Satu Helakorpi Ritva Prättälä Antti Uutela Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2008 Publications of the National Public Health Institute
Julkaisussa esitetään Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) -seurantatutki muksen tuloksia keväältä. Työikäistä väestöä kutsutaan raportissa perinteiseen tapaan aikuisväestöksi, vaikka eläkeikäiset aikuiset eivät kuulukaan raportin kohdeväestöön. Raportissa olevat tiedot muodostavat yhtäläisesti kerätyn ja raportoidun koko maan aikuisväestöä kuvaavan aikasarjan, jonka luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Vastaava raportti on julkaistu vuosittain alkaen vuodesta 1978. Seuranta on toteutettu Sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Kansanterveyslaitoksen ssa (ETEO) tehdään kroonisten kansantautien, niihin liittyvien elintapojen sekä tautien ehkäisyn ja väestön terveyden edistämisen tutkimus- ja asiantuntijatyötä. Raportti on laadittu Terveyden edistämisen yksikössä (TETY), jonka tehtävä on mm. seurata aikuisväestön terveyskäyttäytymistä ja sen muutoksia, arvioida valtakunnallisia terveyskasvatus- ja terveydenedistämisohjelmia sekä osallistua paikallisten terveyden edistämistoimien kehittämiseen ja arviointiin. Terveyden edistämisen yksikön henkilökunta : Antti Uutela, VTT, dos., laboratorionjohtaja, yksikön päällikkö Susanna Riihinen, tradenomi (HSO), sihteeri Pilvikki Absetz, PsT, erikoistutkija Clarissa Bingham, ETM, tutkija Nelli Hankonen, VTM, tutkija Heikki Heinonen, VTT, erikoistutkija Satu Helakorpi, VTM, tutkija Piia Jallinoja, VTT, erikoistutkija Marja Kinnunen, VTM, tutkija Elina Laitalainen, VTM, tutkija Olli Nummela, VTM, tutkija Pia Pajari, VTM, tutkija Maija Ruth, tutkimusapulainen Meri Simojoki, MMM, tutkija Johanna Suihko, valtiot. yo, tutkimusassistentti
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2008 Publications of the National Public Health Institute Satu Helakorpi, Ritva Prättälä, Antti Uutela SUOMALAISEN AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN JA TERVEYS, KEVÄT Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring Kansanterveyslaitos Terveyden edistämisen yksikkö KTL-National Public Health Institute, Finland Department of Health Promotion and Chronic Disease Prevention Health Promotion Unit Helsinki 2008
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2008 Copyright National Public Health Institute Julkaisija-Utgivare-Publisher Kansanterveyslaitos (KTL) Mannerheimintie 166 00300 Helsinki Puh. vaihde (09) 474 41, telefax (09) 4744 8408 Folkhälsoinstitutet Mannerheimvägen 166 00300 Helsingfors Tel. växel (09) 474 41, telefax (09) 4744 8408 National Public Health Institute Mannerheimintie 166 FI-00300 Helsinki, Finland Telephone +358 9 474 41, telefax +358 9 4744 8408 http://www.ktl.fi ISBN 978-951-740-775-5 (print) ISBN 978-951-740-776-2 (pdf) ISSN 0359-3576 http://www.ktl.fi/eteo/avtk Kannen kuva - cover graphic: Irene Manninen-Mäkelä Yliopistopaino, Helsinki 2008 Universitetstryckeriet, Helsingfors 2008 Helsinki University Print, Helsinki 2008 Tätä julkaisua myy ja välittää: Yliopistopainon kirjamyynti http://palvelut.yliopistopaino.fi/kirjamyynti www.yliopistopaino.fi/kirjamyynti books@yliopistopaino.fi PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Puhelin (09) 7010 2363 tai 7010 2366 Fax (09) 7010 2374 Distribution och försäljning: Universitetstryckeriets bokförsäljning http://palvelut.yliopistopaino.fi/kirjamyynti www.yliopistopaino.fi/kirjamyynti books@yliopistopaino.fi PB 4 (Berggatan 3 A) FI-00014 HELSINGFORS UNIVERSITET Tfn (09) 7010 2363 eller 7010 2366 Fax (09) 7010 2374 Distribution and sales: Helsinki University Print Bookstore http://palvelut.yliopistopaino.fi/kirjamyynti www.yliopistopaino.fi/bookstore books@yliopistopaino.fi P.O. Box 4 (Vuorikatu 3 A) FI-00014 HELSINKI UNIVERSITY, FINLAND Tel +358 9 7010 2363 or 7010 2366 Fax +358 9 7010 2374
