Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen työryhmän kokous

Muistio 1 (5) 7.4.2017 Maakuntauudistus Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen työryhmän kokous Aika perjantai 7.4.2017 klo 08.00 09.00. Paikka Kajaanin kaupungintalo (os. Pohjolankatu 13), kokoustila Leino, huom. kokoukseen on mahdollista osallistua Lync-neuvotteluna Osallistujat Työryhmän jäsen, asema ja organisaatio Aki Räisänen, pj. luottamushenkilö aki.k.raisanen@gmail.com Yrjö Sorvari luottamushenkilö, vpj. sorvariys@gmail.com Heikkinen Matti, siht. perhepalvelujohtaja matti.heikkinen@kainuu.fi Vasemmistoliitto Kristillisdemokraatit Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Työryhmän varajäsenet x - Raili Myllylä, luottamushenkilö, VAS railianneli.myllyla@gmail.com x - Evelyn Hynynen, KD info@rauhanmajatalo.fi x - Tuija Holttinen, lakimies tuija.holttinen@kainuu.fi Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, esa.ahonen@kainuu.fi Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, eija.tolonen@kainuu.fi Mikko Timonen, terveysjohtaja mikko.timonen@kainuu.fi Pirjo Mäkeläinen lakimies pirjo.makelainen@avi.fi Janne Heikkinen, riskienhallintapäällikkö janne.heikkinen@kaipe.fi Mikko Saari sivistysjohtaja, Kajaani mikko.saari@kajaani.fi Tarmo Pekola, liiketoimintajohtaja, Attendo, Puolanka tarmo.pekola@attendo.fi Raimo Härkönen, luottamushenkilö, Suomussalmi raimo.harkonen59@gmail.com Marja Mäntymaa pääluottamusmies marja.mantymaa@kainuu.fi Tiina Törrö varapääluottamusmies tiina.torro@kainuu.fi Muut osallistujat: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kainuun pelastuslaitos JUKO ry Tehy ry - - Jukka Angerman, ensihoitopäällikkö, jukka.angerman@kainuu.fi - - Jaana Mäklin, vastuualuepäällikkö jaana.maklin@kainuu.fi - - Eija Alatalo, vt. toimitusjohtaja, eija.alatalo@kainuu.fi x - Hannele Havanka, aluehallintoylilääkäri hannele.havanka@avi.fi - - Anssi Parviainen, pelastusjohtaja anssi.parviainen@kaipe.fi Anneli Kinnunen, Kuhmo, x - luottamushenkilö anneli.kinnunen@kalevalantt.fi Ilkka Horto, luottamushenkilö, x - Paltamon kunta ilkka.horto@paltamo.net x - Kalevi Valtanen, luottamushenkilö Sotkamo kale.valtanen@gmail.com x - Anna-Kaisa Kyllönen anna-kaisa.kyllonen@kainuu.fi x - Sari Tervo sari.tervo@live.fi

Muistio 2 (5) 7.4.2017 Maakuntauudistus Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 08:00. 2 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. 3 Uuden maakunnan palvelujen ja resurssien suunnittelu Tulevan Kainuun maakunnan palvelujen ja resurssien suunnittelua varten on koottu ennakkotietoa kyselylomakkeelle ja tiedot on palautettu kyselyyn 3.4.2017 (ks. liite 1). Suunnittelutiedoissa on vielä puutteita: tarvittavissa resurssitiedoissa on ollut käytettävissä Kainuun soten TA2017 tiedot, joihin ei sisälly tiedot Puolangan kunnasta (Tarmo Pekola selvittää) ja Kainuun pelastuslaitoksen tiedot (Janne Heikkinen selvittää). Valinnanvapauslainsäädäntö on keskeneräinen, minkä lisäksi tällä hetkellä on vireillä opiskeluterveydenhuollon tuottamisvastuun ammattikorkeakouluopiskelijoiden osalta siirtäminen YTHS:n vastuulle. Myös koulupsykologipalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnille Kainuun sotelta, elleivät kunnat sovi yhteisesti palvelun järjestämisestä tulevassa maakunnassa. Talous- ja velkaneuvonnan järjestämisvastuu on epäselvä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät yksityiskohdat ovat vielä pääosin epäselviä (mm. valinnanvapaus, yhtiöittäminen, sosiaalija terveydenhuollon lainsäädäntökokonaisuus). Esitys: Suunnittelutilanne merkittiin tiedoksi. Keskustelussa todettiin, että integraation toimivuuden osalta tietojärjestelmien toimivuus sekä asiakas- ja potilastietojen käytettävyys ja saatavuus ovat olennaisia seikkoja palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta. Kevään 2017 kuluessa esivalmistelusta laaditaan loppuraportti valmisteluohjeistuksen mukaisesti. Valmisteluohjeistus on vielä tältä osin kesken.

