Suomen Silta. Ulkosuomalaiset ovat Suomen lähettiläitä TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ: Ulkomailla asuvalle suomalaiselle

Suomen Silta SUOMEN SILTA FINLANDSBRON FINLAND BRIDGE 2 3/2017 Ulkomailla asuvalle suomalaiselle TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ: Ulkosuomalaiset ovat Suomen lähettiläitä

katso lempisarjasi netissä ilman maarajoituksia f-secure freedome vpn Nyt -25% alennus Suomi Seuran jäsenille. Hyödynnä tarjous osoitteessa freedome.f-secure.com/suomiseura/ Tarjouskoodilla suomiseura Windows Mac ipad iphone Android

4 SISÄLTÖ 2 3/2017 14 4...Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Suomalaisuus ei tunne valtioiden rajoja 8...Suomi-Seura 90 vuotta: Jo ennen itsenäisyyttä haluttiin panostaa siirtolaisiin 12...Järjestöjen tervehdykset Suomi-Seuralle 14...Ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta 16...Suomalaisia muuttanut ulkomaille 1,4 miljoonaa mutta mihin? 18...Suomi-Seuran neuvontapalvelu ja tukihenkilöt 20...Merikarhu ja kreivi Mannerheim 23...Ulkosuomalaiset ovat Suomi-Seuransa ja ulkosuomalaisparlamenttinsa ansainneet 24...Suomi 100 Maailmalla -konsertin taiteilijat esittelyssä 28...Suomi-koulut ovat menestystarina 34...Suomi 100 Maailmalla 34...Koli Suomen paras matkakohde 39...Suomi-Seuran jäsenyys ja jäsenmaksut 28 KANSIKUVA: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA JOS ET OLE VIELÄ SUOMI-SEURAN JÄSEN NYT ON HYVÄ AIKA LIITTYÄ! LIITY JÄSENEKSI! Ota yhteyttä Suomi- Seuraan tai jäsensihteereihin sekä internetissä Suomi-Seuran sivulla www.suomi-seura.fi SUOMI-SEURAN JÄSENKORTILLA saat jäsenetuja mm. muuttoyrityksistä, autovuokraamoista, majoituspalveluista ja useista liikkeistä. Lisäksi saat jäsen edun Tuotevälityksemme tuotteista ja Neuvontapalvelumme oppaista ja koulutuksista. KATSO S. 40 20 3

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Suomalaisuus ei tunne valtioiden rajoja Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toteaa Suomen Sillalle antamassaan haastattelussa näkevänsä ulkosuomalaiset Suomen ja suomalaisen kulttuurin lähettiläinä maailmalla. Tänä vuonna presidentillä on mahdollisuus juhlistaa Suomen itsenäisyyttä myös ulkosuomalaisten kanssa. KUVAT: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA TASAVALLAN PRESIDENTIN KOTISIVU: WWW.TPK.FI Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi näkyy myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ohjelmassa. Juhlavuoden aikana presidentti vierailee kaikissa Suomen 19 maakunnassa. Kiertueella juhlistetaan Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Toistaiseksi takana ovat jo maakuntamatkat Lappiin, Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Pohjois-Savoon. Jokaisella maakuntamatkalla järjestetään myös yleisötapahtuma. Presidentin puoliso Jenni Haukio osallistuu vierailulle mahdollisuuksiensa mukaan. Juhlavuosi näkyy myös presidentti Niinistön ulkomaanmatkoilla sekä Suomeen suuntautuvissa vierailuissa. Kesäkuun 1. päivänä kaikki Pohjoismaiden valtionpäät eli kuninkaallisia Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta sekä Islannin presidentti vierailevat Suomessa. Juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäiväviikkoon, jolloin presidentti osallistuu muun muassa eduskunnan juhlaistuntoon sekä vierailee Oulussa, jossa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö maakuntamatkalla Kymenlaaksossa, missä hän vieraili Haminassa ja Kotkassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia. 4 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Tasavallan presidentti valmistautuu pitämään uudenvuodenpuhettaan. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia. järjestetään presidenttiparin suojelema suorana televisioitava Suomi 100 -juhla. Suomi-Seura ja Suomen Silta kiittävät presidentti Niinistöä hänen myöntämästään haastattelusta kiireisestä ohjelmastaan huolimatta. Ulkosuomalaistapaamisia lähes joka valtiovierailulla Onko Teillä tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ulkomaanmatkoja ja niiden aikana tapaamisia ulkosuomalaisten kanssa? Onko joitain erityisen suuria tapahtumia tiedossa? Tämä vuosi on meidän kaikkien suomalaisten yhteinen juhlavuosi niin kotimaassa kuin ulkomailla. Suomalaisuus ei tunne valtioiden rajoja, vaan se on jotain paljon syvempää olemuksessamme ja identiteetissämme. Onkin hienoa, että minulla on tänä vuonna mahdollisuus juhlistaa itsenäisyyttämme myös ulkosuomalaisten kanssa. Maaliskuussa olin Tukholmassa Svenska Finlandsfrivilligas Minnesföreningenin talvisodan päättymisen kunniaksi järjestämässä juhlassa, jossa oli paikalla myös ulkosuomalaisia. Ulkosuomalaisparlamentin edustus vierailee kesällä Kultarannassa, ja itse matkustan syksyllä tapaamaan ulkosuomalaisia. Suunnitelmat ovat kuitenkin vielä sen verran kesken, etten voi vielä matkakohdetta kertoa. Miten usein valtiovierailuilla järjestetään tapaamisia kyseessä olevan maan ulkosuomalaisten kanssa? Millaisia tilaisuuksia tapaamiset ovat esimerkiksi vastaanottoja, vierailuja Suomikouluissa tai suomalaisissa yrityksissä? Voi sanoa, että lähes joka valtiovierailulla onnistun tapaamaan ulkosuomalaisia. Usein jo vastaanottoseremonioissa näkee pieniä Suomen lippuja liehumassa silloin tietää, että suomalaisiahan siellä. Sveitsin valtiovierailulta 2013 jäi mieleen joukko pieniä Suomi-koululaisia. He olivat tulleet koko koulun voimalla minua ja Jenniä vastaan. Maailmalla kyllä tajuaa, että meitä suomalaisia on kaikkialla ja että suomalaisuus säilyy sydämessä. Iranissa nyt viime syksynä tapasin maassa yli 40 vuotta asuneen Ellen Vuosalon. Hän on rakentanut elämänsä siellä ja tehnyt samalla uraauurtavaa työtä harvinaisten lumikurkien suojelemiseksi. Aikamoisia tarinoita ja kohtaamisia olisi vaikka kuinka paljon kerrottavana ja kuultavana. Tänä vuonna on eri puolilta maailmaa toivottu videotervehdystä juhlavuoden kunniaksi, ja sellaisen tietysti lähetän. Ottavatko ulkosuomalaiset yhdistykset ja järjestöt tai henkilöt yhteyttä Teihin? Jos, niin miten paljon näin tapahtuu? Minulle tulee yli tuhat kutsua tai pyyntöä vuodessa, joista suurin osa on tietysti Suomessa asuvilta kansalaisilta, järjestöiltä ja yrityksiltä, mutta myös ulkosuomalaiset ottavat säännöllisesti yhteyttä. Niin ulkosuomalaiset järjestöt kuin yksittäiset ihmiset haluavat jakaa kokemuksiaan, mitä arvostan todella paljon. Perinteeksi on jo muodostunut sen, että lähetän itsenäisyyspäivän alla tervehdyksen ulkosuomalaisille. Tänä vuonna on eri puolilta maailmaa toivottu videotervehdystä juhlavuoden kunniaksi, ja sellaisen tietysti lähetän. Lisäksi kesällä tosiaan keskustelen Kultarannassa ulkosuomalaisparlamentin edustajien kanssa heitä mietityttävistä asioista. Ulkosuomalaiset ovat Suomen lähettiläitä Millaisena näette ulkosuomalaisten merkityksen Suomelle? Onko heillä erityistä merkitystä jossain erityisessä roolissa tai tehtävässä Suomelle? Näen ulkosuomalaiset Suomen ja suomalaisen kulttuurin lähettiläinä maailmalla. Siitä myös kaikki me kotimaassa asuvat suomalaiset voimme olla ylpeitä. Tehtävä on tosi tärkeä, sillä isänmaamme vaatii vaalijoita ja puolustajia myös ulkomailla. Uskon, että saatatte olla jopa tehokkaampia viestin viejiä kuin yksikään virallinen toimija tai raportti. 5

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapuu puolisonsa Jenni Haukion kanssa kesävirka-asunnolle Kultarantaan kesäkuussa 2016. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia. Suomi on lukuisissa kansainvälissä mittauksissa aivan maailman kärkeä. Tutkimusten mukaan olemme maailman parhaimmistoa muun muassa rehellisyydessä, innovatiivisuudessa, lukutaidossa ja koulumenestyksessä sekä tyttöjen mahdollisuuksissa. Te ulkosuomalaiset teette omalla toiminnallanne muun muassa näitä asioita tunnetuksi. Olen havainnut, että monesti nämä vahvuudet on helpompi huomata, kun ne eivät ole aivan arkipäivää. Hienoa on myös se, että monet ulkosuomalaiset palaavat Suomeen jossain vaiheessa. Näin he tuovat ulkomailla oppimiaan tietoja ja taitoja Suomeen. Onko ulkosuomalaisten kuuleminen ja huomioiminen tärkeää Suomessa? Ulkosuomalaisten kannat ja toiveet välittyvät Suomessa erityisesti ulkosuomalaisparlamentin kautta. Esimerkiksi passin hankintaa on helpotettu liikuteltavilla passisalkuilla, ja nyt henkilökortteja voi anoa edustustoissa. Meidän päätöksentekijöiden tehtävä on kehittää suomalaisten elämän mahdollisuuksia, asuivat he missä tahansa. Siksi on hyvä, että esimerkiksi ulkosuomalaisparlamentti pitää tiiviisti yhteyttä poliitikkoihin ja viranomaisiin. Tapaan aina mielelläni ulkosuomalaisia, koska keskustelun ja yhteydenpidon kautta heidän kantansa ja näkemyksensä välittyvät parhaiten päätöksentekoon. Ulkosuomalaisten kannattaa äänestää Suomi-Seura ry ja sen aloitteesta perustettu ulkosuomalaisparlamentti ovat erittäin tyytyväisiä ja iloisia ulkosuomalaisten puolesta, että vuonna 2019 heidän on määrä voida äänestää eduskuntavaaleissa kirjeitse. Ulkosuomalaisten äänestysprosentti on pysynyt keskimäärin 8 10 prosentissa. Tärkein syy siihen ovat olleet pitkät, kalliit tai muuten hankalat matkat äänestyspaikoille. Ulkosuomalaisille erityisesti presidentinvaalit ovat tärkeät. Millaisena näette ulkosuomalaisten merkityksen vaaleissa? Onko tärkeää, että ulkosuomalaiset pääsevät vaikuttamaan niissä? Kannustan kaikkia ulkosuomalaisia käyttämään aktiivisesti äänioikeuttaan. Äänestämällä voi vaikuttaa, riippumatta asuinpaikasta. Vaikka kaikki päätökset eivät heti suoraan ulkosuomalaisia koskisikaan, niillä saattaa olla vaikutusta myöhemmin, jos he tai heidän jälkipolvensa palaavat Suomeen. 6 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Kannustan kaikkia ulkosuomalaisia käyttämään aktiivisesti äänioikeuttaan. Äänestämällä voi vaikuttaa, riippumatta asuinpaikasta. PÄÄKIRJOITUS Ulkosuomalaisten ääni Suomessa Vaikka äänestyshalukkuutta löytyy, voi äänioikeuden käyttäminen olla ulkosuomalaisille joskus käytännön syistä hankalaa. Kannatankin lämpimästi hankkeita, joilla ulkosuomalaisten äänestämistä helpotetaan. Pidättekö suomalaisten yhä lisääntyvää opiskelijavaihtoa ja ulkomailta saatua työkokemusta tärkeänä ja hyvänä asiana Suomen yhteiskunnalle? Yhä useammin suomalaisen tie vie ulkomaille jossain vaiheessa elämää. Erityisesti nuoremmalle sukupolvelle kansainvälinen liikkuvuus on jo arkipäivää. Kansainvälistyminen on tietenkin erittäin hyvä asia näille ihmisille itselleen. Olen itsekin huomannut, että jo lyhyt ulkomailla oleskelu auttaa katsomaan asioita uudesta näkökulmasta. Myös käytännössä hankittu kielitaito on arvokas pääoma. Suomalaisten kansainvälistyminen hyödyttää myös meitä kaikkia ja maatamme. Menestyäksemme Suomi tarvitsee uusia ideoita ja innovaatioita, joihin ulkomailla asuminen antaa paljon eväitä. Meidän täytyy myös pitää huolta suomalaisen työn kansainvälisestä arvostuksesta ja kilpailukyvystä. Uskon, että tämä lähtee ruohonjuuritasolta: ihmisten liikkuvuudesta, omasta esimerkistä ja kansainvälisistä kytköksistä. Teillä on kokemusta ulkosuomalaisuudesta Euroopan Investointipankin varapääjohtajuusvuosilta Luxemburgista. Tulivatko Luxemburgin suomalaistoiminta ja suomalaiset tutuiksi tuona aikana? Miltä Suomi näytti Keski-Euroopasta katsoen? Kyllä, jonkin verran yhteyksiä pideltiin. Monet olivat kuitenkin komennuksella, eivätkä niinkään pysyvästi. Onko Teillä ollut jossain vaiheessa tai ehkä tulevaisuudessa suunnitelmia lähteä koko- tai osa-aikaiseksi ulkosuomalaiseksi? Jos on, niin mihin maahan tai maanosaan? Ei ole sellaista ajatusta nyt. Suomi-Seuralle tuli toukokuun alussa kunniakkaat 90 vuotta täyteen ulkosuomalaisten yhdyssiteenä Suomeen, heidän edustajanaan ja edunajajanaan Suomessa sekä ulkosuomalaisia koskevien asioiden tiedottajana niin Suomessa kuin ulkosuomalaisille. On merkittävää, että jo vuonna 1927, vasta 10 vuotta itsenäisenä olleessa Suomessa nähtiin tärkeänä tarve pitää yhteyksiä ulkosuomalaisiin yllä ja välittää heille tietoa entisestä kotimaasta. Vuosikymmenestä toiseen Suomi-Seuran tehtävät ovat osittain säilyneet samoina, sillä tiedotus, neuvonta ja yhteydenpito ulkosuomalaisiin ovat aina olleet kuuluneet seuran toimintaan. Rooli ulkosuomalaisten edunajajana on kuitenkin lisääntynyt suuresti ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisen historian aikana, vaikka seura onkin tehtävänsä mukaisesti ulkosuomalaisten asioita pitänyt esillä Suomessa koko toimintansa ajan. Maailmalle muuttavien, siellä asuvien ja Suomeen palaavien neuvontaan seura taas panosti 1990-luvulla perustamalla Neuvontapalvelun tarjoamaan ulkosuomalaisille luotettavat neuvot juuri kunkin omaan tilanteeseen. Vastaavaa palvelua ei Suomessa ole. Pitkän kokemuksensa ja laajan verkostonsa ansiosta Suomi- Seura on ainoa ulkosuomalaisuuden asiantuntija. Seurassa tiedetään missä on suomalaisyhteisöjä, Suomi-kouluja, ulkosuomalaisia tiedotusvälineitä ja tapahtumia. Internetissä toimivien ulkosuomalaisryhmien ja -yhteisöjen määrä on lisääntynyt kovaa vauhtia viime vuosina. Vaikka tiedonvälitys ulkosuomalaisten kesken yleistyy sitä kautta ja käytännön tietoa eri maissa asumisesta saa paikallisilta ulkosuomalaisilta, on paljon ulkomailla asumiseen liittyviä tärkeitä asioita, joita saa selville vain kysymällä Suomesta. Suomi-Seuran tarpeellisuus tiedonvälittäjänä ei ole siksi laskenut uusien tiedotuskanavien takia, vain tietoa seuran monipuolisesta ja tärkeästä työstä on tarpeen levittää. On tänäkin päivänä tärkeää, että Suomen väkilukuun nähden laajalla ulkosuomalaisyhteisöllä on Suomessa oma edustaja, tiedottaja ja edunvalvoja, yhdistys, mistä ulkosuomalaiset saavat tukea, apua ja tietoa. Ulkosuomalaisparlamentti tuo ulkosuomalaisten asiat konkreettisesti Suomen päättäjien tietoisuuteen. Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisyhteisö saa itsensä näkyviin Suomessa. Seuran jäsenenä ulkosuomalaiset varmistavat heidän edunvalvontansa jatkumisen tulevaisuudessakin. Juhlalehdessämme esittelemme Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin monipuolista toimintaa ja merkitystä ulkosuomalaisille. LEENA ISBOM Päätoimittaja 7

Ulkosuomalaiset ovat Suomelle mahdollisuus Jo ennen itsenäisyyttä haluttiin panostaa siirtolaisiin Suomi-Seuran puheenjohtajat: Kyösti Haataja 1927 1929 K.T. (Kalle Teodor) Jutila 1937 1945 Matti Jalava 1945 1956 Vihtori Karpio 1956 1959 Rainer von Fieandt 1959 1970 Jussi Linnamo 1970 1974 Osmo Kalliala 1974 1986 Pertti Pesonen 1986 1992 Lars Huldén 1992 1994 Kalevi Sorsa 1994 1998 Pertti Paasio 1998 2010 Ville Itälä 2010 2013 Jarmo Virmavirta 2013 Suomi-Seuran toiminnanjohtajat: Rafael Engelberg 1927 1929, 1937 1959 Tauri Aaltio 1959 1988 Martti Häikiö 1988 1994 Ilkka-Christian Björklund 1994 1996 Paula Selenius 1996 2016 Tina Strandberg 2016 Suomi-Seura täyttää 90 vuotta 7. toukokuuta 2017, kello viisi aamulla Kellonaika kertoo, että Suomi-Seuran perustaminen oli seikkailukertomus. Silloin kello viiden nurkilla aamulla filosofian tohtori Rafael Engelberg asettui sosiaaliministeriön ovelle mukanaan Suomi-Seuran perustamisasiakirjat. Hän oli ensimmäinen jonossa, kun virasto avattiin kello 8.30. Kilpaileva hanke ei ehtinyt edelle. Edellisenä iltana oli todellakin perustettu kaksi Suomi-Seuraa. Engelberg oli toisen sihteeri, puheenjohtaja oli maanmittaushallituksen pääjohtaja Kyösti Haataja. He olivat johtaneet aiemmin Suomalaisuuden liiton ulkosuomalaisosastoa. Toinen seura oli perustettu Akateemisen Karjala-Seuran siipien suojassa. AKS oli vallannut Urho Kekkosen johdolla Suomalaisuuden liiton, mikä johti muun muassa erillisen ulkosuomalaisseuran perustamiseen. Kyseessä oli poliittinen mittelö siitä, kuka ulkosuomalaistoimintaa johtaa ja mikä on tavoite. Engelberg ja Haataja edustivat maltillista kantaa, jonka päämääränä oli ulkosuomalaisten yhteyden säilyttäminen kotimaahan ilman suuria poliittisia intohimoja. Kun AKS:n johto myöhästyi sosiaaliministeriön jonosta, Alpo Sailo, George Wahlström, Jorma Pohjanpalo, Rafael Engelberg ja Juho Rissanen Helsingissä syyskuussa 1927. jäi ulkosuomalaistoiminta maltillisiin ja vähemmän poliittisiin käsiin. Onneksi, voi vuosikymmeniä myöhemmin sanoa. Ajatuksesta erityisestä ulkosuomalaisten järjestöstä oli keskusteltu jo paljon ennen Suomi-Seuran perustamista. Kansanvalistusseuran sihteeri, filosofian tohtori Väinö Voionmaa oli jo vuonna 1911 arvellut, että erityisen suomalaisen siirtolaisyhdistyksen syntyminen on jo jonkin aikaa ollut puuhassa. Myös se periaate, että kyseessä on vapaa kansalaistoiminta, jota valtio taloudellisesti tukee, oli lausuttu. Komiteakin oli perustettu asiaa valmistelemaan, mutta sen työ jäi ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymiskahinoiden jalkoihin. Suomi-Seuran perustaminen takasi sen, että ulkosuomalaistoiminta jäi vapaalle kansalaisjärjestölle. Toiseksi se takasi poliittisesti neutraalin linjan. Ja kolmanneksi toiminnan rahoitus ainakin pääosin tuli valtiolta. Siinä näkyi selkeästi ajatus, että Suomen valtion on huolehdittava jollakin tavalla siirtolaistoiminnasta, koska siirtolaisilla on annettavaa Suomelle. Sama pätee, vaikka siirtolaisista on tullut ulkosuomalaisia. Delaware-juhlat käännekohta seuran asemassa Kädenvääntöä ulkosuomalaisyhteisöstä käytiin kyllä edelleen 1920- ja 30-lukujen ajan. Suomi-Seuran kilpailijat eivät helpolla antaneet periksi. Käännekohdaksi muodostui vuonna 1938 järjestetyt Delaware-juhlat, jotka nostivat Suomi-Seuran lopullisesti ykkösasemaan ja valtiovallan vakiintuneeksi yhteistyökumppaniksi. Amerikan-siirtolaisuus oli luonnollisista syistä ulkosuomalaistoiminnassa pitkään ykkösasia. 1920-luvulla Amerikkaan lähti joka vuosi tuhansia suomalaisia, huippuvuonna 1923 jopa yli 13 000 henkeä. Onhan se huikea määrä. Amerikan suomalaiset pitivät yhteyksiä Suomeen muun muassa järjestämällä kesäisin matkoja Suomeen. Delaware-juhlat liittyivät alun perin ruotsalaisten siirtolaisuuteen Amerikassa. Vuonna 1638 ruotsalainen kauppakomppania perusti Delawarejoen rannalle Uusi Ruotsi -nimisen 8 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Suomi-Seuran ensimmäinen puheenjohtaja Kyösti Haataja 1920-luvun lopulla. siirtokunnan. Tapahtumaa lähdettiin juhlimaan Yhdysvaltain kongressin päätöksellä ruotsalaisena hankkeena. Amerikansuomalaisten keskuudessa valmisteltiin kuitenkin samankaltaista juhlaa, koska suurin osa Delawaren siirtolaisista olikin suomalaisia. Amerikan Suomalainen Historiallinen Seura toivoi kongressilta, että Suomi kutsuttaisiin mukaan juhliin. Niin tapahtuikin. Käytännössä hankkeen takana oli Suomi- Seura, joka sai myös Suomen valtioneuvoston opetusministeri Uuno Hannulan johdolla mukaan juhlallisuuksiin. Ensimmäiseksi lähettiin Amerikkaan Ylioppilaskunnan Laulajat. Pääjuhliin osallistui Suomen nimekäs valtuuskunta ulkoministeri Rudolf Holstin ja eduskunnan puhemies Väinö Hakkilan johdolla. Wäinö Aaltoselta tilattiin Pennsylvanian Chesteriin pystyttäväksi muistomerkki ja Alpo Sailolta muistomitali. Delawarea juhlittiin myös Suomessa, mutta Suomi-Seuran toiminnan vahva painopiste vakiintui Yhdysvaltoihin. Delaware-juhlat valmistelivat myös uudenlaista Suomi-kuvaa Yhdysvalloissa, millä tuli olemaan pian alkavan sodan aikana suuri merkitys. Amerikansuomalaisilla oli keskeinen osuus, kun haluttiin vaikuttaa amerikkalaisten käsityksiin. Toisaalta se vaati yhteistoimintaa Suomi-Seuran ja Suomen valtion kanssa. Näistä aineksista syntyi muun muassa legenda maasta, joka maksoi velkansa. Urheilulla oli siinä roolinsa. Suomalaiset tunsivat, ettei meitä jätetty yksin. Olisiko aika ensi vuonna järjestää uusi Delaware juhla? Ruotsista tärkeä maa 1960-luvulla Seuraava tärkeä vaihe ulkosuomalaisuuden ja Suomi-Seuran tarinassa on Ruotsi. Se nousi agendalla, kun älyttiin kuinka valtavaa muuttoliike Ruotsiin on. Ruotsissa oli 1960-luvun alkupuolella jo parisataatuhatta ulkosuomalaista töissä. Määrä kasvoi edelleen, omia Ruotsin suomalaisten järjestöjäkin alkoi syntyä. Siis tietenkin kaksi keskusseuraakin: Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliitto ja Ruotsin Työtätekevien Suomalaisten Keskusliitto. Siinä oli Suomi-Seuran puheenjohtaja Rainer von Fieandtilla, toiminnanjohtaja Tauri Aaltiolla ja Ruotsin suuntaa hoitavalla Vilho Koirasella pohtimista, etenkin kun Suomi-Seuran aloitteesta perustetun Ruotsin suomalaisasioiden neuvottelukunnan alku takkuili pahasti. Ruotsin suomalaisten kanssa oli Suomi-Seuralla ongelmia, joita on analysoitu. Ensiksi Suomi-Seuran toiminnassa Amerikka oli paljon vetovoimaisempi ja hauskempi suunta. Toiseksi Ruotsin suomalaisten kielenkäyttökin tuntui Helsingin herroista kovin arkipäiväiseltä. 1960-luvulla Suomi-Seura oli kaiketi jonkin verran elitistinen, kun taas Ruotsin suomalaiset olivat etupäässä rasvanahkaisia duunareita, joiden kielenkäyttö muistutti enemmän Veikko Vennamon sanastoa kuin kabinettien sievistelyä. Kolmanneksi Ruotsin suomalaiset olivat tottumattomia järjestötyöhön, joka tähtäsi kulttuurisen siteen ylläpitoon. Kulttuuria kyllä harrastettiin, mutta esikuvana olivat enemmän lavatanssit kuin oopperasalit. Mutta vuosien mittaan nämä asetelmat ovat ehtineet muutamaankin kertaan muuttua. Ja neljänneksi Ruotsin valtio ei niihin aikoihin vielä osannut kohdella maahanmuuttajia kuten joskus myöhemmin. Suomalaiset olivat yksi ryhmä muiden joukossa, läheisyys ei tullut esille. Tässä oli tehtävää puhtaasti poliittiselle tasolle, joka keskusteli asiasta Ruotsin hallitusvallan kanssa. Poliittisen tason keskustelujen perusteella ajan mittaan meän kieli sai vähemmistökielen aseman ja suomalaiset vähemmistökansallisuuden statuksen. Suomi-Seuran aloitteesta ulkosuomalaiset saivat aikanaan äänioikeudenkin, mitä vanhoissa puolueissa taidettiin enemmänkin pelätä. Ulkosuomalaisuus tuttua omakohtaisesti Tähän on syytä asemoida kirjoittajakin. Ulkosuomalaisuus on suvussani tuttu asia. Isoisäni veli Alex lähti 1910-luvulla Amerikkaan, metsä- ja kaivostöihin. Kerran hän kävi sen jälkeen Suomessa, olympiavuonna 1952. Siinä on konkreettinen esimerkki urheilun merkityksestä. Varmaan hän olisi ollut kotiseutunsa Minnesotan jääkiekkojoukkueen innokas kannattaja, jos peliä olisi hänen aikanaan seurattu kuten nyt. Isoisäni sisar Olga taas meni keväällä 1917 Turussa naimisiin venäläisen meriupseerin kanssa ja muutti Venäjälle. Mies häipyi 1930- luvun puhdistuksissa, viisilapsinen perhe eli Mogilevissa perunakuopassa. Yli kulkivat milloin venäläiset milloin saksalaiset. Suomessa Olga ei enää käynyt, mutta vuonna 1964 tapasin hänet Leningradissa. Seuraava vaihe perheeni ulkosuomalaiskokemuksissa on sisareni muutto ensin Sveitsiin ja sitten Pariisiin. Muitakin suvun tyttöjä lähti samalle tielle, siis Eurooppaan. Ensimmäinen oma yhteyteni Suomi-Seuraan on 1970-luvun alkupuolelta. Tuli Amerikan-matkoja ja siksi oli viisasta liittyä yhteisöön, jonka jäsenenä sai halvat matkat. Matkoilla opin tietämään sen, että suomalaisilla on aina kaksi haalia, jotka riitelevät. Kerran osallistuin New Yorkin Imatra-haalilla Miss Finlandian valintaan. Se oli juntattu etukäteen. Toista ulottuvuutta edustaa puolisoni Terttu, hän huolehti pohjoismaisesta yhteydestä. Hän onkin Turusta. Koulu- ja opiskeluaikoina hän teki töitä pankissa Tukholmassa. Tavallisia tarinoita siis. Mutta kaikki koskettavat ulkosuomalaisuuden suuria käänteitä. 9

Hankoon pystytetty suomalaisten siirtolaisten muistomerkki. Kuva: Siirtolaisuusinstituutti. Tilauslennot toivat paljon jäseniä Tässä vaiheessa on syytä nostaa esille Suomi-Seuran kannalta todellinen kultamuna, tilauslentotoiminta. Sen kasvu sopi hyvin Suomi-Seuran kuvioon, sillä pääkäyttö muodostui Amerikanyhteydestä. Kysymys oli kansainvälisen lentoliiton IATA:n säännöksistä, jotka sallivat halvat hinnat järjestöjen jäsenille. Suomessa sitä ymmärsi ensimmäiseksi käyttää hyväkseen Suomalais- Amerikkalainen yhdistys, mutta pian Travel plans and reservations in Finland www.dooris.fi asia älyttiin Suomi-Seurassakin, jossa tilauslennot aloitettiin vuonna 1960. Tilauslentojen seuraukset näkyivät selvimmin jäsenmäärän kasvuna. Kun vuonna 1960 seurassa oli 687 jäsentä, oli niitä kymmenen vuotta myöhemmin 50 000. Kasvu jatkui aina 1980-luvun puoliväliin asti, silloin jäsenmäärä oli 85 000. Mutta silloin myös IATA lopetti, ennen muuta amerikkalaisten lentoyhtiöiden vaatimuksesta halvat tilauslennot. Siihen mennessä Suomi-Seura oli ensin siirtänyt tilauslennot omaksi toiminnakseen ja myöhemmin, vuonna 1981 perustanut oman matkatoimiston, Suomi-Seuran Matkatoimiston. Kun sitten 2000-luvulla kansalaiset alkoivat itse tilailla matkojaan netin kautta, alkoi matkatoimiston menestys hiipua. Se myytiin kiinalaiselle ostajalle vuonna 2015, koska se oli alkanut rasittaa varsinaisen toiminnan taloutta. Ulkosuomalaisten edunvalvontajärjestö Suurten lukujen sekä Amerikassa että Ruotsissa on molemmissa noin 700 000 ulkosuomalaista varjossa alkoi maailma astua 1990-luvulla uuteen aikaan ja ulkosuomalaisuuden luonne muuttua. Eurooppa astui esiin, sinne alkoi hakeutua enemmän työvoimaa ja opiskelijoita. Eri puolille maailmaa alkoi syntyä myös uudenlaisia loma- ja eläkeläisasumisen keskuksia. Espanjan etelärannikko on kouluesimerkki. Ennen kaikkea suomalaisten liikkuminen maailmalla lisääntyi ja monipuolistui. Se on suuri trendi, joka koskee muitakin kuin suomalaisia, joka vahvistuu, vaikka maailman turvattomuus kasvaa. Suomi-Seuralle tämä tietää uudenlaisia haasteita. Seurasta on yhä selvemmin tulossa ulkosuomalaisten edunvalvontajärjestö. Siihen on kyllä herätty aikanaan, mutta ennen muuta taloudelliset resurssit asettavat rajoituksia. Mitä ilmeisimmin alkuperäinen valtion vastuu ja osuus nousee arvioitavaksi uudelleen. Edunvalvontaan liittyy Suomi- Seuran toiminnassa Neuvontapalvelu, joka opastaa ulkomaille muuttavia ja paluumuuttajia. Toinen esimerkki on Suomi-koulut. Niitä on nyt noin 145, oppilaita yli 4 500. Suomi-Seura toimii asiantuntemuksensa perusteella Opetushallituksen myöntämien määrärahojen jakajana. Mutta selvin esimerkki edunvalvonnasta on 1990-luvulla perustettu ulkosuomalaisparlamentti (USP). Äänioikeuden käyttö, kaksoiskansalaisuus, sosiaaliturvaan liittyvät asiat muiden joukossa ovat tulleet poliittisen keskustelun kohteeksi USP:n kautta. Siitä on tässä lehdessä erillinen tarinansa. JARMO VIRMAVIRTA Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja Suomi-Seuran julkaisema Suomen Viesti -lehti 1/1928. Suomi Seuran historiateos nyt erikoishintaan Sillanrakentaja-teoksessa tarkastel laan vuonna 1927 perustetun Suomi-Seura ry:n värikkäitä vaiheita osana ulkomaailmaan avautuvan kansakunnan historiaa. Teoksen on kirjoittanut Ilkka Seppinen. 323 sivua. Kirja on julkaistu vuonna 2002, jolloin seura täytti 75 vuotta. Kirja on saatavana nyt hintaan 10 euroa + postikulut. Tilaukset: http://suomi-seura.fi -> Tuotteet -> Kirjat (sivu 4), info@suomi-seura.fi tai +358-(0)9-6841210. 10 SUOMEN SILTA 2 3/2017

kutsuu kaikki suomalaiset järjestämään päivällisiä satavuotiaan Suomen kunniaksi 25. 27.8.2017. Kata pöytä ja osallistu hauskalla tavalla Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan - missä ikinä oletkin. Älä pönötä - kutsu tutut ja tuntemattomat juhlimaan yhdessä! Kurkkaa lisätiedot www.finnishyourdinner.fi ja ilmoita oma päivällisesi digikartalle kesäkuun alussa. Ulkosuomalaisparlamentin juhlaistunto on ennätyssuuri Ulkosuomalaisparlamentin Helsingissä 16. 17. kesäkuuta järjestettävään 20-vuotisjuhlaistuntoon osallistuu 324 henkilöä 185 ulkosuomalaisjärjestöstä. Istunto on siten ennätyksellisen suuri. Istunto pidetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Unioninkatu 34, Senaatintori). Aloitteita istunnon käsiteltäviksi jätettiin 74 kappaletta. Ne on listattu jättäjäyhteisön nimineen USP:n kotisivulla www.usp.fi Istunto 2017 -osiossa. Aloiteyhteenveto postitetaan istuntoon osallistuville USP:n toimintaraportin ja istunnon asialistan kanssa. Torstaina 15.6. pidetään istunnon juhlajumalanpalvelus Vanhassakirkossa kello 10. Senioriseminaari järjestetään kello 12 15 ja Suomi-kouluseminaari kello 13 16.30. Tapahtumien lisätiedot ovat osoitteessa www.usp.fi > Istunto 2017. Perjantaina 16.6. Helsingin kaupunki järjestää istunnon kunniaksi juhlavastaanoton klo 18 19.30 Kaupungintalossa. Sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian soittavat Sibeliusta istunto-osallistujille. Kaksipäiväisen istunnon aikana on esillä valokuvaaja Karoliina Veijon valokuvanäyttely Hangosta uuteen maailmaan. Lisäksi erilaiset näytteilleasettajat tarjoavat ulkosuomalaisille hyödyllisiä tietoja ja palveluita. Seitsemällä USP-yhteisöllä on Helsingissä myös istuntoon valmistava aluekokouksensa 14. 15.6., niistä on lisätietoja osoitteessa www.usp.fi > USP:n alueet. Istuntoa edeltävänä iltana 15.6. ulkosuomalaiset artistit esiintyvät Helsingin Musiikkitalossa Suomi 100 Maailmalla -konsertissa kello 18 20.30: Konsertista on lisätietoa tässä lehdessä. USP:n toiminnassa on nyt mukana 530 ulkosuomalaisyhteisöä 39 maasta, mikä on suurin määrä tähän mennessä. Lisätietoja: info@usp.fi tai parlamenttisihteeri sini.castren @suomi-seura.fi, tai puhelimitse +358-(0)9-6841 2127. ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI UTLANDSFINLÄNDARPARLAMENTET - FINNISH EXPATRIATE PARLIAMENT 20 vuotta år years Paluumuuttaja! Tervetuloa Suomi-Seuraan juomaan kahvit yhdessä syksyllä 2017 Pannu on kuumana kerran kuukaudessa lauantaisin 9.9., 7.10., 11.11. ja 9.12. kello 13 15. Tule tapaamaan muita Suomeen palanneita ulkosuomalaisia ja samalla voit myös hyödyntää Suomi-Seuran tarjoamia neuvontapalveluja. Suomi-Seura ry, Mariankatu 8, 00170 Helsinki +358 (0)9 684 1210 info@suomi-seura.fi www.suomi-seura.fi 11

