URAKKALASKENTAA VARTEN Vihdin kirkonkylän koulut sekä kulttuuri ja vapaa-ajan tilat ja alueet TERÄSRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS

URAKKALASKENTAA VARTEN Vihdin kirkonkylän koulut sekä kulttuuri ja vapaa-ajan tilat ja alueet TERÄSRAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS Suunnittelija; nimi, tutkinto Sami Rämö Ins. AMK Tark. Perttu Virtanen RI Hyv Seppo Raiski DI Mts Kpl Pvm Muutos Suunn./tekijä Tark. Suunnittelutoimiston nimi ja yhteystiedot Suunnitteluala, tunnus ja n:o, kerros ja lohko Muutos Suunnittelija; nimi, tutkinto Sami Rämö Ins. AMK Tekijä Tark. SaR Perttu Virtanen RI Hyv. Seppo Raiski DI RAK-1-TS3 Tiedosto RAK-1-TS3.pdf Projekti n:o 2411756 Päiväys 28.4.2017

2 (18) 1 YLEISTÄ 4 1.1 Rakennushanke 4 1.2 Teräsrakennetöiden laajuus 4 1.3 Työssä noudatettavat asiakirjat 4 1.4 Rakennuskohtaiset asiakirjat 5 2 TERÄSRAKENTEET 5 2.1 YLEISTÄ 5 2.1.1 Määrämittauksen perusteet 5 2.2 MATERIAALIT 5 2.2.1 Rakenneteräs 5 2.2.2 Teräsohutlevy 5 2.2.3 Ruostumaton teräs 5 2.2.4 Haponkestävä teräs 6 2.2.5 Hitsauslisäaineet 6 2.2.6 Ruuvit, mutterit ja aluslevyt 6 2.2.7 Ohutlevyrakenteiden kiinnikkeet 7 3 OSIEN TEHDASVALMISTUS 7 3.1 YLEISTÄ 7 3.2 Teräsrakenteiden suunnittelu 7 4 OSIEN VALMISTUS 8 4.1 Hitsaustyö, polttoleikkaus 8 4.2 Reikien tekeminen 10 4.3 Ohutlevystä valmistaminen 10 5 OSIEN PINTAKÄSITTELY 10 5.1 Pintakäsittelykohteet 10 5.2 Piirustukset 10 5.3 Esikäsittelyt 10 5.4 Pintakäsittely 11 5.5 Laatuvaatimukset ja laadunvalvonta 12 5.6 Tarkastus 13 5.7 Ruuvituotteiden pintakäsittely 13 5.8 Pintakäsittely työmaalla 13 6 OSIEN MERKINTÄ 13 7 VALMISTUSTOLERANSSIT 13 7.1 Yleistä 13

7.2 Vaatimukset 13 3 (18) 8 TARKASTUS TEHTAALLA 14 8.1 Yleistä 14 8.2 Tarkastuspöytäkirjat 14 8.3 Hitsausliitosten tarkastus 14 8.4 Ruuviliitosten tarkastus 14 8.5 Mittatarkastukset 14 9 KULJETUS JA VARASTOINTI 15 10 ASENNUSTYÖ 15 10.1 Ruuviliitokset 15 10.2 Hitsausliitokset 16 10.3 Ohutlevyrakenteiden liitokset 16 10.4 Ankkuriliitokset 17 10.5 Asennustoleranssit 17 11 TARKASTUKSET ASENNUSPAIKALLA 17 12 PALONSUOJAUS 17 13 LAADUNVARMISTUS 17 13.1 Kantavat rakenteet 17 13.2 Toisarvoiset rakenteet 17