Muistio 3 (5) 7.4.2017 Maakuntauudistus 4 Muut esille tulevat asiat 4.1 Yhtiöittäminen tulevassa maakunnassa Valmisteluryhmä on päättänyt kokouksessaan 3.4.2017 työryhmille 1 ja 2 pikaisesti selvitettäväksi: voidaanko hallinnon ja asiakaspalvelujen tehokkuuden turvaamiseksi perustaa vain yksi monialainen, kuntien ja maakunnan yhteisesti omistama yhtiö, joka vastaisi mm. tuki- ja työterveyspalvelutuotannosta sekä valinnanvapauslainsäädännön yhtiöittämistä edellyttävistä palveluista (ks. liite 2). Työryhmä 2:n vastaus: Yhtiöittämisestä on säädetty lakiluonnoksissa (HE 2.3.2017; maakuntalaki 43 yhtiöittäminen; maakuntalain 16 luku). Lakiluonnosten mukaan maakunnilla on lakisääteisesti kolme yhteisesti omistettua valtakunnallista palvelukeskusta ja maakunnalla on velvollisuus käyttää palvelukeskusten tuottamia palveluja (toimitila- ja kiinteistöhallinto, talous- ja henkilöstöhallinto sekä tieto- ja viestintätekniset palvelut) ja lain nojalla perustettavien maakuntien omistuksessa olevien yhtiöiden perustaminen käytännössä poistaa maakunnilta itsenäisen mahdollisuuden päättää palvelukeskusten tuottamien palvelujen toteutusta. Toisaalta muutosjohtajien maakuntakierroksella (5.4.2017 Vuokatti), on tuotu esille, että maakunnalla voi olla oma tukipalveluyhtiö, jonka omistajina voisi olla kunta ja maakunta. Työterveyshuollon järjestämisestä Kainuussa maakuntauudistukseen liittyen on saatavilla työterveyslaitoksen tietopaketti (päiv. 4.4.2017), ks. https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/01/tietopohjamaakunnallisen-tyoterveyshuollon-suunnitteluun-04042017-kainuu.pdf. Lakiluonnoksissa ei ole selkeästi otettu kantaa siihen, onko estettä sille, että maakunnan yhtiöittämiseen piiriin kuuluvat palvelut olisi yhden maakunnallisen yhtiön toimintaa (esim. työterveyshuollon ja valinnanvapauslainsäädännön piirissä olevat palvelut). Yhtiöoikeuden näkökulmasta maakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöitä muodostettaessa tulee määritellä yhtiöiden toiminnan tarkoitus. Toisaalta maakunnalla on velvollisuus käyttää kansallisia palvelukeskuksia. Lisäksi maakunta voi tuottaa työterveyshuollon palvelut joko yksin tai yhdessä toisen maakunnan kanssa. Kilpailutuksen ja hankintalain näkökulmasta merkitystä on sillä, onko työterveyshuollon yhtiö tarkoitus perustaa kilpailluille markkinoille (ilman in-house yhtiön statusta). Tällöin yhtiön omistava maakunta ei voi hankkia työterveyshuollon palveluita suoraan omistamaltaan yhtiöltä, vaan maakunnan on

Muistio 4 (5) 7.4.2017 Maakuntauudistus kilpailutettava hankintansa hankintalain mukaan. (ks. em. tietopaketti s.5-7). Yhtiöittämiseen ja valinnanvapauteen liittyvän sääntelyn haasteista on julkaista ajankohtaista tietoa, ks. http://julkari.fi/handle/10024/132032. Valmistelun kannalta on tärkeää, että käynnistetään esivalmistelu yhtiöittämiseen liittyen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta jatkovalmistelua on mahdollista tehdä soten organisointi alatyöryhmässä. 4.2 ensihoitoa koskeva lakiuudistus lausuntokierroksella 5 Seuraavat kokoukset STM on lähettänyt lausunnolle asetuksen ensihoitopalvelusta sekä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät terveydenhuoltolain ensihoitoa koskevat muutokset. Lausuntoaika päättyy 25.5.2017. Keskeiset muutokset ja voimaantulo: voimaan 2018 (asetus ensihoitopalveluista): 1) valtakunnalliset palvelutasopäätösten kriteerit, 2) täsmennetään ensihoitopalvelun ja ensihoitokeskusten tehtäviä ja ensivasteyksikössä täytyy olla jatkossa vähintään kaksi henkilöä, mutta yksi ensivastetoimintaan hyväksytyn pätevyyden saanut henkilö riittäisi nykyisen kahden sijasta, 3) asetukseen otettaisiin uusi ensihoitopalvelun yksikkö, jossa olisi yksi hoitotason ensihoitaja. Tämä yksikkö ei kuljeta potilaita, mutta käytetään hoidon tarpeen arviointiin, hoidon aloittamiseen ja muiden yksiköiden toiminnan tukemiseen, voimaan 2019 (terveydenhuoltolain muutos): 4) jatkossa on viisi ensihoitokeskusta, jotka sijoittuvat hallinnollisesti yliopistollisten keskussairaalojen yhteyteen. Ne tukisivat maakuntien ensihoidon suunnittelua ja kehittämistä ja hoitaisivat maakuntien yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja 5) maakunnan olisi hankittava kilpailuttamalla ensihoitopalveluun kuulumattomat kiireettömät ambulanssipalvelut ja potilaiden siirtokuljetukset. (ks. http://stm.fi/lausuntopyynnot) 4.3 Muutosjohtajien maakuntakierros Vuokatissa 5.4.2017 Maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtajien maakuntakierroksen materiaalit ovat luettavissa Internetissä, ks. http://alueuudistus.fi/muutosjohtajien-maakuntavierailut-2017 Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvän työpajan materiaali on liitteenä, ks. liite 3.