JÄRJESTÖJEN TERVEHDYKSET Finlandia Foundation National Tervehdys 90 vuotiaalle Suomi-Seuralle ja 20 vuotiaalle ulkosuomalaisparlamentille Finlandia Foundationilta, joka on suurin amerikansuomalaisten järjestö Yhdysvalloissa. Finlandia Foundation Nationalin (FFN) lisäksi siihen kuuluu 53 jäsenyhdistystä eri puolilla Yhdysvaltoja. Olemme olleet viime vuosien aikana olleet kasvu-uralla, runsas 10 vuotta sitten meillä oli 23 jäsenyhdistystä. Odotamme vielä uusien yhdistysten liittyvän järjestöömme. Toisaalta me, niin kuin monet muutkin vastaavat järjestöt ovat aktiivisesti uusiutumassa ja rekrytoimassa uusia, nuorempia jäseniä. On ehdottoman tärkeää, että pystymme jatkuvasti nuorentumaan. Suomi Seuran ja USP:n merkitys on olennainen niin ulkosuomalaisille kuin ulkosuomalaisjärjestöille. FFN on ollut aktiivisesti mukana alun pitäen ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa ja oli aloitteentekijä kaksoiskansalaisuuden läpiviennissä, joka on kai merkittävin USP:n aikaansaannos. Samoin olemme olleet aktiivisesti ajamassa kirjeäänestyksen aikaansaamisessa, joka on olennaisen tärkeä Yhdysvaltain kokoisessa maassa, jossa matkat äänestyspaikolle ovat mittavia. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi Finlandia Foundation on amerikansuomalainen järjestö, jonka jäsenistöstä valtaosa on Yhdysvaltain kansalaisia useammassa polvessa, siirtolaisuuden oltua vähäisempää useamman sukupolven ajan, johtuen paljolti siirtolaisuutta rajoittavasta lainsäädännöstä. Näidenkin Finlandia Foundationin jäsenten osalta Suomi-Seuran palveluilla on merkitystä, mutta ehkä vähemmän USP:n osalta. Suomi-Seuran toiminnalla on merkitystä, ei vain sillanrakentajana Suomen ja Yhdysvaltojen välillä, viestittäen päättäjille Suomessa ulkosuomalaisten prioriteeteista ja ongelmista, mutta myös käytännön tasolla neuvontatyössä ja yhteistoimintakumppanina. Suomi-Seura ja USP on antanut merkittävän panoksen aloitteiden läpiviemisessä Suomessa (kuten kaksoiskansalaisuus ja nyt viimeksi kirjeäänestys), mutta myös yhdysjärjestönä Suomen viranomaisiin kun olemme hakeneet rahoitustukea Jean Sibelius 2015 -juhlavuoden ja Suomi 100 -ohjelman toteuttamiseksi. Suomi-Seura on usein mielekkäin tapa ottaa selvää miten toimia ja saada tarvittavaa tietoa mitä moninaisimmissa asioissa Suomessa. On olennaista, että ulkosuomalaisilla on Suomessa oma järjestö, joka ajaa ulkosuomalaisten etuja ja pitää heidän asiansa esillä Suomessa heidän edunvalvojanaan. Suomi-Seura voi myös tiedottaa ei vain viranomaisille ja poliittisille päättäjille vaan myös laajemmalti eri yhteiskuntapiireille, että Yhdysvalloissa (ja muuallakin) toimii erittäin elinvoimaisia amerikansuomalaisten yhteisöjä, jotka ovat merkittävä voimavara Suomelle, jota ei ehkä ole käytetty riittävästi hyväksi. Suomalaisuus elää näissä yhteisöissä voimakkaana eikä ole häviämässä valtaväestöön (niin kuin joskus on Suomessa oletettu). Yhdysvalloille on ominaista monet etniset yhteisöt, jotka jatkavat entisen isänmaansa perinteitä, vaikka ovatkin omaksuneet Yhdysvaltain kansalaisuuden. OSSI RAHKONEN Finlandia National President/ puheenjohtaja Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Suomi-Seuraa arvostetaan maailmalla. On ilo saada käsiinsä Suomen Silta säännöllisin väliajoin, lukea kuulumisia eri puolilta maailmaa ja saada Suomi- Seuran tiedotukset lehden välityksellä. Suomi-Seura on varmaan monelle yksi niitä harvoja yhteyksiä koti-suomeen, varsinkin jos asuu kaukana maailmalla. Meille ruotsinsuomalaisille ei etäisyys Suomeen ole ongelma, mutta mielenkiinnolla seuraamme muiden ulkosuomalaisten asioita. Me ulkosuomalaiset olemme tärkeä sillanrakentajajoukko katsomatta siihen, missä asumme. Me luomme sitä Suomi-kuvaa maailmalla. Meillä ulkosuomalaisjärjestöillä on tärkeä tehtävä ajaa kansanosamme asioita uudessa kotimaassamme, näin myös täällä Ruotsissa, jossa on parhaillaan menossa vähemmistölakiselvitys. Ruotsinsuomalaisten Keskusliittona olemme aktiivisesti mukana selvityksen teossa ja myös mukana viiteryhmässä. Odotamme parannuksia lakiin selvityksen myötä. Ruotsinsuomalaiset saivat virallisen vähemmistöaseman joitakin vuosia sitten, mutta todelliseen vähemmistöasemaan on vielä pitkä matka. Pidämme Suomea mallina, jossa suomenruotsalaisten asema määräytyy perustuslain kautta ja jossa kutakuinkin kaikki yhteiskuntapalvelut, koulut ynnä muut hoituvat myös ruotsin kielellä. Me näemme kielikysymykset tärkeinä; ruotsin kielen aseman tulee säilyä Suomessa ja suomen kieltä on vahvistettava Ruotsissa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus säilyttää äidinkielensä. Kaksikymmentä vuotta täyttävä ulkosuomalaisparlamentti Suomi-Seuran yhteydessä on ollut merkittävä yhteisö ulkosuomalaiskysymysten ratkaisuissa. Parlamentin perustaminen on yksi niistä suurista ja tärkeistä asioista, joita Suomi-Seura on tehnyt. Suuret kiitokset siitä. Olemme olleet vaatimassa parlamentin virallistamista ja toivomme sen tapahtuvan vaikkapa Suomen valtion syntymäpäivälahjana nyt kun Suomi- Seura täyttää 90 vuotta. Itsenäisellä Suomella on myös syntymävuosijuhla, jota juhlitaan ympäri maapalloa, niin myös täällä Ruotsissa. Aloitimme juhlinnan ruotsinsuomalaisten päivänä 24. helmikuuta hienoissa puitteissa Tukholman kaupungintalossa 1200-henkisen yleisön kanssa. Juhlintaa jatketaan alueellisin juhlin pitkin vuotta. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto haluaa kiittää ja onnitella meidän ulkosuomalaisten omaa järjestöä ja toivottaa menestystä ja kaikkea hyvää tulevina aikoina. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto VOITTO VISURI Puheenjohtaja Finn-Guild Paljon onnea 90-vuotiaalle Suomi-Seuralle ja 20-vuotiaalle ulkosuomalaisparlamentille! 12 SUOMEN SILTA 2 3/2017

JÄRJESTÖJEN TERVEHDYKSET Suomi-Seura ja ulkosuomalaisparlamentti ovat kaikkien ulkosuomalaisten edunvalvojia ja asiamiehiä Suomessa tehden korvaamatonta työtä ulkosuomalaisten virallisen aseman parantamiseksi, Suomi-koulujen rahoituksen jatkuvuuden turvaamiseksi sekä ulkosuomalaisten tapahtumien tukemiseksi. Finn-Guild kiittää Suomi-Seuraa yhteistyöstä kuluneina vuosikymmeninä ja toivottaa sekä Suomi-Seuralle että ulkosuomalaisparlamentille menestyksekästä tulevaisuutta! Finn-Guild on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka toimintaa ohjaa hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoistyö suomalais-brittiläisen yhteisön hyväksi. Se on ajanut ulkosuomalaisten etuja Britanniassa vuodesta 1965 ja on aktiivisesti mukana ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa. Finn-Guild ANJA ESKELINEN toiminnanjohtaja Deutsch-Finnische Gesellschaft Suomi-Seura on vuosikymmenien ajan ollut suomalaisten oma seura Suomessa. Monet muistavat Suomi-Seuran varsinkin jäsenmatkoista, nykyään seuran palvelukset koostuvat paljon neuvonnasta, tiedon välittämisestä ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan hoitamisesta. Meille ulkosuomalaisille on erittäin tärkeää, että meillä on etu- ja palvelujärjestö Suomessa. Suomi-Seura tekee ulkosuomalaisuutta ja ulkosuomalaisten ajatuksia (tämä näkyi hyvin, kun kaksoiskansalaisuudesta keskusteltiin) tunnetuksi myös Suomessa. Suomi-Seuran jakamat vuosittaiset tuet ovat myös DFGn 65-vuotisen toiminnan aikana olleet meille tärkeä apu välittäessämme Saksassa tietoa ja kulttuuria Suomesta. Toivomme, että Suomi-Seuran merkitys Suomessa vastaisuudessakin ymmärretään maailmalla asuvien ulkosuomalaisten kanavana ja edunajajana Suomeen. Myös suomalaisille Suomessa on tärkeää, tietää mitä maanmiehet ulkomailla ajattelevat Suomesta ja että he pysyvät kosketuksissa kotimaansa kanssa. Saksalais-Suomalainen Seura kiittää Suomi-Seuraa ja sen henkilökuntaa hyvästä työstä ulkosuomalaisten ja ulkosuomalaisseurojen hyväksi. Onnittelemme sydämellisesti 90-vuotiasta Suomi-Seuraa ja 20-vuotiasta ulkosuomalaisparlamenttia! Herzlichen Glückwunsch! Saksalais-Suomalainen Seura Deutsch-Finnisch Gesellschaft MARJAANA STAACK puheenjohtaja Karlsruhe, 12.04.2017 Kirjosillan kirjotut heijastimet tuovat: Turvaa pimeään, tuiketta tielle! Ole osa suomalaista tarinaa ja pue heijastin päällesi. Heijastin on suomalainen keksintö 1950-luvulta. Maailmalla heijastin on yhä tuntematon. Kirjosillan heijastinranneke on helppo ja huoleton. Se on varma valinta sinulle, joka arvostat suomalaisen tuotteen kestävyyttä ja laatua. Kirjosillan heijastimet tehdään käsityönä Valkeakoskella. www.kirjosilta.fi Kansainvälisen kesäleirin kielenä on englanti mutta suomenkieltä unohtamatta! Saat ystäviä ympäri maailmaa. Melontaa, kiipeilyä, kulttuuripajoja. Ota ystäväsi mukaan ikimuistoiselle kesäleirille. Sopii 13-16 vuotiaille nuorille. Kysy lisää: maija.jeskanen@metsakartano.com Koko leiriviikko Kansainvälinen Metsis-kesäleiri 30.7.-7.8.2017 478,- www.metsakartano.com 26.-28.5. Tiilikan treeni- ja joogaviikonloppu 13

Ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta Ulkosuomalaisparlamentti on toiminut jo kaksi vuosikymmentä. Nyt sen toimintaan osallistuu 530 ulkosuomalaisyhteisöä 39 maasta, ja kesäkuussa on vuorossa jo yhdeksäs istunto. Monia ulkosuomalaisille tärkeitä asioita on saatu aikaan, mutta työtä riittää. on keskittänyt paljon tarmoa ulkosuomalaisten lukuisten yhteisöjen toiveiden ja tarpeiden -Suomi-Seura kokoamiseen ja yhteisen tahdon muotoilemiseen. Olemme nyt täällä, ei vain todistamassa, vaan toteuttamassa historiallista hanketta. Näillä sanoilla Suomi-Seuran silloinen puheenjohtaja Kalevi Sorsa avasi ulkosuomalaisparlamentin perustavan istunnon Säätytalolla Helsingissä 4. elokuuta 1997. Seura oli Sorsan mukaan pyrkinyt luomaan pysyvän rakenteen maailmalla olevien suomalaisten mielipiteiden kanavoimiseksi julkisuuteen ja viranomaisille ja tarjosi tälle uudelle elimelle ulkosuomalaisparlamentille kaiken sen tiedon, taidon, kokemuksen ja osaamisen, joka seuralle 70 vuoden toiminnan aikana oli kertynyt. Perustavassa istunnossa 131 ulkosuomalaisyhteisöä ilmoitti yhdessä haluavansa edistää suomalaisuutta kaikkialla maailmassa, edesauttaa suomalaisten pyrkimyksiä ylläpitää suomalaisuuttaan kaikissa maissa, kehittää eri puolilla maailmaa asuvien suomalaisten yhteenkuuluvuutta sekä ylläpitää tiiviitä suhteita Suomeen. Mainittujen päämäärien edistämiseksi sekä maailmalla olevien suomalaisten etujen ajamiseksi yhteisöt päättivät perustaa ulkosuomalaisparlamentin edustamaan Suomesta lähteviä, maailmalla asuvia ja sieltä palaavia suomalaisia ja heidän jälkeläisiään sekä kutsua maailmalla toimivat suomalaisyhteisöt osallistumaan parlamentin toimintaan ja Suomi-Seuraa toimimaan koordinaattorina ja pysyvänä sihteeristönä. Perustavassa istunnossa hyväksyttiin säännöt, jotka takaavat ulkosuomalaisyhteisöille edustuksen, määrittävät puhemiehistön vaalitavan ja asioiden käsittelyjärjestyksen. Hallitus yhteistyöhön Silloisen hallituksen kulttuuriministeri Claes Andersson toi valtiovallan tervehdyksen perustavaan kokoukseen ja ilmoitti, että parlamentti on hyvä tapa kartoittaa ulkosuomalaisten tarpeita ja pyrkimyksiä. Hän kertoi hallituksen, ministeriöiden ja viranomaisten valmiudesta olla yhteistyössä perustettavan tärkeän elimen kanssa. Entisestään kansainvälistyvänä aikanamme ulkosuomalaiset on Suomessa alettu yhä paremmin ymmärtää Suomen ja suomalaisuuden edustajina ja lähettiläinä. Suomen ulkoinen ja sisäinen kehitys ovat riippuvaisia avoimista ja laajoista kansainvälisistä yhteyksistä, joissa ulkosuomalaiset ovat tärkeässä asemassa, Andersson totesi. Tähän ministerin lupaukseen Kalevi Sorsa tarttui päättäessään perustavan istunnon. Ministerin sanat olivat sekä rohkaisevia että velvoittavia. Sekä seura, että parlamentti, jonka työrukkaseksi seura on lupautunut, voi tästä vetää ainoastaan yhden johtopäätöksen. Ulkosuomalaisten ääni tulee tulevaisuudessa kuulumaan kirkkaammin ja selvemmin sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että suhteessa valtiovallan eri elimiin. Muodot vakiintuvat Perustavaa istuntoa vuosi myöhemmin seurannut ensimmäinen varsinainen istunto keräsi jo 267 edustajaa ja työskentely haki jo myöhemmin vakiintuneita muotoja. Kun perustava istunto oli kiinnittänyt huomiota muutamiin ulkosuomalaiskysymyksiin kannanottojen muodossa, työ muuttui organisoiduksi valiokuntatyöskentelyksi asiantuntijakuulemisineen ja mietintöineen. Presidentti Martti Ahtisaari kiinnitti tervehdyksessään huomiota Suomi-Seuran yli 70-vuotiseen kokemukseen ulkosuomalaisasioissa: Kokemus ilmeni havainnossa, että oma edunvalvontaelin on tarpeen, jotta ulkosuomalaisten ääni saataisiin paremmin kuuluvaksi. Parlamentin saama suosio osoittaa tälle edunvalvontaelimelle olleen selvä sosiaalinen tilaus. Presidentti toi myöskin esille, että joillakin mailla, kuten Italialla ja Ranskalla on olemassa ulkokansalaistensa edustuselimet, mutta edustus on sidottu valtionhallintoon. Pohjoismainen malli Ulkosuomalaisparlamentin istunto Helsingin Ritarihuoneella vuonna 2002. Lähellä toteutumista ollut kaksoiskansalaisuus sai koolle suuren joukon ulkosuomalaisia. Kuva: Suomi-Seura ry. Suomessa on valittu pohjoismaiseen yhteiskuntamalliimme pohjautuen avoin, kansalaisjärjestöihin pohjautuva rakenne, joka tarjoaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa. Osallistuminen ei edellytä Suomen passia, vaan esimerkiksi 400 000 ruotsinsuomalaista voivat osallistua. Tämä koskee myös kolmannen tai neljännen sukupolven amerikanserkkuja sekä inkerinsuomalaisia, jotka joutuivat Stalinin vainojen uhriksi, totesi Ahtisaari. Ensimmäinen varsinainen istunto jakautui kymmeneen valiokuntaan, joiden teemat kertoivat parlamentin toiminnan laajuudesta. Opinto- ja koulutus-, kulttuuri-, sosiaali-, kansalaisuus-, seniori-, sääntö-, inkeriläis-, tiedotus-, talous-, poliittisten ja virallisten asioiden valiokunnat sekä nuorisovaliokunta käsittelivät yhteisöjen tekemät aloitteet ja laativat niistä päätöslauselmia 14 SUOMEN SILTA 2 3/2017

puhemiehistön ja sihteeristön hoitamaa edunajotyötä varten. Edustava puhemiehistö Tässä istunnossa luotiin samalla pohja puhemiehistön aluejaoksi. Maailmalla olevat ulkosuomalaiset on siitä lähtien jaettu kahdeksaan ryhmään, joilla kaikilla on edustus puhemiehistössä. Näin ollen Yhdysvalloilla ja Latinalaisella Amerikalla, Kanadalla, Pohjois-Euroopalla, Keski-Euroopalla, Etelä-Euroopalla, Afrikalla ja Lähi-idällä, Itä-Euroopalla, Australialla ja Aasialla sekä maailmalla asuvilla suomenruotsalaisilla on kaikilla omat varapuhemiehensä, jotka yhdessä puhemiehenä toimivan Suomi- Seuran puheenjohtajan kanssa johtavat parlamentin toimintaa. Yleisradio, kaksoiskansalaisuus, Suomi-koulut Ensimmäisestä istunnosta lähtien muutamat kysymykset korostuivat erityisesti. Mahdollisuudet seurata Yleisradion lähetyksiä eri puolilla maailmaa vaihtelivat parlamentin alkuvuosina paljon, ja työtä tehtiin kuuluvuuden ja kattavuuden parantamiseksi. Erilaiset ratkaisut seurasivat toisiaan kunnes digitaaliset verkostoyhteydet ratkaisivat useimmat ongelmat. Kansalaisuuskysymyksestä parlamentti keskusteli jo perustavassa istunnossa, ja siihen palattiin useassa istunnossa ennen kuin Suomen eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka mahdollisti kaksoiskansalaisuuden myöntämisen henkilöille, joilla on kiinteä suhde Suomeen. Samalla Suomeen muuttaneille ulkomaalaisille myönnettiin vastaavasti samat oikeudet. Eri puolilla maailmaa vapaaehtoisuuden pohjalla toimivat Suomi-koulut ovat koko parlamentin toiminnan aikana olleet erityisen kiinnostuksen kohteena. Kouluille Suomesta myönnettävä tuki on vuosien varrella saatu nostetuksi ja oppimateriaalijakoa lisätyksi. Ulkosuomalaisjärjestöille ja ulkosuomalaismedialle jaettavia tukia ei sen sijaan, yrityksistä huolimatta ole saatu nostettua, vaan reaaliarvo laskee jatkuvasti. Muita jatkuvasti esillä olleita asioita ovat senioritaloihin ja nuorisotyöhön liittyvät ongelmat. Ruotsinsuomalaiset ja inkerinsuomalaiset Alusta lähtien ruotsinsuomalaisten asema Ruotsissa oli ulkosuomalaisparlamentin huomion kohteena. Parlamentti tuki voimakkaasti Ruotsinsuomalaisten keskusliiton pyrkimyksiä saada ruotsinsuomalaisille lakiin perustuva vähemmistöasema. Vuosien työn jälkeen sekä suomenkieli että Tornionjokilaaksossa puhuttu meänkieli saivat vähemmistökielen aseman ja ruotsinsuomalaiset vähemmistöaseman. Asema parani vielä myöhemmin uudella lainsäädännöllä, joka mahdollisti suomenkielisten palvelujen kehittämisen suuressa osassa suomalaisseutuja Ruotsissa. Pietarin lähistöllä, Virossa ja eri puolilla Venäjää asuvat inkerinsuomalaiset ja muut Venäjälle vuosien varrella muuttaneet suomalaiset ja heidän ongelmansa ovat olleet asialistalla useassa parlamentti-istunnossa. Ongelmat ovat lähinnä olleet sosiaalisia ja vaatimukset liittyneet muun muassa asuinolosuhteiden parantamiseen. Kansalliset vaalit ja eläkkeet Jo perustava istunto hyväksyi kannanoton, jossa peräänkuulutettiin selvitystä mahdollisuudesta perustaa ulkosuomalaisille oma vaalipiiri valtiollisissa vaaleissa. Asiaan palattiin muutaman kerran, mutta sittemmin huomio kiinnitettiin ennen kaikkea ulkosuomalaisten mahdollisuuksiin osallistua vaaleihin. Erityistä huomiota kiinnitettiin pitkiin välimatkoihin äänestyspaikoille, kunnes päävaatimukseksi nousi kirjeäänestyksen toteuttaminen. Näillä näkymin vaatimus on myötätuulessa ja mitä ilmeisimmin toteutuu vuoden 2019 vaaleissa. Parlamentin toisessa istunnossa puhemies Pertti Paasio nosti avauspuheessaan esille ulkomailla asuvien seniorisuomalaisten elämään liittyvät kysymykset. Näistä yhtenä ongelmana mainitaan Suomesta ulkomaille maksettavien eläkkeiden verotus, joka yleisesti nähdään liian korkeana verrattuna esimerkiksi nykyisen asuinmaan verotustasoon, totesi Paasio. Asia oli esillä useassa istunnossa, kunnes aikaisemmin 35 prosentin suuruisesta lähdeverosta luovuttiin ja Suomessa verotettavien kohdalla siirryttiin normaaliin progressiiviseen verotukseen vähennysmahdollisuuksineen. Parlamentin huomiota vaativat myös Paasion mukaan ne ongelmat, jotka johtavat suomenkielisten palvelujen tarpeen kasvamiseen vanhusten huollossa. USP:n puhemiehistö viemässä noin 26 000 allekirjoitusta kaksoiskansalaisuuden puolesta eduskunnan perustuslakivaliokunnalle huhtikuussa 2000. Jokaisen oikeus turvalliseen vanhuuteen edellyttää mahdollisuutta kommunikoida silloinkin, kun taito siihen vuosien mittaan vähenee, korosti Paasio, joka nosti esille myös suomenruotsalaisten vastaavat tarpeet. Sama asia nousi esille myös presidentti Tarja Halosen puheessa hänen todetessaan että ulkomailla asuvien suomalaisten vanheneminen muodostaa uusia haasteita, jotka saattavat vaatia erityishuomiota myös Suomen taholta. Suomenkielisten palvelujen turvaaminen näille pitkän päivätyön tehneille suomalaisille on yhteinen huolenaiheemme, totesi Halonen. Jatkuvia yhteyksiä Toiminnan alusta lähtien ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö on kokoontunut Helsingissä kaksi kertaa vuodessa, mutta pitänyt jatkuvaa yhteyttä kokousten välillä. Kokousten yhteydessä puhemiehistö on vieraillut ministeriöissä, virastoissa ja eduskunnassa. Jokaisen istunnon päätökset on luovutettu pääministerille, joka on toimittanut ne eteenpäin asianomaisten ministereiden ja ministeriöiden käsiteltäviksi. Kaikki parlamentin toiminnan aikana toimessa olleet Suomen presidentit ovat vierailleet parlamentin istunnoissa. Saman ovat tehneet eduskunnan puhemiehet ja monet ministerit ja korkeat virkamiehet. Keväällä 2017 jo 530 ulkosuomalaisjärjestöä on hyväksynyt ulkosuomalaisparlamentin säännöt. Näin on luotu jatkuva prosessi, joka ensimmäisen puhemiehen Kalevi Sorsan perustavassa istunnossa lausumin sanoin toimii maailmalle lähteneiden, maailmalla asuvien ja maailmalta palanneiden suomalaisten pysyvänä kanavana Suomen viranomaisiin. LARSERIK HÄGGMAN perustavan kokouksen sihteeri Suomi-Seuran tiedotuspäällikkö ja Suomen Sillan päätoimittaja 1996 98 15

Suomalaisia muuttanut ulkomaille 1,4 miljoonaa mutta mihin? Muuttoliiketutkijoilta kysytään usein, että paljonkos niitä suomalaisia on muuttanut sinne ulkomaille? Missä heitä asuu, ja aikovatko he tulla joskus takaisin? Suomesta muuttaneista esitetään huomattavastikin toisistaan poikkeavia lukuja. Olen nähnyt useitakin arvioita, jotka sijoittuvat 1 1,6 miljoonan välille. Kun olen kysynyt, onko kyseessä netto- vai bruttomuutto, en ole saanut täsmällistä vastausta. Bruttoluku sisältää kaikki lähtijät. Nettoluku ei sisällä kotimaahansa palanneita, eli se kertoo ulkomaille pysyvästi jääneiden lukumäärän. Paluu lähialueilta on aina suurempaa kuin kaukomailta: amerikansiirtolaisistamme palasi joka viides, mutta Ruotsiin menneistä jopa puolet. Siirtolaisuusinstituutin tietopalvelupäällikön Jouni Korkiasaaren laskelman mukaan vuosina 1860 2014 muuttajia on ollut kaikkiaan noin 1,4 miljoonaa henkeä (kuvio 1). Heistä arviolta 45 % on palannut. Siten pysyvästi tarkasteluajankohtana muuttaneita olisi noin 800000 henkeä. Mielenkiintoinen havainto on se, että ruotsinkielisten siirtolaistemme muuttohalukkuus erityisesti läntiseen naapurimaahamme on suuri: esimerkiksi 1960-luvulla alkaneessa niin sanotussa suuressa muutossa ruotsinkielisten muuttajien osuus oli kolminkertainen heidän väestöosuutensa verrattuna. Kieli siis helpottaa muuttoa sekä sopeutumista. Muuttojen suunnat Jouni Korkiasaaren kuviosta havaitsemme myös, että toinen maailmansota on toiminut selkeänä vedenjakajana muuttojen pääsuuntautumisissa: ennen toista maailmansotaa muutot suuntautuivat etupäässä Pohjois-Amerikkaan ja siellä erityisesti Yhdysvaltoihin. Sotiemme jälkeen Ruotsi kutsui, ja muutot läntiseen naapurimaahamme alkoivat pian rauhan tultua. Vasta yhteispohjoismaisen passialueen muodostaminen 1950-luvulla mahdollisti todelliset suurmuutot. Varsinainen buumi Ruotsi-muutoissa saavutettiin vuosina 1969 ja 1970, jolloin kumpanakin vuonna yli 40 000 maanmiestämme minä heidän mukanaan vaelsi Ruotsin kuningaskuntaa rakentamaan. Näiden päämuuttojen lisäksi siirtolaisuutta on suuntautunut eri puolille maailmaa hyvinkin runsaasti. Esimerkiksi Australiaan on muutettu Suomesta jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Varsinaiset suuremmat muutot tapahtuivat 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin Australian hallitus aktiivisesti tuki valkoisten eurooppalaisten muuttoa. Kaikkiaan Australiassa asuu nykyisin noin 30 000 suomalaista jälkeläisineen. Entä nykypäivän muutot? Maastamme muutetaan toki edelleenkin ulkomaille. Viime vuosina Suomen on jättänyt keskimäärin 15 000 henkeä vuodessa. Toisaalta Suomeen tulijoita on ollut noin 30 000 vuodessa, joten nykyinen muuttotaseemme on toki selvästi positiivinen. Suomi on kuitenkin mielenkiintoinen poikkeus läntisen Euroopan maissa siinä suhteessa, että kantaväestön eli Suomen kansalaisten kohdalla muuttotaseemme on negatiivinen: esimerkiksi vuonna 2015 maastamme lähti Suomen kansalaisia ulkomaille noin 10 000 ja palasi 7 000 henkeä, joten kansalaisuuden perusteella tarkasteltuna muuttotaseemme oli 3 000 henkeä miinuksella. Kun tähän tietoon yhdistetään Suomen romahtanut syntyvyys, saisimme olla iloisia edes siitä, että Suomeen on yleensäkin jonkinmoista muuttopainetta. Itse asiassa vuodesta 2014 alkaen maamme väestönkasvu onkin paljolti ollut maahanmuuton varassa. Ruotsi on edelleen selvästi tärkein muuttokohteemme, sillä sinne on muuttanut viime vuosina joka vuosi reilut 2 000 Suomen kansalaista. Iso-Britannia on selkeä kakkonen ja Yhdysvallat kolmonen (taulukko 1). Viro on mielenkiintoinen tapaus, sillä vuonna 2015 Suomesta muutti eteläiseen naapuriimme lähes 1 800 henkeä. Heistä kuitenkin vain 1/4 oli Suomen kansalaisia, joten kokonaisuutta hallitsee virolaisten paluumuutto. Virossa suomalaisia vetää puoleensa opiskeluja työpaikat sekä eläkeläisasuminen. Suomen ja Viron talousalueet yhdistyvät kiihtyvällä vauhdilla, sillä virolaiset ovat vuorostaan selvästi suurin maahanmuuttajaryhmä Suomen suuntaan. Espanja on viime vuosina vastaanottanut varsin voimakasta muuttoa Suomesta. Esimerkiksi vuonna 2015 muuttajia oli lähes 500 henkeä. Espanjaan onkin syntynyt noin 20 000 asukkaan suomalaisyhteisö, joka koostuu sekä pysyvistä maahanmuuttajista että niin sanotuista talvilinnuista eli loma-asunnon omaavista suomalaisista. Tutkija Paula Könnilän mukaan maa vetää nykyisin puoleensa myös nuoria perheellisiä tuottamaan palveluja alueen suomalaisyhteisölle. Thaimaa on suomalaisittain mielenkiintoinen kohdemaa. Siellä käy vuosittain reilusti yli 100 000 suomalaista turistia. Yksistään Pattaylla talvehtii tuhansittain maanmiehiämme. Tästä huolimatta varsinainen siirtolaisuus Thaimaahan on sangen vähäistä, reilusti alle 100 henkeä vuodessa. Thaimaa 16 SUOMEN SILTA 2 3/2017

onkin suomalaisille enemmänkin lomakuin pysyvä muuttokohde. Tässä suhteessa maa poikkeaa esimerkiksi Virosta ja Espanjasta, joihin on muodostunut enemmän pysyvää suomalaista asutusta. Aasiassa Kiina on myös merkittävä muuttokohde, sillä sinne muuttajia on vuosittain noin 300 henkilöä, joista kolmannes on Suomen kansalaisia. Kyseessä ovat ilmeisesti enimmäkseen perheelliset liikealan muuttajat. Intia on varsin erikoinen tapaus: maahan muutti Suomesta vuonna 2015 yli 400 henkeä, joista vain 12 oli Suomen kansalaisia. Muiden kansalaisuuksien kohdalla kyse on mitä ilmeisimmin paluumuutosta, jonka syitä ilman lisätutkimusta on vaikea sanoa. Joka tapauksessa selvä enemmistö Intiaan palaajista oli työikäisiä (25 44-vuotiaita) miehiä. Suomalaisia ja heidän jälkeläisiään asuu ulkomailla yli kaksi miljoonaa Varovaisenkin arvion mukaan ulkomailla asuu noin kaksi miljoonaa suomalaistaustaista henkilöä. Viimeisimpien tilastojen mukaan (2012) Kanadassa ja Yhdysvalloissa on yhteensä 800000 henkeä, jotka ovat ilmoittaneet omaavansa suomalaiset juuret. Heistä noin 700 000 asuu Yhdysvaltojen puolella. Mielenkiintoinen havainto on se, että vaikka tanskalaisia on muuttanut Pohjois-Amerikkaan suunnilleen saman verran kuin suomalaisia, ilmoittaa nykyisin 1,6 miljoonaa yhdysvaltalaista omaavansa tanskalaiset juuret. Ruotsalaisten ja norjalaisten kohdalla saman ilmoittaa noin 5 miljoonaa henkeä. Suomalaisten vähäisemmän määrän selittää ainakin se, että meikäläisten suurin muutto alkoi Yhdysvaltoihin 20 30 vuotta skandinaaveja myöhemmin. Pohjoisia naapureitamme asuu siis Yhdysvalloissa yhden sukupolven verran enemmän. Toisaalta jälkipolvet oletettavasti ilmoittavat mieluummin olevansa skandinaaveja, vaikka heidän suvuissaan voi olla yhtä lailla suomalaisiakin isopappoja tai -mammoja. Suomalaiset ovat amerikkalaistuneet kovaa vauhtia. Nykyisin espanjan kieli on suomalaisperäisten keskuudessa toiseksi puhutuin kieli englannin jälkeen, kiitos lukuisten seka-avioliittojen. Ilmiö ei ole mitenkään ainutlaatuinen Yhdysvalloissa, asuuhan maassa jo yli 40 miljoonaa latinoa. Ruotsissa asuu viimeisimmän tilaston mukaan noin 720 000 suomalaisperäistä henkilöä, eli noin 7 % maan väestöstä. Luku kattaa ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven siirtolaiset. Yksistään Suomessa syntyneitä asuu Ruotsissa nykyisin noin 150 000 henkeä. Luku pienennee vääjäämättä, sillä ryhmään kuuluvat ovat pääasiassa takavuosikymmenien suureen muuttoon osallistuneita. Suomessa syntyneiden lapsenlapset Taulukko 1. Suomesta tapahtunut maastamuutto kansalaisuuden mukaan vuonna 2015. Maat ovat suuruusjärjestyksessä Suomen kansalaisuuden mukaan Kohdemaa Suomen kansalaiset Muut kansalaisuudet Yhteensä Ruotsi 2 363 776 3 139 Britannia 991 350 1 341 USA 695 402 1 097 Saksa 623 404 1 027 Espanja 495 193 688 Tanska 486 164 650 Viro 394 1 395 1 789 Norja 393 133 526 Sveitsi 268 69 337 Ranska 223 165 388 Muut maat 2 697 2 626 5 323 Kaikki yhteensä 9 628 6 677 16 305 ovatkin nykyisin selvästi suurin ruotsinsuomalainen ryhmä, sillä heitä asuu naapurimaassamme hieman yli 300 000 henkeä. Näistä luvuista ilmenee, millaisen väestöllisen menetyksen takavuosikymmenien suurmuutot muodostivat Suomelle. Ilman 1960- ja 1970-lukujen joukkomuuttoja Suomessa asuisi nyt reilusti yli 6 miljoonaa henkeä. Entä tulevaisuus? On ilmeistä, että suurten muuttojen aika on ohi, enää ei ole odotettavissa Ruotsin tai Amerikan muuttojen tyyppisiä kansainvaelluksia. Hyvä niin, sillä maamme väestönkehitys on pulassa jo nykyisilläkin muutto- ja syntyvyysluvuilla. Vaikka suomen kieli vähitellen hiipuu Ruotsissakin, säilyvät sukulaisuus- ja kulttuurisiteet vielä vuosikymmeniä ellei -satojakin. Suomen valtio on koettanut omalta osaltaan tukea ulkomailla asuvien suomalaisten juuria ja yhteyksiä heidän entiseen kotimaahansa. Tähän liittyen opetus- ja kulttuuriministeriön tuki ulkomailla toimiville noin 140 Suomi-koululle on ensiarvoisen tärkeää. Tuen jakaa käytännössä Suomi-Seura ry. Kyse on siis ns. sunnuntaikouluista, ei perusopetusta korvaavista kouluista. Kansalaisuuslain uudistus vuonna 2003 salli kaksoiskansalaisuuden (virallisemmin käytetään termiä monikansalaisuus). Siihen asti uuden maan kansalaisuuden ottanut suomalainen menetti Suomen kansalaisuutensa. Lakiuudistuksesta on paljolti kiittäminen ulkosuomalaisparlamenttia. Vuonna 1997 Suomi-Seuran piirissä toimintansa aloittanut parlamentti otti ensimmäiseksi tehtäväkseen saattaa kaksoiskansalaisuus voimaan Suomessa. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana ulkosuomalaisille myönnettiinkin noin 8 000 kaksoiskansalaisuutta. Pian kuitenkin ilmeni, että kaksoiskansalaisuutta hakevat ja saavat enemmänkin maahamme muuttaneet siirtolaiset. Niinpä esimerkiksi venäjänkielisistä maahanmuuttajista tällä hetkellä noin 25 000 on kaksoiskansalaisia. Viime aikoina maassamme on käyty keskustelua kaksoiskansalaisuuteen liittyvistä turvallisuusriskeistä. Kaksoiskansalaisuus on osoittautunut ulkosuomalaisille ja heidän jälkeläisilleen toimivaksi ja halutuksi tavaksi pitää yhteyttä entiseen kotimaahan. Tässä suhteessa uusi lakimme on täyttänyt tehtävänsä. Uudistuksella haluttiin myös edistää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaksoiskansalaisuuskäytännön totaalinen romuttaminen ei ole ratkaisu koettuihin uhkiin, siinä saattaakin mennä lapsi pesuveden mukana. Ulkosuomalaiset ovat kaksoiskansalaisuutensa ansainneet. ISMO SÖDERLING Väestöpolitiikan dosentti ja Siirtolaisuusinstituutin johtaja, emeritus Kiitokset ystävälleni ja kollegalleni Jouni Korkiasaarelle kuviosta sekä rakentavista kommenteista. Jouni toimii Siirtolaisuusinstituutin tietopalvelupäällikkönä. Kirjoittajalta on saatavissa tiedot käytetyistä lähdemateriaaleista sähköpostiosoitteesta. Rastikaari 12 FI-14200 Janakkala Tel. +358 10 281 0690 www.ulkomaanmuutot.com kahari@sci.fi 17