Helakorpi S., Prättälä R., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B6 /2008, 198 sivua ISBN 978-951-740-775-5; 978-951-740-776-2 (pdf-versio) ISSN 0359-3576 http://www.ktl.fi/eteo/avtk TIIVISTELMÄ Kansanterveyslaitos on toteuttanut vuodesta 1978 alkaen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -postikyselytutkimuksen joka vuosi. Tässä raportissa esitetään tulokset keväältä. Tavoitteena on mm. kartoittaa työikäisten terveyskäyttäytymisen nykytilanne sekä sen pitkän ja lyhyen aikavälin muutokset. Tutkimuksen tärkeimmät terveyskäyttäytymisen osa-alueet ovat tupakointi, ruokatottumukset, alkoholinkäyttö ja liikunta. Vuoden tutkimusaineistoksi poimittiin väestörekisteristä edustava 5 000 henkilön satunnaisotos maassa pysyvästi asuvista 15 64-vuotiaista Suomen kansalaisista. Kyselylomake postitettiin huhtikuussa. Vastaamatta jättäneille lähetettiin tarvittaessa kolme uusintakyselyä. Kyselyyn vastasi 3 245 henkilöä (vastausaktiivisuus 65 %). Vuonna vastanneista miehistä tupakoi päivittäin 26 prosenttia ja naisista 17 prosenttia. Pitkällä aikavälillä miesten tupakointi on Suomessa vähentynyt. Naisten tupakointi pysyi pitkään 1980-luvun puolivälin tasolla, mutta on viime vuosina kääntynyt loivaan laskuun. Vuonna miehistä 30 prosenttia ja naisista 47 prosenttia kertoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin. Miehistä 46 prosenttia kertoi juovansa rasvatonta tai ykkösmaitoa, ja vastaava osuus naisista oli 52 prosenttia. Tutkimuksessa mitatut ruokatottumukset ovat muuttuneet pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ravintosuositusten mukaiseen suuntaan. Vuonna alkoholinkulutus oli vuoden tasolla. Vuonna miehistä 50 prosenttia ja naisista 55 prosenttia kertoi harrastavansa vähintään puoli tuntia kestävää vapaa-ajan liikuntaa ainakin kolme kertaa viikossa. Päivittäistupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet. Terveellisten ruokatottumusten koulutusryhmäerot ovat edelleen huomattavia. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat kertoivat eniten ravintosuositusten mukaisista ruokatottumuksista. Naisilla terveellisten ruokatottumusten koulutusryhmäerot ovat kuitenkin kaventuneet. Miesten alkoholinkulutuksen koulutusryhmittäiset erot ovat vuoden 2004 veromuutoksen jälkeen jokseenkin hävinneet, kun taas naisilla erot ovat säilyneet: korkeimmin koulutetut naiset ilmoittivat suuremmasta alkoholin viikkokulutuksesta. Asiasanat: terveyskäyttäytyminen, tupakointi, ruokatottumukset, alkoholinkulutus, liikunta