Muistio 5 (5) 7.4.2017 Maakuntauudistus 6 Kokouksen päätös Kajaanissa 7.4.2017-21.4.2017 klo 8-10, kokoustila Leino, Kajaanin kaupungintalo - 5.5.2017 klo 8-10, kokoustila Leino, Kajaanin kaupungintalo. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 09:00. Matti Heikkinen sihteeri Liitteet Liite 1. Maakunnan palvelujen ja resurssien suunnittelulomake 3.4.2017 Liite 2. ote ohjausryhmän kokouksesta 3.4.2017 17 Liite 3. Muutosjohtajien Kainuun kierroksen 5.4.2017 työpajamateriaali Jakelu Työryhmän jäsenet ja varajäsenet muutosjohtaja Harri Mattila (tiedoksi) Valmisteluryhmän jäsenet (tiedoksi) Kainuun liiton kirjaamo (tiedoksi) viestintäryhmän sihteeri Arja A. Korhonen (tiedoksi) Valmistelutyöryhmien sihteerit (tiedoksi)

3.4.2017 Uuden maakunnan palvelujen ja resurssien suunnittelu 2) Vastaajan tiedot Nimi: Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja Kainuun sote, työryhmän sihteeri Työryhmä: TR 2: sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi ja varautuminen Sähköposti: matti.heikkinen@kainuu.fi PALVELUN MÄÄRITTELY 3) Palvelun nimi: Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä pelastustoimen palvelut. 4) Valitse palvelukokonaisuus, johon kuuluu: - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 5) Perustarve, johon palvelu vastaa: Asiakkaan ja asukkaan näkökulmasta tavoitteena ovat hyvinvoivat kainuulaiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Maakunta järjestää vastuullaan olevat sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Asiakkaille mahdollistetaan valinnanvapaus ja kuntalaisille kehitetään mahdollisuuksia väestön osallistumisen lisäämiseksi. Kainuulaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä parannetaan yhteistyössä kuntien kanssa ja terveyden edistämiseen panostetaan. (mm. Kainuun soten strategia v. 2017 2020). 6) Palvelutyyppi: x Lakisääteinen x Harkinnanvarainen 7) Palvelun kohde: x Organisaation sisäinen x Organisaation ulkoinen 8) Sisältyykö julkisen vallan käyttöä? x Kyllä Ei jos kyllä, miten? Julkista valtaa käytetään tehtävissä, joissa tehtävän suorittaja voi lakiin perustuvan toimivaltansa perusteella yksipuolisesti päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta (mm. sosiaalihuollon yksilöä koskeva päätöksenteko). Terveydenhuollossa on kyse julkisen tehtävän hoidosta, mutta tavanomaisessa potilaan hoidossa ei käytetä julkista valtaa. Kuitenkin esimerkiksi lääkäreiden tehtäviin voi

3.4.2017 sisältyä sellaista potilasta koskevaa (esimerkiksi pakkohoito) tai hallinnollisorganisatorista päätöksentekoa, joka on katsottava julkisen vallan käytöksi (esim. erityishuolto). Julkista valtaa käytetään myös tehtävissä, joissa tehtävän suorittaja voi lakiin perustuvan toimivaltansa nojalla yksipuolisesti antaa toista velvoittavan määräyksen tai muulla tavalla tosiasiallisesti puuttua toisen etuun tai oikeuteen. Tällaisesta on kyse esimerkiksi, kun henkilöllä on oikeus antaa yksilöä tai yhteisöä koskevia määräyksiä (kieltoja ja käskyjä) tai oikeus päästä kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin taikka suorittaa toisen omaisuuteen kohdistuvia toimenpiteitä muiden suurempien vahinkojen välttämiseksi. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi valvonta- ja pelastustehtävissä. Julkisen vallan käyttöä voi sisältyä myös tehtävään, johon kuuluu esittelyä maakunnallisessa päätöksentekoprosessissa. Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Jos päätöksen kohteena oleva asia on sellainen, että päätöksenteossa on kyse julkisen vallan käytöstä, esittelijänkin katsotaan käyttävän julkista valtaa. 10) Sisältyykö valinnanvapautta? x Kyllä Ei jos kyllä, miten? Valinnanvapaus koskettaa osaa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Asiakkaalla on mahdollisuus valita palveluntuottaja siten kuin valinnanvapaudesta erikseen säädetään. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on rajattu valinnanvapauslainsäädännön ulkopuolelle. Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakas voi valinnanvapauslain mukaan valita: 1) ammattihenkilön tai ammattihenkilöiden ryhmän (asiakkaan toive), 2) suoran valinnan palveluntuottajan eli sote-keskuksen (avoterveydenhuolto ja sosiaalihuollon yleinen ohjaus sekä neuvonta) ja hammashoitola, 3) asiakas voi saada maksusetelin, 4) maakunnan liikelaitoksen toimipisteen, 5) asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin perusteella palveluntuottaja. Valinnanvapauslaki on keskeneräinen tällä hetkellä. 12) Kenellä on järjestämisvastuu? Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu maakunnan järjestämisvastuulle. Pelastustoimen järjestämisvastuu kuuluu maakunnan järjestämisvastuulle. Huom. opiskeluterveydenhuollon osalta koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden järjestämisvastuu kuuluu kunnille, mikäli kunnat eivät yhteisellä päätöksellä ja rahoituksella siirrä koulupsykologipalvelua maakunnalle (nykytilanne Kainuun sotessa). Edelleen kaikkien korkeakouluopiskelijoiden osalta tuottamisvastuu voi siirtyä YTHS:n vastuulle (erillinen lakivalmistelu v. 2017). Talous- ja velkaneuvonnan järjestämisvastuu on epäselvä. Tällä hetkellä Kainuun sote hoitaa sopimuksella aluehallintoviraston kanssa, siirtyykö maakunnalle vai kunnille vai oikeusaputoimistoihin jatkossa. (kansallinen valmistelu). 13) Kenellä on tuottajavastuu? Maakunnalla ja maakunnan on erotettava omassa toiminnassaan palvelujen tuottaminen ja järjestäminen.