4 (18) 1 YLEISTÄ 1.1 Rakennushanke Ks. hankkeen rakennusselostus 1.2 Teräsrakennetöiden laajuus Ks. kaupalliset asiakirjat. Metallirakenteet on yksityiskohtaisesti selostettu rakennusosia käsittelevissä kohdissa rakennusselostuksessa. Rakenteet tehdään teräs-, hst- tai rst- rakennusosa- ja asennussovituspiirustusten mukaan. Valmistaja vastaa käyttämiensä profiilien ja rakenteiden kestävyydestä. Ulkoseinissä olevissa rakennusosissa käytetään profiiliyhdistelmiä detaljipiirustusten mukaan. Putkirakenteet yleensä umpioidaan tai niihin tehdään kondenssivesiaukot. 1.3 Työssä noudatettavat asiakirjat Työn suorituksessa tulee noudattaa uusimpia voimassaolevia rakennustöiden yleisiä laatuvaatimuksia rakentamisesta annettuja säädöksiä ja viranomaisten määräyksiä ja ohjeita kansallisine liitteineen: - SFS-EN 1990 Eurokoodi. Rakenteiden suunnitteluperusteet. - SFS-EN 1991 Eurokoodi 1. Rakenteiden kuormat. - SFS-EN 1993 Eurokoodi 3. Teräsrakenteiden suunnittelu. - SFS-EN 1994 Eurokoodi 4. Betoni-teräs-liittorakenteiden suunnittelu. - SFS-EN 1090 Teräs- ja Alumiinirakenteiden toteutus. - SFS-EN ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Hitsiluokat. - TRY Betonitäytteisten teräsliittopilarin suunnitteluohje. - Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RunkoRYL 2010, luvut 61, 62, 64, 65 - Työsuojeluhallituksen turvallisuusmääräykset ja ohjeet - Maalinvalmistajan terveellisyyttä ja työturvallisuutta sekä paloturvallisuutta, kuivumisolosuhteita ja työtekniikkaa koskevat ohjeet - SFS-EN ISO 12944-5 Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 5:Suojamaaliyhdistelmät. - Teräsrakenteiden asennusvalvojan ja suunnittelijan antamat, edellisiä täydentävät ohjeet.

5 (18) 1.4 Rakennuskohtaiset asiakirjat Työselitykset liitteineen, piirustukset osaluetteloineen ja näihin liittyvät suunnittelijan erityisohjeet. 2 TERÄSRAKENTEET 2.1 YLEISTÄ 2.1.1 Määrämittauksen perusteet Rakenteiden painoihin ei lasketa hitsaussaumoista eikä korroosiosuojauksesta aiheutuvaa lisää. Valssattujen tuotteiden ja erilaisten putkien pituus määrätään valmiissa kokoonpanossa olevan ao. osan suurimman pituuden mukaan vinoja katkaisuja ja reikiä vähentämättä. Levyjen pinta-alat määräytyvät valmiin rakenteen nimellisten mittojen mukaan, hitsirailojen osuutta vähentämättä. Painona käytetään 7,85 kg/m 2 jokaista levyn nimellispaksuuden millimetriä kohti. 2.2 MATERIAALIT 2.2.1 Rakenneteräs Piirustuksissa on annettu standardin EN 10025:2004 mukainen teräslaji ellei toisin mainittu. Tämä voidaan korvata jonkin muun standardin mukaisella vastaavalla tai laadultaan ja lujuudeltaan paremmalla teräksellä. Teräslajin muuttamiseen on saatava rakennuttajan hyväksyminen. Mikäli teräslajia muutetaan, on hitsauksen työtapa samalla muutettava teräslajin vaatimusten mukaiseksi. Aineen toimituserän mukana tulee laadun vahvistukseksi olla todistus EN 10204-2.2 mukainen koestustodistus. 2.2.2 Teräsohutlevy Levyjen toimituserien mukana tulee laadun varmistamiseksi olla standardin EN 10204-2.1 mukainen laatuvakuutus. 2.2.3 Ruostumaton teräs