Suomi-Seuran neuvontapalvelu TEKSTI: HANNE SELIN JA HELENA BALASH KUVA LIISA OINONEN Suomi-Seuran neuvontapalvelua on ollut tarjolla kautta seuran historian. Tänä päivänä palvelua saa niin henkilökohtaisesti toimistossa kuin puhelimitse tai sähköpostitse. Infopäivät ja erilaiset oppaat ovat lisäksi apuna. Suomi-Seurassa on alusta lähtien neuvottu ulkomailla asuvia ja ulkomaille muuttavia suomalaisia. Siirtolaisneuvontaa annettiin erilaisissa tilaisuuksissa ja seuran toimistossa. Nykyään neuvontapalvelu neuvoo kaikkia vauvasta vaariin. Neuvontaa on nuorille, työikäisille ja senioreille. Paluumuuton lisäännyttyä on neuvontaa annettu myös Suomeen paluuseen liittyvissä kiemuroissa. Elokuiset Paluumuuttajan infopäivät aloitettiin 2004. Infopäiviin osallistuneiden toivomuksesta on päätetty kokoontua keväisin myös Paluumuuttajien keskustelutilaisuuteen, jossa jo Suomeen palanneet voivat saada vertaistukea paluumuuttokokemuksilleen. Yleisneuvonnasta on kysytty Suomen sosiaaliturva- ja verotusasioista, eri viisumikategorioista, Yhdysvaltain green cardeista, muuttoauton viemisestä ulkomaille ja tuomisesta Suomeen sekä muiden muassa kansalaisuus-, perintöja oleskelulupa-asioista. Monet kysymykset ovat edelleen samoja kuin vuosikymmeniä sitten, vaikka EU:n myötä liikkuminen maasta toiseen on osin tullut helpommaksi. Espanja-buumin alettua vuonna 2000 aloitettiin Suomi-Seurassa infopäivät Eläkepäiviksi Espanjaan -teemalla. Nämä infopäivät ovat edelleen hyvin suosittuja. Tupa on täynnä jokakeväisillä ja -syksyisillä infopäivillä, jotka järjestetään nykyisin Eläkepäiviksi ulkomaille -nimellä. Suomi-Seuran seniorineuvonta Seniorineuvontapalvelu aloitettiin Suomi-Seurassa omana erillisenä osana neuvontapalvelua kaksikymmentä vuotta sitten. Vuodesta 1997 seniorineuvoja on keskitetysti neuvonut Suomeen palaavia eläkeikäisiä ja vanhuksia sekä ulkomailla asuvia +55-ikäisiä. Seniorineuvonnan tarve on kasvanut huomattavasti vuosien aikana, koska sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jo eläkeiässä ja ovat merkittävä osa suurina siirtolaisvuosina 1950 1970-luvuilla Suomesta ulkomaille muuttaneista. Seniorineuvonnasta kysytään etenkin paluumuuttoon liittyvistä asioista, ja siihen tarpeeseen seniorineuvonnasta on saatavissa Senioripaluumuuttajan opas, joka on luettavissa myös seuran verkkosivuilta. Yksittäiset neuvontakysymykset koskettavat muun muassa eläkkeitten hakemista sekä Suomesta että ulkomailta, eläkkeitten maksattamista maasta toiseen, verotusta, sairausvakuutusta, sosiaaliturvaa ja vanhustenhoitoa. Suomi-Seuran seniorineuvonta on toiminut Suomalaiset Seniorit Maailmalla -työryhmässä sen perustamisesta asti eli vuodesta 1998. SuSeMatyöryhmä järjestää 15.6.2017 jo kahdeksannen kerran Senioriseminaarin ulkosuomalaisparlamentin istunnon yhteyteen. Tällä kertaa palataan ensimmäisen, vuonna 2000 pidetyn senioriseminaarin teemaan siitä, mitkä tekijät kuuluvat onnelliseen ulkosuomalaisvanhuuteen. Ulkosuomalaisseniorien tarpeisiin seniorineuvonta on kehittänyt senioriverkostoa ja tehnyt tunnetuksi ulkosuomalaisten ikääntymissuunnitelmaa, jonka avulla ulkosuomalaisseniorit voivat suunnitella elämäänsä ikääntyessään asuinmaissaan tai suunnitellessaan paluuta Suomeen. Vuosien varrella ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma -ryhmiä on perustettu ilahduttavan paljon ulkosuomalaisyhteisöissä eri puolilla maailmaa ja etenkin Keski- Euroopassa. Suomi-Seuran neuvontapalveluun liittyy kiinteästi myös maailmanlaajuinen tukihenkilöverkosto, johon kuuluu tällä hetkellä 29 tukihenkilöä 18 maassa. Tukihenkilöt ovat jo monia vuosia ulkomailla asuneita suomalaisia, jotka ovat lupautuneet opastamaan ja auttamaan asuinmaahansa muuttavia suomalaisia erilaisissa arkipäivään liittyvissä ongelmatilanteissa. Suomi-Seuran toiminnassa on 1990-luvun puolivälistä lähtien kasvanut erityisesti neuvontapalvelu. Seura tarjoaa neuvontaa maailmalle muuttajille ja sieltä palaaville sekä erityispalvelua senioreille. Se julkaisee maaoppaita eri maihin muuttajille ja koordinoi 21 maassa toimivaa tukihenkilöverkostoa. Kuvassa verkostoon kuuluvan Saksan Naapuriapu-verkoston jäseniä neuvottelupäivillä Geinhausenissa vuonna 1999. Kuva: Liisa Oinonen. 18 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Tukihenkilötyötä yli 20 vuotta Suomi-Seurassa Vuosi 2017 on juhlavuosi; Suomi täyttää sata vuotta, Suomi-Seura on toiminut 90 vuotta, samoin Kotiliesi-lehti on ilmestynyt yhtä kauan. Suomi-Seuran toiminnassakin voidaan juhlia monenlaisten toimintojen jatkuneen jo vuosikymmeniä, kuten ulkosuomalaisparlamentti ja tukihenkilötoiminta. Suomi-Seura aloitti tukihenkilötoiminnan vuonna 1996 järjestämällä ensimmäisen koulutustilaisuuden henkilöille, jotka lupautuivat kukin omassa asuinmaassaan auttamaan toisia suomalaisia. Auttamisesta siis on kysymys. Koulutuksen tavoitteena oli antaa vapaaehtoistyössä toimiville henkilöille valmiuksia auttaa suomalaisia uusmuuttajia, joita 1990-luvulla saapui moneen Euroopan maahan, mutta myös kaukaisempiin maihin. Moni suomalaisfirma lähetti tuolloin työntekijöitään määräajaksi ulkomaille. Tukihenkilöiden tehtävänä oli helpottaa uusmuuttajien sopeutumista uuteen asuinmaahansa jakamalla heille tietoa uuden asuinmaan oloista. Toisaalta koulutuksessa huomioitiin myös valmiudet auttaa mahdollisissa psyko-sosiaalisissa ongelmissa. Koulutus alkoi 1996 Ensimmäinen koulutustilaisuus järjestettiin Lontoon merimieskirkolla vuonna 1996. Siellä oli osallistujia kuudesta maasta, Espanjasta, Isosta- Britanniasta, Ranskasta, Saksasta, Singaporesta ja Thaimaasta. Tukihenkilöiksi lupautuneet olivat innostuneita oppimaan uusia keinoja, joiden avulla toisten suomalaisten auttaminen sujuisi entistä paremmin. Lontoon koulutustilaisuutta seurasi melko pian seminaari Münchenissä. Saksassa oli alkanut vuonna 1995 Naapuriaputyö Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen järjestämänä. Naapuriaputyö loi verkoston, joka kattoi koko Saksan alueen. Yhteistyö Suomi- Seuran ja Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen kanssa alkoi luonnollisesti heti vuonna 1997. Lähes vuosittain järjestettiin seminaareja, joihin osallistuivat sekä Naapuriaputyön jäsenet että Suomi-Seuran tukihenkilöt Saksan alueella. Ison-Britannian tukihenkilötyö sai nimekseen Ystäväpalvelu, joka järjestäytyi ja toimi ahkerasti. Yhteistyötä Ison-Britannian Ystäväpalvelu-ryhmän ja Saksan Naapuriapu-ryhmän välillä tapahtui niin, että vierailtiin toistemme seminaareissa. Yhteydenpito tukihenkilöiden kesken tapahtui yleensä Suomi-Seuran kautta. Tukihenkilöiden yhdyshenkilönä toimi vuosien ajan Liisa Oinonen. Hän kutsui meitä tukihenkilöitä kesäisin tukaritapaamiseen, joka järjestettiin Suomi- Seuran toimistotiloissa. Tarkoituksena oli, että kukin raportoi oman maansa tilanteesta. Mielenkiintoista oli kuulla kunkin maan mahdollisista ongelmatapauksista. Keskustelua riitti monista aiheista. Vuosien varrella tutustuimme toisiimme ja yhteydenpitoa sähköpostienkin välityksellä käytiin vilkkaasti. Tukihenkilötyö on vuosien kuluessa laajentunut. Nykyään tukihenkilöitä on jo kahdessakymmenessä maassa: Argentiinassa, Australiassa, Espanjassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Japanissa, Kiinassa (Hongkong), Kreikassa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Singaporessa, Sveitsissä, Tanskassa, Thaimaassa, Virossa ja Yhdysvalloissa. Oppaita ja vastauksia monenlaisiin kysymyksiin Auttaminen jatkuu yhä suomalaisten keskuudessa, olipa asuinmaa mikä hyvänsä. Tänään on varmasti helpompaa saada internetin kautta tietoa suunnitellun uuden asuinmaan oloista, mutta silti tukihenkilöt saavat vielä kyselyjä mitä moninaisimmista asioista. Suomi-Seura on koonnut ja julkaissut oppaita eri maihin muuttaville, joita tukihenkilöt ovat pyynnöstä toimittaneet uusmuuttajille. Oppaat ovat tietopaketteja, joista voi löytää vastauksia useaan kysymykseen. Tukihenkilön työ käytännössä on ollut toisten suomalaisten auttamista. Yhteydenottoja on tullut sekä puhelimitse että viime vuosina yhä enemmän sähköpostitse. On ollut monenlaisia kysymyksiä, joihin on vastauksia ja neuvoja lähetetty. Erikoisin saamani puhelu tuli 1990-luvun lopulla Pohjois-Saksan rajalta; suomalainen mies oli kaverinsa kanssa ajanut Ruotsin ja Tanskan kautta autolla Saksaan hankkimaan uutta autoa. Puhelu tuli siis Tanskan ja Saksan rajalta. Oli talvi. Kysymys kuului: Voisitko puhua näiden Saksan rajaviranomaisten kanssa ja pyytää heiltä meille lupaa ajaa Saksaan suomalaisella autollamme, jossa on talvirenkaat eli nastat? Matkamme päämäärä on Hampuri, jossa aiomme hankkia uuden auton. Puhuinhan minä rajaviranomaisten kanssa, vaikka tiesin jo etukäteen, ettei mitään ollut tehtävissä. Saksassa on lailla säädetty, ettei nastarenkaiden käyttö ole talvioloissakaan luvallista. Tämä oli yksi niitä harvoja kertoja, jolloin oli myönnettävä, etten voi auttaa. Useimmiten sentään olen pystynyt antamaan tietoa ja neuvoja mitä erilaisimmissa tilanteissa. Tukihenkilöiden tärkeä toimintaperiaate on alusta alkaen ollut auttaa autettavaa löytämään keinot auttaa itse itseään. Jos siinä onnistutaan, on todella tyytyväinen olo. Tukihenkilön jaksamista on auttanut saatu positiivinen palaute kiitoksen muodossa. Vuodet ovat vierineet nopeasti tukarinakin. Vuosien kuluessa ovat ikääntyneet niin autettavat kuin auttajatkin. Tukihenkilötyö on saanut runsaasti piirteitä seniorityöstä. Auttamisen kohderyhmiä ovat paitsi uusmuuttajat ja nuoret perheet myös kunkin asuinmaan iäkkäämmät suomalaiset. Meidän suomalaisten tapa on ollut jo ennen tukihenkilötyönkään aloittamista auttaa toinen toisiamme. Nyt se käy helpommin, kun on järjestäydytty. Suomalaisten keskuudessa on tieto siitä, että tukarit auttavat. Se on turvallisuutta herättävä tieto. Se on jotakin tyypillistä suomalaisille; toisten auttaminen jatkuu sukupolvesta seuraavaan. Toivotan kaikille tukareille ympäri maailmaa hyvää Suomi 100 -juhlavuotta sekä yli 20 vuotta tukihenkilötoimintaa! Samalla lämpimät onnittelut 90-vuotiaalle Suomi-Seuralle ja kiitokset tukarityön puitteiden luomisesta sekä työn tukemisesta! MARJA-LEENA MÜLLER München, alusta alkaen tukihenkilötyössä mukana olleena ja yhä mielellään auttavaisena 19

Merikarhu ja kreivi Mannerheim Carl Erik Christian ja Jacqueline Mannerheim viihtyvät Ranskan Rivieralla. Mannerheimin suvun kreivin arvonimen vuonna 2015 perinyt Carl Erik Christian Mannerheim viettää ansaittuja eläkepäiviä Etelä- Ranskan auringossa. TEKSTI: ANNELI LENKKERI KUVAT: ILPO MUSTO, CARL ERIK MANNERHEIMIN KOTIALBUMI Carl Erik Christian Mannerheimin lapsuudenkuva. Rivieran männyt tuoksuvat virkistävästi keskipäivän auringon paistaessa melkein pilvettömältä taivaalta. Hieman kauempana valkoisten merenrantatalojen takana välkehtii Välimeri. Carl Erik Christian Mannerheim, 87, ja hänen vaimonsa Jacqueline, 71, saapuvat yhdessä ulko-ovelle toivottamaan vieraat tervetulleiksi ja johdattavat meidät sitten kauniin kotinsa olohuoneeseen. Lukuisien maalausten joukosta silmään pistää heti muotokuva Mannerheimin isosedästä marsalkka Mannerheimista. Kuva on kunniapaikalla omalla seinällään. Sen edessä Mannerheimin suvun perintökirstun päällä seisoo juhlallinen kynttelikkö. Kun olin pieni lapsi kävin isäni kanssa tapaamassa isosetää, mutta näitä vierailuja en itse muista. Myöhemmin vierailimme marsalkan luona hänen päästyään sairaalasta Tukholmassa. Marsalkka säteili suurta auktoriteettia, mutta hän oli aina samalla myös hyvin ystävällinen, Carl Erik Mannerheim muistelee marsalkan kuvaa katsellessamme. Mannerheimin suvun kreivin arvonimi siirtyi Carl Erikille viime vuonna, kun hänen Kauniaisissa asunut veljenpoikansa Gustaf Mannerheim nukkui pois. En koskaan käyttänyt aiempaa vapaaherran arvonimeäni, eikä tämä kreivin tittelikään nyt muuta elämääni mitenkään. Toki olen aina yrittänyt käyttäytymiselläni kunnioittaa niitä esivanhempiani, jotka arvonimen ansaitsivat. Aateluus velvoittaa, niin kuin sanotaan, yli-insinöörinä reilut neljä vuosikymmentä öljytankkereilla maailman meriä seilannut Mannerheim vielä toteaa. Eläkkeelle hän jäi vasta 70-vuotiaa na, silloinkin vaimonsa Jacquelinen kannustuksesta. Rakastin työtäni. Yritin muutaman kerran jäädä eläkkeelle aiemmin, mutta aina minua pyydettiin takaisin. Milloin soittivat Lontoosta, milloin Singaporesta. Viimein osasin sanoa lopullisesti ei. Ensimmäisen kerran Mannerheim lähti merille 18-vuotiaana Suomessa vielä asuessaan. Tuolloin 1940-luvulla juuri toisen maailmansodan jälkeen pelättiin Neuvostoliiton hyökkäävän uudelleen kotimaahamme. Asuin siskoni, veljeni ja äitimme kanssa Helsingissä. Vanhempamme olivat eronneet ja isä oli muuttanut Ruotsiin. 20 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Mekin päätimme sitten muuttaa sinne väliaikaisesti. Sain kolmen vuoden lykkäyksen armeijasta Ruotsissa suoritettavia opintoja varten. Ennen kuin opiskelut ehtivät alkaa Mannerheim sai kuitenkin kutsun norjalaiselta laivanvarustajalta Haakon Onstadilta tulla muutamaksi kuukaudeksi työhön tämän öljytankkerille. Tankkerin oli alun perin tarkoitus seilata Persianlahdelle Bahrainiin noutamaan öljy ja palata sitten Ruotsiin. Yöllä Englannin Kanaalissa paluumatkaa tehdessämme saimme kuitenkin käskyn viedä lastimme Englantiin ja palata Persian lahdelle noutamaan uusi erä öljyä. Moni miehistöstä oli jo kovasti odottanut kotiin pääsyä, mutta minä poika olin onnellinen. Sain jatkaa merimatkaani Intian valtamerelle. Mannerheim käy hakemassa valokuva-albumin, joka on täynnä hänen ottamiaan kuvia tästä ensimmäisestä, peräti yhdeksän kuukauden pituiseksi venyneestä meriseikkailusta. Valokuvat kertovat niin työtovereista kuin muun muassa Bombayn, Karachin ja Ceylonin saaren Colombon pääkaupungin elämästä. Missään ei ollut väkeä tai tungoksia paljon, toisin kuin nykyään, Mannerheim muistelee hymyssä suin katsellessamme kuvia. Kun nuori mies viimein palasi mereltä takaisin kotiin, koko perhe teki selväksi, ettei hän voisi jatkaa merimiehenä. Kunniallisempaa olisi tehdä töitä esimerkiksi jossakin toimistossa. Niinpä opiskelin vuoden ajan ulkomaankirjeenvaihtajaksi Tukholmassa. Sain samalla opiskella englannin, saksan ja ranskan kieliä. Tukholman opinnot päätettyään Mannerheim jatkoi ranskan kielen opintojaan vielä jonkin aikaa Pariisissa. Asuin Pariisissa samaan aikaan sisareni Lillemorin kanssa. Hän opiskeli taiteita ja minä ranskan kieltä. Lillemor asui marsalkan tyttären Sophien luona, ja minä työskentelin pankissa opiskelun ohella ja asuin pariisilaisessa perheessä. Ranskasta Mannerheim palasi Suomeen käymään armeijan. Hyrylän kenttätykistön ja aliupseerikoulun jälkeen Mannerheim suoritti vielä Haminan upseerikoulun. Koska äidinkieleni oli ruotsi ja olin Helsingissä käynyt ruotsinkielisen koulun, minut olisi automaattisesti sijoitettu Dragsvikiin. Mutta lapsuudessani olin aina puhunut suomea maalla kavereitteni kanssa. En halunnut menettää kielitaitoani, joten pyysin saada käydä armeijan suomen kielellä ja pääsinkin sitten Hyrylään. Koko armeijan 11 kuukauden ajasta Mannerheim kertoo jääneen ainoastaan positiivisia muistoja. Mieluisimpina mieleen tulevat esimerkiksi suora-ammuntakilpailu Rovaniemellä, josta meille tuli voitto. Ja vuoden 1952 Helsingin Olympiakisojen avajaisissa ammutut 21 kunnialaukausta, jolloin sain toimia lataajana. Heti armeijan jälkeen Mannerheim otti uudelleen yhteyttä Haakon Onstadiin toivoen saavansa työpaikan tämän varustamon New Yorkin konttorista. Tämä ei kuitenkaan onnistunut. Sen sijaan sain työtä hänen Ruotsissa sijainneen paperitehtaansa konttorista ja jäin sinne neljäksi vuodeksi. Tuona aikana tapasin myös ensimmäisen vaimoni ja perheeseemme syntyi kolme lasta. Kun Onstad Shipping sitten alkoi kasvattaa tankkerilaivastoaan, Onstad tiedusteli Mannerheimilta, josko tämä olisi halukas kouluttautumaan meriupseeriksi hänen aluksellaan. Suostuin, ja pääsin jungmannina hänen 34 000 tonnin tankkerilleen. Mutta kansiupseerin ammatin sijaan valitsin teknisen puolen työn. Mannerheim jatkoi töitä samalla laivalla valmistuttuaan kuuden vuoden opintojen jälkeen turbiinimoottoreihin erikoistuneeksi meri-insinööriksi. Onstadin varustamolta hän myöhemmin siirtyi ruotsalaisen Salen Shippingin leipiin, missä työskenteli suurimman osan urastaan. 1980-luvulla Salen Shippingin mentyä konkurssiin laivani vietiin Saudi- Arabiaan. Samoihin aikoihin minulle ja silloiselle vaimolleni tuli avioero ja päätin muuttaa ulkomaille. Mannerheim asettui Etelä-Ranskaan ja teki sieltä käsin sopimustöitä eri laivoilla. Vapaa-aika meni poikamieselämän merkeissä, kunnes hän vuonna 1996 tapasi Jacquelinen. Jacqueline Mannerheim on kotoisin Belgiasta, mutta ehti asua ensimmäisen aviomiehensä kanssa tämän kotimaassa Libanonissa useita vuosia ennen kuin mies kuoli Libanonin sodan aikana. Jäätyään yksin neljän lapsensa kanssa Jacqueline muutti Etelä-Ranskaan. Elin vaikeita vuosia mieheni kuoltua, Jacqueline Mannerheim kertoo. Mutta lapseni ovat minun elämäni menestystarina, sillä sain kuin sainkin kaikki neljä koulutettua ja he pärjäävät nyt erinomaisesti elämässään. Kuva Carl Erik Christian Mannerheimin kotialbumista. Carl Erik Christian Mannerheimin seinällä on marsalkka Mannerheimin muotokuva. Sekä Jacquelinen että Carl Erikin lapset asuvat nyt perheineen eri puolilla maailmaa. Mutta kaksi vuosikymmentä sitten avioitunut pariskunta Mannerheim viihtyy yhä Ranskan Rivieralla ja nauttii nyt eläkepäivistään, Jacqueline Lähi-itään suuntautuneen konsultin työstä ja Carl Erik meri-insinöörin ammatistaan. Suomi ei ole unohtunut, vaikka en olekaan asunut siellä sitten armeijaajan, Mannerheim toteaa. Olemme yhdessä Jacquelinen kanssa vierailleet Suomessa ja meillä on yhä melkein jokapäiväinen yhteys sinne. Olen ylpeä Suomen kansalainen ja niin tulen aina olemaan. 21

E kirjat pitävät ulkosuomalaisen kiinni suomalaisessa kulttuurissa Tutkimusten mukaan kirjallisuus kehittää kykyä ymmärtää muita ihmisiä. Sitä kaivattaisiin nykyisen suvaitsemattomuuden aikana. Jos voisin, pakottaisin kaikki kansat lukemaan historiallisia romaaneja ja elämäkertoja ja miettimään, mitkä menneisyyden tragedioista haluamme toistaa. Kirjat ovat tärkeitä Juha Vuoriselle jo työn takia. Andalusiaan perheineen asettuneelle Juha Vuoriselle kirjat ovat tie erilaisten ihmisten ja kulttuureiden ymmärtämiseen. Halu antaa lapsille mahdollisuus oppia englantia ja eri kulttuureja sai kirjailija-kustantaja Juha Vuorisen perheineen suuntaamaan ulkomaille asumaan. Ensin muutettiin Maltalle ja sittemmin Andalusiaan. Siellä perhe on nyt asunut kaksi vuotta. Asumme maaseudulla, ja hyvällä säällä parvekkeelta siintää Gibraltar. Lasten koulunkäynti ohjaa nyt asuinpaikkavalintojamme. Ei silti ole mahdotonta, että vaihtaisimme taas maata, jos se tulisi jostain syystä ajankohtaiseksi, Vuorinen kertoo. Kirjat pitävät kartalla Kirjat ovat Juha Vuoriselle tärkeitä jo työn takia. Elämäkertoja, maailmanpolitiikkaa ja dokumentaarisia kirjoja ahmimalla hän saa lähdeaineistoa kirjoihinsa. Kirjojen avulla voi ymmärtää myös sellaista, mitä ei tahdo ymmärtää. Esimerkiksi Laura ja Saska Saarikosken taitavasti kirjoitetusta Trump mies kuin Amerikka -kirjasta olen ammentanut ajatuksia Yhdysvalloista ja sen poliittisesta toiminnasta, Vuorinen sanoo. Vuorinen painottaa lukemisen tärkeyttä ihmisten, historian ja kulttuurien ymmärtämisessä. Pystyn viidessä minuutissa kertomaan kohtaamastani ihmisestä, lukeeko hän kirjoja paljon, vähän vai ei ollenkaan. Olen äärettömän huolestunut varsinkin nuorten haluttomuudesta lukea. Kosketus suomeen säilyy kirjojen avulla Suomen kieli on kirjailijan arvokas työväline ja suomenkieliset kirjat auttavat sen ylläpidossa ulkomailla asuvaa. Juha Vuorinen arvostaakin hyvää suomea niin kotimaisessa kuin käännöskirjallisuudessa. Myös kotimaisen kirjallisuuden Suomi-kuvat kiinnostavat eri tavalla, kun asuu ulkomailla. Voisin kuvitella, että jos nyt lukisin jonkun Veikko Huovisen, Arto Paasilinnan tai Väinö Linnan klassikon, koti-ikävä alkaisi kolottaa. Niissä kuvaillaan niin jäljittelemättömästi klassista suomalaisuutta. Huovisen Lampaansyöjät ja Paasilinnan Jäniksen vuosi edustavat minulle nostalgista ja hyvin suomalaista sielunmaisemaa. Suomenkieliset kirjat ovat tärkeitä myös lapsillemme. Niiden avulla heillä säilyy vahva yhteys äidinkieleen. 11-vuotiaalla nuorimmaisella siinä on tekemistä, sillä hän opiskelee tällä hetkellä neljää muuta kieltä. Vuorinen on tyytyväinen, että perheen lapset ovat osanneet valita mieleistään ja myös isän silmissä järkevää suomenkielistä luettavaa. Sähkökirjat ovat olleet koko perheelle kätevä tapa saada suomenkielistä lukemista ulkomailla aina haluttaessa. Luen jo käytännön syistä yli puolet kirjoista e-kirjoina, koska olen joutunut lähettämään melkoisen määrän kirjoja rahtina muuttojen myötä. Se tuntuu vähän hölmöltä, koska luen niin painavaa tekstiä, Vuorinen toteaa hymähtäen. Kuka: Juha Vuorinen, neljän lapsen isä, kirjailija ja kustantaja, joka tunnetaan mm. Juoppohullun päiväkirja -teoksesta. Juha Vuorisen lukuvinkit: Maarit Tyrkön presidentti Urho Kekkosesta kertova Presidentti ja toimittaja on kiinnostava kurkistus kulissien taakse. Desmond Tutun ja Dalai Laman Ilon kirja on todella upea ja viisas teos kahdelta guruiksi nostetulta mieheltä. Minna Passin ja Susanna Reinbothin Keisari Aarnio on taitavasti kirjoitettu ja ajankohtainen. Jari Aarnio auttoi minua aikoinaan rakentamaan huumeidenvastaista hyväntekeväisyyskampanjaa nimeltä pilvenreunalla.com. Maailma on ihmeellinen paikka. Oma kirjani Kaksipäisen vekaran varjossa kertoo kiusallisen tarkasti myös tästä ajasta, vaikka aiheena onkin Adolf Hitler ja hänen siamilaiset kaksospoikansa. Juha Vuorisen vinkkaamat kirjat löytyvät Elisa Kirjan valikoimista. 3 syytä valita sähköinen kirja ulkomailla asuessa 1) Saat suomenkielisiä kirjat heti, kun ne on julkaistu Suomessa. 2) Ei toimitusaikoja eikä -kuluja. 3) Sähköiset kirjat eivät vie tilaa ja kulkevat mukana kevyesti. Elisa Kirjan valikoimissa on yli 10 000 suomenkielistä e-kirjaa ja äänikirjaa. Elisa Kirjaa voi kokeilla maksutta osoitteessa elisa.fi/tutustumislahja 22 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Ulkosuomalaiset ovat Suomi-Seuransa ja ulkosuomalais parlamenttinsa ansainneet Pysyvä trendi maailmassa on ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen. Ulkosuomalaisuus on yhä useammalle suomalaiselle arkipäivää: maailmalla asuu ainakin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia ja runsaat 242 000 äänioikeutettuja. Ulkosuomalaisten merkitys on oivallettu Suomen julkisessa hallinnossa jo itsenäisyyden alkuvuosista lähtien. Suomi-Seura ry perustettiin vuonna 1927 maailmalla asuvien suomalaisten yhteiseksi järjestöksi, jonka toimintaa on tuettu julkisin varoin. Yhteydenpito ulkosuomalaisiin on siis alun alkaenkin katsottu julkisen vallan tehtäväksi: suomalaisista on haluttu pitää hyvää huolta, asuivat he sitten Suomessa tai rajojen ulkopuolella. Suomi-Seura ry:n toiminta turvattava Ulkosuomalaiset tekevät suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla ja levittävät positiivista Suomi-kuvaa. Maailmalla asuvat suomalaiset järjestävät tänä vuonna satoja Suomi 100 -juhlia ympäri maailmaa. Noin viidesosa kaikista Suomi 100 -tapahtumista järjestetään Suomen rajojen ulkopuolella. Nämä suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyöllä toteutetut tilaisuudet levittävät tietoisuutta Suomesta kertoen konkreettisesti, kuinka tärkeä Suomi on maailmalla asuville suomalaisille. Ulkosuomalaisten merkitys Suomelle huomioidaan kyllä juhlapuheissa, mutta sen pitemmälle ei yleensä päästä. Ja juuri tämän kynnyksen yli tulisi päästä: teot ratkaisevat. Mitä kertoo arvostuksesta se, että Suomi-Seura ry:lle myönnettävä valtionavustus on hiipunut vuosi vuodelta? Kyse ei ole suurista summista vaan pikemminkin tahdosta: Suomella on kaikki edellytykset olla innovatiivinen edelläkävijä ja suunnannäyttäjä ulkomailla asuvien kansalaisten asioiden hoitamisessa. Omistaan on syytä pitää huolta. Parlamentin asema vakinaistettava Tällä hetkellä Suomi-Seura ry:ssä ja ulkosuomalaisyhteisöissä eri puolilla maailmaa valmistaudutaan ulkosuomalaisparla- mentin 20-vuotisjuhlaistuntoon. Yli 300 maailmalla asuvaa suomalaista kokoontuu Helsinkiin käsittelemään ulkosuomalaisille yhteisiä asioita 16. 17.6, aloitteita parlamentin käsiteltäväksi on toimitettu yli 70. Ulkosuomalaisparlamentin nykyinen asema on kuitenkin epävarmalla pohjalla, sillä se toimii täysin Suomi-Seura ry:n resurssien ja säännösten puitteissa. Ulkosuomalaisparlamentin aseman vakinaistaminen varmistaisi sen, että ulkosuomalaisten ääni kuuluisi tulevaisuudessakin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lista ulkosuomalaisparlamentin saavuttamista tuloksista on pitkä ja monipuolinen, joista esimerkkeinä mainittakoon kaksoiskansalaisuuden toteutuminen, työeläkeverotuksen yhdenmukaistaminen ulkosuomalaisille, veteraanien kuntoutus kotimaassaan, oikeus turvalliseen vanhuuteen suomen kielellä ulkomailla ja Suomi-koulujen toimintaedellytysten turvaaminen. Lisäksi juuri lausuntokierroksella ollut hallituksen esitys vaalilain muuttamiseksi ulkosuomalaisten kirjeäänestysoikeuden sallivaksi vahvistaa, että myös Suomi on siirtymässä niiden maiden joukkoon, jotka edistävät ulkokansalaisten yhdenvertaisia äänestysmahdollisuuksia. Suomi on kansainvälisempi kuin koskaan. Suomi-Seura ry on ainoa ulkomailla asuvien suomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestö, joka edistää ulkosuomalaisten asioita Suomessa. Suomi-Seura ry tarvitsee tässä tärkeässä maailmanlaajuisessa tehtävässään niin valtionhallinnon kuin maailmalla asuvien suomalaisten saumattoman yhteistyön ja tuen. Vain siten se voi katsoa tulevaisuuteen. TINA STRANDBERG Toiminnanjohtaja Kustannusosakeyhtiö AtlasArtin lokakuussa 2016 julkaisema teos Suomen tarina kertoo tarinaa jääkaudelta, viikinki- ja keskiajan kautta 1900-luvulle ja nykypäivään. Kirja on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa. Pääpainon kirjoittaja ja kuvittaja ovat asettaneet itsenäiseen Suomeen ja sen kehittymiseen nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi. Kirja antaa mahdollisuuden tutustua Suomi-nimiseen ilmiöön monelta eri kantilta. Kirjaa on mahdollista lukea tarinoita selaillen ja niiden oivaltavia Miten Suomesta tuli Suomi piirroksia katsellen. Teksti ja kuvat tukevat ansiokkaasti toisiaan. Useissa tarinoissa perehdytään asioihin jopa yksittäisten henkilöiden ja tapahtumien kautta. Kirja ottaa myös rohkeasti kantaa kysymykseen Miten Suomesta tuli Suomi! Merkittävään asemaan on nostettu kristinuskon vaikutus Suomen kaikkinaiselle kehitykselle. Kriittinen lukija voi olla tekijöiden kanssa samaa mieltä tai pohtia muita näkökulmia. On mahdollista ajatella, että kirjan tarinoihin tekstiin ja kuviin paneutuva lukija saa kattavan kuvan maasta, jolla on menneisyytensä ja toivottavasti loistava tulevaisuutensa edessään. Tekijöiden näkemys menneisyyden tuntemisen tärkeydestä on helppo jakaa. Suomen tarina on helposti lähestyttävä Suomeen, sen histo riaan ja suomalaisuuteen ylipäätänsä johdatteleva perusteos. Anna Suomi Seuran jäsenyys lahjaksi Suomi-Seura ry:n jäsenyys on hyvä lahja: jäsenlehden Suomen Sillan lisäksi jäsenet saavat alennuksia koulutuksistamme, oppaistamme, Tuotevälityksen tuotteista ja lukuisista liikkeistä Suomessa. Jäsenmaksulla tuet työtämme ulkosuomalaisten etujen edistäjänä. Mikään muu taho ei tee tätä työtä eli toimi ulkosuomalaisten edustajana Suomessa. 23