3.4.2017 Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat maakunnan liikelaitos sekä markkinoilla tuotettavissa palveluissa maakuntien, yksityisten ja järjestöjen omistamat yhtiöt ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät kuuluvat maakunnan liikelaitokselle. Maakunnan on yhtiöitettävä valinnanvapauden piirissä olevat palvelut. Huom. jatkossa kunta, kuntayhtymä tai niiden tytäryhteisö ei saa tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. 14) Miten järjestäytymistehtävää ja -osaamista palvelu edellyttää? Maakunta vastaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palveluntuottajille. Palveluntuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja. Palveluntuottajien on osaltaan varmistettava, että palvelujen integraatio toteutuu. Maakunta vastaa siitä, että tietojärjestelmät toimivat yhteen. Tuottamisesta vastaava maakunnan liikelaitos on itsenäinen suhteessa järjestämisestä vastaavaan maakunnan viranomaiseen. Liikelaitoksella on ammattijohtajat (ei luottamushenkilöistä koostuva toimielin). Valinnanvapauslainsäädännön piiriin kuuluvat palvelut on maakunnan yhtiöitettävä. Maakunnan tulee ohjata ja valvoa sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa. 15) Palvelun järjestämiseen/tuottamiseen liittyvät yhteistyötahot: Maakuntien välinen yhteistyö: Pohjois-Pohjanmaan maakunta (sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue), jonka kanssa on laadittava maakuntien yhteistyösopimus. Lisäksi maakunnat voivat järjestää tehtäviään yhdessä sopimuksen nojalla (mm. yhteinen toimielin, yhteiset virat, viranomaistehtävien hoitaminen). Maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset: 1) toimitila- ja kiinteistöhallinto, 2) talous- ja henkilöstöhallinto ja 3) tieto- ja viestintätekniset palvelut. Maakunnan ja maakunnan tytäryhteisön on velvollisuus käyttää palvelukeskusten palveluja. Alueellinen varautuminen: maakunnan on huolehdittava seuraavista alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä (mm. arviointityö, poikkihallinnollinen seuranta ja arviointi, varautumisen suunnittelu, valmius- ja häiriötilanneharjoitukset). Ostopalvelut, maksusetelit ja henkilökohtainen budjetti: osassa asiakaspalveluja on käytössä valinnanvapaus, lisäksi maakunnan liikelaitos ja maakunnan yhtiö(t) voi hankkia palveluja ostopalveluna ja maksusetelin avulla. Yhteistyökumppaneita ovat kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat, rekisteröidyt palveluntuottajat (ks. lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta). Lisäksi Valvira ja aluehallintovirastot ovat yhteistyökumppaneita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta kunnat ovat keskeiset yhteistyökumppanit (maakunnallinen hyvinvointikertomus yhteistyössä kuntien kanssa; asiantuntija-apu kunnallisiin hyvinvointikertomuksiin).