Helakorpi S., Prättälä R., Uutela A. Den finländska vuxenbefolkningens hälsobeteende och hälsa, våren Folkhälsoinstitutets publikationer, B6 /2008, 198 sidor ISBN 978-951-740-775-5; 978-951-740-776-2 (pdf-version) ISSN 0359-3576 http://www.ktl.fi/eteo/avtk SAMMANDRAG Folkhälsoinstitutet har sedan år 1978 årligen verkställt postenkätundersökningen Den finländska vuxenbefolkningens hälsobeteende och hälsa (AVTK). I denna rapport presenteras resultaten från undersökningen på våren. Mål för uppföljningen är bland annat att kartlägga den nuvarande situationen i hälsobeteendet samt förändringar i det på lång och kort sikt. Undersökningens främsta delområden i hälsobeteendet är tobaksrökning, matvanor, alkoholkonsumtion och motion. Ett nationellt representativt sampel på 5 000 i Finland fast bosatta finska medborgare i åldern 15 64 år utvaldes ur befolkningsregistret som undersökningsmaterial för år. Enkätblanketten postades i april. Till personer som inte hade svarat skickades enkäten på nytt tre gånger. Enkäten besvarades av 3 245 personer (svarsprocent var 65 %). År rökte 26 procent av männen och 17 procent av kvinnorna dagligen. På lång sikt har männens tobaksrökning minskat i Finland. Kvinnornas tobaksrökning hölls länge på samma nivå som i mitten av 1980-talet, men har uppvisat en aningen sjunkande trend under de senaste åren. År sade sig 30 procent av männen och 47 procent av kvinnorna äta färska grönsaker dagligen. Av männen drack 46 procent fettfri mjölk eller ettans mjölk och motsvarande andel bland kvinnorna var 52 procent. På lång sikt kan man se att de matvanor som mäts i undersökningen allt mer följer näringsrekommendationerna. År låg alkoholkonsumtionen på samma nivå som året innan. År sade sig 50 procent av männen och 55 procent av kvinnorna motionera åtminstone en halvtimme på fritiden minst tre gånger per vecka. De lägst utbildade röker mest. Skillnaderna i rökning mellan utbildningsgrupperna har ökat. Beträffande hälsosamma matvanor är skillnaden mellan utbildningsgrupperna fortfarande avsevärd. De som är högst utbildade uppgav sig följa matvanor som motsvarar näringsrekommendationerna bäst. Bland kvinnorna har skillnaderna i hälsosamma matvanor mellan grupperna däremot minskat. När man ser på männens alkoholkonsumtion har skillnaden mellan utbildningsgrupperna nästan försvunnit efter skattereformen år 2004, medan skillnaderna kvarstår bland kvinnorna: de högst utbildade kvinnorna uppger en större alkoholkonsumtion på veckonivå. Ämnesord: hälsobeteende, tobaksrökning, matvanor, alkoholkonsumtion, motion
Helakorpi S., Prättälä R., Uutela A. Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring Publications of the National Public Health Institute, B6 /2008, 198 pages ISBN 978-951-740-775-5; 978-951-740-776-2 (pdf) ISSN 0359-3576 http://www.ktl.fi/eteo/avtk ABSTRACT Since 1978, the National Public Health Institute (KTL) has carried out an annual postal survey entitled Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population. This report presents the results of the spring survey. The primary purpose of the monitoring is to obtain information on the current health behaviour of the working age population and on changes in it in the long and short term. The survey examines aspects of health behaviour such as smoking, food habits, consumption of alcohol and physical activities. For this survey, a random sample (n=5,000) of Finnish adults between 15 and 64 years of age was drawn from the Population Register. A questionnaire was mailed in April with three reminders. The number of respondents was 3,245 (response rate 65%). In, 26 per cent of men and 17 per cent of women smoked daily. Smoking among men has decreased over the long term, whereas smoking among women remained for a long time at the same level since the mid-1980s. However, female smoking has decreased slightly in recent years. In, 30 per cent of men and 47 per cent of women told that they eat fresh vegetables