Suomi 100 Maailmalla -konsertti Helsingin Musiikkitalossa kuultava Suomi 100 Maailmalla -konsertti on ainutlaatuinen tilaisuus kuulla korkeatasoisia ulkosuomalaisia muusikoita Suomessa. Suomi 100 Maailmalla -konsertti tarjoaa monipuolisen musiikillisen kattauksen ulkosuomalaista osaamista, kun lavalle nousevat suomalaistaustaiset muusikot ympäri maailmaa: laulajalegenda Eino Grön (USA/Suomi), viulisti Marielle Iivonen ja hanuristi Tony Iivonen (Ruotsi), jazzpianisti Karri Luhtala (Italia), sopraano Maria Männistö (USA) ja ohjaaja Benjamin Mosse (USA), huilutaiteilija Ulla Suokko (Peru), Uusikuu-yhtye (Iso- Britannia, Saksa) ja Justice in Motion -tanssiteatteri (Iso-Britannia). Konsertin juontaa toimittaja-juontaja Ella Kanninen (Suomi/Italia). Konsertin järjestää Suomi-Seura ry ja se juhlistaa seuran 90. toimintavuotta. Konsertti kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan. Einö Grön. Eino Grön Laulajalegenda Eino Grön on yksi rakastetuimmista suomalaisista viihdetaiteilijoista. Yli 50-vuotiaan menestyk- sekkään musiikkiuransa aikana hän on kerännyt lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Eino Grönin ohjelmisto on monipuolinen ja laaja aina suomalaisten tuntoja kuvaavista tangosta jazziin ja joulukonserteista hengellisiin lauluihin. Hän on myös levyttänyt argentiinalaisten muusikoiden kanssa. Eino Grön viettää talvet Floridassa, ja hänellä on sekä Suomen että Yhdysvaltojen kansalaisuus. Eino Gröniä säestää romanialaissyntyinen jazzpianisti Marian Petrescu. Hän aloitti pianonsoiton nelivuotiaana. Vuonna 1985 hän konsertoi Pori Jazzissa ja julkaisi vuonna 1986 ensimmäisen levynsä Suomessa. Petrescu on opiskellut pianonsoittoa Romaniassa, Ruotsissa ja Sibelius-Akatemiassa. Hän on kiertänyt soittamassa ympäri maailmaa, esimerkiksi Australiassa ja Etelä- Amerikassa. Petrescu muutti Ruotsiin vuonna 1983, ja vuodesta 1988 hän on asunut Jyväskylässä. Marian Petrescu soittaa arvostetun Grammy-palkinnon vuonna 2009 saaneella Resonance Big Band Pays Tribute to Oscar Peterson -levyllä. Marielle ja Tony Iivonen Kolmannen polven ruotsinsuomalaissisarukset Marielle (viulu) ja Tony Iivonen (harmonikka) ovat olleet innostuneita musiikista koko elämänsä. Duo Iivonen on esiintynyt monilla konserttilavoilla niin kotimaassaan kuin ulkomailla. Marielle opiskelee Sibelius-Akatemiassa maisteriohjelmassa opettajanaan Marielle Iivonen. Tony Iivonen. Päivyt Meller. Hän on suorittanut maisteritutkinnon myös Oslon musiikkikorkeakoulussa Peter Herresthalin johdolla. Erityisen innostunut Marielle on kamarimusiikista, ja hän onkin päässyt soittamaan jo kamarimusiikkikonsertteja Oslo filharmonian ja Helsingin kaupunginorkesterin jäsenten kanssa. Myös orkesterissa soittaminen on tärkeää Mariellelle, ja hän on toiminut konserttimestarina Tukholman nuorisosinfoniaorkesterissa sekä avustajana ammattiorkestereissa. Marielle soittaa tällä hetkellä Risto Vainio Oy:n lainaamalla Joseph Odoardi (1786) -viululla. Tony opiskelee Sibelius-Akatemiassa maisteriohjelmassa Mika Väyrysen johdolla. Hän on esiintynyt solistina Östersjö-festivaalilla Ruotsin radion sinfoniaorkesterin kanssa sekä ollut orkesterimuusikkona mukana useissa kantaesityksissä. Hän on ottanut osaa moniin kansainvälisiin harmonikkakilpailuihin ympäri maailmaa. Klassisen musiikin ohella duo Iivosen repertuaariin kuuluu myös monia muita tyylilajeja, ja erityisen lähellä molempien sydäntä on argentiinalainen tango. Karri Luhtala Jazzpianisti Karri Luhtala on esiintynyt ympäri Eurooppaa ja julkaissut kaksi albumia, Her Blame (2010) ja 24 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Ulla Suokko. Karri Luhtala. Terranova (2012). Belgiassa Karri on esiintynyt Pieter Clausin sekä Finnish-Belgian Jazz Collisionin kanssa muun muassa Brysselissä Music Village -jazzklubissa. Italiassa Karri on työskennellyt jazz- ja freelancermuusikkona eri kokoonpanoissa, teatterissa sekä televisiossa RAI 2:lla. Hän on järjestänyt jazzfestivaalin Italian Contiglianossa Rietin provinssissa 2010 ja 2011. Karri on saavuttanut trionsa kanssa kärkisijoja kansainvälisissä jazzkilpailuissa Italiassa. Hän on myös esiintynyt Italian vanhimmassa ja kuuluisimmassa Alexanderplatz-jazzklubissa Roomassa sekä trionsa kanssa Atina Winter -jazzfestivaaleilla. Karri on kehittänyt konseptin Il Mondo di Karri, jonka puitteissa hän on vuodesta 2007 esiintynyt ahkerasti ympäri Suomea kansainvälisten jazzmuusikoiden kanssa. Hyvinkääläistaustainen jazzpianisti on valmistunut Frosinonen konservatoriosta ja asunut Italiassa jo lähes kymmenen vuotta. Maria Männistö Kansainvälistä mainetta saavuttanut amerikansuomalainen sopraano Maria Männistö liikkuu luontevasti hyvin erilaisten musiikkityylien välillä. Seattle Timesin Paul de Barros kuvaa Männistön ääntä yhdeksi koskettavimmista ja kauneimmista, jonka hän on vuosiin kuullut. Männistön viime aikojen sooloesityksiä ovat olleet Ligetin Mysteries of the Macabre Seattle Metropolitan Chamber Orchestran kanssa, Feldmanin Rothko Chapel ja Pergolesin Stabat Mater Seattle Symphonyn kanssa, Orffin Carmina Burana Pacific Northwest Ballet n kanssa sekä Garrett Fisherin Kakitsubata ja Passion of Saint Thomas More Kölnin EOS Kammeroperin kanssa. Männistö on esittänyt yli 30 resitaalia Yhdysvalloissa, Suomessa, Belgiassa ja Saksassa. Maria Männistö on syntynyt Yhdysvalloissa, jonne hänen vanhempansa muuttivat Suomesta 1970-luvulla. Maria kasvoi sekä suomen- että ruotsinkieliseksi. Hän vietti lapsuudenkesät Maria Männistö. perheen kesämökillä Molpessa (Moikipäässä) Pohjanmaalla, mistä hänen äitinsä on kotoisin. Männistö on tiiviisti mukana Seattlen alueen suomalaistoiminnassa. Hän on paikallisen suomalaisen luterilaisen kirkon pääurkuri ja esiintyy säännöllisesti pohjoismaisilla festivaaleilla ja tapahtumissa. Benjamin Mosse on ohjannut yli 55 esitystä eri maissa, ja hän toimii Richard Schechnerin East Coast Artists -teatteriryhmän taiteellisena johtajana. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana Benjamin on vieraillut yli 85 maassa tutkimassa muiden kulttuurien taiteilijoiden taiteellista työtä ja työskennellyt eri puolilta maailmaa olevien taiteilijoiden kanssa. Suomi 100 Maailmalla -konsertissa Maria Männistö esittää osia sopraanolle luodusta Hämärä-monodraamasta, jonka on ohjannut Benjamin Mosse. Hämärä, jonka Männistö ja Mosse ovat kirjoittaneet, tutkii kielen merkitystä yksilön identiteetin rakentumisen kannalta. Hämärä on valittu mukaan viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Sen ensiesitys Seattlessa on kaudella 2017 2018. Ulla Suokko Huilutaiteilija Ulla Suokko on luovuuden puolestapuhuja ja tarinankertoja useilla kielillä. Ullalla on esittävän säveltaiteen tohtorin tutkinto Juilliard Schoolista New Yorkista, ja hänet tunnetaan inspiroivana taiteilijana sekä valon, ilon ja ihmisyyden lähettiläänä. New York Concert Review kirjoittaa: Hänen huilukonserttinsa ei ollut konsertti sanan tavallisessa merkityksessä: Se oli teatteriesitys, tieteellinen tutkimus, essee mietiskelystä, ilon juhla, historian tunti, tutkimattoman tutkimista. 25

Uusikuu. Uusikuu: Laura Ryhänen, laulu Mikko Kuisma, viulu ja laulu Norbert Bremes, harmonikka Christoph Neuhaus, kitara Jari Matti Riiheläinen, kontrabasso Justice in Motion: Anja Meinhardt, koreografia ja tanssi Roosa Leimu-Brown, koreografia ja tanssi Tiedot on koonnut Liisa Oinonen liisa.oinonen@suomi-seura.fi Ulla on asunut maailmalla jo yli 20 vuotta, ensin Manhattanilla New Yorkissa ja nyt Perun Andeilla. Uusikuu Suomalaisen laulajan Laura Ryhäsen johtama Uusikuu on kotoisin Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Yhtye on yksi suomalaisen tangon tunnetuimmista ulkokansalaislähettiläistä. Se esittää ja uudistaa 1930- ja 1960-luvuilta peräisin olevia koskettavia ja haikeita suomalaisia rytmejä ja melodioita. Justice in Motion on Ison-Britannian Oxfordista kotoisin oleva fyysinen teatteriryhmä. Ryhmä esittää erilaisia hurmaavia, ajatuksia herättäviä performansseja yhdistäen dynaamisesti fyysistä teatteria, tanssia, musiikkia, multimediaa ja puhetta. Kaiho on Justice in Motionin ja Uusikuun yhteistuotanto. Se esittelee ulkosuomalaisten naisten elämää ja kokemuksia viime vuosisadan aikana. Kaiho yhdistää modernia tanssia elä- Ella Kanninen. vään vanhaan musiikkiin, tutkii syitä kotimaasta muuttoon, haasteita uuteen kulttuuriin asettumisessa ja sitä, miten rinnakkaiset kulttuuri-identiteetit kehittyvät ajan myötä. Ella Kanninen Konsertin juontaa toimittaja-juontaja Ella Kanninen. Hän on jakanut elämänsä Suomen ja Italian kesken jo lähes 15 vuotta. Kotipaikka on nykyisin pieni kylä Toscanassa, mutta työt tuovat hänet Suomeen usein. Kanninen on tehnyt jo pitkän tvuran Suomessa ja on tuttu muun muassa ohjelmista Puoli Seitsemän, Tanssii tähtien kanssa, Tangomarkkinat, Tie Roomaan ja Talo Italiassa. Vuonna 2016 julkaistiin Ella Kannisen kirja Ellan Toscana Kyläelämää Italiassa (Tammi), jossa hän kertoo elämästään 600 asukkaan Fianossa. Kanninen tekee parhaillaan toista kirjaa, jossa myös italialainen ruoka on pääosassa. Suomi 100 Maailmalla -konsertti kuullaan Helsingin Musiikkitalon konserttisalissa torstaina 15. kesäkuuta 2017 kello 18.00. Konsertin liput maksavat 35. Lippuja voi ostaa Ticketmaster-verkkokaupasta ympäri maailmaa. Suomessa lippuja voi lisäksi ostaa Musiikkitalon lipunmyyntipisteestä sekä kaikista Ticketmasterin myyntipisteistä ja R-kioskeilta. Suomi 100 Maailmalla -konsertti Musiikkitalon tapahtumakalenterissa: www.musiikkitalo.fi/fi/tapahtuma/suomi-100-maailmalla-konsertti Ticketmaster: www.ticketmaster.fi (Suomi 100 Maailmalla) Musiikkitalo: Mannerheimintie 13 A, 00100 Helsinki Lämpimästi tervetuloa konserttiin! Kahvit yhdessä? Fika tillsammans? Coffee together? Haluatko kokoontua keskellä kauneinta Helsinkiä ystäviesi tai tuttujesi kanssa Suomi100 Yhdessä -hengessä? Suomi-Seura ry tarjoaa kahvit, Suomi-Seuran esittelyn ja tilavan kokoustilan käyttöönne! Juodaan kahvit yhdessä! Jos olet Suomi-Seuran jäsen, Suomi-Seurasta kiinnostunut ulkosuomalainen tai paluumuuttaja, tuo ystäväsi tai tuttavasi Suomi-Seuraan Helsingin Mariankadulle. Kokoustilaan mahtuu noin 20 henkeä ja tilan saa käyttöön kahdeksi tunniksi kerrallaan. Lisätietoa: Suomi-Seura ry, Mariankatu 8 00170 Helsinki, Finland +358 9684 1210 info@suomi-seura.fi Varaukset Suomi-Seuran toimiston aukioloaikoina ma-pe 9:00 16:00. 26 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Tervetuloa ulkosuomalaisten Suomi 100 -vastaanotolle ja kakkukahveille Torstaina 3.8. kello 14 16 Helsingin kaupungintalon juhlasaliin. Ohjelmassa Suomen valtion ja Helsingin kaupungin edustajien tervehdyspuheet, musiikkia ja tapaamisia Suomen ystävien kanssa eri puolilta maailmaa. Vietetään yhdessä suomalainen juhlahetki. Suomi 100 -hanke ja Helsingin kaupunki Helsingin kaupungintalon juhlasali Pohjoisesplanadi 11 13, Helsinki Ilmoittautumiset oheisen linkin kautta 12.7. mennessä. Mukaan mahtuu rajoitettu määrä osallistujia. https://response.questback.com/ valtioneuvostonkanslia/suomifinland100 Kirjosillan heijastimien langoin kirjotut Karjalan Käköset sekä erilaiset perinnekuviot kuljettavat ajatukset menneeseen aikaan. Kirjosillan tuotteissa mennyt aika ja perinteiset kirjontamallit yhdistyvät nykytekniikkaan ja materiaaleihin. Niissä on nähtävillä rakkaus ja kunnioitus menneiden sukupolvien taitoihin ja luovuuteen. Minua on aina puhutellut historian naisten neuvokkuus ja tapa jakaa omia kokemuksiaan, kuvailee Johanna Anttila, yrittäjä Kirjosillan taustoja. Sillä aikoinaan, ennen kirjoitustaidon yleistymistä, naiset kirjoivat kankaisiin omia ajatuksiaan ja tarinoitaan, langoin ja kuvin. Kirjosillan kuviokieli nousee lähes kokonaan karjalaisesta etupistokirjonnasta. Etupistokirjonnankin kuvioilla on omia tarkoituksiaan ja tarinoitaan. Siksi myös Johannan suunnittelemat kuviot sisältävät kukin tarinansa. Olen pienestä pitäen tehnyt kaikenlaista käsilläni. Äitini muistelee edelleen kauhulla askarteluistani aiheutunutta sotkua, kertoo Johanna. En tiedä kulkeeko käsillä tekemisen into geeneissä vai lapsuuden virikkeissä ja mahdollisuuksissa. Kirjosillan Johanna kertoo nauttivansa käsillä tekemisestä. Bloginsa hän on omistanut isoäidilleen. Äitini äiti ompeli kaikkien maata- Johanna Anttila kirjoo perinnekuviot heijastimiin loon kuuluvien töiden ohessa vaatteita siskoilleen ja lapsilleen niukoista materiaaleista, suorastaan siis vaatetti koko lähisukua! Kertomus mummani ompelemasta kastemekosta on puhutellut minua kovasti. Mumma teki esikoiselleen kastemekon sotilaan lumipuvusta, koska oli valtava pula kaikesta mahdollisesta. Kirjosillan uusi heijastinranneke JoutsenLaulu pääsi mukaan 100 hyvää Suomesta -ohjelmaan. Ranneke on kunnianosoitus juhlivalle Suomelle. Kansallislintu laulujoutsen valikoitui juhlaheijastimen aiheeksi monen tärkeän asian symbolina, kertoo Johanna Anttila iloisena. Lyhennelmä Paula Kiviniemen artikkelista Karjala-lehdessä 23.2.2017 27

TEKSTI: MAARIT HYVÄRINEN Suomi-koulut ovat menestystarina Suomi-kouluja on noin 140, ja niissä opiskelee yli 4 000 ulkosuomalaislasta ja -nuorta. Koulut ovat yleensä melko pieniä: keskimääräinen Suomi-koulun koko on noin 30 oppilasta, mutta on myös yli 100 oppilaan kouluja. Suomi-koulujen toimintakulttuuri rakentuu yhteisöllisyyden varaan. Suomi-kouluista on tullut tärkeä ulkosuomalaisten kohtaamispaikka, jossa lasten kielen opetuksen rinnalla vanhemmilla on mahdollisuus tavata toisia suomalaisia, keskustella suomeksi, lainata koulun kirjastosta suomenkielisiä kirjoja ja juhlia yhdessä lasten kanssa perinteisiä suomalaisia juhlia. Suomi-koulut rohkaisevat ja motivoivat vanhempia suomen kielen käyttöön ja arvostamiseen ja ovat siten tärkeä osa lasten kielellisen kehityksen ja monikielisyyden tukemista. Ensimmäiset koulut 1950-luvulla Suomikoulujen menestystarina alkoi 1950-luvun lopulla, jolloin Pohjois- Amerikassa perustettiin suomalaiset Rodoksen Suomi-koulun lapsia. Rodoksen Suomi-koulun oppilaat suomalaisine hattuineen. Suomi-koulut ovat kielikouluja joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Täydentävällä opetuksella tarkoitetaan varsinaisen koulunkäynnin rinnalla annettavaa opetusta. sukujuuret omaaville lapsille ja nuorille kielikouluja, joiden tarkoituksena oli opettaa suomea ja ylläpitää lasten ja nuorten suomen kielen taitoa. Vanhin edelleen toiminnassa oleva Suomi-koulu on Toronton Suomen Kielen Koulu, joka on perustettu vuonna 1960. Seuraavat Suomi-koulut perustettiin New Yorkiin 1964, Thunder Bayhin 1965 ja Sudburyyn 1966. Euroopan ensimmäinen Suomikoulu on Lontoon lauantaikoulu, joka perustettiin 1972. Lontoon innostamana Suomi-kouluja alkoi 1970-luvulla syntyä nopeasti eri puolille Eurooppaa, ensimmäisten joukossa Cambridgeen, Pariisiin ja Frankfurtiin. Ensimmäinen Pohjois-Amerikan ja Euroopan ulkopuolinen Suomi-koulu on Tansanian Dar es Salaamissa. Seuraavina vuosikymmeninä Suomi-kouluja syntyi runsaasti eri puolille maailmaa, ja tänä päivänä Suomi-koulu löytyy kaikista maanosista: Bergenistä Addis Abebaan ja Melbourneen, Dublinista Abu Dhabin ja Tokion kautta Los Angelesiin. Maailman valloitus jatkuu, sillä vuosittain syntyy neljä- viisi uutta Suomi-koulua. Viime vuosina uusia Suomi-kouluja on perustettu muun muassa Islantiin, Turkkiin, Vietnamiin ja Malesiaan. Kirjava joukko Suomi-koulujen joukko on kirjava; on pieniä alle 10 oppilaan kouluja ja suuria kouluja, joissa on yli sata oppilasta, osaa kouluista pyörittää yksi henkilö, ja osa toimii kymmenien opettajien ja vapaaehtoisten voimin. Jotkut Suomi-koulut ovat osa paikallisen ulkosuomalaisyhdistyksen toimintaa. Koulujen kokoontumispaikka voi olla paikallinen koulu, seurakunnan tai muun yhteisön tila tai opettajan koti. Yhteistä kaikille Suomi-kouluille kuitenkin on halu vaalia rakasta suomen kieltä ja siirtää suomalaisen kulttuurin tuntemusta ulkosuomalaislapsille ja -nuorille. Opetussuunnitelmasuositus on virstanpylväs Merkittävä virstanpylväs Suomi-koulujen toiminnan kehittämisessä on Opetushallituksen vuonna 2015 julkaisema Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuositus, joka on laadittu yhteistyössä Opetushallituksen, Suomi-koulujen tuki ry:n ja Suomi-Seuran kanssa. Opetussuunnitelmasuositus on tarkoitettu tukemaan Suomi-kouluja opetuksen tavoitteiden asettamisessa, sisältöjen valinnassa sekä oppimisen arvioinnissa. Suomi-koulujen opetussuunnitelma- 28 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Suomi kouluille Vuoden ulko suomalainen 2017 tunnustus Suomi-Seura ry on valinnut maailmalla toimivat Suomikoulut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2017. Seura palkitsee Suomi-koulut vuosikymmeniä kestäneestä menestyksekkäästä toiminnasta suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin ylläpitämiseksi maailmalla. Vuoden ulkosuomalaiseksi on vuodesta 1993 lähtien valittu ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan, vaalinut suomalaista kulttuuriperintöä ja mahdollisesti myös edistänyt Suomen ja uuden kotimaansa välistä kulttuurivaihtoa, kauppaa tai muuta yhteistyötä. Valinta voi kohdistua myös ulkosuomalaiseen yhteisönsä edustajana tai ulkosuomalaisyhteisöön. Suomi-Seura ry on mukana järjestämässä ja suunnittelemassa vuosittaisia Suomi-koulujen opettajien koulutuspäiviä Helsingissä. Suomi-Seura ry on myös Suomikoulujen tuki ry:n hallituksen jäsen. Lisäksi Suomi-Seura välittää Suomi-kouluille myönnetyn, Opetushallituksen kautta tulevan valtionavustuksen kouluille sekä jakaa kouluille opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää muuta avustusta erilaisiin hankkeisiin. Vuoden ulkosuomalainen -tunnustus luovutetaan Suomi-kouluille myöhempänä ajankohtana tänä vuonna. Dallasin Suomi-koulu ryhmäkuvassa. Vuoden ulkosuomalainen Vuoden ulkosuomalaiseksi on vuodesta 1993 lähtien valittu ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan, vaalinut suomalaista kulttuuriperintöä ja mahdollisesti myös edistänyt Suomen ja uuden kotimaansa välistä kulttuurivaihtoa, kauppaa tai muuta yhteistyötä. Valinta voi kohdistua myös ulkosuomalaiseen yhteisönsä edustajana tai ulkosuomalaisyhteisöön. Vuoden ulkosuomalaiset vuodesta 1993 lähtien ja asuinmaa valintavuonna: 1. FinnFest USA -tapahtuman perustaja Robert Selvala 1993 USA 2. ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi Arvi Tervalampi 1994 Ruotsi 3. kääntäjä-kirjailija Mirja Bolgár 1995 Ranska 4. sopraano Karita Mattila (Ilta-Sanomien kanssa järjestetyssä äänestyksessä) 1996 Iso-Britannia 5. jalkapalloilija Jari Litmanen 1997 Hollanti 6. amerikansuomalainen Vieno Williams suuren siirtolaisuusaallon edustajana 1998 USA 7. Formula1 -kuljettaja Mika Häkkinen (Ilta-Sanomien kanssa järjestetyssä äänestyksessä) 1999 Monaco 8. Linux-käyttöjärjestelmän luoja Linus Torvalds 2000 USA 9. oopperalaulaja Matti Salminen 2001 Sveitsi 10. Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman 2002 Ranska 11. säveltäjä Kaija Saariaho 2003 Ranska 12. toimittaja Erkki Toivanen 2004 Iso-Britannia 13. kapellimestari-säveltäjä Esa-Pekka Salonen 2005 USA 14. jääkiekkoilija Saku Koivu 2006 Kanada 15. kääntäjä Richard Impola 2007 USA 16. professori Bengt Holmström 2008 USA 17. lähetyslääkäri Leena Pasanen 2009 Tansania 18. toimittaja Helena Petäistö 2010 Ranska 19. komissaari Olli Rehn 2011 Belgia 20. professori Outi Hovatta 2012 Ruotsi 21. kapellimestari klarinettitaiteilija Osmo Vänskä 2013 USA 22. tuottaja Bonita Pietila 2014 USA 23. toimittaja kirjailija Mark Levengood 2015 Ruotsi 24. yrittäjä, SOS-ryhmän perustaja Suvi Kauranen 2016 Espanja 25. Suomi-koulut kautta maailman suositus on osoitus siitä, että Suomi-kouluissa tehtävää työtä arvostetaan Suomessa. Valtionavustus on ensisijaisen tärkeää Suomi-koulujen toiminnan jatkuvuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kouluja tuetaan Suomesta käsin valtionavustuksen muodossa. Koulut saavat vuosittain valtionavustusta opettajien palkkaan, vuokrakuluihin ja oppimateriaaliin. Avustuksella ei kuitenkaan kateta kaikkia kuluja, vaan osa koulujen tuloista kerätään jäsen- tai lukukausimaksuina sekä erilaisilla tempauksilla. Niin merkittävä tekijä kuin taloudellinen tuki Suomesta onkin, Suomi-koulujen tärkein resurssi ovat kuitenkin ihmiset. Koulujen toiminta on vapaaehtoisvoimin tai pienellä korvauksella uurastavien opettajien, puheenjohtajien, rahastonhoitajien ja vanhempainyhdistysten varassa. Suomi-koulujen toiminnan elinehto ovat paikalliset suomalaisvoimat näin on ollut aivan Suomi-koulujen toiminnan alkuvuosista tähän päivään saakka. Kansainvälistä vero- ja lakipalvelua OTM, KTM, YTM Heikki Muikku heikki.muikku@veromies.fi Unioninkatu 20 22, 00130 HELSINKI Puh. +358 40 828 08 14 www.veromies.fi 29

LASTEN SILTA Suomi-koulut onnittelevat 100-vuotiasta Suomea Isa, 7 v., Zürichin Suomi-koulu. Marilena, 16 v., Rodoksen Suomi-koulu. Emma, 9 v., Toronto. Jenni, 8 v., Bristolin suomalainen lauantaikoulu. Lassi, 9 v., Toronton Suomi-koulu. ON N EA t. -- S OOM\ 100"'1 '. -. Noel, 7 v., Zürichin Suomi-koulu. 30 Aino, 5 v., Tokion Suomi-koulu. SUOMEN SILTA 2 3/2017 Aili, 13 v., Monteralin Suomen kielen koulu.

,-.----------------------------.. -..-..._......,.,... _.. T '.. ' Erik, 7v., Budapestin Suomi-koulu. Silja, 7 v., Toronton Suomi-koulu. Miri, 4 v., Tokion Suomi-koulu. Christopher, 10 v., Abu Dhabin Suomi-koulu. Otto, 7 v., Zürichin Suomi-koulu. Markus, 7 v., Budapestin Suomikoulu. Lilja, 7 v., Zürichin Suomi-koulu. BONGAN LINNA Loviisassa riemukas yhdistelmä vanhaa patriisitaloa ja professori Riitta Nelimarkan rajoja uhmaavaa taidetta TiedusTeluT ja varaukset: +358 40 504 2056, bergstrom.kirsti@gmail.com, www.bonga.fi Toimisto +358 500 461 925, jaakko@seeck.fi, www.nelimarkka.com Bongan Linna, Linnankuja 1, 07900 Loviisa (sisäänkäynti lukkarinkujalta) TULE SUOMEEN MÖKKILOMALLE JA/TAI VIETÄ SYNTTÄRIT, YM. JUHLAT Hyvin varustetut korkeatasoiset tilat läpi vuoden. Mökit ja huvilat järven rannalla. Myös Bed & breakfast -majoitusta (hotellitaso). Eteläisessä Suomessa 150 km Helsingistä. YLI-KAITALAN LOMAMÖKIT www.yli-kaitala.com, info@yli-kaitala.com puh. +358 (0)500-750 612, fax +358 (0)5 326 5550 31

ASUNNOT, ASUMINEN JA TONTIT Tulossa kotimaahan kesälomalle? Forenomin kalustetussa ja kodinomaisessa asunnossa tai huoneistohotellissa majoitut mukavasti ympäri Suomea. Yhden yön, viikon tai kuukauden. Varaa helposti forenom.fi tai soita +358 20 198 3420 KAUPUNKIEN PALVELUT Mistä saat palvelua suomen-, ruotsinja englanninkielen lisäksi lähes 10 muullakin kielellä? Tule käymään Virka-Infossa kaupungintalolla,soita tai lähetä sähköpostia. Voit myös varata ajan palveluneuvojalta,jos asiasi koskee maahanmuuttoa. www.virka.fi Sofiankatu 1, Pohjoisesplanadi 11 13, ma pe 9 19, su 10 16. Puhelinpal.: +358 9 31011 111, ma pe 9 15. Sähköp. virkainfo@hel.fi KIRKOLLISET PALVELUT Kotimaan nähtävyydet ja käyntikohteet www.autolomat.fi Me autamme löytämään tarpeitasi vastaavan kodin ja asuinalueen. Kukaan ei välitä niin kuin me. www.kiinteistomaailma.fi Tilapäisasuntoja yksityisille ja yrityksille koko Suomessa! Fully furnished apartments for private and corporate customers across Finland! AUTOLIIKKEET AUTOVUOKRAAMOT...helpoin tie autonvuokraukseen. www. aurent. fi Tukiverkkosi maailmalla Ole kaukaa viisas evl.fi/ulkosuomalaiset KIRKON ULKOSUOMALAISTYÖ SUOMEN MERIMIESKIRKKO Kumppanisi kotona ja maailmalla merimieskirkko.fi SUOMEN EV.LUT.KIRKKO EV.LUTH. KYRKAN I FINLAND www.evl.fi KOULUTUS www.eira.fi XAMK.FI Gustav Vasagata 11 EKENÄS Kustaa Vaasankatu 11 TAMMISAARI http://ektamuseum.fi Haapasaaren Lomakylä Ruovedellä tasokkaita lomamökkejä ympäri vuoden. Haapasaari Holiday Village high quality self catering holiday cottages all year round. Haapasaaren Lomakylä Haapasaarentie 5, FI-34600 Ruovesi, Finland Puh. +358 (0)44 0800 290, fax +358 (03) 476 0897 lomakyla@haapasaari.fi Your holiday is just one click away www.hostelsclub.com ISLANTIIN & AMERIKKAAN + icelandair.fi Let your Lapland adventure begin in Ylläs! Kuerkievari offering budget accommodation. www.kuerkievari.fi aviarent.fi www.kulkurikoulu.fi Kurkkaa nettisivuillemme ja varaa pohjoisen Keski-Suomen parhaat lomapaikat ja -palvelut nyt! Check out our website and find out the best places for your holiday in the Middle of Finland! MEDIA JA VERKKOLEHDET otavanopisto.fi Lukio-opinnot joustavasti verkossa olitpa sitten missä päin maapalloa tahansa. nettilukio.fi LÄS DAGENS TIDNING OCKSÅ UTOMLANDS! Läs HBL på e.hbl.fi eller testa hela digitala utbudet gratis i 2 veckor: hbl.fi/testa Kuntokatu 3 33520 Tampere Tarjoamme auton kaikkiin tarpeisiin - sinä valitset sopivan. www.tamk.fi www.turkuamk.fi matka.turkuamk.fi MATKAILU Gasthaus Päivän tärkeät politiikan ja talouden uutiset maaseudulta ja EU:sta. Nyt 329 000 lukijaa! Top economic news from the Finnish countryside and EU. Now 329 000 readers! www.maaseuduntulevaisuus.fi Analyysia politiikasta ja taloudesta Cafe Restaurant A-6574 Pettneu am Arlberg www.alpenrose-pettneu.at www.nykypaiva.fi 32 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Työnohjaus. Psykoterapia. Oppimisen tuki. www.hiioppi.fi Politiikan uutispalvelu www.verkkouutiset.fi Helander-kodit Korkealaatuista ikäihmisten hoiva- ja asumispalvelua vuodesta 1967. Tarjoamme lyhyt- ja pitkäaikaista palveluasumista Helsingissä. Tervetuloa tutustumaan, ota yhteyttä, puh. 0400 341 306. www.ilmarihelanderinvanhustensaatio.fi http://www.pieceof.fi/ Pala Suomea korun muodossa. Piece of Memories on luonut yhdessä nuoren suunnittelijan Nino Hynnisen kanssa Tupa-korumalliston, jonka lähtökohtana on suomalainen vieraanvaraisuus ja sielunmaisema. Katsele ja kuuntele Yleisradion ohjelmia silloin, kun sinulle sopii:yle.fi/areena Interflora-kukkavälitys kotimaahan että ulkomaille nopeasti ja kätevästi! Interflora flower delivery domestic and international orders conveniently and quickly! www.interflora.fi http://www.saleduck.fi/ www.yle.fi/ulkomailla Yle ulkomailla Yle utomlands MUUTTO- JA KULJETUSPALVELUT Matkustamisen iloa yli 80 vuotta. Päiväretket ja kuljetuspalvelut pienille ja isoille ryhmille sekä liikuntarajoitteisille. Oletko muuttamassa uuteen kohdemaahan tai palaamassa kotimaahan? http://www.sinkkonenconsulting.fi Kaikki verkkokaupat helposti yhdessä osoitteessa. All online shops under one roof. TYÖPAIKAT JA REKRYTOINTI www.korsisaari.fi The joy of traveling more than 80 years. RUOKA Säilytystilaa kodin tavaroille www.arcticfoodfrommnland.m Maailman pohjoisimman maatalousmaan ylivoimatekijät tiiviissä paketissa. HUS Muuttokuljetuksia EU:n alueella jo yli 30 vuoden kokemuksella. www.muuttajat.net www.hyvaasuomesta.. RuokaaOmastaMaasta @hyvaasuomesta @hyvaasuomesta ruokatieto../ruokakulttuuri Lukupaketti suomalaisesta ruokakulttuurista. VIRANOMAISPALVELUT (+358) 207 007 700 www.niemi.fi Tavarat turvallisesti ja tehokkaasti säilöön maailmalle lähtiessä. Korkealaatuiset ja edulliset säilytystilat 1 30 m 2 tarpeesi mukaan. www.tilaakaikelle.fi TUOTTEET http://alennuskoodit.hintaseuranta.fi/ Muutto Suomeen Elämä Suomessa Tietoa Suomesta www.kela.fi KELA (Kansaneläkelaitos) hoitaa perusturvaa eri elämäntilanteissa. Asiakkaitamme ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt. KELA provides basic security for all persons resident in Finland also when they are living outside Finland covering the different stages of their lives. PALVELUT www.taigakoru.fi Korut pohjolan luonnosta. Valmistetaan Lapissa, jo vuodesta 1981. Jewellery from northern Finland. Handmade in Lapland since 1981. Kalevala Koru Astu tarinaan. Työeläke.fi Tietoa Suomen työeläkkeistä Suomi-linkkihakemisto www.suomi-seura.fi Internethakemiston hintatiedustelut info@suomi-seura.fi 33