3.4.2017 16) Palvelun hankinta: x Oma x Ostopalvelu ASIAKAS 17) Kuka/mikä on palvelun keskeinen asiakas? Keskeisiä asiakkaita ovat: 1) maakunnan väestö ja asukkaat (kuntalaiset), 2) asiakkaita voivat olla myös muut kuin maakunnan asukkaat, esimerkiksi kiireellistä sairaanhoitoa tai sosiaalihuoltoa tarvitsevat henkilöt tai EU-säännösten perusteella palvelujen saamiseen oikeutetut henkilöt sekä 3) valinnanvapautta koskevien säännösten perusteella maakunnan palveluja käyttävät henkilöt ovat asiakkaita. Asiakkaan perustarpeet sekä oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin riippuu kustakin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaalija terveydenhuoltoon sisältyvät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja palvelut sekä myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. 18) Miten tai millaisten palvelukanavien avulla asiakas voi ottaa yhteyttä palvelun tuottajaan? Asiakas voi ottaa yhteyttä palveluntuottajaan monin tavoin: 1) asiointi toimipisteessä, 2) puhelin, 3) sähköinen asiointipalvelu (Kainuun Omasote), 4) kirje tai sähköposti. 19) Miten asiakas voi vaikuttaa palvelun kehittämiseen? Kuntalaisilla on lisäksi käytössä normaalit keinot vaikuttaa palveluiden kehittämiseen: aloiteoikeus, neuvoa-antava kansanäänestys ja kansanäänestysaloite, eri väestöryhmien vaikuttamistoimielimet (maakunnallisesti nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto). Maakunnan tulee tiedottaa toiminnasta ja kerrottava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Potilaalla ja asiakkaalla on käytössään erilaisia oikeusturvakeinoja. Jos potilas tai sosiaalihuollon asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, hän voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle. Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen. Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Ongelmatilanteissa asiakasta ja potilasta tukevat potilas- ja sosiaaliasiamies, jotka eivät tee päätöksiä. Kainuun sotella on käytössä sähköinen, reaaliaikainen asiakaspalautejärjestelmä. Palautejärjestelmän kautta voi antaa palautetta saamastaan hoidosta tai palvelusta. Palaute ohjautuu suoraan asianomaisen yksikön palautteenkäsittelijälle. Lisäksi kuntalaiset voivat antaa yleistä palautetta sosiaali- ja terveyspalveluista ja tehdä sähköisen ilmoituksen turvallisuuspoikkeamasta (hoidossa tapahtunut vaaratilanne). 20) Millaista neuvontaa/ohjausta asiakkaalle annetaan ja miten eri palvelukanavissa? Asiakaskohtainen neuvonta ja ohjaus määrittyvät kulloinkin kyseessä olevan sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palvelun mukaisesti.

3.4.2017 Kunnan asukkaiden saatavissa on oltava sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen. Neuvontaa ja ohjausta järjestäessään sosiaalihuollon on tarvittaessa toimittava yhteistyössä perusterveydenhuollon ja muiden toimialojen kanssa (mm. kunnan varhaiskasvatus). Sosiaalihuollossa korostuu asiakkaan palveluntarpeen arviointi, palvelujen järjestäminen palveluntarpeen arvioinnin mukaisesti, asiakassuunnitelman laatiminen, kirjallisen päätöksen tekeminen sosiaalipalvelujen järjestämisestä. PALVELUN TUOTTAMINEN/PALVELUPROSESSI 21) Tuotetaanko palvelu sähköisesti? x Kyllä Ei jos kyllä, miten? Suomessa ja Kainuussa verkon kautta tapahtuva ajanvaraus on yleistymässä. Lisäksi televideovastaanotto sekä videoneuvottelu ja etäpalvelu ovat pienimuotoisesti käytössä (esim. etäturvakotipalvelu). Omasote on Kainuun soten tarjoama hyvinvoinnin ja terveyden palvelukanava (ks. https://omasote.kainuu.fi/). Palvelun kautta voi hoitaa hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kiireettömiä asioita ajasta ja paikasta riippumatta. Omasote-palvelussa voi mm. 1) kirjata henkilökohtaisia hyvinvointi- ja terveystietoja kuten kotona tehtyjä mittaustuloksia, 2) katsella laboratoriotutkimusten tuloksia, 3) tehdä terveystarkastuksen ja saada terveysvalmennusta, 4) tarkistaa, varata, siirtää ja perua lastenneuvolan sekä 5) tarkistaa ja perua suun terveydenhuollon vastaanottoaikoja, 6) kysyä neuvoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta ja tehdä ajanvarauspyynnön, 7) löytää ajantasaista ja luotettavaa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää tietoa.k ehitteillä on tällä hetkellä ryhmätoiminnot (esim. kehittäjäasiakastoiminta): esim. suljetut nettiryhmät. Toimeentulotukea (täydentävä ja ehkäisevä) voi hakea sähköisesti (erillinen asiointipalvelu). Laboratorioajan voi varata sähköisesti (Nordlab tuottaa palvelun). Kainuun sotella on hyvinvoinnin palvelutarjotin, jota palveluntuottajat voivat hyödyntää maksuttomana markkinapaikkana. 23) Tuotetaanko palvelu asiakasneuvontana? x Kyllä Ei jos kyllä, miten? Valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tuotetaan asiakasneuvontana.