6 (18) Ruostumattoman teräksen laatu on 1.4301 tai AISI 304. Toimituserien mukana tulee olla standardin SFS-EN 10204 3.1.B mukainen laatuvakuutus. 2.2.4 Haponkestävä teräs Haponkestävän teräksen laatu on 1.4401 tai AISI 316. Toimituserien mukana tulee olla standardin SFS-EN 10204 3.1.B mukainen laatuvakuutus. 2.2.5 Hitsauslisäaineet Hitsaukset tehdään ko. teräslajin edellyttämää lisäainetta käyttäen. Lisäaineen lujuusluokan ja laadun on vastattava perusaineen arvoja. Sen myötörajan tulee olla yleensä 5 % perusaineen myötörajaa korkeampi. Hitsauslisäaineen toimituserien mukana on oltava EN 10204-2.1 mukainen laatuvakuutus. 2.2.6 Ruuvit, mutterit ja aluslevyt Ruuviliitokset tehdään SFS-EN 1993-1-8 Eurocode 3, Teräsrakenteiden suunnittelu, Osa 1-8: Liitosten suunnittelu, mukaan. Ruuvit ovat standardien SFS-EN ISO 4014 tai SFS-EN ISO 4017 mukaisia kuusioruuveja, joiden lujuusluokka on 8.8 standardin SFS-EN ISO 898-1 mukaan. Tapauskohtaisesti myös lujuusluokan 10.9 ruuveja voi käyttää. Mutterit ovat standardin SFS-EN ISO 4032 mukaisia kuusiomuttereita, joiden lujuusluokka on 8 standardin SFS-EN ISO 898-2 mukaan. Ruuveissa ja muttereissa on oltava standardien mukaiset merkinnät lujuusluokasta ja valmistajatunnuksesta. Aluslevyt ovat standardien SFS-EN ISO 887 ja SFS-EN ISO 7089 mukaisia, materiaali teräs, mekaaninen kovuusluokka 100HV. Ruuvien, muttereiden ja aluslevyjen pintakäsittelynä on yleensä kuumasinkitys. Kiinnitystarvikkeiden toimituserien mukana tulee seurata EN 10204-2.1 mukainen laatuvakuutus. Betoniin valettavat perusruuvit tehdään tähän tarkoitukseen valmistettuja valmita

7 (18) peruspultteja käyttäen. Peruspultit toimitetaan työmaalle erillisinä pultteina, asennettaessa on käytettävä asennuskehikkoa peruspulttitoimittajan ohjeiden mukaan. Pilarien peruspulteista on tehtävä tarkemittauspöytäkirjat. Rakenteissa ja rakennusosissa, joissa eri metallia olevia kappaleita liitetään toisiinsa, on kappaleiden kosketusalueen sähkökemiallisen korroosion syntyminen estettävä. Eristäminen tehdään maalaamalla molemmat kosketuspinnat kahteen kertaan maalausjärjestelmän mukaisesti. Kiinnikkeiden on aina oltava sähkökemiallisessa jännitesarjassa jalompaa metallia kuin kiinnitettävän kappaleen metalli. 2.2.7 Ohutlevyrakenteiden kiinnikkeet Ohutlevyrakenteiden kiinnitystarvikkeiden (esim. itseporautuvien ja kierteittävien ruuvien) laadut ilmenevät rakennepiirustuksista. Ellei piirustuksissa ole määritelty kiinnikkeitä, käytetään vastaavanlaisessa kohdassa yleensä käytettyä hyvää kiinnitystapaa. Kiinnitystarvikkeiden laadun varmistukseksi niiden toimituserien mukana tulee olla varmennettu käyttöseloste tai ETA-hyväksyntä. 3 OSIEN TEHDASVALMISTUS 3.1 YLEISTÄ Teräsrakenteet kuuluvat standardin SFS-EN 1090-2 mukaisiin toteutusluokkiin EXC3 ja EXC2. Kantavan rakenteen olennaiset osat kuuluvat toteutusluokkaan EXC3, muutoin rakenteet ovat toteutusluokan EXC2 mukaisia, ellei suunnitelmissa ole toisin esitetty. Mikäli profiilien jatkoksia halutaan sijoittaa muualle kuin osien valmistus- ja asennuspiirustuksissa osoitettaviin kohtiin, on tähän saatava rakennuttajan lupa. Hitsiliitoksille on suoritettava hyväksikäyttöasteesta riippuva SFS-EN 1090-2:n taulukon 24 mukainen tarkastus. Annetut mitat ovat teoreettisia mittoja +20 C lämpötilassa. Hitsaussaumojen vaatimat toleranssit ja hitsaamisen aiheuttamat kutistumat on erikseen otettava huomioon. Rakenneosaan liitettävä kappale (esim. palkin päätylevy) kiinnitetään keskeisesti rakenneosaan nähden, ellei erikseen ole toisin näytetty. 3.2 Teräsrakenteiden suunnittelu Teräsrakenteiden konepajapiirustukset tekee rakennusurakoitsijan valmisosasuunnittelija.