MAAILMALLA TAPAHTUU Suomi 100 Maailmalla Suomi 100 Maailmalla -hankkeen keskiössä ovat ulkosuomalaisten järjestämät juhlavuoden tapahtumat ja niistä tiedottaminen. Tervetuloa sivuillemme. www.suomi-seura.fi/suomi100maailmalla! Suomi 100 Maailmalla on Suomi-Seura ry:n, Kirkon ulkosuomalaistyön ja Siirtolaisuusinstituutin yhteinen hanke, jota tehdään yhteistyössä ulkoasiainministeriön ja Merimieskirkon kanssa. Hanke on mukana valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmassa. Muista jakaa juhlatunnelmat myös meidän kaikkien kanssa. Se onnistuu mainiosti kaikille avoimessa Facebook-ryhmässä Suomi 100 Maailmalla. Ulkosuomalaisyhteisöt, muistakaa hyödyntää Suomi 100 Maailmalla -kotisivuja ja Facebook-ryhmää tapahtumienne ilmoittelussa!................................................ Tulevaisuuden kuusia istutetaan ympäri maailmaa Tulevaisuuden kuusi kutsuu kaikki suomalaiset, ulkosuomalaiset ja Suomen ystävät istuttamaan juhlavuoden puita satavuotiaalle Suomelle. Kampanja on osa Suomi 100 -ohjelmaa ja sen suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Helsingin Kaivopuistossa kasvaa 1917 kylvetty Itsenäisyyden kuusi. Suomen täyttäessä 50 vuotta 1967 istutettiin 30 000 Kotikuusta koulujen, kotien ja kesämökkien pihoille. Juhlavuoden 2017 ensimmäisen Tulevaisuuden kuusen istuttivat ulkosuomalaiset Kiinassa. Istutuksen hoitivat Pekingin suomikoululaiset maaliskuun puolessa välissä. Pärnun Suomi-Seura Virossa osallistui kampanjaan ja istutti Tulevaisuuden kuusen 12. toukokuuta Ülejõen koululle. Myös Suomen suurlähetystöt ympäri maailmaa ovat tarttumassa reippaasti istutuspuuhiin. Hankkeen kotisivuilta löytyy esimerkkejä miten ulkosuomalaiset voivat osallistua juhlavuoden kampanjaan: www.tulevaisuudenkuusi.fi (Kuinka osallistun Ulkosuomalaiset)................................................. Tule mukaan luontojuhlaan Jäljellä on vielä kolme juhlapäivää, joiden aikana kuka tahansa voi juhlistaa 100-vuotiaan Suomen luontoa omalla tyylillään. Luonnon päivä on yhdessä tekemisen ja yhdessä luonnosta nauttimisen päivä. Toukokuun 20. päivä 2017 vietetään Kevään Luonnon päivää. Luonnon päivää kannattaa viettää myös ulkomailla, ja esimerkiksi Katalonian suomalaiset villiintyvät keväästä ja lähtevät yhdessä luontoretkelle Puigcerdaan, Pyreneille. Kesän Luonnon päivää vietetään 17.6. Silloin vietetään myös Luonnonkukkien päivää ja juhlitaan Suomen 40. kansallispuiston avajaisia. Juhlinta huipentuu Suomen luonnon päivänä 26.8.2017, jolloin Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, joka juhlii luontoa liputuspäivällä. Silloin kuorot kajauttavat laulunsa kansallispuistoissa, nostetaan malja Suomen luonnolle, ja juhlitaan luonnon ainutlaatuisuutta tulien loisteessa. Lisätietoja: www.luonnonpaivat.fi................................................ Finnish Your Dinner Viikonloppuna 25. 27.8. järjestetään maailman suurimmat kyläjuhlat, kun Suomen synttärijuhliin on aikaa tasan sata päivää. Finnish Your Dinner. Illallinen taivaan alla kaikkialla leviää juhlavuoden kunniaksi ulkomailla asuvien suomalaisten toimesta myös ulkomaille. Silloin kuka tahansa voi rakentaa oman kutsuvierasillallisen minne tahansa yhteiseen kaupunkitilaan tai omaan kotiinsa ja tarjota paikkoja tuntemattomille sivuston kautta. Tänä iltana kaikki suomalaiset, myös ulkomailla asuvat, voivat kutsua paikallisia ihmisiä kotiinsa illalliselle. Rakenna illallispöytä, korista se valkoisin liinoin ja tarjoa sinun suomalaista lempiruokaasi. Päätä montako vierasta kotiisi mahtuu. Voit kertoa vieraille, mitä tarjoat ja mitä toivot heidän tuovan tullessaan. Kutsu mukaan ystäväsi, naapurisi, tutut ja tuntemattomat. Varausjärjestelmä kertoo sinulle ketkä ovat tulossa ja takaa turvallisuuden. Avataan ovi suomalaiseen ruokakulttuuriin ja syödään yhdessä KAIKKIALLA! Sunnuntaina 18.6. klo 21.00 avataan Yhteismaan nettisivuille kartta, jolle jokainen meistä voi ilmoittaa oman illallisensa, niin Suomessa, kuin ulkomailla: www.finnishyourdinner.fi................................................ Suomi-kouluilta tervehdyksiä Ylen Selkouutisissa Suomi-koulut pääsevät näyttävästi esille Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Ylen ja Suomi-Seuran yhteistyöprojektissa esitetään noin kerran kuussa Suomi-koulujen tervehdyksiä satavuotiaalle Suomelle eri puolilta maailmaa. Tervehdyksiä on tullut jo Zürichin, Dubain, Vancouverin, Kosin ja Tarton Suomi-kouluilta. Videoita voit katsella Selkouutisten sivuilla: http://yle.fi/ uutiset/osasto/selkouutiset/................................................ Juhlitaan yhdessä! Suomi 100 Maailmalla Finland 100 i Världen Finland 100 Worldwide 34 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Suomi 100 Maailmalla -tapahtumia 17.5.2017 Pelimanni Orchestra of Thunder Bay presents Finland 100 Concert at Hilldale Lutherant Church, Thunder Bay, ON, Canada. Pelimanni Orchestra is a Finnish-Canadian folk music orchestra based in Ontario, Canada, started in 1986. Pelimanni Orchestra s mandate is to help preserve and promote the heritage of Finnish music culture. http://pelimanniorchestra.webs.com 21.5. Päiväleiri suomenkielisille lapsille Hollannissa. Leirin järjestää Suomalaisten Lasten Päivä, joka on vuonna 2014 perustettu yhteisö. Se järjestää päiväleiritoimintaa 6 10-vuotiaille suomalaisille ja suomenkielisille lapsille Alankomaissa. Leiriläiset pääsevät toteuttamaan yhdessä taidekasvattaja Liisa Aholaisen kanssa Suomi 100 vuotta -aiheisen taideteoksen. Taideteos tulee olemaan esillä Suomi 100 vuotta -aiheisissa tapahtumissa Hollannissa. http://www.karlando.nl/lastenpaiva 2. 11.6. Rotterdamin merimieskirkko viettää Suomen juhlavuotta järjestämällä Extraordinary Finland -juhlaviikon. Varaathan jo kalenteristasi nämä päivämäärät, sillä tiedossa on vallan ainutlaatuista ohjelmaa. Lisätietoa Facebookista: www.facebook.com/ MerimieskirkkoRdam 4.6. Concerto di Poesia, Viaggio attraverso l Europa: La Finlandia, Sala della Vittoria, Ascoli Piceno, kaupungintalo. Tapahtuma on osa perheviikkoa, jonka järjestää kaupunki. Suomitupa on mukana tapahtumassa juhlistamassa Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä esittämällä suomalaista runoutta sekä suomeksi että italiaksi. Esillä on Suomea kuvaavia esineitä/tavaroita ja jaossa esitteitä Suomesta italiaksi ja Ascoli Picenosta suomeksi. Ascolilainen runoilija tekee paikallisella murteella runon Suomesta ja esittää sen. Tämän jälkeen Pirjo Reinikainen (Suomitupa) esittää runon Savon murteella. 16. 18.6. The Sudbury Suomi Fest Kesäjuhla 2017. Kanadan suomalaisten 77. Suurjuhlat pidetään kesäkuussa Sudburyssa, Ontariossa. http://sudburyfinnfest.com/ Juhannusjuhlia 17.6. Karlsruhe DFG järjestää varaslähdön juhannukseen Juhannustangot / Mittsommertango -illan merkeissä. Mittsommerfest, Karlsruhe: Die DFG-Bezirksgruppe Karlsruhe lädt ein zum Mittsommerfest mit finnischem Tango und Walzer. Musik: Sofia Kallio und das Akkordeon-Duo Nill-Schayegan. Weiße Rose Oberreut, Otto-Wels-Str. 31, 76189 Karlsruhe. 17. 18.6. Scandinavian Midsummer Festival Info-Metsä Western Canada meets Finland at the Scandinavian Midsummer Festival. Displays, local vendors, Finnish food, and food from Finland at this annual festival. Thousands of people visit the Scandinavian Community Centre every year to celebrate the traditions and festivities of Scandinavian Midsummer. In 2017, it will be the 22nd time a Midsummer Festival is organised, with fun-filled activities, living history and non-stop entertainment for the whole family. Place: Scandinavian Community Centre, 6540 Thomas St, Burnaby, BC, V5B 4P9 CANADA www.scandinavianmidsummerfestival.com 18.6. Melbournen Suomi-seura järjestää juhannusjuhlat Suomitalolla. Samalla vietetään Suomi-seuran yleisen saunan virallisia avajaisia. Saunaseremoniamestari vie yleisön suomalaisen saunakulttuurin ja sen historian teille. www.fsmelbourne.com.au 24.6. Hampurin merimieskirkolla juhlitaan yhdessä suomalaista keskikesän juhlaa hyvän ruoan, musiikin ja yhdessäolon merkeissä! Lisätietoja: hampuri@merimieskirkko.fi 24.6. Juhannusjuhlat yhdessä, Toronto, Kanada Since 1954, Finns and Finnish Canadians across Ontario have come to Cedar Park - Udora to celebrate midsummer/juhannus. 2017 is Finland s centenary celebration year, and Canada s 150th. Let s come together and celebrate: Live music and lavatanssit, Finnish goodies and delicious food, sauna and swimming, overnight camping and the traditional Juhannus Kokko (bonfire) www.facebook.com/cedarparkudora/................................................................................................ Tiedot on koonnut Liisa Oinonen, liisa.oinonen@suomi-seura.fi Yle esittelee ulkosuomalaisten elämää Hei ulkosuomalainen! Tervetuloa 100-vuotiaan Suomen syntymäpäiville tule mukaan, missä päin maailmaa ikinä oletkaan! Yle Uutiset järjestää tämän vuoden aikana erilaisia tapahtumia, joihin voit osallistua toiselta puolen maailmaakin. Toukokuussa pääset rakentamaan Ylen nettisivuilla leikkimielistä, erään laista Suomi-imperiumia. Voit kertoa meille, missä päin maailmaa asut ja millaista elämäsi siellä on. Kerromme asiasta lisää keskiviikkona 24. toukokuuta Yle Uutisten verkkosivuilla yle.fi/uutiset. Ja kesällä saunomme yhdessä! Lähetä meille valokuva saunastasi tai vaikkapa juhannussaunastasi 30.6. mennessä. Voit itse istua valokuvassa saunasi lauteilla tai valokuvata meille saunasi. Kerro meille, kuka olet, miksi olet lähtenyt ulkomaille, millainen sauna sinulla on ja tietysti, millaiset löylyt saunassasi saa. Kirjoita sähköpostisi otsikkokenttään Ulkosuomalaisen sauna sekä lähetä valokuva ja lyhyt teksti saunastasi osoitteeseen: yle.uutiset@yle.fi. Julkaisemme jutun yhteisestä saunahetkestä heinäkuussa Yle Uutisten verkkosivuilla. Syksyllä juhlat jatkuvat! Suomi-neidon syntymäpäivä on 6. joulukuuta, ja haluaisimme kuulla, mitä sinä antaisit Suomelle lahjaksi. Lahja voi olla jokin asia tai tapa, jonka olet ulkomailla ollessasi huomannut hyväksi ja joka olisi toimiva myös Suomessa. Onko nykyisessä asuinmaassasi esimerkiksi naapureillasi tai ystävilläsi käytössä jokin tapa, jonka suomalaisetkin voisivat omaksua? Tai tehdäänkö jokin asia siellä niin hyvin, että Suomen valtio voisi ottaa siitä oppia? Kirjoita sähköpostisi otsikkokenttään Ulkosuomalaisen lahja, laita valokuva itsestäsi ja ehdotuksesi sähköpostilla osoitteeseen yle.uutiset@yle.fi. Julkaisemme jutun loppuvuodesta 2017. Tervetuloa mukaan haluamme kuulla sinun tarinasi! Juhlavuoden tapahtumia odotellessa voit lukea jutun ruotsinsuomalaisten elämästä http://yle.fi/uutiset/3-9528927 ja Senegalissa kahvilaa pyörittävästä suomalaismiehestä http://yle.fi/uutiset/ 3-9546263 Ystävällisin terveisin Helsingin Pasilasta, Liisa Lehmus Ulkosuomalaiset-projektin tuottaja liisa.lehmus@yle.fi 35

TEKSTI: SAKARI KARTTUNEN Koli Suomen paras matkakohde Pienpanimo-oluiden korkeasta laadusta kertoo jo sekin, että ne vetivät Helsingin Rautatientorin olutjuhlaan yli 20.000 makutietoista oluen ystävää. Kuva: Heikki Kähkönen. Matka 17 -messujen yhteydessä tammikuussa Matkailutoimittajien Kilta ry palkitsi perinteiseen tapaan menneen vuoden ansioituneimmat. Parhaaksi kotimaiseksi matkakohteeksi valittiin Pohjois- Karjala ja ulkomaiseksi matkakohteeksi Keukenhofin kukkapuisto Hollannissa. Vuoden tapahtumana palkittiin Suuret oluet pienet panimot -olutjuhla, ja vuoden matkailuhenkilön arvonimen sai ravintoloitsija Michael Björklund Maarianhaminasta. Matkailun eteen tekemänsä työn lisäksi Pohjois-Karjala ansaitsi tulla palkituksi juuri Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Onhan Kolin huipulta Pieliselle avautuva näky Suomen ikoninen kansallismaisema. Pohjois-Karjalan suosio alkoi, kun kultakauden taiteen mestarit ja kirjailijat tekivät alueen tunnetuksi. Myös Sibeliuksen innoittajana nämä maisemat muistetaan mainita. Kolilla avattiin matkailumaja ja Suomen ensimmäinen luontopolku jo 1800-luvun lopussa. Koli ja Pohjois-Karjala eivät ole jääneet paistattelemaan menneisyyden maineessaan. Alan toimijat yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa ovat ymmärtäneet, että luonto, hiljaisuus ja paikallinen karjalainen kulttuuri ovat alueensa valtteja, joilla kannattaa houkutella matkailijoita sekä kotimaasta että ulkomailta. Pohjois-Karjala on laaja matkailullinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät Kolin ja Pielisen Karjalan vaaramaisemat, Ilomantsin Raja-Karjalan kulttuurinen vetovoima, Joensuun runsas tapahtumatarjonta sekä verevä Keski-Karjala. Maakunta tarjoaa luontoelämysten ohella maukkaita ruokamatkailukohteita ja karjalaista vieraanvaraisuutta. Suomessa jo lähes 80 pienpanimoa Lammin Sahdin järjestämä Suuret oluet pienet panimot -olutjuhla on tarjonnut jo 15 vuoden ajan monipuolisen leikkauksen kotimaisten pienpanimoiden toiminnasta. Lahden Satamatorilta alkunsa saanut tapahtuma on laajentunut Helsinkiin, Turkuun, Raumalle, Tampereelle, Jyväskylään ja tulevana kesänä myös Ouluun. Paikalliset päivämäärät löytyvät Suuret oluet. fi-haulla Internetistä Viime vuonna tapahtumat keräsivät lähes 50 000 kävijää, heistä yli 20 000 Helsingin Rautatientorille. Suomessa pienpanimoiden määrä on kivunnut jo lähes 80:aan. Niitä on nykyään melkein joka maakunnassa. Käsityönä valmistetuista juomista on tullut Suomen elintarvikeviennin keihäänkärki, jossa meillä on todellinen aarre vielä matkailullisesti hyödyntämättä, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen. Palkinto on myös kunnianosoitus Lammin Sahdin yrittäjien Pekka ja Sirpa Kääriäisen monen kymmenen vuoden työlle suomalaisen ruokakulttuurin puolesta. Lähiruoan puolestapuhuja Vuoden 2016 matkailuhenkilö, keittiömestari, ravintoloitsija ja Strömsö-televisiosarjan kokki Michael Björklund on aiemmin palkittu sekä Suomessa että Ruotsissa Vuoden Kokki -tittelillä. Hän on aito lähiruoan puolestapuhuja, joka on perustanut Ahvenanmaalle Kastelholman linnan kupeeseen Smakby Makujen kylä -kokonaisuuden. Ahvenanmaalla Michael on paikallisten ja tuhansien vierailijoiden tuntema vieraanvarainen ravintoloitsija. Hän vastaa Viking Linen laivojen sesonkimenuiden suunnittelusta. Viime vuonna pelkästään Michaelin joulumenun nautti arviolta 170 000 laivavierasta. Vuoden kotimainen matkakohde Pohjois-Karjala pitää sisällään Suomen ikonisen kansallismaiseman, näkymän Kolin huipulta Pieliselle. Kuva: Markku Tano/Kolin Matkailuyhdistys ry. 36 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Ikävä Suomeen??? Heimweh nach Finnland??? HELSINGIN SAKSALAINEN KOULU Kansainvälinen kielikoulu keskustassa Helsingin Saksalainen koulu on Suomen ja Saksan tukema koulu, joka perehdyttää oppilaat molempien maiden kieleen ja kulttuuriin. Saksalaisten ja suomalaisten opettajien avulla kasvatamme kielitaitoisia, kommunikaatiokykyisiä ja itsenäisiä nuoria toimimaan nykypäivän globaalissa maailmassa. Modernit luokkahuoneet, ohjattu iltapäivätoiminta sekä monipuolinen kerhotarjonta luovat innostavan ja turvallisen oppimisympäristön. Koulussa on myös musiikkikouluopetusta. Peruskoulu: Saksalaiset luokat (1 9) oppilaille, jotka jo osaavat hyvin saksaa. Suomalais-saksalaiset luokat (1 9), jossa opetus muuttuu vaiheittain saksankieliseksi. Lukio: Saksankielisen lukion 1.8.2016 aloittaneiden opiskelijoiden päättötutkinto on Deutsches Internationales Abitur, joka antaa suorittajalleen monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet niin Suomessa kuin Saksassa. Koulun esiopetusryhmät toimivat saksankielisten päiväkotien yhteydessä. Lisätietoja oppilaaksiotosta: Helsingin Saksalainen koulu / Rehtori Thomas Dietrich Malminkatu 14, 00100 Helsinki, puh. +358 9 6850 650 dsh@dsh.fi, www.dsh.fi Idyllisesti, rauhallisella paikalla sijaitseva OKT ja suuri piha/puutarha etsii uutta omistajaa. Muutamme takaisin Itävaltaan ja haluaisimme kotimme pääsevän hyviin käsiin. Idyllisch gelegenes Anwesen mit grossem Garten in ruhiger Lage sucht neuen Besitzer. Wir ziehen zurück nach Österreich und möchten, dass unser Heim in gute Hände kommt! www.kiinteistomaailma.fi/1193664 oder Sirkka-Liisa/Ralph, tel. 0043 2616 20273 Autovuokraamo CAR RENTAL SINCE 1988 Henkilöautot Maasturit Tila-autot Pakettiautot Muuttoautot Pikkubussit Kuorma-autot Leasingpalvelut 1 36 kk Vakuutusyhtiöiden sijaisautopalvelut Helsinki - Eira Pietarinkatu 22, 00150 Helsinki, puhelin 09 633 194 Helsinki - Kruununhaka Maurinkatu 16, 00170 Helsinki, 09 135 2604 Helsinki - Crowne Plaza Hotelli Crowne Plaza, Mannerheimintie 50, 00260 Helsinki, puhelin 040 135 0011 Espoo Luomannotko 4, 02200 Espoo, puhelin 0400 981 609 Vantaa Airport Hotel Bonus Inn Elannontie 9, 01510 Vantaa, puhelin 0400 981 616 city@finnrent.fi 37

BONGA CASTLE ART&DESIGN Riitta Nelimarkka Bongan linna Loviisassa. Bonga Castle Art & Design Bongan Linna on jännittävä ja hieman outokin ilmestys kirkon vieressä, keskellä Loviisan idyllistä pikku kaupunkia. Luomuksen rakennutti viime vuosisadan alussa pariskunta Lovenetsky asunnokseen. Alkuperäisistä rakennussuunnitelmista vastasi helsinkiläinen arkkitehti Th. Hjelt. 1920-luvun alussa rakennuksen jugend-tyylinen ilmiasu punakattoisine torneineen modifioitiin arkkitehti Hilding Ekelundin suunnitelmien mukaan italialaisittain uusklassismia ja funkkista myötäileväksi graniittilinnaksi. Vuonna 1998 kiinteistö siirtyi Riitta Nelimarkalle ja Jaakko Seeckille. Kauhtunutta patriisilinnaa on vuosien aikana korjattu vanhaa kunnioittaen ja jo vuodesta 1998 lähtien talo on myös lämmennyt hakkeella. Ison päärakennuksen kirkon puoleinen siipi toimii nyt taiteilijan ateljee- ja tuotantotiloina. Talon eteläosa on kunnostettu taidemuseo-galleriaksi, joka on avoinna yleisölle. Esillä on lähes 200 Nelimarkan työtä 30 vuoden ajalta: piirustuksia, akvarelleja, taidegrafiikkaa, kollaaseja, villa- ja pellavareliefejä, tekstiilikuvia, maalauksia, taide- ja runokirjoja, valokuvia, fotomontaaseja ja animaatioita, pikku teatterissa pyörii mainio Bonga-dokumentti ja animaatio 7 veljestä. Osa teoksista on myynnissä. BONGA tarjoaa pienille ja suuremmillekin ryhmille loistavat puitteet tehdä retki professori Riitta Nelimarkan taiteen omintakeiseen ja salaperäiseen maailmaan. Tämä on esteettinen ja väriterapeuttinen kokemus, jonka jälkeen ette enää ole entisenne. Elämys on moninkertaisesti vielä verrattomampi, jos käynnistä tehdään retki, jonka aikana kävijät saavat lisäksi toteuttaa myös kannustavassa ilmapiirissä toteuttaa hetken omia spontaaneja ideoitaan. Bongan kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, saksa ja venäjä sekä ranska. Bonga-paketteja on monenlaisia opastetusta galleriaretkestä mahdollisuuteen järjestää pieniä juhlia sävähdyttävässä ympäristössä. Lisätietoja retkistä ja varauksista www.bonga.fi Bongan linna ja Riitta Nelimarkka kutsuttiin vuonna 2014 EMA:n European Museum Academyn jäseneksi. Bongasta ja Nelimarkan taiteen olemuksesta www.nelimarkka.com, www.bonga.fi, www.seneca.fi Riitta@nelimarkka.com, jaakko@seeck.fi, kirsti.bergström@netti.fi Bonga Castle Art & Design Tervetuloa professori Riitta Nelimarkan töitä tulvivaan Bongan Linnaan Loviisan keskustaan. Talo on helppo löytää; se sijaitsee aivan kirkon vieressä kiven heiton päässä, pienen puiston takana. Bonga on omalaatuinen, runsas ja jäljittelemätön yhdistelmä vanhan patriisilinnan olemusta ja Riitta Nelimarkan persoonallista, väreissään huikeaa, lukemattomia eri tekniikoita hyödyntävää taidetta yli kolmenkymmenen vuoden ajalta. Eurooppalaisessakin mittakaavassa talo on upea kokonaistaideteos, joka on verrattavissa Ranskan Rivieralla sijaitseviin Picasson ja Legerin fantastisiin pieniin museoihin, joista Nelimarkka & Seeck kertovat saaneensa omat innoituksensa. Näyttelyssä on esillä kaikkiaan noin 200 teosta. Galleriassa, toisen kerroksen studiossa pyörii Bonga Castle -dokumentti ja 7 veljestä animaatio suomeksi ja ruotsiksi. Alakerran Artshopissa on myynnissä Nelimarkan uniikkeja lasi- ja villateoksia, taidegrafiikkaa ja kirjoja. Tänä vuonna 2017, jolloin Suomi täyttää komeat 100 vuotta, Bonga täyttää kunnioitettavat 111 vuotta. Nelimarkka & Seeckin hallussa Bonga on ollut 30 vuotta. Käynnillä voitte valita joko lyhyemmän galleriakierroksen (kesto n. 1 tunti) tai galleria- ja atelieerikierroksen (kesto n. 1,5 2 tuntia). Opastettujen galleriavierailujen hinta on 8 henkilöltä ja atelieerivierailujen 10. Ryhmiltä perittävät minimimaksut ovat 160 ja 200. Ryhmille Linna on auki läpi vuoden ennakkovarauksella osoitteessa www.bonga.fi, yksittäisille vieraille viikonloppuina perjantaista sunnuntaihin klo 13 16 kesä-, heinä- ja elokuussa. Luvassa on inspiroivia kokemuksia, joiden jälkeen ette ole enää entisenne! Tervetuloa! 38 SUOMEN SILTA 2 3/2017

JÄSENYYS JA JÄSENMAKSUT Liity jäseneksi Suomi ja muut EMU-maat: Jäsenmaksu vuonna 2017 on 35, samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen jäsenmaksu on 17. Voitte maksaa jäsenmaksunne seuran tilille: Helsingin Seudun Osuuspankki: FI66 5723 0220 4502 38 BIC: OKOYFIHH Nordea Pankki Ab FI84 2126 3800 0130 79 BIC: NDEAFIHH Danske Bank Oyj FI87 8000 1600 0634 74 BIC: DABAFIHH Ruotsissa SEK 339 ja SEK 165 Plus- Girot -tilille: 54 71 71-9, IBAN: SE32 9500 0099 6026 0547 1719 BIC: NDEASESS. Muut maat: Voitte maksaa jäsenmaksunne luottokortillanne (Visa, MasterCard) kotisivujemme www. suomi-seura.fi verkkokaupan kautta tai ottamalla yhteyttä toimis- toomme Helsingissä. Maksaessanne tilillemme, mainitkaa jäsennumeronne. Mikäli olette uusi jäsen, ilmoitattehan osoitteenne toimistoomme: info@suomi-seura.fi Alla on lueteltu EMU-maiden ulkopuolisia maita, joissa Suomi-Seura ry:llä on jäsensihteereitä. Voitte maksaa jäsenmaksun heidän välityksellään. Maan kohdalla on suluissa varsinaisen jäsenen/perheenjäsenen jäsenmaksu kyseisen maan valuutassa. Bli medlem Finland och övriga EMU-länder: 35 år 2017, övriga familjemedlemmar som bor i samma hushåll 17. Sverige: SEK 339/165. Ni kan betala på PlusGirokonto: 54 71 71-9, IBAN: SE32 9500 0099 6026 0547 1719 BIC: NDEASESS Obs: Meddela ert medlemsnummer. Nya medlemmar: Kom ihåg att meddela ert adress till info@suomi-seura.fi Övriga länder: USD 40/20 eller motsvarande belopp i resp. lands valuta. Du kan även betala med ett kreditkort (Visa, MasterCard) genom vår hemsida www.suomi-seura. fi. Vi förbehåller oss rättigheten att justera medlemsavgifter enligt kursändringar. Join the Finland Society Finland and other EMU countries: Please pay your membership dues 35, family members 17 to Finland Society s account Helsingin Seudun Osuuspankki: FI66 5723 0220 4502 38 BIC: OKOYFIHH or Nordea Pankki Ab account: FI84 2126 3800 0130 79 BIC: NDEAFIHH or Danske Bank account: FI87 8000 1600 0634 74 BIC: DABAFIHH NB: include your member number. New members: Please remember to send your address to info@ suomi-seura.fi In the USA: USD 40/20, in Canada: CAD 52/25 and in other countries USD 40/20 or 35/17. You can pay your dues in euros with your credit card (Visa, Eurocard, MasterCard) on our website: www.suomi-seura. fi or you can also join by contacting Suomi-Seura ry in Helsinki. Membership fees are subject to currency exchange rate fluctuations. LIITY JÄSENEKSI! Ota yhteyttä Suomi- Seuraan tai jäsensihteereihin sekä internetissä Suomi-Seuran sivulla www.suomi-seura.fi PAIKALLISET EDUSTAJAT LOCAL REPRESENTATIVES JA/AND JÄSENSIHTEERIT MEMBERSHIP SECRETARIES Australia (AUD 52,-/25,-) Huom! Älkää lähettäkö shekkiä Australiasta Suomeen, emme lunasta shekkejä, koska lunastuskulut ovat liian kalliita. Please do not send a cheque to Finland we don t cash cheques due to high costs. Mrs Ulla Hirvelä, Rochedale, Qld 4123, hirvela@optusnet.com.au Mrs Tuulikki Levin, Dapto, NSW 2530, tuulikki@levin.id.au Mrs Tuula Pesonen, Palmerston, ACT 2913, tuulapeso@gmail.com Iso-Britannia Great Britain (GBP 31,-/15,-) Voitte maksaa tilille/ You can pay to the account: HSBC, 26 Clumber Street, Nottingham NG1 3GA. Sort Code 40-35-18, Account no 02823020, Suomi-Seura ry - Finland Society, Mrs Helena Alton, altonhelena@googlemail.com Kanada Canada (CAD 52,-/25,-) ja / and Yhdysvallat The United States (USD 40,- /20,-) Please pay your dues in Euros to Finland with your credit card (Visa, Eurocard, MasterCard) on our website: www.suomi-seura.fi You can also join by contacting Suomi-Seura ry in Helsinki or you can send your check to the address: Suomi-Seura, Finland Society, Mrs Päivi McKittrick, P.O.Box 816, McMurray, PA 15317, USA Mrs Päivi McKittrick, paivi.mckittrick@suomi-seura.fi Norja Norway (NOK 322,-/156,-) Voitte maksaa tilille/you can pay to the account: Merja Linnanketo Suomi-Seura Den Norske Bank 5202.16.53438 Ms Merja Linnanketo, merja@ bergen.frisurf.no Sveitsi Switzerland (CHF 39,-/19,-) Voitte maksaa tilille/you can pay to the account: PostFinance Herrliberg, Suomi Seura, Sirkku Tengvall, konto 34 15204 2 IBAN: CH40 0900 0000 3401 5204 2 BIC: POFICHBEXXX Ms Sirkku Tengvall, stengvall@ gmail.com Tanska Denmark (DKK 261,-/127,-) Voitte maksaa tilille/you can pay to the account: Marja Allanach, Nordea rek.no. 2104 konto.nr. DK4620003486-973-411 BIC:NDEADKKK Ms Marja Allanach, umallanach@ gmail.com SUOMI 100 VUOTTA HUIVIT Jouko Harjanne Kotimaiset Suomi-huivit solmit kätevästi monin eri tavoin huiviruusujen ja huivilenkkien avulla. Nettikaupassa on video huivien solmimisesta ja informaatiota Titvin mallistosta. Sinivalkoinen huivi on juhlavuoden tyylikäs asuste omaan käyttöön, lahjaksi, kuoroille, edustukseen... Puh. +358 50 557 2898, titvi.ikaheimo@titvi.com Finnish Desig [D www.titvi.com 39 vuotta IJ (;] Kansainväliset huippuartistit saapuvat jälleen vaskimusiikin pääkaupunkiin Lieksaan! Varmista paikkasi tasokkaisiin konsertteihin ja varaa lipusi ennakkoon! Varaa liput: www.lieksabrass.com Seraph Brass Pacho Flores 39