3.4.2017 25) Tuotetaanko palvelu käyntiasiointina? x Kyllä Ei jos kyllä, miten? Valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tuotetaan käyntiasiointina. 27) Edellyttääkö palvelu keskitettyjä järjestelyjä maakunnan sisällä tai maakuntien välillä? x Kyllä Ei jos kyllä, millaisia? Terveydenhuoltolain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä palvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Suurin osa erikoissairaanhoidon palveluista on keskitetty, lisäksi erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittu työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta, keskittämisestä maakuntien välillä potilasryhmittäin (Vna terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta). Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014, 33 a ) on sisällytetty mahdollisuus keskittää sosiaalihuollon palveluja maakunnan sisällä ja valtakunnallisesti. Asiasta ei ole annettu kansallista asetusta. Käytännössä keskitettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ovat erikoissairaanhoito, erityishuollon poliklinikan palvelut, adoptioneuvonta, päivystyspalvelut, kuljetuspalvelut, apuvälineet, laitoshoito, laboratorio ja radiologipalvelut, lääkehuolto. 29) Keskeiset yhteistyötahot ja yhteydet niihin (ulkopuoliset toimijat, tietojärj., jne.) 30) Muu palvelukokonaisuus, johon palvelun tuottaminen liittyy 31) Hyvät käytännöt ja uudet digitaaliset ratkaisut/mahdollisuudet Kansallisten selvitysten mukaan erityisesti harvaan asutuilla alueilla tulisi kehittää sähköisiä palveluja. Maaseudulla on kuitenkin ikääntyneempi väestö ja ongelmia toimivissa tietoliikenneyhteyksissä, mikä vaikeuttaa digitaalisten palvelujen käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa (ks. Hyppönen 2016: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio). Yleisimmät palvelut liittyvät tällä hetkellä sähköiseen ajanvaraukseen, asiakasohjaukseen (tiedot, testit, ohjeet) ja neuvontaan (yhteydenotto), asiakaspalautteeseen, televideovastaanottoon (etävastaanotto, videoneuvottelut). Huomionarvoista on, että digitalisaation näkökulmasta on sosiaali- ja terveydenhuollossa otettu vasta pieniä kehittämisaskeleita (esim. sähköisesti täytettävä lomake), mistä on pitkä matka kokonaan digitalisoituihin asiakasprosesseihin tai palveluketjuihin.

3.4.2017 32) Kuvaa yhteenvetona ja pääpiirteittäin palvelun prosessi eli kuinka palvelu tuotetaan organisaatiossa vaiheittain asiakkaalle. 33) Mitkä asiat ehdottomasti varmistettava, jotta tuottaminen toimii 1.1.2019? 34) Arvioitu palvelutuotannon määrä (aikataulu, suoritteet, toimenpiteet, projektit jne.) PALVELUN TULOKSET ASIAKKAALLE 35) Millaiset tulokset palvelulla saavutetaan asiakkaan kannalta? Tavoitteena ovat hyvinvoivat kainuulaiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Maakunta järjestää vastuullaan olevat sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. RESURSSOINTI 36) Millaisia resursseja ja kuinka paljon tarvitaan palveluprosessin toteuttamiseen? Kriteeri: valmisteltu palvelu tuottaa asiakkaan kannalta tavoiteltavan tulokset. Palveluprosessien toteuttamisen tuottamiseen on koottu tietoa nykytilanteesta (Kainuun sote TA2017), tiedoissa on puutteita, mm. Puolangan kunnan sekä pelastuslaitoksen osalta. 37) Henkilöstö: vakansseittain/htv:t Kainuun soten ja Kainuun pelastuslaitos, ks. tarkemmin resurssikartoitus (päiv. 4.1.2017). Huom. ei sisällä Puolangan kunnan ja Attendon henkilöstöä. Henkilöstöä yhteensä noin 3015 HTV, n. 2920 henkilöä. ERITTELY TARVITTAVISTA REURSSEISTA (EUROA, YKSIKKÖMÄÄRÄT) Tarvikekustannukset (tietotekniikka, materiaali- ja irtaimistohankinnat jne.): 20 822 000, huom. Kainuun soten osalta TA2017, ei sis. Puolankaa ja Pelastuslaitosta. Muut toimintamenot: 546 000, huom. Kainuun soten osalta TA2017, ei sis. Puolankaa ja Pelastuslaitosta. Henkilöstömenot: 156 120 000, huom. Kainuun soten osalta TA2017, ei sis. Puolankaa ja Pelastuslaitosta Investointimenot:

3.4.2017 43 882 000, huom. Kainuun soten osalta TA2017, ei sis. Puolankaa ja Pelastuslaitosta. Kainuun soten investoinnit TA2017: koneet ja kalusto yht. 4 000 000, rakennukset 36 936 000, josta uudisrakennuksia 35 036 000 ja laajennusta/korvaavaa 1 900 000. Hankinnat lasketaan investoinneiksi, kun kokonaishankintahinta on suurempi kuin 15 000 euroa ja hankinnan taloudellinen pitoaika on vähintään kolme (3) vuotta. Yhteistyötarve (tukeutuminen muihin toimijoihin ja niiden resursseihin): Henkilöstötarve henkilötyövuosina (htv-osuus/palvelu): Henkilöstötarve on eritelty toiminnoittain karkealla tasolla (ks. resurssikartoitus 4.1.2017). Henkilöstötarve vakanssirakenteena nimikkeittäin (määrä, nimike, yhteys/vaikutus palvelun tuottamiseen: Henkilöstön yhteistoiminnan ja osaamisen kehittämistarve (aiheet, toimenpiteet, kustannukset):