8 (18) Teräsrakenteiden mitoissa on rakennusurakoitsijan valmisosasuunnittelijan otettava huomioon toteutuksesta aiheutuvat mittapoikkeamat. Jos teräsrakenteiden mitat poikkeavat olennaisesti teoreettisista mitoista, on teräsrakenteiden kestävyys tarkistettava rakennesuunnittelijalta. 4 OSIEN VALMISTUS Rakenneosien valmistus on suoritettava siten, että vältetään pysyvien muodon muutosten syntyminen (oikea railonmuoto ja hitsausjärjestys sekä kappaleen asento). Valmistuksessa noudatetaan SFS-EN 1090-2 kohtien 6 ja 7 ohjeita. Koneistettujen ja polttoleikattujen pintojen reunoihin muodostuva terävyys poistetaan pintakäsittelyohjeen mukaisesti. Kappaleen oikominen kylmänä on suoritettava varoen. Oikaistaessa ei aineeseen saa syntyä sellaisia naarmuja, syvennyksiä tai muita vikoja, jotka vaikuttavat haitallisesti rakenteen kantokykyyn tai ulkonäköön. Oikaistujen kohtien viimeistely, samoin kuin maalaustyöt, on tehtävä erityisen huolellisesti. Aineen venyttäminen vasaroimalla on kielletty. Rakenneosien kokoaminen on suunniteltava siten, että mittavirheet valmiissa rakenteessa jäävät mahdollisimman pieniksi. Jotta ruuviliitoksista saadaan toimivia, on perus- ja päätylevyt oltava niin suorassa, että rakenneosat saadaan pakottamatta paikoilleen. Tarvittaessa on käytettävä vastinetta, johon päätylevy kiinnitetään ennen hitsausta. Pääty- ja laippalevyjä on tarvittaessa esitaivutettava liitoskohtien riittävän tiiveyden saavuttamiseksi. Rakenteisiin ei ilman suunnittelijan lupaa saa tehdä rakennesuunnitelmaan kuulumattomia hitsejä, reikiä tai lovia. 4.1 Hitsaustyö, polttoleikkaus Hitsaustyö suoritetaan hyvää valmistuskäytäntöä noudattaen. Hitsaajien pätevyys on osoitettava kirjallisesti tilaajalle standardin SFS-EN 287-1 mukaan.

9 (18) Railomuotoja valittaessa noudatetaan standardin SFS-EN ISO 9692 ohjeita. Työkappaleen tai ympäröivän ilman lämpötilan ollessa alle -5 C on kiinnitettävä erityistä huomiota työmenetelmiin, jotta hitsisaumalle saadaan riittävä lujuus. Piirustuksissa annettuja hitsivahvuuksia ei saa pienentää. Liikaa hitsausta on myös vältettävä. Ellei piirustuksissa ole merkintää hitsin pituudesta, se tehdään liitettävän osan koko pituudelle. Käyttäessään koneellista jauhekaarihitsausta, valmistaja voi esittää tunkeuman hyväksikäyttöä a-mitassa standardin SFS-EN 1993-1-8, kohdan 4.5.2 mukaan. Hitsien laatuluokka on vähintään C standardin SFS-EN ISO 5817 mukaan. Polttoleikattujen pintojen laatuluokka on I standardin SFS-EN ISO 9013 mukainen, ellei toisin ole mainittu. Esilämmitystä on hitsaustyön yhteydessä tarvittaessa käytettävä. Tällöin on noudatettava teräksen valmistajan antamia ohjeita. Hitsaukset: Hitsauksissa tulee hitsi- ja lisäaine valita perusaineen mukaan noudattaen materiaalitoimittajan kirjallisia ohjeita. Hitsissä ei saa olla liitos-, juuri- tai pintavirheitä, ei huokoisuutta eikä kuonaa. Hitsin pinnan tulee olla tasainen. Näkyvissä hitsauksissa hitsikupu on hiottava perusmateriaalin tasaisuuteen, ellei nimenomaan toisin määrätä. Palko- ja pistehitsauksissa sauma täytetään lakkakitillä ja hiotaan ulkonäöltään yhtenäiseksi saumaksi. Kiinnitykset: Metallirakenteiden kiinnitykset kantaviin runkorakenteisiin sijoitettuihin tartuntateräksiin tehdään pääosin hitsaamalla. Kiinnitysperiaatteet on esitetty ao. rakennusosapiirustuksissa. Niiden pohjalta laatii rakenteiden valmistaja yksityiskohtaiset piirustukset kiinnitysratkaisuista. Ne tulee esittää rakennesuunnittelijan hyväksyttäväksi ennen asennustyön aloittamista. Saumoissa ja lävistyksissä on otettava huomioon (ilman, että siitä on eri mainintaa selostuksessa tai piirustuksessa) lämpölaajenemisvara, joka lasketaan ulkona 100 C- asteen ja sisällä 30 C-asteen lämpötilaerolle. Ellei saumatyyppiä ole selostuksessa tai piirustuksessa määrätty, on käytettävälle tyypille hankittava rakennuttajan hyväksyntä.