Suomen Silta SUOMI-SEURAN JOHTOKUNTA Jarmo Virmavirta, puheenjohtaja, jvirmavirta@gmail.com Markus Aaltonen, varapuheenjohtaja, markus.aaltonen@kolumbus.fi Eva Biaudet, varapuheenjohtaja, eva.biaudet@eduskunta.fi Marja Ala-Kokko, marja.ala-kokko@yle.fi Fredrik Forsberg, fredrik.forsberg@pp.malax.fi Maria Guzenina, maria.guzenina@eduskunta.fi Antti-Jussi Heilala, aj.heilala@gmail.com Pekka Huhtaniemi, pekka.huhtaniemi@formin.fi Petra Theman, petra.theman@formin.fi Larserik Häggman, lasupirkko@gmail.com Kimmo Kajaste, kimmo.kajaste@gmail.com Jan Koskimies, jan.koskimies@gmail.com Tuomas Martikainen, tuomas.martikainen@utu.fi Kari Mänty, kariseppo.manty@gmail.com Hannu Rajala, hannu.rajala@saariselka.fi Sari Sarkomaa, sari.sarkomaa@eduskunta.fi Kimmo Sasi, kimmosasi@gmail.com Hannu Suihkonen, hannu.suihkonen@merimieskirkko.fi Enrique Tessieri, enrique.tessieri@otavanopisto.fi Numero 2 3/2017 Suomen Sillan 90. vuosikerta, Suomen Sanoman 43. vuosikerta Päätoimittaja/chefredaktör/ Editor-in-Chief: Leena Isbom leena.isbom@suomi-seura.fi Toimituksen osoite/ redaktions adress/ editorial address: Mariankatu 8, 00170 Helsinki puh./tel. +358-(0)9-684 12123 fax +358-(0)-684 12140 Suomen Sillan ilmoitusmyynti/ annonssälning/ advertisement sales:: Suomi-Seura/Petri Mahlberg petri.mahlberg@suomi-seura.fi puh./tel. +358-(0)9-684 12130 fax +358-(0)9-684 12140 Kääntäjät: Gunilla Cleve, Sinimaaria Kangas Julkaisija/ utgivare/publisher: Suomi-Seura ry Paino: Punamusta Oy Osoitteenmuutokset, seuran jäsenasiat, neuvonta, Suomi-kouluasiat ja tuotetilaukset: Suomi-Seura ry Mariankatu 8, 00170 Helsinki info@suomi-seura.fi www.suomi-seura.fi puh./tel./phone +358-(0)9-684 1210 fax +358-(0)9-684 12140 LIITY JÄSENEKSI! Ota yhteyttä Suomi- Seuraan tai jäsensihteereihin sekä internetissä Suomi-Seuran sivulla www.suomi-seura.fi Suomi-Seuran jäseneksi voi liittyä joko ottamalla yhteyttä Suomi- Seuraan tai jäsensihteereihin, joiden nimet julkaistaan kahdesti vuodessa Suomen Sillassa. Ne ovat myös Internetissä Suomi-Seuran sivuilla http://www.suomi-seura.fi Yhdysvalloissa ja Kanadassa asuvien osoitteenmuutokset/ changes of address in the U.S. and Canada: Finland Society, P.O. Box 816, McMurray, PA 15317, USA paivi.mckittrick@ suomi-seura.fi Ulkosuomalaisparlamentti/ utlandsfinländarparlamentet/ Finnish Expatriate Parliament: puh./tel. +358-(0)9-684 12127 fax +358-(0)9-684 12140 info@usp.fi, http://www.usp.fi ISSN 0039-5625 LIITYN SUOMI-SEURAAN Nimi... Syntymävuosi... Osoite...... E-mail... Puh.... Maksan jäsenyyden vuodelle/vuosille... Jäsenmaksu on 35 e/kalenterivuosi. Lisäksi seuraavat kanssani samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu on 17,00 e/henkilö/kalenterivuosi. Nimet ja syntymävuodet:............ Maksan luottokortilla kotisivujenne kautta: www.suomi-seura.fi > Jäsenasiat > Liittyminen Lähettäkää minulle lasku Päivämäärä. /. 20... Allekirjoitus... Muistattehan ilmoittaa meille osoitteenne tai osoitteenmuutoksenne. Nimi... Osoite...... E-mail... Puh.... Jäsennumero... Lähetä: info@suomi-seura.fi tai: Suomi-Seura ry, Mariankatu 8, FI-00170 Helsinki, Finland Joko yhdistyksesi saa Sutinat? SUOMI-SEURAN SÄHKÖINEN TIEDOTE, Sutinat, julkaistaan jokaisen kuukauden alussa. Se sisältää Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin tiedotteita, ulkosuomalaisia koskevia uutisia ja lakimuutoksia sekä muita ulkosuomalaisille tärkeitä asioita. Tilaukset osoitteeseen: tiedote@suomi-seura.fi. UUSI JÄSENETU Lääkäriasema Medics24 tarjoaa 5 % alennuksen kaikista etäkonsultaatioista. www.medics24.fi Olit missä päin maailmaa tahansa, pääset suomalaiselle lääkärille puhelimella, tabletilla tai tietokoneella, vaikka kotisohvalta. Ei asennuksia, ei kielimuuria! Käytä maksukoodia: suomiseura 40 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Juhlavuoden 2017 k unniaksi Suomi- Seuran uudet kotisivut ovat työn alla ja julkaistaan pian! Suomi-Seura ja USP mukana Porin SuomiAreenassa Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti ovat mukana MTV:n ja Porin kaupungin järjestämässä SuomiAreena-tapahtumassa heinäkuussa Porissa. Tänä vuonna tapahtuma juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Suomi-Seura ja USP esittäytyvät omalla teltallaan tapahtuman Kansalaistorilla kävelykadun alueella maanantaista keskiviikkoon 10. 12.7. SuomiAreena päättyy perjantaina 14.7. Keskiviikkona 12.7. järjestämme keskustelutilaisuuden, jonka otsikko on Yritykset maailmalle Näin se tehdään yhdessä. Siinä pohditaan, miten ulkosuomalaiset voivat olla kansainvälistyvien suomalaisyritysten apuna maailmalla. Keskustelemassa on ulkosuomalaisia yrittäjiä ja muita asiantuntijoita eri puolilta maailmaa sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen. Tilaisuuden juontaa MTV3:n entinen ulkomaankirjeenvaihtaja, toimittaja Kari Lumikero. Tilaisuus on Eetunaukion lavalla Itäpuistossa (kävelykadun ja Kansalaistorin alueella) kello 11.45 13.00. SuomiAreenasta on kehkeytynyt kesä-suomen suurin yhteiskunnallinen tapahtuma 60 000 osallistujallaan, ja tapahtuma näkyy kaikissa Suomen medioissa. SuomiAreenan ohjelma julkistetaan kesäkuun alussa sen kotisivulla http://suomiareena.fi/ Neuvontapalvelusta henkilökohtaista neuvontaa Suomi-Seuran neuvontapalvelu opastaa ulkomaille muuttavia, siellä asuvia ja Suomeen palaavia. Jos tarvitset henkilökohtaista neuvontaa liittyen sosiaaliturvaan, sairausvakuutuksiin, verotukseen ja eläkkeisiin tai muuttojärjestelyihin, tullisäännöksiin, lemmikkieläinten tuontiin yms. kysymyksiin, ota yhteyttä neuvontapalveluumme puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse. Olet tervetullut myös toimistoomme, missä voit samalla tutustua erilaisiin muuttajan oppaisiin ja infomateriaaleihin. Suomi-Seura ry, Mariankatu 8, 3. krs, 00170 Helsinki, p. +358-(0)9-684 1210, info@suomi-seura.fi, www.suomi-seura.fi Maunulan yhteiskoulu Helsingin matematiikkalukio The International Classes Teaching in English Grades 7 9 www.mayk.fi Kuusikkotie 3, 00630 Helsinki, Finland Phone +358 41 435 7253 SUOMALAINEN KANSALLISPUKU 20.5. 3.12.2017 Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä Puh. 014 266 4370 www.craftmuseum.fi www.kansallispuvut.fi 41

> ffe:jwö@rent car rental service autonvuokrauspalvelut AUTONVUOKRAUSPALVELUT Helsinki-Vantaa Lentoasema *) AviaRent / addcar Virkatie 7 01510 Vantaa Rautatieasema Helsinki Rautatieasema Tikkurila Vantaa Helsinki Ala-Tikkurila Aamuruskontie 6 00750 Helsinki Helsinki Summer University, tel. +358 (0)20 779 2400, info@kesayliopistohki.fi suomi toisena/vieraana kielenä Yliopistotasoisia suomen kursseja ympäri vuoden: perustasot 1 6 ja edistyneiden tasot 7 8. Lisäksi erikoiskursseja mm: suullinen taito, kirjoitus-, kertaus-, kielioppi- ja kirjallisuuskursseja ym. Tutustu myös muuhun laajaan koulutustarjontaamme: 2017 ohjelmassa yli 700 kurssia kaikille kiinnostuneille. Kesäyliopisto avoin kaikille! www.kesayliopistohki.fi Tiedustelut ja varaukset rent@aviarent.fi www.aviarent.fi p. +358 10 325 1970 +358 500 433 586 Suomi-Seuran jäsenalennus 15%. *) ennakkoon varattujen autojen nouto sekä autojen palautus mahdollista 24/7. Väliaikainen majoitus kodikkaasti Talorenkaan majoituspalvelu tarjoaa monipuolisen valikoiman valmiiksi kalustettuja asuntoja pää kaupunki seudulla. Asunnot sijaitsevat palvelujen ja hyvien liikenne yhteyksien välittömässä läheisyydessä. Talo renkaan kalustetut asunnot sopivat tilapäiseen sekä pidempi aikaiseen asumiseen. Löydät sopivan majoitusratkaisun yrityksesi tarpeisiin esimerkiksi työ komennuksen tai vaikkapa kodin putki remontin ajaksi. Saat vapaan asunnon heti käyttöösi ja sitoudut asumaan tarpeittesi mukaisesti. Ota yhteyttä, me palvelemme! Näkyvyyttä maailmalla Suomi-Seuran yritysjäsenenä! Suomi-Seuran 90-vuotisjuhlavuonna tarjoamme yrityksille jäsenyyttä 650 e/vuosi Juhlavuoden tarjous sisältää näkyvyyttä yrityksellesi Suomi-Seuran keväällä 2017 uudistuvilla kotisivuilla Suomen Silta -lehdessä 4 kertaa vuodessa (kokonaislevikki 10 000 kpl) Suomi-Seuran sähköisessä kuukausitiedotteessa (noin 1 200 osoitetta) Suomi-Seuran julkaisemissa maakohtaisissa oppaissa (sähköiset ja painetut) ja lisäksi kontaktit ulkosuomalaisyhteisöihin konsultaatiota yrityksen henkilökunnan ulkomaille muuttoon, ulkomailla asumiseen ja Suomeen palaamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä muut Suomi-Seuran jäsenedut Kysy lisää: Ilmoitukset/petri.mahlberg@suomi-seura.fi Jäsenasiat/info@suomi-seura.fi ELÄMÄSI helpoin muutto MAASTA MAAHAN Niemi Palvelut Oy www.niemi.fi + 358 20 554 554 Kun olet muuttamassa ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, jätä muuttaminen Niemen ammattilaisten käsiin ja keskity sillä aikaa itsellesi tärkeisiin asioihin. Kun Niemi muuttaa kaiken, voit itse ottaa rennosti elämäsi helpoimman muuton ajan _ myös ulkomailla. 42 SUOMEN SILTA 2 3/2017

SUOMI FINLAND 100 Suomen 100-vuotisjuhlien laatutuotteet Suomi-fleece Suomi Finland 100, tekninen pikeepaita 29 e Ei-jäsenille 30 e Lämmin Suomi 100 vuotta -fleece. Hihassa ja niskaosassa pieni Suomen lippu. 100% polyesteriä. Koot S XXL. alk. 20 e Ei-jäsenille 22 e 100& polyesteriä, paino 150 g/m 2. Koot S XXL. Hyvä kosteudensiirto. Väri: sinivalkoinen Suomi Finland 100, pitkä trikoopipo Värit: fuksia valkoinen sininen musta alk. 15 e Ei-jäsenille 17 e 95% puuvillaa, 5% elastaania. Paino 250 g/m 2. Kaksinkertainen, takana kaksi muoto-ommelta. Pituus 26 cm. Suomi Finland 100 -riipus Suomi Finland 100 -pinssi 15 e Ei-jäsenille 17 e 10 e Ei-jäsenille 12 e Koru on valmistettu kullatusta korumetallista. Riipuksen korkeus 3,2 cm ja ketju on 42 cm pitkä. Korkeus 2 cm. Pinssi on valmistettu kullatusta korumetallista. Kyllä kiitos. Tilaan kpl fleecejä. / Yes, thank you, I order pcs of fleece. Koko / Size kpl pikeepaitoja. / Yes, thank you, I order pcs of polo shirts. Koko / Size kpl pinssejä. / Yes, thank you, I order pcs of pins. kpl pipoja. / Yes, thank you, I order pcs of stocking caps. Väri / Color kpl riipuksia. / Yes, thank you, I order pcs of pendants. Haluan tilaukseni o lentopostissa o maapostissa Tilaukset osoitteeseen/ Please send my order o by air mail o by surface mail Send your order to: (postimaksut eivät sisälly hintoihin/postage is not inclued in prices) Suomi-Seura r.y. Maksan tilaukseni o postiennakolla (vain Suomeen)/COD (Finland only) Mariankatu 8 B c 15 FIN-00170 Helsinki, FINLAND I wish to pay by o luottokortilla/by credit card info@suomi-seura.fi Kortin nro/card number Fax: +358-(0)9-6841 2140 www.suomi-seura ja Tuotteet Voimassa/Valid until saakka LISÄTIETOA JA TILAUKSET NETISTÄ WWW.SUOMI-SEURA.FI JA TUOTTEET/SUOMEN LIPUT Kolmenumeroinen tunnus/card ID Number EUR 1 = 1.06429 USD (13.4.2017)

FINLAND SOCIETY MARIANKATU 8 00170 HELSINKI FINLAND

LEDAREN INNEHÅLL 2 3/2017 Utlandsfinländarnas röst i Finland I början av maj uppnåddes en milstolpe, eftersom Finland-Samfundet på ett förtjänstfullt sätt i 90 års tid varit utlandsfinländarnas kontaktlänk till Finland. Under dessa år har Finland-Samfundet fungerat som utlandsfinländarnas företrädare och drivit deras intressen i Finland. Dessutom har samfundet informerat om frågor som gäller utlandsfinländare, både inom vårt land och utanför landets gränser i information som är riktad till utlandsfinländare. Det är anmärkningsvärt att man redan år 1927, då Finland varit självständigt i bara tio års tid, ansåg att det var viktigt att upprätthålla kontakterna till utlandsfinländarna och förmedla information till dem om deras tidigare hemland. Under decenniernas lopp har Finland-Samfundets uppgifter delvis förblivit oförändrade, eftersom information, rådgivning och kontakter till utlandsfinländare alltid har ingått i samfundets verksamhet. Finland-Samfundets roll som ett språkrör för utlandsfinländarna har emellertid ökat betydligt under Utlandsfinländarparlamentets tjugoåriga historia, även om samfundet under hela sin verksamhetstid precis i enlighet med sitt uppdrag har sett till att utlandsfinländska frågor är på tapeten i Finland. På 1990-talet grundade Finland-Samfundet rådgivningstjänsten och började därigenom satsa mer på personer som flyttade ut i världen, bosatte sig utanför landets gränser eller återvände till Finland. Från rådgivningstjänsten fick utlandsfinländarna tillförlitliga råd i sin egen individuella situation. Det finns ingen annan motsvarande tjänst i Finland. På grund av sin långa erfarenhet och sitt omfattande nätverk är Finland-Samfundet den enda experten på utlandsfinländarnas frågor. I Finland-Samfundet vet man var det finns finländska sammanslutningar, Finlandskolor, eller utlandsfinländska medier och evenemang. Antalet utlandsfinländska grupper och sammanslutningar på Internet har ökat i rask takt under de senaste åren. Via dessa kanaler förmedlas informationen mellan utlandsfinländarna i större utsträckning än tidigare, och dessutom får man praktisk information av lokala utlandsfinländare om hur det är att bo i olika länder. Men trots detta får man reda på många viktiga saker om boende utomlands enbart om man kontaktar Finland. Behovet av Finland-Samfundet som informationsförmedlare har därför inte minskat med de nya informationskanalerna. Istället behöver man sprida ut information om Finland-Samfundets mångsidiga och viktiga arbete. Även idag är det viktigt att de utlandsfinländska sammanslutningarna, som är ganska omfattande med tanke på befolkningssiffrorna i Finland, samtidigt har en egen företrädare, informatör och intressebevakare i Finland en förening där utlandsfinländarna kan få stöd, hjälp och information. Utlandsfinländarparlamentet uppmärksammar de finländska beslutsfattarna rent konkret på utlandsfinländska frågor. Via Finland-Samfundet och Utlandsfinländarparlamentet blir de utlandsfinländska sammanslutningarna synliga i Finland. Som medlemmar i Finland-Samfundet kan utlandsfinländarna säkerställa att deras egen intressebevakning fortsätter även framöver. I vårt jubileumsnummer av tidningen presenterar vi Finland-Samfundets och Utlandsfinländarparlamentets mångsidiga verksamhet och betydelse för utlandsfinländarna. 2 2... Republikens president Sauli Niinistö: Finskheten känner inga statsgränser 4... Finland-Samfundet 90 år: Redan före självständigheten ville man satsa på utvandrarna 7... Finland 100 i Världen konserten 8... Utlandsfinländarparlamentet 20 år 10... Omkring 1,4 miljoner finländare har flyttat utomlands men vart? LEENA ISBOM chefredaktör 1

FOTO: REPUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI REPUBLIKENS PRESIDENTS HEMSIDA WWW.TPK.FI Republikens president Sauli Niinistö: Finskheten känner inga statsgränser I en intervju som republikens president Sauli Niinistö beviljat Finlandsbron konstaterar han att han ser utlandsfinländarna som Finlands och den finländska kulturens ambassadörer i världen. I år har presidenten möjlighet att fira Finlands självständighet även tillsammans med utlandsfinländarna. Självständighetens 100-årsjubileum syns också i republikens president Sauli Niinistös program. Under jubileumsåret besöker presidenten alla Finlands 19 landskap för att fira Finlands 100 år av självständighet. Hittills har han hunnit med landskapsresor till Lappland, Birkaland, östra Tavastland, Kymmenedalen och Norra Savolax. I samband med varje landskapsresa ordnas även ett evenemang för allmänheten. Presidentens hustru Jenni Haukio deltar i besöken så ofta hon har möjlighet. Jubileumsåret avspeglas också i president Niinistös utrikesresor och i besök som Finland får ta emot. Den 1 juni kommer alla nordiska statsöverhuvud kungligheter från Sverige, Norge och Danmark samt Islands president att besöka Finland. Jubileumsåret kulminerar i självständighetsdagsveckan, då presidenten bl.a. deltar i riksdagens jubileumssession samt besöker Uleåborg för att närvara vid den direktteleviserade Suomi Finland 100-festen. Finland-Samfundet och Finlandsbron tackar president Niinistö för att han trots sin tidspress beviljat en intervju. Möten med utlandsfinländare vid nästan varje statsbesök Har Ni i år ovanligt många utlandsresor och i samband med dem möten med utlandsfinländare? Blir det eventuellt särskilt stora evenemang under resorna? Det här året är alla finländares gemensamma jubileumsår såväl i hemlandet som utomlands. Finskheten känner inte statsgränser utan är något mycket djupare i vårt väsen och vår identitet. Det känns därför fint att jag i år har möjlighet att fira vår självständighet även med utlandsfinländare. I mars var jag i Stockholm vid Svenska Finlandsfrivilligas Minnesförenings fest som arrangerades för att hedra vinterkrigets slut. Närvarande var även utlandsfinländare. Representanter för utlandsfinländarparlamentet besöker Gullranda på sommaren och själv reser jag på hösten för att träffa utlandsfinländare. Planeringen är ändå inte helt klar så jag kan inte säga mer om resmålet. Hur ofta ordnas det vid statsbesök möten med landets utlandsfinländare? Hur går mötena till är det fråga om mottagningar, besök i Finlandsskolor eller på finländska företag? Jag kan säga att jag på nästan varje statsbesök lyckas träffa utlandsfinländare. Ofta ser man små Finlandsflaggor redan vid välkomstceremonierna då vet man att det förstås är finländare. Från mitt statsbesök i Schweiz 2013 minns jag en grupp små elever från Finlandsskolan. Hela skolan hade kommit dit för att välkomna mig och Jenni. Utomlands begriper man verkligen att det finns finländare överallt och att de i själ och hjärta förblir det. I höstas träffade jag i Iran Ellen Vuosalo som bott i landet över 40 år. Hon har byggt upp sitt liv där och samtidigt utfört ett banbrytande arbete för att skydda en sällsynt art tranor. Det skulle finnas en hel del spännande historier och möten att berätta om. Brukar utlandsfinländaska föreningar och organisationer eller personer kontakta Er? Hur ofta brukar det ske? 2 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Jag får över tusen inbjudningar eller förfrågningar om året. De flesta är förstås från medborgare, organisationer och företag i Finland, men också utlandsfinländare tar regelbundet kontakt. Både utlandsfinländska organisationer och enskilda personer vill dela med sig av sina erfarenheter, vilket jag uppskattar väldigt mycket. Det har redan blivit en tradition att jag inför självständighetsdagen skickar en hälsning till utlandsfinländarna. I år har man på många håll i utlandet önskat en videohälsning jubileumsåret till ära och jag kommer förstås att skicka en sådan. Och som nämnt kommer jag i sommar att träffa representanter för utlandsfinländarparlamentet på Gullranda för att diskutera aktuella frågor. Utlandsfinländarna är Finlands ambassadörer Vilken betydelse anser Ni att utlandsfinländarna har för Finland? Har de någon speciell roll eller uppgift? Jag uppfattar utlandsfinländarna som ambassadörer för Finland och den finländska kulturen. Det kan även alla vi som bor i hemlandet vara stolta över. Uppgiften är oerhört viktig för vårt fosterland behöver värnare och försvarare även i utlandet. Jag tror att ni kanske är rentav effektivare budbärare än någon enda officiell aktör eller rapport. I ett flertal internationella mätningar placerar sig Finland i världstoppen. Undersökningarna visar att vi hör till de ledande i världen bl.a. i fråga om ärlighet, innovation, läskunnighet och skolframgång samt flickors möjligheter. Ni utlandsfinländare bidrar till att bl.a. dessa frågor blir kända. Jag har märkt att det mången gång är lättare att få syn på dessa företeelser om de inte självklart hör till vardagen. Likaså är det fint att många utlandsfinländare återvänder till Finland i något skede. På så sätt sprider de kunskap och färdigheter som de lärt sig utomlands till Finland. Är det viktigt i Finland att utlandsfinländarna blir hörda och uppmärksammade? Utlandsfinländarnas åsikter och förhoppningar förmedlas till Finland särskilt genom utlandsfinländarparlamentet. Det har t.ex. blivit lättare att skaffa pass tack vare flyttbara passportföljer, och nu kan man också ansöka om id-kort på beskickningarna. Våra beslutsfattares uppgift är att utveckla finländarnas levnadsvillkor oberoende var de är bosatta. Därför är det viktigt att t.ex. utlandsfinländarparlamentet har nära kontakt med politiker och myndigheter. Jag träffar gärna utlandsfinländare för genom diskussioner och kontakter förmedlas deras ställningstaganden och åsikter bäst till beslutsfattanrlat. Det lönar sig för utlandsfinländarna att rösta Finland-Samfundet och utlandsfinländarparlamentet, som grundades på samfundets initiativ, är mycket nöjda och glada för utlandsfinländarnas del att de 2019 ska få rösta i rikdagsvalet per brev. Utlandsfinländarnas valdeltagande har varit i medeltal 8 10 procent. Den viktigaste orsaken till det har varit de långa, dyra och besvärliga resorna till vallokalerna. För utlandsfinländarna är speciellt presidentvalet viktigt. Hur ser Ni på utlandsfinländarnas betydelse för val? Är det viktigt att utlandsfinländarna har möjlighet att påverka? Jag uppmanar alla utlandsfinländare att aktivt använda sig av sin rösträtt. Genom att rösta kan man påverka, oberoende av var man bor. Även om alla beslut inte genast gäller utlandsfinländarna direkt, kan de ha betydelse senare om de eller deras ättlingar flyttar tillbaka till Finland. Också om man gärna röstar, kan det av praktiska skäl ibland vara besvärligt för utlandsfinländare. Jag understöder varmt alla initiativ att underlätta röstningsproceduren för utlandsfinländare. Anser Ni att det ökande utbytet av finländska studerande och arbetserfarenheten i utlandet är en viktig och bra sak för det finländska samhället? Allt oftare tillbringar finländare en tid i utlandet under något skede av sitt liv. I synnerhet den yngre generationen rör sig vant i olika länder. Internationalisering är färstås en mycket bra sak fär dessa personer. Jag har själv märkt att bara en kort tid i utlandet hjälper en att se på saker och ting ur en ny synvinkel. Dessutom får man lära sig språk i praktiken och språkkunskap är alltid ett värdefullt kapital. Finländarnas internationella kontakter har vi alla och hela landet nytta av. För att ha framgång behöver Finland nya ideer och innovationer och då har man nytta av att bo utomlands. Vi måste också se till att finländskt arbete uppskattas internationellt och är konkurrenskraftigt. Jag tror att det börjar på gräsrotsnivå: människors rärlighet, eget exempel och internationella förbindelser. Ni har erfarenhet av att vara utlandsfinländare efter åren som biträdande chef för Europeiska Investeringsbanken i Luxemburg. Hade Ni kontakt med finländarna och deras verksamhet i Luxemburg? Hur såg Finland ut sett från Mellaneuropa? Javisst, i viss mån hade vi kontakt. Men många hade kortare utlandsuppdrag och bodde inte där permanent. Har Ni i något skede eller kanske i framtiden planer på att bli utlandsfinländare på hel- eller deltid? Om så är fallet, i vilket land eller vilken världsdel? Sådana tankar har jag inte nu. Presidentparet hälsade på barnen före festen SuomiSápmi 100+100 i samekulturcentret Sajos i Enare i februari 2017. Foto: Matti Porre/Republikens presidents kansli. 3

Utlandsfinländarna är en möjlighet för Finland Redan före självständigheten ville man satsa på utvandrarna Finland-Samfundets ordförande: Kyösti Haataja 1927 1929 K.T. (Kalle Teodor) Jutila 1937 1945 Matti Jalava 1945 1956 Vihtori Karpio 1956 1959 Rainer von Fieandt 1959 1970 Jussi Linnamo 1970 1974 Osmo Kalliala 1974 1986 Pertti Pesonen 1986 1992 Lars Huldén 1992 1994 Kalevi Sorsa 1994 1998 Pertti Paasio 1998 2010 Ville Itälä 2010 2013 Jarmo Virmavirta 2013 Finland-Samfundets verksamhetsledare: Rafael Engelberg 1927 1929, 1937 1959 Tauri Aaltio 1959 1988 Martti Häikiö 1988 1994 Ilkka-Christian Björklund 1994 1996 Paula Selenius 1996 2016 Tina Strandberg 2016 Finland-Samfundet fyllde 90 år 7.5.2017. Vi kan tillägga klockslaget: klockan fem på morgonen. Klockslaget säger att grundandet av Finland-Samfundet var en äventyrsberättelse. Det var då vid femtiden på morgonen som filosofie doktor Rafael Engelberg ställde sig vid socialministeriets dörr med Finland-Samfundets stiftelseurkunder under armen. Han var först i kön när ämbetsverket öppnades klockan 8.30. Det konkurrerande projektet hann inte före. Föregående kväll hade det verkligen grundats två Finland-Samfund. Engelberg var sekretare i det ena, ordförande var lantmäteristyrelsens generaldirektör Kyösti Haataja. De hade tidigare lett Finskhetsförbundets utlandsfinländaravdelning. Det andra samfundet hade grundats under AKS (Akademiska karelska sällskapet) egid. AKS hade under Urho Kekkonens ledning övertagit Finskhetsförbundet, vilket bl.a. ledde till att ett separat utlandsfinländarsamfund bildades. Det var fråga om en politisk tävlan om vem som leder den utlandsfinländska verksamheten och vilket ändamålet är. Engelberg och Haataja företrädde en moderat ståndpunkt med målet att bevara utlandsfinländarnas band till hemlandet men utan stora politiska ambitioner. Då AKS försenade sig i kön till socialministeriet blev det den moderata och mindre politiska gruppen som tog hand om den utlandsfinländska verksamheten. Till all lycka kan man flera årtionden senare påpeka. Tanken om ett särskilt utlandsfinländskt sällskap hade diskuterats långt innan Finland-Samfundet grundades. Folkupplysningssällskapets sekreterare, filosofie doktor Väinö Voionmaa hade redan 1911 förmodat att man redan en tid drivit på en finsk emigrantförening. Likaså hade det uttryckts en önskan att föreningen skulle bygga på fri medborgerlig aktivitet som understöds ekonomiskt av staten. En kommitté hade tillsatts för beredningen, Emigrantmonumentet i Hangö. Minnesmärket restes 1967 till minne av den stora emigrationen 1880-1930. Minnesmärket planerades av skulptören Mauno Oittinen. Ismo Söderling, emerituschef for Migrationsinstitutet till höger. Foto: Migrationsinstitutet. men dess arbete stoppades på grund av första världskriget och tvisterna i samband med självständighetskampen. Grundandet av Finland-Samfundet blev en garant för att utlandsfinländararbetet omhändertogs av en frivilligorganisation. För det andra garanterade det en politiskt neutral linje. Och för det tredje kom finansieringen av verksamheten åtminstone huvudsakligen från staten. Det avspeglade klart tanken att finska staten ska på något sätt ombesörja emigrantverksamheten, eftersom emigranterna är en tillgång för Finland. Detsamma gäller än i dag trots att emigranterna har blivit utlandsfinländare. Delawarefesten en vändpunkt i samfundets ställning Dragkampen om utlandsfinländarsamfundet fortsatte emellertid på både 1920- och 1930-talet. Finland-Samfundets konkurrenter gav inte upp i första taget. En vändpunkt blev Delawarefesten 1938 som definitivt etablerade Finland-Samfundet som den ledande föreningen och statsmaktens vedertagna samarbetspartner. Emigrationen till Amerika var av naturliga skäl under en lång tid den viktigaste frågan i utlandsfinländararbetet. På 1920-talet utvandrade varje år tusentals finländare till Amerika, under toppåret 1923 mer än 13 000 personer. En oerhörd mängd! Amerikafinländarna höll kontakt med Finland bl.a. genom att organisera resor till Finland på somrarna. Delawarefesten förknippades ursprungligen med den svenska invandringen till Amerika. Ett svenskt handelskompani anlade 1638 kolonin Nya Sverige vid Delawarefloden. Efter beslut av Förenta staternas kongress tänkte man fira händel sen som ett svenskt projekt. Amerikafinländarna förberedde emellertid en liknande fest eftersom merparten av kolonisatörerna var finländare. Amerikafinska historiska sällskapet bad kongressen inbjuda även Finland 4 SUOMEN SILTA 2 3/2017

till festen. Så skedde även. I praktiken var det Finland-Samfundet som stod bakom projektet och samfundet lyckades även få med statsrådet under undervisningsminister Uuno Hannulas ledning till festligheterna. Först sändes studentkören Ylioppilaskunnan Laulajat till Amerika. Vid huvudfesten närvar en beaktansvärd delegation under ledning av utrikesminister Rudolf Holsti och riksdagens talman Väinö Hakkila. Dessutom beställdes av Wäinö Aaltonen ett minnesmärke som skulle placeras i Chester, Pennsylvania, och en minnesmedalj av Alpo Sailo. Delaware firades även i Finland, men Finland-Samfundets verksamhet koncentrerades framför allt på USA. Delawarefesten förberedde också en ny Finlandsbild som skulle få stor betydelse under det nära förestående kriget. Amerikafinländarna var viktiga för opinionsbildningen bland amerikanerna. Det krävde å andra sidan samarbete med Finland-Samfundet och finska staten. Dessa ingredienser gav bl.a. upphov till legenden om landet som betalade sina skulder. Idrotten spelade en roll i sammanhanget. Finländarna kände att de inte övergetts. Skulle det vara tid att ordna en ny Delawarefest nästa år? Sverige viktigt på 1960-talet Följande viktiga skede i berättelsen om utlandsfinländarna och Finland-Samfundet gäller Sverige. Det aktualiserades när man insåg hur enorm flyttrörelsen till Sverige var. Redan i början av 1960-talet fanns det några hundratusen utlandsfinländare som arbetade i Sverige. Antalet växte ytterligare och sverigefinländarna började grunda egna föreningar. Det blev förstås två centralförbund: Sverigefinska Riksförbundet och Sverigefinska Arbetarnas Riksförbund. Det gav anledning till bekymmer för Finland-Samfundets ordförande Rainer von Fieandt, verksamhetsledare Tauri Aaltio och Vilho Koiranen, som ansvarade för kontakterna till Sverige. Dessutom bekymrade man sig över att det var så trögt före i portgången för Delegationen för sverigefinska ärenden, som bildats på initiativ av Finland-Samfundet. De problem som Finland-Samfundet hade med sverigefinländarna har analyserats. För det första var Amerika en mycket attraktivare och trevligare riktning i Finland-Samfundets verksamhet. För det andra tyckte herrarna i Helsingfors att t.o.m. sverigefinländarnas språkbruk var väldigt vardagligt. På 1960-talet var väl Finland-Samfundet en aning elitistiskt, medan sverigefinländarna till stor del var grovarbetare vars språkbruk mer pårninde om Veikko Vennamos ordförråd än om kabinettens tillgjorda språk. För det tredje var sverigefinländarna ovana vid föreningsarbete som syftade till att bevara kulturella band. Man ägnade sig nog åt kultur, men förebilden var snarare dansbanedans än operasalar. Men under årens lopp har de här konstellationerna hunnit förändras några gånger. Och för det fjärde förstod den svenska staten inte ännu att bemöta invandrare såsom i ett senare skede. Finländarna var en grupp bland andra, närheten togs inte upp. Dethär var en uppgift för politiker som följaktligen diskuterade ärendet med svenska statsmakten. Diskussionerna lade grunden till den utveckling som småningom resulterade i att meän kieli (tornedalsfinska) godkändes som minoritetsspråk och sverigefinländarna som nationell minoritet. På initiativ av samfundet fick utlandsfinländarna med tiden rösträtt, vilket torde ha snarare oroat de gamla partierna. Charterflygen lockade många medlemmar I detta skede är det på sin plats att lyfta fram ett verkligt guldägg ur Finland-Samfundets synvinkel, charterflygsverksamheten. Dess tillväxt gällde främst Amerika och passade därför bra för Finland-Samfundet. Det var frågan om internationella luftfartssammanslutningen IATA:s regler som tillät billiga priser för organisationsmedlemmar. I Finland var det Finsk-amerikanska föreningen som först förstod att dra nytta av möjligheten, men Finland-Samfundet var inte långt efter. Samfundets charterflygsverksamhet inleddes 1960. Följderna av charterflygen märktes tydligast på det växande medlemsantalet. Medan samfundet hade 68 medlemmar 1960 uppgick de tio år senare till 50 000. Tillväxten fortgick till mitten av 1980-talet, då medlemsantalet var 85 000. Men samma år slutade IATA godkänna de billiga charterflygen, främst efter krav från amerikanska flygbolag. Dittills hade Finland-Samfundet Egna erfarenheter av att vara utlandsfinländare Även för mig är det skäl att ta upp de här frågorna. Många i min släkt har bott i utlandet. Min farfars bror Alex for på 1910-talet till Amerika för att arbeta i skogen och gruvor. Han besökte Finland en gång efter det, under olympiaåret 1952. Där ser vi ett konkret exempel på idrottens betydelse. Han skulle säkert ha varit hemtrakten Minnesotas ishockeylags ivriga supporter, om man på hans tid följt hockey lika mycket som i dag. Min farfars syster Olga gifte sig 1917 i Åbo med en rysk sjöofficer och flyttade till Ryssland. Mannen försvann i utrensningarna på 1930-talet, fembarnsfamiljen bodde i en potatisgrop i Mogilev. Ovanför dem trampade än ryssar, än tyskar. Olga besökte aldrig Finland, men jag träffade henne i Leningrad 1964. Följande i turen i min familj var min syster, som först flyttade till Schweiz och sedan till Paris. Också andra flickor i min släkt valde att resa till kontinenten. Min första kontakt med Finland-Samfundet är från början av 1970-talet. Jag hade anledning att resa till Amerika och därför var det klokt att skriva in sig i samfundet som beviljade billiga resor till sina medlemmar. På resorna lärde jag mig att finländarna alltid har två hallar som grälar sinsemellan. Jag deltog en gång i New Yorks Imatrahall i valet av Miss Finlandia. Valet var överenskommet på förhand. En annan dimension representeras av min hustru som hade hand om den nordiska kontakten. Hon är från Åbo. Under skol- och studietiden jobbade hon på en bank i Stockholm. Vanliga berättelser alltså. Men alla har beröringspunkter med de stora vändpunkterna i utlandsfinländarnas historia. 5

