesihuoltolaki on 119/2001 säädökset alkuperäisinä. Kyseinen laki siirtymäsäännöksineen koskee koko toimintaaluetta ja vapautus myönnetään tämän lain perusteella, kuten kunta/vesihuoltolaitos on sen määritellyt, määräaikaisena. Kunnanhallituksen 22.8.2016 hyväksymissä määräaikaisen vapautuksen ohjeissa ei ole ratkaisevaa, onko kiinteistön vesihuoltolaitteisto rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä vaan se, onko laitteisto toiminnaltaan jäteveden käsittelylle asetettujen lakien ja asetusten vaatimukset täyttävä 15 vuoden tai jopa 25 vuoden ajan. Vaatimus 1. hylätään ylläolevaan perustuen ja kunnanhallituksen määrittelemiin vapautusperusteisiin ei lisätä vaadittua kohtaa. Toistaiseksi voimassaoleva vapautus toiminta-alueesta 22.8.2014/681: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.
Ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jossa laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin määräytyy 31 päivään joulukuuta 2018 asti tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 :n mukaisesti. Kunta/vesihuoltolaitos on ryhtynyt toimiin vesihuollosta huolehtimiseksi jo 2010-2014 välisenä aikana eli ennen lain voimaantuloa. Toimia vesihuollosta huolehtimiseksi ennen toiminta-alueen määräämistä ja sen jälkeen: 2010 vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on mainittuna kyseisistä alueista mm. Kyröspohja, Heinijärvi ja Sasi omana viemäröintialueenaan. Kunta on vuonna 2013 käynnistänyt jätevesihuollon suunnittelu- ja rakentamishankkeen ko. alueelle. Runkolinjojen suunnitelmat, rakentamisen vaiheistus ja kilpailuttamisen periaatteet on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa alkuvuonna 2014. Suunnittelu koko toiminta-alueella (Kyröspohja, Ahrola, Sasi ja Heinijärvi) on käynnistetty maaliskuussa 2013 Rakentaminen on aloitettu Kyröspohjasta toukokuussa 2014 Toiminta-alue on vahvistettu elokuussa 2014 Runkolinjoihin liittymiseksi tarvittavat kiinteistölinjat on myös suunniteltu kunnan toimesta ja niitä on esitelty syksyllä 2014 ja syksyllä 2015. Uuden jätevedenpuhdistamon mitoituksessa on huomioitu myös kyseisen toiminta-alueen kuormitus Vesihuoltolaitos/kunta on yrittänyt helpottaa ja edistää viemäröintiä mm. perustamalla osuuskunnan, antamalla ohjeistusta, määrittelemällä helpotuksia, tekemällä suunnitelmia kokoojaviemäröinnistä, kustantamalla osan kokoojaviemärin kalustosta, huoltamalla kokoojaviemärit jne. Kunta/vesihuoltolaitos on pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti suorittanut toimenpiteitä vesihuollosta huolehtimiseksi. Toimintaalue kaikkine kylineen on tullut voimaan samanaikaisesti, joten toiminta-aluetta käsitellään kokonaisuutena ja sitä on edistetty olemassa olevilla resursseilla. Asia on ollut vireillä ja aktiivinen vuodesta 2010, joten vapautuksen myöntämiseen jätevesiviemäriin liittymisestä kyseisellä tavalla ei ole perusteita. Toiminta-alueesta vapautumiseen ei ole nykytiedon mukaan mahdollisuutta.
Lopulta tulkinta siitä tuleeko ko. toiminta-alueella vapautusten osalta soveltaa vielä edellistä lakia vai 1.9.2014 voimaan tullutta lainmuutosta ei ole oleellinen asia. Kunnanhallitus on 22.8.2016 75 hyväksymillään vapautusperiaatteilla mahdollistanut: - toistaiseksi myönnettävän vapautuksen vähäisen käytön tai tarkoituksenmukaisten enimmäisliittymiskustannusten ylittymisen perusteella, - määräaikaisesti myönnettävän vapautuksen vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän perusteella. Vapautusperiaatteet vastaavat siten myös uuden lain 11 vapauttamisperiaatteita. Vaatimus 2 hylätään ylläolevaan perustuen ja toiminta-alueella sovelletaan vesihuoltolakia 119/2001 säädökset alkuperäisinä eikä siten vapautusperiaatteisiin lisätä oikaisuvaatimuksessa esitettyä täydennystä. Liitteet: oikaisuvaatimus, toiminta ja pohjavesialuekartta Esitys: Päätös: HALLITUS hylkää oikaisuvaatimuksen selosteosassa kerrottujen vastineiden perusteella ja pitää voimassa hallituksen päätöksen 22.8.2016 75. Hyväksyttiin. Ote:. Aki Tainio. tekninen lautakunta