10 (18) 4.2 Reikien tekeminen Ruuvinreikien tekemisessä työmenetelmäksi hyväksytään poraus tai plasmaleikkaus. 4.3 Ohutlevystä valmistaminen Valmistustyössä noudatetaan SFS-EN 1090-2 ohjeita soveltuvin osin valmistusja asennustoleranssien osalta. 5 OSIEN PINTAKÄSITTELY 5.1 Pintakäsittelykohteet Kaikkien teräsrakenteiden pinnat on pintakäsiteltävä lukuun ottamatta seuraavia rakenneosia: - ruostumattomat teräsosat - haponkestävät teräsosat 5.2 Piirustukset 5.3 Esikäsittelyt Pintakäsittely esitetään asennuspiirustuksissa yleisesti ja valmistuspiirustuksissa yksilöidysti kaikkine tavallisesta käsittelystä poikkeamisineen. Ennen varsinaista esikäsittelyä valmistuksessa käytetyt apurakenteet ja niiden jäljet, valssaus- ja valuvirheet, leikkaus- ja polttoleikkausjäljet, hitsauskuonakerrokset ja hitsausroiskeet on poistettava ja epätasaiset hitsit hiottava. Reunojen ja särmien terävyys on poistettava niin, että vaadittava pinnoitteen paksuus voidaan saavuttaa myös niissä. Pintojen esikäsittely tehdään standardin SFS-EN ISO 8501 mukaisesti. Esikäsittelemättömien teräsrakenteiden ruosteenpoistoaste ennen ruostesuojausta on Sa 2 1 / 2 (SFS-ISO 8501-1). Asennuksien hitsausjäljet pestään, hiotaan kirkkaiksi ja pohjamaalataan välittömästi hionnan jälkeen pintakäsittelyn mukaisesti. Kuljetuksissa ja asennuksissa vaurioituneiden pintakäsittelyjen paikkamaalaus kuuluu ko. rakennusosan toimitukseen.