först överfört charterflygen i sin egen verksamhet och senare, 1981, grundat Finland-Samfundets Resebyrå. När folk på 2000-talet själva började boka resor på nätet inverkade det negativt på resebyråns verksamhet. Byrån såldes till en kinesisk köpare eftersom den blivit en börda som ansträngde ekonomin för den egentliga verksamheten. Utlandsfinländarnas intressebevakningsorganisation I skuggan av de stora antalen såväl i Amerika som i Sverige finns omkring 700 000 utlandsfinländare började världen på 1990-talet stiga in i en ny tid och även utlandsfinländarnas liv blev annorlunda. Den europeiska kontinenten steg fram, allt fler åkte dit för att arbeta och studera. På olika håll i världen uppstod även en ny typ av centrum med semester- och pensionärsbostäder. Den spanska sydkusten är ett skolexempel på det. Framför allt har finländarnas resor blivit frekventare och mångsidigare. Det är en betydande trend som gäller även andra än finländare och som blir starkare trots att otryggheten ökar. Finland-Samfundet ställs alltså inför nya utmaningar. Det blir i allt högre grad utlandsfinländarnas intressebevakningsorganisation. Detta har varit känt, men de ekonomiska resurserna är begränsade. Det är högst troligt att statens ursprungliga ansvar och andel kommer att granskas på nytt. I fråga om intressebevakningen har samfundet numera en rådgivningsservice som ger råd till dem som flyttar utomlands eller återvänder. Ett annat exempel är Finlandsskolorna. De är nu 145, eleverna uppgår till 4 500.Tack vare sin expertis är det Finland-Samfundet som fördelar de bidrag som Utbildningsstyrelsen har beviljat. Men det bästa exemplet på intressebevakningen är utlandsfinländarparlamentet (UFP) som grundades på 1990-talet. Användningen av rösträtten, dubbelt medborgarskap, socialskyddsfrågor hör till de saker som blivit föremål för politisk debatt tack vare UFP. På annan plats i denna tidning finns den berättelsen. JARMO VIRMAVIRTA Finland-Samfundets ordförande Suomi 100 Maailmalla Finland 100 i Världen konserten bjuder på en mångsidig kavalkad av utlandsfinländska stjärnor då musiker med finländsk bakgrund från hela världen stiger upp på scenen På denna unika konsert och upplevelse uppträder sångarlegenden Eino Grön (USA/Finland), violinisten Marielle Iivonen och dragspelaren Tony Iivonen (Sverige), jazzpianisten Karri Luhtala (Italien), sopranon Maria Männistö (USA), flöjtisten Ulla Suokko (Peru), gruppen Uusikuu (Storbritannien och Tyskland) och dansteatern Justice in Motion (Storbritannien). Kvällens konferencier är journalisten och programledaren Ella Kanninen (Finland/ Italien). På repertoaren står finländsk och argentinsk tango, flöjtmusik, jazz, klassisk musik och evergreens. Med konserten Finland 100 i Världen firar vi Finland-Samfundets 90-årsjubileum. Konserten ingår i programmet för jubileumsåret Finland 100. Eino Grön och Marian Petrescu Sångarlegenden Eino Grön är en av de mest älskade finländska artisterna. Under sin över 50 år långa framgångsrika musikkarriär har Eino Grön skapat en mångsidig och omfattande repertoar som återspeglar finländares känslor och omfattar allt från tango och jazz till andliga sånger. Han har också spelat in musik med argentinska musiker. Eino Grön tillbringar sina vintrar i Florida och är både finländsk och amerikansk medborgare. Grön ackompanjeras av rumänskfödda jazzpianisten Marian Petrescu. Marian började spela piano fyra år gammal. År 1985 gav han en konsert på Pori Jazz och år 1986 utkom hans första skiva i Finland. Marian har studerat pianospel i Rumänien, Sverige och vid Sibelius-Akademin. Han har turnerat och spelat runtom i världen, till exempel i Australien och Sydamerika. Marian flyttade till Sverige år 1983 och sedan 1988 har han bott i Jyväskylä. Marian fick respekterade Grammypriset för Resonance Big Band Pays Tribute to Oscar Peterson skiva år 2009. Marielle och Tony Iivonen Tredje generationens sverigefinländska syskon Marielle (violin) och Tony Iivonen (dragspel) har sysslat med musik hela sitt liv. Duo Iivonen har uppträtt på många konsertscener såväl i sitt hemland som utomlands. Marielle avlägger ett magisterprogram vid Sibelius-Akademin där hennes lärare är Päivyt Meller. Hon har också avlagt magisterexamen vid musikhögskolan i Oslo där hon studerade under Peter Herresthal. Marielle är särskilt intresserad av kammarmusik och har redan medverkat i kammarmusikkonserter tillsammans med medlemmar i Oslo filharmoniker och Helsingfors stadsorkester. Att spela i orkester är även viktigt för Marielle som varit konsertmästare i Stockholms Ungdomssymfoniorkester och biträde i professionella orkestrar. För tillfället spelar hon en violin byggd av Joseph Odoardi (1786) som lånats henne av företaget Risto Vainio Oy. Tony avlägger ett magisterprogram vid Sibelius-Akademin under ledning av Mika Väyrynen. Han har uppträtt som solist tillsammans med Sveriges Radios Symfoniorkester på Östersjöfestivalen och varit med om att uruppföra otaliga stycken som orkestermusiker. Han har deltagit i många internationella dragspelstävlingar runtom i världen. I tillägg till klassisk musik omfattar duo Iivonens repertoar också andra stilarter särskilt argentinsk tango ligger dem nära hjärtat. Karri Luhtala Jazzpianisten Karri Luhtala har uppträtt runtom i Europa och gett ut två album: Her Blame (2010) och Terranova (2012). I Belgien har Karri uppträtt tillsammans med Pieter Claus och Finnish-Belgian Jazz Collision bland annat på jazzklubben Music Village i Bryssel. I Italien har han arbetat som jazzoch frilansmusiker i många sammansättningar, på teater och tv-kanalen RAI 2. Karri har arrangerat en jazzfestival i Contigliano i italienska provinsen Rieti åren 2010 och 2011. Med sin trio har han deltagit framgångsrikt i internationella jazztävlingar i Italien. Karri har också uppträtt på äldsta och kändaste italienska jazzklubben Alexanderplatz i Rom och med sin trio på jazzfestivalen Atina Winter. 6 SUOMEN SILTA 2 3/2017

Finland 100 i Världen konserten Karri Luhtala har utvecklat ett koncept, Il Mondo di Karri, med vilket han turnerat flitigt tillsammans med internationella jazzmusiker runtom i Finland sedan 2007. Denna jazzpianist är ursprungligen från Hyvinge och har utexaminerats från Frosinone konservatorium. Karri har bott i Italien redan i nästan tio år. Maria Männistö Amerikafinländska sopranon Maria Männistö har vunnit internationellt erkännande för sin sång och rör sig naturligt mellan mycket olika slags musikstilar. I Seattle Times beskrev Paul de Barros hennes röst som en av de mest gripande och vackra som han hört på åratal. På sistone har Maria framfört solo Ligetis Mysteries of the Macabre med Seattle Metropolitan Chamber Orchestra, Feldmans Rothko Chapel och Pergolesis Stabat Mater med Seattle Symphony, Orffs Carmina Burana med Pacific Northwest Ballet samt Garrett Fishers Kakitsubata och Passion of Saint Thomas More med EOS Kammerorchester Köln. Hon har gett över 30 recitaler i USA, Finland, Belgien och Tyskland. Maria föddes i USA dit hennes föräldrar flyttade från Finland på 1970-talet. Hon växte upp som både finsk- och svenskspråkig. Sina barndomssomrar tillbringade hon på familjens sommarstuga i Molpe i Österbotten därifrån hennes mor kommer. Maria deltar aktivt i finländsk verksamhet i Seattleområdet. Hon uppträder regelbundet på nordiska festivaler och evenemang. Benjamin Mosse, konstnärliga ledaren för Richard Schechners teatergrupp East Coast Artists, har regisserat över 55 föreställningar i skilda länder. De senaste åtta åren har Benjamin besökt fler än 85 länder för att studera hur artister arbetar konstnärligt i andra kulturer och samarbetat med konstnärer från olika håll i världen. På konserten framför Maria delar av monodramat Hämärä (dunkel) som skrivits för en sopran och utforskar betydelsen av språket då en persons identitet skapas. Hämärä har skrivits av Maria och Benjamin och regisserats av Benjamin. Verket utforskar betydelsen av språket då en persons identitet skapas. Det ingår i officiella programmet för Finland 100. Verket uruppförs i Seattle säsongen 2017 2018. Ulla Suokko Flöjtisten Ulla Suokko är en förespråkare för kreativitet och berättar historier på flera språk. Hon har utexaminerats som doktor i utövande tonkonst från Juilliard School i New York. Ulla är känd som en inspirerande artist och ambassadör för ljus, glädje och mänsklighet. Enligt New York Concert Review var hennes flöjtkonsert inte en konsert i traditionell mening. Det var en teaterföreställning, vetenskaplig studie, essä om meditation, glädjefest, historielektion, studie av det som inte kan studeras Ulla har bott ute i världen redan i över 20 år först på Manhattan i New York och nu i Anderna i Peru. Uusikuu och Justice in Motion Brittisk-tyska gruppen Uusikuu (nymåne) som leds av sångaren Laura Ryhänen är en av de kändaste utlandsfinländska ambassadörerna för finländsk tango. Gruppen framför och moderniserar gripande och vemodiga (ibland melankoliska) finländska rytmer och melodier från 1930- och 1960-talen. Brittiska Justice in Motion är en fysisk teatergrupp från Oxford som framför charmerande tankeväckande performansföreställningar. Justice in Motion kombinerar dynamiskt fysisk teater, dans, musik, multimedia och tal. I Musikhuset framför Justice in Motion och Uusikuu delar av sin samproduktion Kaiho (längtan) som presenterar en utlandsfinländsk kvinnas liv och erfarenheter under skilda decennier. Kaiho kombinerar modern dans med levande gammal musik och utforskar orsaker till en flytt från hemlandet, utmaningar i nya kulturen och hur parallella kulturidentiteter uppstår med tiden. Uusikuu: Laura Ryhänen, sång Mikko Kuisma, violin och sång Norbert Bremes, dragspel Christoph Neuhaus, gitarr Jari Matti Riiheläinen, kontrabas Justice in Motion: Anja Meinhardt, koreografi och dans Roosa Leimu-Brown, koreografi och dans Ella Kanninen Konferencier är journalisten och programledaren Ella Kanninen. Hon har bott både i Finland och i Italien redan i närapå 15 år. Sitt hem har hon numera i en liten by i Toscana men hon besöker Finland ofta på grund av sitt arbete. Ella har haft en lång tv-karriär i Finland och är känd bland annat från programmen Halv sju, Dansar med stjärnor, Tangomarknaden, Vägen till Rom och Ett hus i Italien. År 2016 gav hon ut en bok om bylivet i italienska Toscana (Ellan Toscana Kyläelämää Italiassa, förlaget Tammi). I boken berättar hon om sitt liv i Fiano med 600 invånare. För tillfället skriver hon en annan bok som också fokuserar på italiensk mat. Suomi 100 Maailmalla Finland 100 i Världen konserten Torsdag, den 15 juni 2017 kl. 18.00 Musiikkitalo, Helsinki / Musikhuset, Konsertsalen, Mannerheimintie 13 A, 00100 Helsingfors Ordinarie biljett: 35.00, priserna inkluderar serviceavgift Biljetter: www.ticketmaster.fi (Suomi 100 Maailmalla), suomi-100-maailmalla-konsertti, i Finland också från Musikhusets biljettförsäljning och R-kiosker. Från vänster, Uusikuu, Ella Kanninen, Karri Luhtala, Tony Iivonen, Marielle Iivonen, Eino Grön, Maria Mannistö och Ulla Suokko. 7

Utlandsfinländarparlamentet 20 år Vid det konstituerande mötet godkändes stadgar som garanterar att de utlandsfinländska föreningarna är representerade, fastställer valproceduren för presidiet och handläggningsordningen för olika frågor. - Adressen som vädjar om dubbelt medborgarskap överlämnade av UFP:s presidium till riksdagens grundlagsutskott den 11 april 2000. Från vänster: Mikko Hietikko, Veli Ylänkö, Norman Westerberg, Paula Selenius, Mikko Harjulehto, Ritva Viertola-Cavallari, Anja Miller, Wladimir Kokko, Päivi Oksi-Walter, Carl-Gustav Store, Leena Isbom. Foto: Tiina Laitinen. Utlandsfinländarparlamentet har redan fungerat i två decennier. Nu deltar 530 utlandsfinländska organisationer från 39 länder i verksamheten och i juni hålls en session som är redan den nionde. Många för utlandsfinländare viktiga saker har uträttats, men arbetet tar inte slut. Finland-Samfundet har koncentrerat mycket energi på att sammanställa de talrika utlandsfinländska föreningarnas önskemål och utforma en samstämmig vilja. Vi befinner oss nu här, inte bara för att bevittna utan för att börja driva ett historiskt projekt. Med de orden öppnade dåvarande Finland-Samfundets dåvarande ordförande Kalevi Sorsa utlandsfinländarparlamentets konstituerande möte på Ständerhuset i Helsingfors den 5 augusti 1997. Sorsa framhöll att samfundet strävat efter att skapa en bestående struktur för att kanalisera de utomlands bosatta finländarnas åsikter och medvetandegöra såväl offentligheten som myndigheter om dem. Vidare erbjöd samfundet det nya organet utlandsfinländarparlamentet all den information, kunskap, erfarenhet och know-how som det samlat under sina 70 verksamhetsår. Vid det konstituerande mötet meddelade 131 utlandsfinländska föreningar gemensamt att de önskar främja finskheten överallt i världen, hjälpa finländare i deras strävanden att upprätthålla sin finskhet i alla länder, utveckla samhörigheten mellan finländare i olika delar av världen och odla nära kontakter med Finland. I syfte att främja de nämnda målen och driva de utomlands bosatta finländarnas intressen beslutade föreningarna att grunda ett utlandsfinländarparlament som företräder finländare och deras. ättlingar som flyttar från:finland, bor utomlands eller återvänder samt inbjuda de utomlands verksamma finländska föreningarna att delta i parlamentets arbete.och be Finland-Samfundet att fungera som samordnare och ständigt sekretariat. Regeringen redo att samarbeta Den dåvarande regeringens kulturminister Claes Andersson framförde statsmaktens hälsning till det konstituerande mötet och sade att ett parlament ger bra möjligheter att undersöka utlandsfinländarnas behov och strävanden. Han berättade att regeringen, ministerierna: och myndigheterna är redo för samarbete med det nya viktiga organet. I vår alltmer internationaliserade tid har man i Finland allt bättre börjat förstå utlandsfinländarna som företrädare och ambassadörer för Finland och den finländska kulturen. Den yttre och inre utvecklingen i Finland är beroende av öppna och breda internationella kontakter, där utlandsfinländarna har en central ställning, framhöll Andersson. Utlandsfinländarnas röst hörs Kalevi Sorsa återknöt till ministerns löfte när han avslutade det konstituerande mötet. Ministerns ord var både uppmuntrande ach förpliktande. Såväl parlamentet sam dess blivande arbetsverktyg Finland-Samfundet kan av detta dra endast en slutsats. I framtiden kommer utlandsfinländarnas röst att höras klarare och tydligare såväl i det finländska samhället som i förhållande till statsmaktens olika argan. Strukturen stabiliseras Det konstituerande mötet följdes ett år senare av den första ordinarie sessionen som redan samlade 267 representanter. Arbetet utformades redan nu på sätt som senare blev vedertagna. Medan det konstituerande mötet fäst uppmärksamheten vid några utlandsfinländska frågor i form av ställningstaganden, organiserades arbetet nu i olika utskott som även hörde sakkunniga och avgav betänkanden. 8 SUOMEN SILTA 2 3/2017

I sin hälsning fäste president Martti Ahtisaari uppmärksamheten på Finland-Samfundets över 70-åriga erfarenhet av utlandsfinländska frågor. Tack vare denna erfarenhet såg man att ett eget intressebevakningsorgan är nödvändigt för att göra utlandsfinländarnas röst bättre hörd. Den uppskattning parlamentet rönt visar att detta intressebevakningsorgan låg socialt rätt i tiden. Presidenten påpekade även att vissa länder, sam Italien ach Frankrike, har organ som företräder deras utländska medborgare, men att organen är bundna till statsförvaltningen. Den nordiska modellen I Finland valde man en öppen struktur som baserar sig på vårt nordiska samhällsskick och frivilligorganisationerna som ger alla en möjlighet att påverka. För att delta krävs inte finskt pass utan exempelvis 400 000 sverigefinländare kan delta. Detta gäller även tredje eller fjärde generationens amerikakusiner och ingermanländare som blev otfer för Stalins förföljelser, konstaterade Ahtisaari. Vid den första ordinarie sessionen fördelades arbetet på tio utskott vars teman berättade om hur omfattande parlamentets verksamhet var. Studieoch utbildnings-, kultur-, social-, medborgarskaps-, senior-, stadgeoch informationsutskotten samt utskotten för politiska och allmänna frågor, för ingermanländska frågor och ungdomsutskottet behandlade motioner som föreningarna väckt och avfattade resolutioner för presidiets och sekretariatets intressebevakning. Rundradion och dubbelt medborgarskap Från och med den första sessionen var det några frågor som särskilt lyftes fram. Möjligheterna att följa Rundradions sändningar på olika håll i världen varierade mycket under parlamentets första år, varför man arbetade med att förbättra hörbarheten och täckningen. Olika lösningar prövades tills de digitala nätverksförbindelserna löste de flesta problemen. Redan på det konstituerande mötet diskuterades medborgarskapsfrågan och den togs upp på nytt vid flera sessioner tills Finlands riksdag antog lagändringen som gör det möjligt att bevilja dubbelt medborgarskap till personer som har en fast relation till Finland. Samtidigt beviljades utlänningar som flyttat till Finland motsvarande rättigheter. Finlandsskolor Parlamentet har under hela sin verksamhetstid särskilt intresserat sig för Finlandsskolorna som bygger på frivillighet och verkar på olika håll i världen. Skolornas bidrag från Finland har man under årens lopp lyckats höja. Likaså har utdelningen av undervisningsmaterial ökat. Däremot har stödet till utlandsfinländska organisationer och medier trots försök inte höjts utan realvärdet sjunker ständigt. Andra ofta omdebatterade frågor gäller problem med anknytning till vårdhem och ungdomsarbetet. Sverigefinländarna och ingermanländare Sverigefinländarnas ställning i Sverige har från första början uppmärksammats av utlandsfinländarparlamentet. Sverigefinska Riksförbundets strävan at uppnå en lagstadgad minoritetsställning för sverigefinländarna fick stort understöd av parlamentet. Efter åratal av arbete har såväl finska som meänkieli i Tornedalen fått ställning som minoritetsspråk och sverigefinländarna minoritetsställning. Läget förbättrades ytterligare genom ny lagstiftning som gjorde det möjligt att utveckla den finskspråkiga servicen i flera områden med stor finsk befolkning. Ingermanländare bosatta i närheten av S:t Petersburg, i Estland och på olika håll i Ryssland samt finländare som under årens lopp flyttat till Ryssland har funnits på agendan vid flera parlamentssessioner. Deras problem har främst varit sociala och kraven bl.a. gällt förbättring av bostadssituationen. Nationella val och pensioner Redan på det konstituerande mötet godkändes ett ställningstagande som efterlyste en utredning om möjligheten att bilda en egen valkrets för utlandsfinländare i politiska val. Saken togs upp ytterligare några gånger, men sedan har uppmärksamheten framför allt fästs vid utlandsfinländarnas möjligheter att delta i val. Del långa avstånden till vallokalerna uppmärksammades särskilt tills det viktigaste kravet blev införandet av brevröstning. För närvarande verkar kravet ha medvind och blir högst sannolikt verklighet vid valet 2019. Vid parlamentets andra session berörde talman Pertti Paasio i sitt Presidiets sammansättning Vid sessionen skapades även grunden för den regionala fördelningen av presidiemedlemmarna. Sedan dess har utlandsfinländarna indelats i åtta grupper som alla är representerade i presidiet. Egna vice talmän har alltså USA och Latinamerika, Kanada, Nordeuropa, Mellaneuropa, Sydeuropa, Afrika och Mellanöstern, Östeuropa, Australien och Asien samt utomlands bosatta finlandssvenskar har alla egna vice talmän som tillsammans med talmannen, tillika Finland-Samfundets ordförande, leder parlamentets verksamhet. I riksdagens grundlagsutskott. Från vänster: Pertti Paasio, Anja Miller, Päivi Oksi-Walter, Veli Ylänkö, Mikko Harjulehto, Norman Westerberg, Carl-Gustav Store, Wladimir Kokko, Ritva Viertola-Cavallari, Paula Selenius. Foto: Tiina Laitinen. 9

Adressen om dubbelt medborgarskap: ca 25 700 underskrifter från 51 länder. Foto: Leena Isbom. öppningstal frågor med anknytning till de i utlandet bosatta seniorfinländarna. Bland dessa problem kan nämnas beskattningen av pensioner från Finland till utlandet. Beskattningsnivån anses allmänt alltför hög jämförd t.ex. med nivån i den nuvarande bosättningsstaten, framhöll Paasio. Frågan togs upp på flera sessioner tills den tidigare källskatten på 35 procent slopades och en normal progressiv beskattning med avdragsmöjlighet infördes för skattskyldiga i Finland. Paasio ansåg även att parlamentet borde uppmärksamma de problem som leder till ökat behov av finskspråkig service inom åldringsvården. Vars och ens rätt till en trygg ålderdom förutsätter en möjlighet att kommunicera även när förmågan att uttrycka sig minskar med stigande ålder, betonade Paasio, som även lyfte fram motsvarande behov hos åldrande finlandssvenskar. Också president Tarja Halonen fokuserade på samma fråga i sitt tal. Hon konstaterade att de utomlands bosatta åldrande finländarna innebär nya utmaningar som möjligen kräver särskild uppmärksamhet även från finländsk sida. Att trygga service på finska efter utfört dagsverke åt dessa finländare är vår gemensamma uppgift, konstaterade Halonen. Välfungerande förbindelser Utlandsfinländarparlamentets presidium har från första början samlats i Helsingfors två gånger om året, men hållit ständig kontakt mellan mötena. I samband med mötena har presidiet besökt ministerier, ämbetsverk och riksdagen. Resolutionerna från varje session har getts till statsministern som sänt dem vidare for behandling till behöriga ministrar och ministerier. Alla Finlands presidenter som tjänstgjort under parlamentets 20 verksamhetsår har gästat parlamentets sessioner. Detsamma har även riksdagens talmän och många ministrar och höga tjänstemän.gjort. Våren 2017 har redan 530 utlandsfinländska organisationer godkänt utlandsfinländarparlamentets stadgar. En ständigt pågående process har skapats, en process som med den första talmannen Kalevi Sorsas ord vid det konstituerande mötet fungerar som en bestående kanal mellan myndighterna i Finland och finländare som flyttat utomlands, bosatt sig i utlandet eller återvänt. TEXT: LARSERIK HÄGGMAN sekreterare vid det konstituerande mötet Omkring 1,4 miljoner finländare har flyttat utomlands men vart? Migrationsforskare får ofta frågan om hur många finländare som egentligen flyttat utomlands? Var bor de och tänker de någonsin komma tillbaka? Beträffande antalet personer som flyttat från Finland förekommer siffror som avsevärt avviker från varandra. Jag har sett flera uppskattningar som varierar mellan 1 miljon och 1,6 miljoner. När jag frågat om det gällt netto- eller bruttoflyttning, har jag inte fått något exakt svar. Bruttosiffran omfattar alla flyttare. Nettosiffran gäller inte dem som återvänt till hemlandet, den avser alltså antalet personer som stannat permanent i utlandet. Återflyttningen från närliggande områden är alltid större än från fjärran länder: var femte av våra utvandrare till Amerika återvände, medan upp till hälften av dem som flyttade till Sverige återvände. Enligt Migrationsinstitutets informationschef Jouni Korkiasaaris beräkning uppgick flyttarna under perioden 1860 2014 till inalles omkring 1,4 miljoner personer 10 SUOMEN SILTA 2 3/2017

(figur). Av dem har uppskattningsvis 45 % återvänt. Antalet permanent utflyttade under perioden uppgår alltså till ungefär 800 000 personer. En intressant observation är att våra svenskspråkiga migranters benägenhet att flytta i synnerhet till vårt västra grannland är stor: i den så kallade stora utflyttningen som började på 1960-talet var de svenskspråkiga flyttarnas andel t.ex. tredubbel jämförd med deras andel av befolkningen. Språket underlättar alltså flyttningen samt anpassningen. Flyttriktningar Jouni Korkiasaaris figur visar även att andra världskriget var en tydlig vattendelare i fråga om de viktigaste flyttriktningarna: före andra världskriget riktades flyttningarna främst till Nordamerika och där framför allt till USA. Efter våra krig var det Sverige som kallade och utflyttningarna började snart efter fredsslutet. Inte förrän det samnordiska passområdet bildades på 1950-talet blev den verkligt stora utflyttningen möjlig. Den egentliga flyttboomen till Sverige nåddes 1969 och 1970, då över 40 000 av våra landsmän även jag under vartdera året utvandrade för att bygga det svenska kungariket. Utom dessa stora flyttningar har migrationen till olika delar av världen varit avsevärd. Till Australien har utflyttning från Finland förekommit ända sedan mitten av 1800-talet. Större antal har flyttat på 1950- och 1960-talen, då Australiens regering aktivt stödde inflyttningen av vita europeer. I Australien bor det i dag sammanlagt 30 000 finländare inklusive deras ättlingar. Dagens flyttriktningar Allt fortfarande flyttar folk från vårt land till utlandet. Under de senaste åren har i medeltal 15 000 personer om året flyttat bort. Å andra sidan har cirka 30 000 personer flyttat till Finland om året, varför vår nuvarande flyttningsbalans är klart positiv. Finland är ändå ett intressant undantag bland västeuropeiska länder i det avseendet att vårt flyttningsbalans är negativ beträffande finska medborgare: 2015 flyttade t.ex. cirka 10 000 finska medborgare till utlandet medan 7 000 personer återvände. Utifrån medborgarskapet var vår flyttningsbalans alltså 3 000 personer på minus. När detta faktum adderas till den katastrofalt Emigration från Finland 2015 enligt medborgarskap. De största länderna enligt Finsk medborgarskap. Land Finska medborgare Andra medborgare Total Sverige 2 363 776 3 139 Storbritannien 991 350 1 341 USA 695 402 1 097 Tyskland 623 404 1 027 Spanien 495 193 688 Denmark 486 164 650 Estonia 394 1 395 1 789 Norge 393 133 526 Schweiz 268 69 337 Frankrike 223 165 388 Andra länder 2 697 2 626 5 323 Total 9 628 6 677 16 305 låga nativiteten borde vi vara glada åtminstone över det att det alls förekommer något slags påfrestning på inflyttningen. I själva verket har folkökningen i vårt land från och med 2014 i stort sett varit beroende av invandringen Sverige är alltjämt det land som flest finländare flyttar till och under de senaste åren har drygt 2 000 finska medborgare flyttat dit. Storbritannien är klar tvåa och USA trea (tabell). Estland är ett intressant fall för 2015 flyttade nästan 1 800 personer från Finland till vår södra granne. Av dem var emellertid bara 1/4 finska medborgare varför det framför allt var frågan om estländska återflyttare. Finländare flyttar till Estland särskilt för att studera eller arbeta och för att bo där som pensionärer. Finlands och Estlands ekonomiska områden förenas i allt snabbare takt eftersom estländarna i sin tur är den klart största invandrargruppen i Finland. Spanien har under de senaste åren mottagit en högst betydande invandring från Finland. T.ex. 2015 flyttade nästan 500 personer. I Spanien finns numera en finländsk koloni som består av omkring 20 000 personer, såväl permanent bosatta inflyttare som s.k. vinterfåglar, d.v.s. finländare som äger en semesterbostad där. Enligt forskaren Paula Könnilä attraherar Spanien numera även unga familjer som flyttat för att producera tjänster för områdets finländska invandrare. Thailand är intressant ur finländsk synvinkel. Landet besöks årligen av mer än 100 000 finländska turister. Enbart i Pattaya övervintrar tusentals av våra landsmän. Trots det är den egentliga migrationen till Thailand obetydlig, inte ens 100 personer om året. För finländare är Thailand snarare ett land man semestrar i än flyttar till. I det avseendet skiljer sig det från t.ex. Estland och Spanien, där det uppstått en mer permanentfinländsk bosättning. Av länderna i Asien är även Kina betydande för flyttningen. Dit flyttar årligen cirka 300 personer, av vilka en tredjedel är finska medborgare. Det är uppenbarligen mest frågan om affärsmän med familjer. Indien är ett högst speciellt fall: 2015 flyttade över 400 personer från Finland dit, men av dem var bara 12 finska medborgare. Beträffande de övriga medborgarna var de högst troligt återflyttare, men det är svårt att säga något om skälen till flytten utan närmare forskning. I vilket fall som helst var en klar majoritet av dem som återvände till Indien män i arbetsför ålder (25 44 år). De utomlands bosatta finländarna och deras ättlingar uppgår till över två miljoner Även en försiktig uppskattning visar att det bor omkring två miljoner personer med finländsk bakgrund i utlandet. Enligt de senaste uppgifterna (2012) finns det i Kanada och USA sammanlagt 800 000 personer som uppgett att de har finländska rötter. Av dem bor omkring 700 000 i USA. En i sammanhanget intressant observation gäller danskar: trots att ungefär lika många danskar som finländare flyttat till Nordamerika, uppger 1,6 miljoner amerikaner att de har danska rötter. Liknande siffror, cirka 5 miljoner personer, uppger svenskar och norrmän. En orsak till det mindre antalet för finländarnas del är att den stora vågen från Finland till USA började 20 30 år 11

senare än för skandinaverna Det bor alltså en generation mer skandinaver i USA Å andra sidan är det troligt att senare släktled hellre uppger sig vara skandinaver även om det i släkten kan finnas också finländska far- och morföräldrar Finländarna har amerikaniserats i rask takt Bland de finskättade är spanskan numera det näst mest talade språket efter engelskan, vilket beror på de många blandäktenskapen Fenomenet är inte på något sätt enastående, det bor ju över 40 miljoner latinamerikaner i USA Enligt den senaste statistiken bor det omkring 720 000 personer med finländsk bakgrund i Sverige eller cirka 7 % av landets befolkning Siffran omfattar första, andra och tredje generationens invandrare Omkring 150 000 personer som är födda i Finland är bosatta i Sverige Antalet kommer ofrånkomligen att minska, eftersom gruppen främst utgörs av dem som ingick i den stora flyttvågen på 1900-talet Barnbarnen till dem som är födda i Finland utgör numera den klart största gruppen sverigefinländare, d v s något mer än 300 000 personer Siffrorna visar vilken demografisk förlust den stora flyttvågen innebar för Finland Utan massflyttningarna på 1960 och 1970-talen skulle Finland nu ha betydligt över 6 miljoner invånare Och i framtiden? Det är uppenbart att de stora flytt- vågarnas tid är förbi, folkvandringar i stil med dem till Sverige eller Amerika är inte att vänta Bra så för den demografiska utvecklingen är bekymmersam också med de nuvarande migrations- och nativitetssiffrorna Även om det finska språket småningom går tillbaka i Sverige kommer släktbanden och de kulturella kontakterna att bevaras i decennier eller kanske rentav sekler Finska staten har för egen del försökt stödja de utomlands bosatta finländarnas rötter och band till det forna hemlandet I detta sammanhang kan nämnas att undervisnings- och kulturministeriets understöd till de utomlands verksamma Finlandsskolorna är av största vikt Det fördelas i praktiken av Finland-Samfundet Det är alltså frågan om s k söndagsskolor, inte om skolor som ersätter den grundläggande utbildningen Förnyelsen av medborgarskapslagen 2003 möjliggör dubbelt medborgarskap (den officiella termen är flerfaldigt medborgarskap) Före 2003 förlorade finländare som fått medborgarskap i ett nytt land sitt finska medborgarskap Lagförnyelsen kom till stor del till tack vare utlandsfinländarparlamentet Parlamentet som under Finland-Samfundets ledning inlett sin verksamhet 1997 tog som sin första uppgift att arbeta för dubbelt medborgarskap Under de första åren beviljades cirka 8 000 ansökningar om dubbelt medborgarskap Snart visade det sig emel- lertid att det mest var invandrare till vårt land som ansöker om och beviljas dubbelt medborgarskap Av de ryskspråkiga invandrarna har t ex cirka 25 000 för närvarande dubbelt medborgarskap På senare tid har det i vårt land debatterats om säkerhetsrisker förknippade med dubbelt medborgarskap För utlandsfinländare och deras ättlingar har dubbelt medborgarskap visat sig vara ett fungerande och omtyckt sätt att hålla kontakt med det tidigare hemlandet I detta avseende har den nya lagen fyllt sin uppgift Reformen avsåg även att främja integreringen av invandrare i samhället Att helt skrota praxisen är inte en lösning på upplevda hot, då kan det leda till att man kastar ut barnet med badvattnet Utlandsfinländarna har förtjänat sitt dubbla medborgarskap ISMO SÖDERLING Docent i befolkningspolitik och emerituschef för Migrationsinstitutet Tack till min vän och kollega Jouni Korkiasaari för figuren och de konstruktiva kommentarerna. Jouni är Migrationsverkets informationschef. Författaren ger uppgifter om källmaterialet på e-postadressen isoder@utu.fi. Ju bile um såre t till ära förnyar vi våra nätsidor som publiceras snart! 12 SUOMEN SILTA 2 3/2017

EDITORIAL CONTENTS 2 3/2017 2 Expatriate Finns Voice in Finland In early May, the Finland Society marked 90 years of serving as expatriate Finns bond with their home country, representing them and advancing their interests in Finland as well as providing information on overseas Finns issues in Finland and to expatriates themselves. It is remarkable that as early as 1927, just a decade after independence, those in Finland saw such an important need to maintain ties with expatriate Finns and to keep them informed about their former homeland. Over the decades, some of the Finland Society s duties have remained the same. Informing, advising and keeping up contacts with expatriate Finns have always been among the association s activities. Its role as a lobbyist for expatriate Finns has however increased greatly during the 20-year history of the Finnish Expatriate Parliament (FEP), although the society has always advanced expatriate issues in Finland. In the 1990s, the Finland Society focused on counseling those moving and living abroad or returning to Finland by setting up its Advice Service to provide expatriates with reliable advice based on their individual circumstances. It is the only service of its kind in Finland. Thanks to its long experience and broad networks, the Finland Society is the only expert of Finnish expatriatism. It knows where to find Finnish communities, Finland Schools, expatriate Finnish media and events. The number of online groups of expatriate Finns has grown rapidly in recent years. Although the sharing of information among expatriates is proliferating in this way and practical information is available from local expatriate Finns living in each country, there are many issues related to living abroad that can only be resolved by enquiries in Finland. Therefore the importance of the Finland Society as a conveyor of information has not declined due to the new channels of information. Rather, it remains essential to spread information about the important, multi-faceted work that the association does. Today it remains important that the expatriate Finnish community which is large in relation to the population in Finland has its own representative, communications source and champion, an association that provides expatriates with support, help and information. The FEP brings expatriate matters to the awareness of Finland s decision-makers in a concrete way. Through the Society and the FEP, the Finnish expatriate community maintains a profile in Finland. As members of the association, Finns abroad ensure that their interests will be looked after in the future as well. In the anniversary edition, we proudly present the wide-ranging activities of the Finland Society and the Finnish Expatriate Parliament and their importance to Finns around the world. 2... Sauli Niinistö, the President of the Republic of Finland: Finnishness Surpasses National Borders 4... The Finland Society 90 years old: Finland Wanted to Invest in Expatriate Finns even before Independence 6... The Finland 100 Worldwide Concert 8... The Finnish Expatriate Parliament Turns 20 10... 1,4 Million Finns Have Moved Abroad but Where? LEENA ISBOM Editor-in-chief 1