KAINUUN LIITTO OTE PÖYTÄKIRJASTA Ohjausryhmä 17 03.04.2017 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsasus Ohjausr 17 Puheenjohtajan ehdotus: Muutosjohtaja Harri Mattila on laatinut liitteenä olevan sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsauksen. Liite nro: 1 Ohjausryhmä merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Ohjausryhmä: Ohjausryhmän jäsenille oli etukäteen lähetetty tilannekatsaus, joka oli myös kopiona kokouksessa saatavilla. Tilannekatsauksen taustaraportin ja muutosjohtajan esittämien nostojen perusteella käydyssä keskustelussa ohjausryhmä totesi seuraavaa: - Työryhmä 1 oli selvitystyönsä perusteella esittänyt, että tuleva maakuntavirasto sijoitettaisiin Ely-keskuksen käytössä nykyisin Kalliokatu 4:ssä olevaan virastotaloon, johon ollaan Senaatin saneeraussuunnitelmaan perustuen sijoittamassa myös viereisen TE-toimiston toiminnot. Maakuntavirastoon jatkossa sijoittuvat noin 200 henkilöä sopisivat Ely-keskuksen saneerattuihin 4 kerroksen tiloihin. Kainuun soten hallitus on jo 31.3.17 periaatteessa hyväksynyt sijoitusratkaisun järjestämistehtävän henkilöstömitoitusta ja toimitilojen terveellisyyttä ja toiminnallisuutta koskevin edellytyksin. Maakuntahallitus käsittelee toimitilaratkaisua seuraavassa kokouksessaan pitäen lähtökohtana sen hyväksymistä. Ohjausryhmä totesi, että työryhmä 1 jatkaa yhteistyössä soten ja liiton kanssa Ely-keskuksen ja TE-toimiston jo hyväksymän saneeraussuunnitelman selvittämistä siten, että tuleva maakuntavirasto voidaan sijoittaa toimitiloihin. Toimitilojen toiminnallisuus ja terveellisyys sekä tilankäytön tehokkuus ovat perusedellytyksiä. - Ohjausryhmän linjauksen mukaan vahvistuvan lainsäädännön edellyttämät monenlaiset palvelujen yhtiöittämisvaateet huomioiden on perusteltua nopeasti selvittää, voidaanko hallinnon ja asiakaspalvelujen tehokkuuden turvaamiseksi perustaa vain yksi monialainen, kuntien ja maakunnan yhteisesti omistama yhtiö, joka vastaisi mm. tuki- ja työterveyspalvelutuotannosta sekä valinnanvapauslainsäädännön yhtiöittämistä edellyttävistä palveluista. Ohjausryhmä päätti antaa selvitystyön työryhmien 1 ja 2 suoritettavaksi.

KAINUUN LIITTO OTE PÖYTÄKIRJASTA Ohjausryhmä 17 03.04.2017 Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Kajaanissa 4.4.2017 Harri Mattila muutosjohtaja, pöytäkirjanpitäjä

Muutosjohtajien Kainuun kierros 5.4.2017 Vuokatti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Maire Ahopelto

Työpajat klo 13.15.-15.00 2. TYÖPAJA Sote-palvelujen järjestäminen Fasilitaattori: Aki Räisänen Kirjuri: Matti Heikkinen Ministeriöiden edustajat: Pasi Pohjola, Tuija Kumpulainen Aiheet: Miten sote-palvelujen järjestäminen aiotaan Kainuussa toteuttaa? Mikä on sote-palvelujen rooli esim. työllisyysasioissa? Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Maire Ahopelto

SOTE-palvelujen järjestäminen 1/2 Miten sote-palvelujen järjestäminen aiotaan Kainuussa toteuttaa? Kainuun alueella on paljon lakisääteisiä suunnitelmia, joita voidaan hyödyntää osin strategisella ja osin operatiivisella tasolla (esimerkkejä): erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (hallitus 15.6.2016 126; yhtymävaltuusto 18.12.2013, 28 ) terveydenhuollon järjestämissuunnitelma v. 2013 2016 (valtuusto 17.12.2014, 27 ) yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle (hallitus 15.6.2016, 142 ) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma v. 2014 2015 (yhtymävaltuusto 17.12.2014, 24 ) ensihoidon palvelutasopäätös (hallitus 25.6.2014 150) seulontaohjelma (yhtymävaltuusto 22.6.2016, 7 ) omavalvontasuunnitelmat (yhtymävaltuusto 18.12.2013, 28 ), alueellinen varautumissuunnitelma

SOTE-palvelujen järjestäminen 2/2 maakunta päättää palveluiden tuottamisen tavasta: olennaisia muutoksia ovat 1) tuottajan ja järjestäjän erottaminen, 2) yhtiöittäminen (mm. valinnanvapauslaki) sekä näihin liittyen 3) palvelukokonaisuuden kehittäminen Huom. Kainuun alueellakin on eroja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntakohtaisessa palvelutuotannossa (toimipisteet, palvelutarjonta, yksittäiset palvelut ja etuudet, saavutettavuus) haasteena on järjestämisosaaminen (palveluntuottajien ilmoittautuminen ja hyväksyminen, strateginen hankintaosaaminen, varautumisosaaminen, sopimusvalvonta ja -osaaminen, konsernijohtaminen); järjestämisosaamista on tällä hetkellä ollut sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa hankinnoissa tilanne on tulevassa maakunnassa hyvin erilainen järjestämisosaamisen kirkastaminen ja tehtävän omaksuminen on merkittävä: järjestäjän keinot ja rooli korostuvat (korvausperiaatteet, ehdot, valinnanvapauden laajuus: asiakassetelit, henkilökohtainen budjetti, maakunnallinen yhteistoiminta) lainsäädännössä on vain yleisellä tasolla kuvauksia järjestämisosaamiseen liittyen vaatimuksina palveluntuottajille ja rahoitukseen (mm. kannustimet; osaoptimoinnin vaarat) sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntökokonaisuudessa on paljon pirullisia yksityiskohtia, jotka tulevat näkyväksi vasta muutosvaiheessa ja heti sen jälkeen lainsäädäntö tältä osin epäselvä järjestämisen kannalta Kainuun sotessa on kehitetty aidosti sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, jatkovalmistelussa tulee taata integraation toimivuus vähintään samalla tasolla kuin nykyhetkellä mahdollisen valinnanvapauden toteutuminen huolettaa myös henkilöstöä säilyykö työpaikat, minkälaista epävarmuutta työsuhteisiin sisältyy jatkossa? Maakunnalla on viime kädessä vastuu kuntalaisten palveluista mikä edellyttää aina toimivia palveluita.