11 (18) Kuumasinkittävät teräsosat puhdistetaan peittaamalla laimeassa happoliuoksessa. Kuumasinkittyjen teräosien maalaus: Hiekkapesu (kevyt hiekkapuhallus) esim. luonnonhiekalla 0.2-0.6 mm, paine 2-3 baria, suutin 5-6 mm, etäisyys puhallettavasta pinnasta 300-500 mm ja puhalluskulma 30-60 astetta, käsittelylämpötila +20 +25 C ja suhteellinen kosteus alle 50 astetta. Pohjamaalaus 20-50 minuutin kuluttua puhalluksesta samoissa olosuhteissa tai maalattavat pinnat lämmitettävä ja kuivattava vastaamaan edellä mainittuja olosuhteita. Ensimmäinen pohjustuskerta runsaasti ohennetulla pohjusteella (30-40 %) ns. hunnutustekniikalla, toinen kerta välittömästi pinnan kuivuttua ohentamattomalla pohjamaalilla peittävästi. 5.4 Pintakäsittely Teräsrakenteiden kuumasinkityksellä viitataan luokkaan B standardin SFS-EN ISO 1461 Fe/Zn mukaisesti. Kuumasinkkipinnoitteiden paksuudet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Paksut kuumasinkkipinnoitteet luokassa B. Tekniset tilat ja ullakot, rasitusluokka C2, kestävyysluokka H (korkea), kuumasinkitys luokka B tai maalausjärjestelmä EP 160/3-FeSa2½. Sisätilat, rasitusluokka C2, kestävyysluokka H (korkea), maalausjärjestelmä EP 160/3-FeSa2½. Ulkotilat, rasitusluokka C3, kestävyysluokka H (korkea), kuumasinkitys luokka B + maalausjärjestelmä EP 120/2-ZnSaS. Palonsuojamaalilla käsitellyt teräsrakenteet pohja- ja pintamaalataan

12 (18) palonsuojamaalin toimittajan ohjeen mukaan. Maalaus tehdään kaikkien näkyvien maalattavien teräsosien osalta konepajalla tai erikseen määritellyille osille pintamaalauksen osalta työmaalla. Työmaalla tehtävien hitsausjälkien tai pintavaurioiden korjauksien maalauskäsittely kuten edellä valmista maalipintaa vastaaviin kalvovahvuuksiin. Maalin väri on arkkitehdin määrittämä RAL värikartan erikoissävy. Teräsosien maalaus: Ohjeet: MaalausRYL 2012: 1031 MaalausRYL 2012: 1032 SFS 8145 SFS-EN ISO 8044 SFS-EN ISO 12944 Ulkomaalaus. Sisämaalaus. Maalaustöiden yleiset laatuvaatimukset ja käsittely-yhdistelmät. Korroosionestomaalaus, esikäsittelyt Metallien ja metalliseosten korroosio. Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Kaikista väreistä tehdään mallimaalaukset määrättyihin kiiltoasteisiin. Valmiiksimaalaukseen voidaan ryhtyä vasta, kun mallit on hyväksytty. Maalausmallit tulee esittää sekä tehdasmaalauksesta että paikkamaalauksesta. Valmiiksimaalatun pinnan tulee olla täysin peittävä, tasavärinen ja yleisvaikutelmaltaan yhtenäinen. Värin ja kiillon tulee vastata mallipintaan tehtyä näytettä. Valmiissa pinnassa ei saa näkyä työsaumoja eikä jatkoksia. Valmiissa pinnassa ei sallita alustasta johtuvia koloja, naarmuja, nystyröitä eikä huokosia. 5.5 Laatuvaatimukset ja laadunvalvonta Vain sellaisia maalituotteita saa käyttää, jotka tilaaja voi hyväksyä. Kaikkiin maalattaviin pintoihin on saatava riittävän paksu, täysin peittävä, sävyltään yhtenäinen maalikerros. Pohjamaalaukset on tehtävä korkeapaineruiskulla tai siveltimellä. Laadunvalvonnassa noudatetaan standardia SFS-EN 1090-2.

13 (18) 5.6 Tarkastus Maali- ja sinkkipinnat on tarkastettava ennen osien toimittamista työmaalle. Tarkastuksessa noudatetaan SFS-EN 1090-2 kohdan 12.6 mukaan. 5.7 Ruuvituotteiden pintakäsittely Ruuvien ja muttereiden pintakäsittelyinä on kuumasinkitys standardin SFS-EN ISO 10684 mukaisesti (tunnuksena ruuvituotteiden kuumasinkitykselle suunnitemissa viitattu Zn, ZnK ja tzn). 5.8 Pintakäsittely työmaalla Teräsrakenteen paikkamaalaus tehdään standardin SFS 5873 mukaisesti ja sen tulee edistyä asennuksen mukana. Ennen maalauskäsittelyä poistetaan asennus- ja kuljetustöissä ja nostoissa käytetyt apurakenteet ja niiden jäljet. Hitsattaessa vaurioitunut pinnoite poistetaan hitsauskohdasta rakenteen molemmilta puolilta. 6 OSIEN MERKINTÄ Valmistetut rakenneosat on varustettava valmistuspiirustuksen mukaisella tunnuksella. Tunnus merkitään osaan hitsauskirjoituksella. 7 VALMISTUSTOLERANSSIT 7.1 Yleistä Annetut toleranssivaatimukset koskevat valmista rakennetta. Valmistajan on otettava huomioon kutistumis- ja työvarat kokemusperäisesti. Mikäli rakenteen omapaino aiheuttaa taipumaa, sitä ei tarvitse huomioida toleransseissa. Mittaukset on tehtävä luotettavalla tavalla ja kaikessa mitoituksessa on huomioitava lämpötilakorjaus. 7.2 Vaatimukset Pilarien, palkkien ja ristikoiden sivuttaiskäyryys SFS-EN 1090-2, toiminnallisten toleranssien mukaan max. L/750.