PHOTOS: THE OFFICE OF THE PRESIDENT OF THE REPUBLIC OF FINLAND HOME PAGE OF THE PRESIDENT OF THE REPUBLIC OF FINLAND: WWW.TPK.FI Sauli Niinistö, the President of the Republic of Finland: Finnishness Surpasses National Borders In his interview with Finland Bridge, President of Finland Sauli Niinistö says that he sees expatriate Finns as ambassadors of Finnish culture overseas. This year, the president has a chance to celebrate Finland s independence with expatriates as well. The centenary of Finland s independence is shaping President Sauli Niinistö s schedule this year. During the anniversary year, the president will visit all of Finland s 19 provinces. With the tour, he is honoring Finland s 100 years as an independent nation. So far he has visited the provinces of Lapland, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso and North Savo, holding a public event during each visit. The president s spouse, Jenni Haukio, is joining her husband on the tour whenever possible. The anniversary year can also be seen in Niinistö s overseas trips and visits by heads of state to Finland. On June 1, the heads of all the Nordic countries, in other words representatives of the royal families of Sweden, Norway and Denmark as well as the President of Iceland, will visit Finland. The centenary will culminate in December s Independence Day weekend when the president will take part in the Finnish Parliament s Jubilee Session and visit Oulu among other stops. The city will arrange a Finland 100 festival, which will be broadcast live on TV with the president serving as its official patron. The Finland Society and Finland Bridge are grateful to President Niinistö for granting us an interview amid his busy schedule. Meetings with Expatriate Finns during nearly all State Visits Have you had exceptionally many foreign trips this year and meetings with expatriates during them? Are there any particularly large events coming up? This year is the joint anniversary of all of us Finns, both in the home country and overseas. Finnishness does not recognize state borders, but is rather something much deeper in our character and identity. It is indeed splendid that this year gives me an opportunity to celebrate our independence with expatriates as well. In March, I visited Stockholm to take part in a festival organized by the Svenska Finlandsfrivilligas Minnesförening (Association for Swedish Volunteers in Finland) to commemorate the end of the Winter War. There were also expatriate Finns present. This summer, representatives of the Finnish Expatriate Parliament will visit my official summer residence, Kultaranta, and I will in turn travel overseas to meet with expatriate Finns this autumn. However, since my plans are still in progress, I cannot reveal the destinations yet. How often do state visits include meetings with local expatriate Finns? What kind of events are these meetings? Are they, for instance, receptions or visits to Suomi Schools or Finnish companies? One can say that I manage to meet Finnish expatriates during nearly all my state visits. I often see small Finnish flags flying right away at the reception ceremony that is how I can tell that there are Finns in the crowd. On a state visit to Switzerland in 2013, I remember a group of young Suomi School students. The whole school had come to welcome Jenni and me. One can certainly see overseas that there are Finns everywhere and that Finnishness remains in our hearts. While I was in Iran last autumn, I met Ellen Vuosalo, who had lived in the country for more than 40 years. She had built her life there and done groundbreaking work to protect the rare Siberian cranes. There are so many amazing stories and meetings to tell and hear about. Do Finnish expatriate associations and organizations or persons contact you? If so, how often does it happen? 2 SUOMEN SILTA 2 3/2017

I receive over a thousand invitations or requests a year. Most of them naturally come from citizens, organizations or companies based in Finland but expatriate Finns also contact me regularly. Both expatriate organizations and private individuals want to share their experiences, which I truly appreciate. It has become a tradition for me to send a greeting to expatriate Finns before Independence Day. This year I have received requests from different parts of the world for a video greeting in honor of the anniversary year, and I will naturally send one out. In addition, I will meet with representatives of the Finnish Expatriate Parliament to discuss issues concerning them this summer at Kultaranta. Expatriate Finns are Finland s Ambassadors How do you see expatriate Finns significance for Finland? Do they have a special relevance in some particular role or mission for Finland? I see expatriate Finns as ambassadors of Finland and Finnish culture overseas. All of us Finns living in the home country can be proud of them. This task is extremely important since our nation needs those who can treasure and defend it abroad as well. I believe that expatriates can be even more efficient messengers than any official bodies or reports. Finland has been rated as one of the top countries in the world in numerous international rankings. According to surveys, we rate among the best in the world for instance in honesty, innovation, literacy and opportunities for girls. Through your own actions, you expatriates promote these issues and others abroad. In my experience, it is easier to see these strengths when they are not part of one s daily life. Furthermore, it is great that many expatriate Finns return to Finland at some point. In this way, they bring the knowledge and skills they have gained overseas back to Finland. Is it important to listen to expatriate Finns views and take them into account in Finland? Expatriates views and requests are conveyed in Finland particularly through the Finnish Expatriate Parliament. For instance obtaining a passport has been made easier with mobile passport device, and personal IDs can now be applied for at Finland s foreign representations. It is the duty of us, the decision makers, to improve Finns living opportunities, regardless of where they reside. It is therefore good that for instance the Finnish Expatriate Parliament maintains close contacts with politicians and officials. I am always happy to meet with expatriate Finns, because their positions and views are best conveyed to the decision-makers through discussion and contacts. Worthwhile for Expatriate Finns to Vote The Finland Society and the Finnish Expatriate Parliament, which was founded at the society s initiative, are very content and happy that expatriates will have access to absentee voting in the 2019 Parliamentary Election. Expatriates turnout percentage has remained at an average of around 8-10 percent. The main reason for the low figure is that trips to voting locations are often long, expensive or otherwise difficult. Presidential elections are particularly important for expatriate Finns. How do you see expatriate Finns role in elections? Is it important that expatriates have a chance to influence through them? I urge all expatriate Finns to use their right to vote actively. One can make a difference through voting, regardless of one s place of residence. Even if all decisions do not affect Finnish expatriates directly immediately, they may have an effect later on if expatriates or their descendants return to Finland. Even if they are willing to vote, using their right to vote can sometimes be difficult for expatriate Finns because of practical reasons. Therefore I warmly support projects which make it easier for expatriate Finns to cast their ballots. Do you consider the continuously increasing student exchange and work experience gained overseas among Finns to be an important and positive thing for the Finnish society? An increasing number of Finns journeys take them overseas at some point of their life. Especially for the younger generation, international mobility is already a part of daily life. Internationalization is naturally an extremely good thing for these people. I have myself noticed that even a short stay overseas helps one to look at things from a new perspective. Moreover, language skills gained in practice are valuable capital. The internationalization of Finns benefits us all and our country. In order to succeed, Finland needs new ideas and innovations for which living overseas provides plenty of tools. In addition, we must see to it that Finnish work receives international appreciation and is competitive. I believe that this starts at the grassroots level: people s mobility, one s own example and international connections. You gained personal experience of expatriatism while serving as Vice-Chair of the European Investment Bank in Luxembourg. Did you become familiar with the local Finnish activities and Finns during those years? How did Finland seem from the Central European perspective? Yes, we did keep contacts to some degree. However, many Finns were there on assignment and not on a very permanent basis. Have you had at some point or perhaps in the future plans to move overseas fulltime or parttime? If so, to which country or continent? I do not have any such plans now. President Sauli Niinisto and his spouse Jenni Haukio on a regional visit to Lapland in February 2017. Photo: Matti Porre/The Office of the President of Finland. 3

Expatriate Finns: A Great Opportunity for Finland Finland Wanted to Invest in Expatriate Finns even before Independence Chairmen of the Finland Society: Kyösti Haataja 1927 1929 K.T. (Kalle Teodor) Jutila 1937 1945 Matti Jalava 1945 1956 Vihtori Karpio 1956 1959 Rainer von Fieandt 1959 1970 Jussi Linnamo 1970 1974 Osmo Kalliala 1974 1986 Pertti Pesonen 1986 1992 Lars Huldén 1992 1994 Kalevi Sorsa 1994 1998 Pertti Paasio 1998 2010 Ville Itälä 2010 2013 Jarmo Virmavirta 2013 Executive Directors of the Finland Society: Rafael Engelberg 1927 1929, 1937 1959 Tauri Aaltio 1959 1988 Martti Häikiö 1988 1994 Ilkka-Christian Björklund 1994 1996 Paula Selenius 1996 2016 Tina Strandberg 2016 On May 7, 2017, the Finland Society turns 90. One could even add the exact time: five in the morning. The time indicates that the founding of the Finland Society was an adventure story. Back then, before five in the morning, Doctor of Philosophy Rafael Engelberg stood by the door of the Ministry of Social Affairs, clutching onto the Finland Society s founding documents. He was the first in the line when the office opened at 8.30. The competing project did not manage to beat him. Indeed, two different Finland Societies had been founded the previous night. Engelberg served as the secretary and Kyösti Haataja, the director general of the land surveying administration, was the chair. They had previously led the expatriate department of the Association of Finnish Culture and Identity. The other Finland Society had been created under the wings of the Academic Karelia Society (AKS). Led by Urho Kekkonen, it had taken over the Association of Finnish Culture and Identity, which led among other things to foundation of a separate expatriate association. There was a political battle over who would head expatriate activities and what would be society s ultimate goal. Engelberg and Haataja represented the moderate view, seeking to maintain expatriates ties with their mother country without any greater political passions. Since the management of the AKS arrived late at the Ministry of Social Affairs, expatriate activities ended up in moderate and less political hands. Fortunately so, one could say decades later. The idea of an expatriate association had been discussed widely before the Finland Society was established. Doctor of Philosophy Väinö Voionmaa, secretary of the Finnish Lifelong Learning Foundation, had in 1911 reckoned that creating a special Finnish emigrant association has been under work for some time already. Moreover, it had been revealed that it was a matter of The monument for the Finnish settlers in the Delaware Valley is located in Chester, Pennsylvania. Photo: Esko Townell. free civil society, supported financially by the state. A committee was set up to prepare for the organization but its work was overridden by World War I and the independence struggles. The foundation of the Finland Society ensured that expatriate activities were overseen by an independent NGO. Secondly, it secured a politically neutral position. Third, funding of the activities came, at least mostly, from the state. This demonstrated clearly the principle that the Finnish government was in some way responsible for the emigrant activities since emigrants had a lot to give to Finland. The same principle applies today even though emigrants have become expatriates. Delaware Festival: A Turning Point in the Finland Society s Status However, there was still some power struggle over the expatriate community through the 1920s and 1930s. The Finland Society s rivals did not give in that easily. The Delaware Festival, arranged in 1933, was a turning point, lifting the Finland Society to a leading status as a partner of the Finnish government for good. Migration to America was naturally the number one expatriate issue for a long time. In the 1920s, thousands of Finns moved across the Atlantic every year, with the number exceeding 13,000 in 1923. It was certainly a huge figure. Finnish-Americans kept in touch with their home country by arranging summer trips to Finland, for instance. The Delaware Festival was originally tied to Swedish emigration to America. In 1638, a Swedish trading company founded a settlement, New Sweden, on the banks of the Delaware River. The US Congress decided that the historic event would be eventually celebrated as a Swedish project. However, Finnish-Americans began to plan a similar festival because most of the Delaware settlement s immigrants were in fact Finns. The Finnish American Historical Society asked Congress to invite Finland to take part in the festival. 4 SUOMEN SILTA 2 3/2017

And this is what happened. In practice, the Finland Society was behind the project. The society managed to involve the Finnish government, led by Minister of Education Uuno Hannula, in the festivities. First the YL Male Voice Choir was sent to America. Then a distinguished delegation, led by Foreign Minister Rudolf Holsti and Speaker of Parliament Väinö Hakkila took part in the main festival. Wäinö Aaltonen was commissioned to sculpt a monument, which was erected in Chester, Pennsylvania, while Alpo Sailo designed a memorial medal. Delaware was celebrated in Finland, too, but the Finland Society focused its activities strongly on the US. The Delaware Festival also contributed to a new image of Finland in the US, which proved vital during the war which was soon to begin. Finnish-Americans played a central role when Finland wanted to influence American views. On the other hand, this required cooperation between the Finland Society and the Finnish government. These ingredients led to the building of Finland s reputation as a country which paid its war debt to the US, for instance. Sports played a role too. Finns felt that they were not left alone. Would it be time to organize a new Delaware Festival next year? A Mass Migration Wave to Sweden in the 1960s The next important phase in the story of Finnish expatriatism and Finland Society was the huge migration wave to Sweden. In the early 1960s, there were already some 200,000 Finns working there. The number continued to grow and Finns began to set up their own associations in Sweden, including two central ones: Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliitto (Central Union of Sweden s Finnish Clubs) and Ruotsin Työtätekevien Suomalaisten Keskusliitto (Central Union of Sweden s Working Finns). The situation was quite a challenge for the Finland Society chair Rainer von Fieandt, Executive Director Tauri Aaltio and Vilho Koiranen, who was responsible for Swedish issues in the society especially since the beginning of the Sweden s Finnish Issues Advisory Board, founded at the Finland Society s initiative, was a muddle. The Finland Society had problems with Finns in Sweden, and the dilemma has been later analyzed. Firstly, in the Finland Society s activities, America was much more attractive and exciting. Secondly, even the Sweden s Finns manner of speech seemed rather common to the Helsinki gentlemen. In the 1960s, the Finland Society was most likely somewhat elitist, while Finns living in Sweden were largely working-class people who spoke more like the populist politician Veikko Vennamo than the educated Helsinki elite. Thirdly, Sweden s Finns were not accustomed to organizational activities. As for their cultural activities, they frequented more outdoor dances than opera houses. However, over the years the setting has changed thoroughly several times. Moreover, the Swedish government did not yet know how to treat immigrants. Finns were just one group among others, and the closeness of our countries was not taken into consideration. There was work to do in this respect for the Finnish politicians who discussed the matter with the Swedish government. Thanks to these efforts, the ancient Finnish dialect in northern Sweden, meänkieli, gained minority language status and Finns status as a minority nationality. At the Finland Society s initiative, expatriate Finns even gained the right to vote, which the old parties seemed to be almost afraid of. Charter Flights Brought Many New Members At this point it is time to bring up the Finland Society s real golden egg: charter flights. Their growth fit in well in the society s activities as they focused on cross-atlantic flights. The profitable travel activities were based on the regulations of the international aviation union, IATA, which allowed cheap rates for members of organizations. In Finland, the first association to seize the opportunity was the Finnish-American Association, but the Finland Society was quick to follow suit. It started its own charter flights in 1960. This clearly boosted membership. The society had just 687 members in 1960, but within a decade the figure had surged to 50,000. The growth continued until the mid-80s, when the society had 85,000 members. That is also when IATA ended the cheap charter flights, primarily at the demand of American air carriers. Personal Experience of Expatriatism We have a lot of personal experience of expatriatism in my family. My grandfather s brother Alex migrated to the United States in the 1910s to work in logging and mining. He came back to Finland once, in the year of the Helsinki Olympics, 1952. This is a concrete example of the role sports play in people s lives. He would certainly have been a great fan of the hockey team of his home region in Minnesota if the game had been followed as avidly as today. In the spring of 1917, my grandfather s sister Olga married a Russian naval officer and moved to Russia. He disappeared in the purges of the 1930s and the family with five children lived in a potato cellar in Mogilev, Belarus. First Russians and then Germans marched over them. Olga never came back to Finland even for a visit, but I met her in Leningrad in 1964. The next phase of expatriatism in my family was my sister s move to Switzerland and then to Paris. Other young women in the family followed her suit and ventured to Europe. I had my first contact with the Finland Society in the early 1970s. Since I made trips to the US, it made sense to join a society which offered affordable plane tickets as a membership benefit. During my travels I learned that local expatriate Finns tend to have two local halls which quarrel with each other. Once I participated in the election of Miss Finlandia at the Imatra Hall in New York. The result had been fixed in advance. My wife Terttu represents another dimension: she takes care of the Nordic connections in our family. She is from Turku and worked as a student in a bank in Stockholm. These are ordinary stories but they all illustrate the major trends in Finnish expatriatism. 5

By then the Finland Society had first integrated the charter flights to its own activities, and later, in 1981, founded its own travel agency. When people started to organize their own trips online in the 21 st century, the agency s success began to wither. It was sold to Chinese buyers in 2015 because it had started to strain the society s economy. Promoting Expatriate Interests In the shadow of the large emigration figures there are about 700,000 expatriate Finns both in America and Sweden the world stepped into a new era in the 1990s as Finnish expatriatism began to change in character. More Finns moved to other European countries to work or study. New kinds of retirement and vacation centers were also created in different parts of the world. The south coast of Spain, the Costa del Sol, is a prime example. Generally, Finns began to travel more and in new ways around the world as a part of larger, global trend, which seems to grow stronger despite increasing insecurity. For the Finland Society, this means new challenges. The society is increasingly becoming an advice organization for expatriate Finns. The society has certainly realized the changing needs for its services, but above all financial resources set limits for the range of its activities. The Finnish state s original responsibility and role for the society must be reconsidered. Today, the Finland Society s interest promotion includes Information Services, which provide guidance to Finns moving overseas or returning to Finland. Another good example of its activities is the Suomi Schools. There are now 145 of them, with more than 4500 students worldwide. Because of its expertise in the field, the Finland Society is responsible for distributing the Finnish National Agency for Education s grants to these schools. However, the most obvious example of the interest promotion is the Finnish Expatriate Parliament (FEP). Issues such as absentee voting, dual citizenship, and expatriates social security have become part of the political debate in Finland through the FEP. You can read more about the parliament in this issue in a separate article dedicated to the topic. JARMO VIRMAVIRTA Chair of the Finland Society The Suomi 100 Maailmalla Finland 100 Worldwide concert is a unique opportunity to listen to outstanding Finnish expatriate musicians in Finland. Suomi 100 Maailmalla Finland 100 Worldwide concert offers a versatile selection of Finnish expatriate talent when the stage of Helsinki Music Centre is occupied by legendary singer Eino Grön (USA/Finland), violinist Marielle Iivonen and accordionist Tony Iivonen (Sweden), jazz pianist Karri Luhtala (Italy), soprano Maria Männistö (USA) and director Benjamin Mosse (USA), flutist Ulla Suokko (Peru), the band Uusikuu (Great Britain, Germany) and Justice in Motion dance theatre (Great Britain). The concert s host is journalist tv host Ella Kanninen (Italy/Finland). The concert is organized by Suomi-Seura ry/the Finland Society, and it is held in celebration of Suomi-Seura s 90th anniversary. It belongs to the official Finland 100 program. Eino Grön and Marian Petrescu Legendary singer Eino Grön is one of the most beloved Finnish singers. During his over 50-yearslong successful music career he has received numerous awards and acknowledgments. Eino Grön s repertoire is versatile and extensive, reaching from tango, which expresses Finnish emotions, to jazz and from Christmas concerts to spiritual songs. Furthermore, he has recorded with Argentinian musicians. Eino Grön lives in Florida from autumn till spring, and he has both Finnish and U.S. citizenships. Eino Grön is accompanied by Romanian-born jazzpianist Marian Petrescu. He began to play the piano at the age of four. In 1985 he performed at Pori Jazz and released his first album in Finland in 1986. Petrescu has studied the piano in Romania, Sweden and at Sibelius Academy in Finland. He has performed all over the world, in Australia and South America, for instance. Petrescu moved to Sweden in 1983, and since 1988 he has lived in Jyväskylä. Marian Petrescu received the esteemed Grammy award for the album Resonance Big Band Pays Tribute to Oscar Peterson in 2009. Marielle and Tony Iivonen Third-generation Swedish-Finnish siblings Marielle (violin) and Tony Iivonen (accordion) have been music enthusiasts their whole life. Duo Iivonen has performed in numerous concerts both in their home country Sweden as elsewhere. Marielle studies at Sibelius Academy in the master s programme with Päivyt Meller as her teacher. She has a master s degree also from Norwegian Academy of Music in Oslo where her teacher was Peter Herresthal. Marielle is particularly interested in chamber music, and she has played chamber music concerts with members of Oslo Philharmonic Orchestra and Helsinki Philharmonic Orchestra. Playing in an orchestra is also important for Marielle, and she has worked as the concertmaster of Stockholm Youth Symphony Orchestra and as assistant in professional orchestras. Currently Marielle plays the Joseph Odoardi (1786) violin lent to her by Risto Vainio Oy. Tony studies at Sibelius Academy in the master s degree programme with Mika Väyrynen as his teacher. Tony has performed as soloist with Swedish Radio Symphony Orchestra on the Baltic Sea Festival and as orchestra musician in numerous premieres. He has competed in many international accordion competitions around the world. Besides classical music, the repertoire of Duo Iivonen includes many other styles, and they especially love Argentinian tango. Karri Luhtala Karri Luhtala has performed all over Europe and published two albums, Her Blame (2010) and Terranova (2012). In Belgium Karri has played with Pieter Claus and Finnish Belgian Jazz Collision at the jazz club Music Village in Brussels, for example. In Italy Karri has worked as jazz and free lance musician in different bands, theatre and on television s RAI 2 channel. He has organized a jazz festival in Contigliano, located in Italy s Rieti province, in 2010 and 2011. With his trio Karri has achieved top positions in international jazz competitions in Italy. He 6 SUOMEN SILTA 2 3/2017

The Finland 100 Worldwide Concert has also performed at Italy s oldest and most famous jazz club, Alexanderplatz in Rome as well as at the Atina Winter jazz festival. Karri has developed the tour concept Il Mondo di Karri, and since 2007 he has frequently toured Finland with international jazz musicians. The jazz pianist, native of Hyvinkää, has graduated from Conservatorio di musica Licinio Refice di Frosione.and lived in Italy for almost ten years. Maria Männistö and Benjamin Mosse Finnish-American soprano Maria Männistö, one of the most hauntingly beautiful voices I have heard in years (Paul de Barros, Seattle Times), moves comfortably among a wide range of musical styles to international acclaim. Her recent solo engagements include Ligeti s Mysteries of the Macabre with the Seattle Metropolitan Chamber Orchestra, Feldman s Rothko Chapel and Pergolesi s Stabat Mater with the Seattle Symphony, Orff s Carmina Burana with Pacific Northwest Ballet, and Garrett Fisher s Kakitsubata and Passion of Saint Thomas More with EOS Kammeroper Köln. She has performed over 30 solo recitals in the US, Finland, Belgium, and Germany. Born in America to Finnish parents who immigrated to the Seattle area in the 1970s, Maria grew up speaking Swedish and Finnish, her mother s and father s mother tongues respectively. She spent her childhood summers at the family summerhouse in Molpe, her mother s hometown. A dedicated member of the Seattle area Finnish community, she serves as the primary organist at the Finnish Lutheran Church, and performs regularly at Nordic festivals and events. Benjamin Mosse has directed over 55 pieces internationally and is artistic director of Richard Schechner s East Coast Artists. For the last 8 years, Benjamin has traveled extensively to over 85 countries, exploring the different artistic practices of other cultures as well as working with artists from around the world. Hämärä (Twilight) a Monodrama for Soprano is performed by Maria Männistö and directed by Benjamin Mosse. The piece, authored and developed by Männistö and Mosse over two years, provides a crucial and approachable opportunity for diverse audiences to come together in meaningful conversation about identity and belonging. Selected as a part of the international Finland 100 programme. Hämärä will premiere in Seattle during 2017 2018 season. Ulla Suokko Concert artist Ulla Suokko, a virtuoso flutist, is a spokesperson for creativity and also an expressive storyteller in many languages. Ulla has a Doctor of Musical Arts degree from The Juilliard School in New York, and she is known as an inspiring artist and an ambassador of light, joy and humanity. Her flute recital was not a recital in the traditional sense: it was a theatrical presentation, a scientific study, an essay of meditation, a frolic, a history lesson, an exploration of the unexplored... (New York Concert Review). Ulla has lived away from Finland for over 20 years, first in Manhattan, New York and now already a few years in the Peruvian Andes. Uusikuu and Justice in Motion Uusikuu, led by Finnish vocalist Laura Ryhänen, is based in Germany and the United Kingdom. The band is one of the best known expatriate ambassadors of the Finnish tango. They revisit and renew the haunting and melancholy Finnish rhythms and melodies from the 1930s to 1960s. Justice in Motion is a physical theatre company based in Oxford, UK. The company presents a variety of engaging, thought-provoking performances using a dynamic fusion of physical theatre, dance, music, multi-media and spoken word. Kaiho, the state in between, is a collaboration between Justice in Motion and Uusikuu. It looks into the lives and experiences of Finnish expatriate women over the past century. Kaiho combines contemporary dance with live vintage music, to explore reasons for leaving home for another country, challenges of settling into a new culture, and how parallel cultural identities evolve over time. Uusikuu: Laura Ryhänen, vocals Mikko Kuisma, violin and vocals Norbert Bremes, accordion Christoph Neuhaus, guitar Jari Matti Riiheläinen, double bass Justice in Motion: Anja Meinhardt, choreography and dance Roosa Leimu-Brown, choreography and dance Ella Kanninen The host of the Suomi 100 Maailmalla - Finland 100 Worldwide concert is journalist and TV host Ella Kanninen. She has divided her life between Finland and Italy for almost 15 years. Although her home is now in a small village in Tuscany, her work often brings her to Finland. Suomi 100 Maailmalla Concert Time: June 15, 2017, 6 PM Place: Musiikkitalo Helsinki Music Centre, Concert Hall www.musiikkitalo.fi/en/ (Suomi 100 Maailmalla) Tickets 35. You can buy tickets worldwide from the official www.ticketmaster.fi online store. In Finland tickets can also be purchased from Helsinki Music Centre ticket sales desk, other Ticketmaster outlets and at R-Kioski convenience stores under the name of the event. From the left, Uusikuu, Ella Kanninen, Karri Luhtala, Tony Iivonen, Marielle Iivonen, Eino Grön, Maria Mannistö and Ulla Suokko. 7

The Finnish Expatriate Parliament Turns 20 The Finland Society has focused a lot of energy to bring together the requests and needs of the numerous communities and to formulate the common goals. We have now gathered here not only to witness but to carry out a historic project. With these words, former prime minister Kalevi Sorsa, the Finland Society s chair at the time, opened the Finnish Expatriate Parliament s founding session on August 4, 1997, at the House of the Estates in Helsinki. According to Sorsa, the Society had sought to create a permanent structure to channel expatriate Finns opinions to the Finnish public and officials. It offered the new body the Finnish Expatriate Parliament (FEP) all the knowledge, skill, experience and expertise it had gained during its 70-year-long history. At the charter session, 131 expatriate communities announced that The FEP Speakers Council and Suomi-Seura staff members carry the approximately 26,000 signatures for dual citizenship to the Finnish Parliament in April 2000. The Finnish Expatriate Parliament (FEP) has been in operation for two decades. Today a total of 520 Finnish expatriate communities from 39 countries take part in its activities and in June the body convenes in its ninth session. The FEP has achieved many issues that are important for expatriates, but there is still plenty of work to do. they wished to promote Finnishness everywhere in the world together, to support Finns effort to maintain their culture in all countries, to develop affinity among Finns living in different parts of the world as well as to maintain close ties with Finland. To promote these goals and the interests of overseas Finns, the expatriate communities decided to found the FEP to represent Finns moving abroad, those living there or returning to Finland, as well as their descendants. Furthermore, the communities agreed that all Finnish expatriate communities were invited to take part in parliamentary activities and to ask the Finland Society to serve as the FEP s coordinator and permanent secretariat. The founding session approved the by-laws, which guaranteed the expatriate communities representation and defined ways to elect the Speakers Council as well as the standing order for handling issues. Cooperation with the Government Claes Andersson, Finland s Minister of Culture at the time, brought the Finnish state s greetings to the founding session and described the FEP as a good way to map out expatriates needs and aspirations. He said that the Finnish government, ministries and officials were all willing to cooperate with this important new body. During this era, which is constantly becoming more international, Finland has increasingly begun to understand the role of expatriates as representatives and ambassadors of Finland and Finnishness, said Andersson. Finland s external and internal development is dependent on open and extensive international connections in which expatriates play an important role, he pointed out. Voice is Heard and Forms Become Established Sorsa brought up this promise when concluding the founding session. The minister s words were both encouraging and obligating. Both the society and the parliament, which the society has promised to serve, can only draw one conclusion from them. Expatriates voice will in the future sound both more loud and clear both in the Finnish society and in relation with the different government bodies. The first proper session, held a year after the founding session, attracted 267 representatives. The parliament was still developing the procedures that later became established. After the charter session focused on a few expatriate issues in the form of resolutions, the parliamentary work turned into organized committee work with expert hearings and reports. In his greeting, President Martti Ahtisaari drew attention to the Finland Society s more than 70 years of experience in expatriate issues. The experience shows in the 8 SUOMEN SILTA 2 3/2017

realization that a dedicated interest-promotion body is needed for expatriates voice to be better heard. The success that the parliament has gained shows that there is a clear social need for this body, the president said. Furthermore, the president noted that some countries, such as Italy and France, have bodies representing their expatriate citizens, but that the representation is tied to the state administration. Nordic Model Finland has chosen an open structure, based on NGOs, in line with our Nordic model of society, which offers everyone an opportunity to have influence, said Ahtisaari. Participation does not require a Finnish passport, and for instance the 400,000 Finns in Sweden are able to participate. This applies also to the third- and fourth-generation American cousins and Finnish Ingrians who became victims of Stalin s persecutions, he added. The first proper session was divided into 10 committees whose themes demonstrated the expanse of the parliament activities. These focused on education and training, culture, social affairs, Ingrian affairs, information, finances, political and official matters, rules and a youth committee. They discussed initiatives submitted by communities and drew up resolutions for the Speakers Council s and Secretariat s interest promotion work. Representative Speakers Council Moreover, this session created a basis for the Speakers Council s geographical distribution. Since then, Finnish expatriates have been divided into eight regional groups, each of which has a representative on the Speakers Council. Consequently, the United States and Latin America, Canada, Northern Europe, Central Europe, Southern Europe, Africa and the Middle East, Eastern Europe, Australia and Asia, as well as Swedish-speaking expatriates all have their own deputy speakers. Together with the chair of the Finland Society, who serves as the FEP s Speaker, they lead the parliamentary activities. The Finnish Broadcasting Company (Yle) A few issues have stood out particularly since the first session. Opportunities to watch and hear Yle s broadcasts in different parts of the world varied a lot during the parliament s early years, and there was a lot of work done to improve audibility and range. Various solutions were attempted until digital network connections solved most of the problems. Dual Citizenship and Suomi Schools The FEP discussed dual citizenship at the founding session. The issue was brought up again at several sessions until the Finnish Parliament passed a legislative change allowing dual nationality to persons with close ties to Finland. This includes foreigners who have moved to Finland. Suomi Schools, which operate in various parts of the world based on voluntary work, have been a target of special interest throughout the parliament s history. Over the years, the FEP has managed to raise the support for the schools from Finland and expand the distribution of study material. However, the FEP has not managed to increase the support for expatriate organizations and media as its real value continues to decrease. Other repeatedly-raised problems are focus on senior housing and youth issues. Finns in Sweden Throughout its history, the FEP has been concerned about the status of Finns living in Sweden. It provided strong support to the efforts of the National Association of Finns in Sweden to gain legal minority status there. After years of work, both Finnish and its special dialect, meänkieli, spoken in the Tornio River Valley, gained minority language status while Sweden s Finns gained minority status. Later their position was improved further with new legislation which allowed Finnish-language services to be developed in many Finnish areas in Sweden. Ingrian Finns Ingrian Finns living in Estonia as well as near St. Petersburg and in other parts of Russia and other Finns who have moved to those regions over the years have been on the agenda at several FEP sessions. Their problems have been predominantly social and their requests have concerned issues such as improved living conditions. National Elections The founding session passed a resolution which called for examining the possibility of setting up a separate election district for expatriate Finns in national elections. The FEP returned to the issue several times but later focused primarily on expatriates opportunities to participate in Finnish elections. The FEP paid particular attention to the long distances to voting places, until absentee voting became the parliament s main goal. At the moment the issue seems to be proceeding well and most likely be realized in the 2019 elections. Pensions In his opening speech for the FEP s second session, Speaker Pertti Paasio brought up issues related to senior Finns living overseas. The FEP Speakers Council meet members of the Finnish Parliament in April 2000. Speaker Pertti Paasio on the left. 9

The 26,000 signatures for dual citizenship were gathered all over the world and also in Finland. One of the problems mentioned is the taxation of pensions paid overseas from Finland. It is generally considered too high compared to the level of taxation in their present country of residence, for instance, stated Paasio. The issue was brought up in several sessions until Finland abandoned the 35-percent taxation at source and transferred to normal progressive taxation, including deduction possibilities, for persons taxed in Finland. According to Paasio, the FEP should also pay attention to problems which lead to an increasing need for Finnish-language services in eldercare. Everybody s right to a safe old age requires the possibility of communicating even when one s capacity for it decreases over the years, Paasio stressed. He also brought up the corresponding needs of Swedish-speaking Finns. President Tarja Halonen brought up the same issue when pointing out that the aging of expatriate Finns creates new challenges which might require special attention from Finland, too. Securing Finnish-speaking services for these Finns who have done a hard day s work is our common concern, said Halonen. Continuous Connections Since the beginning of the FEP, the Speakers Council has convened twice a year in Helsinki and kept in touch continuously between meetings. During its meetings, the Speakers Council has visited ministries, government offices and the Finnish Parliament. The resolutions of each session have been handed out to the Prime Minister who has sent them on to be discussed by the relevant cabinet ministers and ministries. All Finnish presidents who have held the office during the FEP s existence have visited the parliament sessions. The same applies to the speakers of the Finnish parliament as well as many government ministries and high-level officials. By the spring of 2017, 530 Finnish expatriate organizations had ratified the FEP by-laws. We have thus created a continuous process which as the first FEP Speaker Kalevi Sorsa stated in the founding session serves as permanent channel with Finnish officials for Finns moving overseas, those living there and the ones returning to Finland. LARSERIK HÄGGMAN Secretary of the FEP s founding session 1.4 Million Finns Have Moved Abroad But Where? Migration researchers are often asked how many Finns have moved overseas, where they live and whether they plan to return someday. There are significant variations in estimates of the number of people who have moved away from Finland. I have seen many in the range of one to 1.6 million. However when I have asked whether this represents gross or net emigration, I have not received a precise answer. Gross emigration means everyone who has left. The net figure does not include those who have returned to their home country so in other words it means the total number who have remained permanently abroad. The return rate from nearby areas is always larger than that from distant lands: only about one in five Finns who moved to America returned, compared to as many as half of those who went to Sweden. According to calculations by Jouni Korkiasaari, information service manager at the Institute of Migra- 10 SUOMEN SILTA 2 3/2017