Mikä on sote-palvelujen rooli esim. työllisyysasioissa? 1/2 työllisyys on lähtökohta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta, Kainuun alueen haasteita ovat matala työllisyysaste, korkea työttömyys sekä työikäisten eläkkeellä olevien osuus. järjestelmä tunnistaa edelleen heikosti työkyvyn ja toimintakyvyn ongelmat! maakunta mahdollistaa paremmin sote- ja te-palvelujen (myöh. kasvupalvelujen) yhteistoiminnalla työ- ja toimintakyvyn edistämisen tulisi tarkentaa palveluketjuja ja prosesseja, jotta toimintakyvyn puutteisiin ja ongelmiin voitaisiin varhaisessa vaiheessa puuttua; sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat kuntalaisten toimintakykyä ja osaltaan varmistavat työkykyisen työvoiman saatavuuden myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tarvitaan palveluiden integraatiota ja hälytysjärjestelmiä, jotta oikea-aikaisesti pystyttäisiin vastaamaan avun tarpeisiin (mm. lainsäädäntöön sisältyvät ilmoitusvelvollisuudet) kunnilla on jatkossa vastuu työmarkkinatuen kuntarahoitusosuudesta, mikä korostaa kunnan roolia pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa

Mikä on sote-palvelujen rooli esim. työllisyysasioissa? 2/2 sosiaali- ja terveyspalvelut kytkeytyvät jo tällä hetkellä työllisyyspalveluihin esim. työttömien terveystarkastukset, työvoiman palvelukeskusten toiminta, yhteisten asiakas- /hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttaminen, työttömien eläkeselvittely aiheeseen liittyen on myös paljon hanketoimintaa eri kunnissa (esim. nuoret) Kainuuna alueella tarvitaan myös asennemuutosta ja vuoropuhelua, jotta työllisyyspalvelut ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimisivat yhteen. Käytännön haasteita tällä hetkellä: tiedonsiirto, asiakas- ja potilastietojen käytettävyys ja näkyvyys (eri tietojärjestelmät, tietojen näkyvyys), lainsäädännön tulisi mahdollistaa tietojen siirtoon ja käytettävyyteen liittyvät ongelmat, jatkossa maakunta on rekisterinpitäjä ja uudessa mallissa ei pitäisi olla samankaltaisia ongelmia kuin tällä hetkellä on. Asiakkaan rooli on palvelukokonaisuuksissa on melko vähäinen sosiaali- ja terveyspalveluissa on vielä paljon jälkikäteistä ja reaktiivista palveluiden kehittämistä (muistutukset, kantelut, oikaisuvaatimukset) ja kehitteillä on vasta asiakkaiden kehittämisideoiden huomioiminen (asiakasraadit, osallistumismahdollisuudet, yksittäiset kehittäjäasiakkaat) tarjoaako maakunta rakenteena mahdollisuuksia kehittää työttömien työllisyysmahdollisuuksia? Vireillä on mm. Kainuu Connection -hanke (rekrytointiyhteistyö Kainuun liiton ja Kainuun edun kanssa) Olennainen menestystekijä on kehittää kuntien ja maakunnan yhteistyötä ja -toimintaa! Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kytkeytyvät myös työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyvät yhteistehtävät

Osallistujalista Aki Räisänen, puheenjohtaja, luottamushenkilö Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, Kainuun sote Janne Heikkinen, Kainuun pelastuslaitos Lasse Ilkka, STM Antti Kuopila, Kuntaliitto Hannele Havanka, PS-AVI Elina Palola, STM Ritva Keravuo, ylilääkäri, akuuttihoidon muutospäällikkö, Kainuun sote Eija Karppinen, SUPER, pääluottamusmies Kainuun sote Tiina Törrö, TEHY-luottamusmies Kaisu Rimpiläinen, Kainuun sote Marja Mäntymää, terveyskeskuslääkäri, vs. JUKOn pääluottamusmies Riikka Väyrynen, THL Pasi Pohjola, STM Katja Kemppainen, Puolanka, yksityinen palveluntuottaja, luottamushenkiö Eija Heikkinen, Puolanka, yksityinen palveluntuottaja Kimmo Parhiala, THL Marjo Huovinen-Tervo, Kainuun sote Tuula Leinonen, Kainuun sote Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Maire Ahopelto