14 (18) Päätylevyjen (kosketuspintojen) vinous saa yleisesti olla + 1 mm 300 mm:n mittausvälillä. Muutoin noudatetaan lisäksi - ellei piirustuksissa ole toisin esitetty - standardin SFS-EN 1090-2 tarkkuusluokan 1 mukaisia toleransseja. Suurin pituusmittojen poikkeama saa kuitenkin olla 5 mm. Varusteluosien kiinnityksessä ja reikäryhmien sisäisissä mitoissa on tähdättävä siihen, että pultti saadaan asennettua reikäänsä ilman pakkotoimia. 8 TARKASTUS TEHTAALLA 8.1 Yleistä Rakenneosat tulee tarkastaa tehtaalla ennen työmaalle lähettämistä. Toimittajan tulee esittää tilaajalle tarkastussuunnitelma ennen työn aloittamista. Tarkastukset on keskitettävä eniten rasitettuihin kohtiin. Epätyydyttävän laadun osalta noudatetaan SFS-EN 1090-2 kohtaa 12. 8.2 Tarkastuspöytäkirjat Mittauksista ja tarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjat ja tutkimustulokset on pyynnöstä toimitettava tilaajalle. 8.3 Hitsausliitosten tarkastus Hitsausliitokset tarkastetaan SFS-EN 1090-2 kohdan 12.4 mukaisesti. Virheellisiksi havaitut saumat tai sauman osat on poistettava, tehtävä uudelleen ja tarkastettava. 8.4 Ruuviliitosten tarkastus Ruuviliitosten tarkastuksessa noudatetaan SFS-EN 1090-2 kohdan 12 ja SFS- EN 1993-1-8 ohjeita. 8.5 Mittatarkastukset Noudatetaan SFS-EN 1090-2 kohdan 12 ohjeita.

15 (18) 9 KULJETUS JA VARASTOINTI Osat on kuljetettava ja varastoitava siten, ettei niihin muodostu pysyviä vääntymiä tai muita muodonmuutoksia eikä kolhuja kierteytettyihin kohtiin. Kahta nostokohtaa käytettäessä nostolenkit on pitkissä osissa yleensä sijoitettava lähinnä päitä oleviin viidennespisteisiin. Mikäli ripustuspisteiden välisen osan puristuskestävyys ei ole nostoa ajatellen riittävä, on käytettävä nostopuomia. Osat on kuljetettava siten, että ne pysyvät puhtaina ja maali- ja sinkkipinnoitteet ehjinä. Likaantuneet kohdat on puhdistettava ja vioittuneet maali- ja sinkkipinnoitteet on paikattava. Toimituksessa, asennuksessa ja työturvallisuudessa on noudatettava tilaajan työturvaohjeita. 10 ASENNUSTYÖ Asennustyössä noudatetaan SFS-EN 1090-2 ohjeita. Asennuksen suorittajan tulee hyvissä ajoin ennen työn alkamista laatia sitä koskeva suunnitelma ja esittää se tilaajalle ja rakennesuunnittelijalle hyväksyttäväksi. Rakenteiden asennusaikainen stabiliteetti on varmistettava riittävin väliaikaisin tuin, esim. palkkien työnaikainen tuenta. 10.1 Ruuviliitokset Ruuviliitoksia tehtäessä noudatetaan SFS-EN 1090-2 ja SFS-EN 1993-1-8 ohjeita. Lisäksi on huomioitava seuraavaa: Ruuvin kanta on sijoitettava ohuemman aineen puolelle ja mutterin alla on aina käytettävä aluslevyä.

16 (18) Ruuvin kannan alla on käytettävä aluslevyä, jos ruuvia joudutaan kiristämään ruuvin kannan puolelta tai jos ruuvin kannan alle jäävä reikä on soikea. Useamman kuin kahden ruuvin liitoksissa on ruuvit kiristettävä ristikkäin ja viimeisen ruuviparin jälkeen on kaikkien niitä edeltävien ruuvien kireys tarkistettava. On varmistuttava siitä, että liitososat tulevat tiiviisti vastakkain. Mikäli tiiveyttä ei saavuteta, on liitos avattava ja korjattava. Mutterit on lukittava, samoin vanttiruuvit. Kutakin kiinniketyyppiä käytettäessä tulee lisäksi noudattaa sen valmistajan antamia erillisiä ohjeita. Peruspulttien mutterit kiristetään työselostuksen liitteessä esitettyyn vääntömomenttiin. Mutterit on lukittava. 10.2 Hitsausliitokset Asennustöissä tulee välttää työmaalla tehtäviä asennushitsejä. Kuumasinkittyjen rakenteiden hitsausta sallitaan vain erikseen sovittavin poikkeuksin. Hitsaustyön on oltava vähintään laatuluokkaa C standardin SFS-EN ISO 5817 mukaan. Hitsauspaikka on suojattava tuulelta, sateelta ja lumelta niin, ettei työn laatu olosuhteiden vuoksi kärsi. Hitsauspuikkojen on oltava kuivia. 10.3 Ohutlevyrakenteiden liitokset Noudatetaan RunkoRYL 2010 kohdan 651.2.1.1 ja SFS-EN 1993-1-3 ohjeita. Kutakin kiinniketyyppiä käytettäessä tulee lisäksi noudattaa sen valmistajan antamia erillisiä ohjeita. Ennen kiinnitystä tulee liitettävät osat puristaa tiiviisti toisiaan vasten yhteen. Parhaiten soveltuva kiinnitystapa tulee hakea kokeilemalla ja varmistua sen onnistumisesta tarkastuksin.

17 (18) 10.4 Ankkuriliitokset Rakennepiirustuksiin merkittyjen ohjeiden lisäksi kutakin ankkurityyppiä käytettäessä tulee noudattaa sen valmistajan antamia kiinnikekohtaisia ohjeita, esimerkiksi kiristysmomenttiin ja kiilan syvyyteen liittyen. Koeasennuksella ja tarkastuksella varmistetaan kiinnityksen onnistuminen. 10.5 Asennustoleranssit Noudatetaan SFS-EN 1090-2 toiminnallisia toleransseja, luokka 2. 11 TARKASTUKSET ASENNUSPAIKALLA Noudatetaan SFS-EN 1090-2 kohdan 12 ohjeita. Lisäksi mitataan tärkeiden rakenneosien suoruus ja taipuma. Mittauksista pidetään pöytäkirjaa. 12 PALONSUOJAUS Primäärirungon kantavien rakenteiden palonkestoluokka rakenteissa on R60. 13 LAADUNVARMISTUS Noudatetaan SFS-EN 1090-2 ohjeita. 13.1 Kantavat rakenteet Rakennuksen teräsrunkorakenteista valmistajan tulee toimittaa rakennuttajalle pyytämättä RakMK B7, taulukon 11.10 (laatupassin sisältö) mukaiset asiapaperit laatupassin edellyttämällä tavalla. 13.2 Toisarvoiset rakenteet Toisarvoisten osien rakenteista valmistajan tulee toimittaa rakennuttajalle pöytäkirjat ja tarkastustodistukset vain siinä laajuudessa kuin niistä on erikseen sovittu.

18 (18) Espoossa 28.4.2017 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sami Rämö, Ins. AMK