daily. Forty-six per cent of men told that they drank skimmed or 1-milk (fat 1%), and the corresponding rate among women was 52 per cent. In the long term, food habits have moved in the direction of dietary recommendations. In, 50 per cent of men and 55 per cent of women told that they pursue a minimum of 30 minutes of leisure-time physical activities at least three times a week. Daily smoking was most common in the lowest educational group. The differences in smoking between educational groups have widened. The differences in healthy food habits between educational groups have remained large. The highest educated reported most often that they eat in accordance with dietary recommendations. Among women these differences have diminished. The differences in men s alcohol consumption have almost disappeared following the reform of alcohol taxation in 2004. Among women, the differences between educational groups have remained: weekly alcohol consumption was the highest among the highest-educated women. Key words: health behaviour, smoking, food habits, alcohol consumption, physical activity
SISÄLLYS CONTENT TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG ABSTRACT 1 JOHDANTO...1 2 AINEISTON KERUU... 1 2.1 Otos ja kyselyn toteutus... 1 2.2 Vastausaktiivisuus... 2 3 ELINTAPOJEN KEHITYS... 4 3.1 Tupakointi... 4 3.2 Ruokatottumukset... 8 3.3 Alkoholinkulutus... 9 3.4 Liikunta... 10 3.5 Ylipaino... 13 4 ELINTAPOJEN KEHITYS KOULUTUKSEN MUKAAN... 14 4.1 Tupakointi... 14 4.2 Ruokatottumukset... 15 4.3 Alkoholinkulutus... 16 4.4 Liikunta... 17 4.5 Ylipaino... 17 5 YHTEENVETO... 19 LIITTEET: LIITE 1 / APPENDIX 1... 20 LIITE 2 / APPENDIX 2... 21 TAULUKOT TABLES... 22 Taulukkoluettelo / List of tables... 22 Taulukot / Tables... 23 173 KYSELYLOMAKE / QUESTIONNAIRE IN FINNISH... 174 185 AIKUISVÄESTÖN TERVEYSKÄYTTÄYTYMISSEURANNAN (AVTK) JUL- KAISULUETTELO / PUBLICATIONS OF THE FINNISH HEALTH BEHAVIOUR SURVEYS 1979 -... 186 198
1 1 JOHDANTO Elintavoilla, esimerkiksi tupakoinnilla ja ruokatottumuksilla (muun muassa ravintorasvojen määrällä ja laadulla sekä kasvisten käytöllä), on keskeinen merkitys terveyden edistämisessä ja tärkeimpien kroonisten tautien ehkäisyssä. Myös alkoholinkulutus, liikunta, hampaidenhoitotottumukset ja liikenneturvallisuus ovat kansanterveyden kannalta tärkeitä asioita terveyspalvelujen ja lääkkeiden käytön ohella. Tässä raportissa tarkastellaan työikäisten terveyskäyttäytymisseurannan (AVTK) kevään tietojen perusteella muun muassa edellä mainittujen terveyteen vaikuttavien tekijöiden esiintymistä ja muutosta suomalaisilla aikuisilla. Seurannan keskeisenä tavoitteena on kartoittaa terveyskäyttäytymisen pitkän ja lyhyen aikavälin muutoksia. Raportin tekstiosuudessa huomio kiinnitetään tupakointiin, ruokatottumuksiin, alkoholinkäyttöön, liikunnan harrastamiseen ja ylipainoon. Erityinen kiinnostuksen kohde vuoden raportissa ovat elintapojen koulutusryhmittäiset erot. Raporttiin liittyy myös mittava taulukkoosa, jossa elintapojen lisäksi tarkastellaan tietoja eräiden valtakunnallisesti merkittävien terveyden edistämistoimien tunnettuudesta ja niihin osallistumisesta. 2 AINEISTON KERUU 2.1 Otos ja kyselyn toteutus Vuoden tutkimusaineistoksi poimittiin väestörekisteristä valtakunnallisesti edustava 5000 henkilön satunnaisotos. Perusväestön muodostivat vuosina 1943 1992 syntyneet maassa pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset. Tutkimukseen valituille postitettiin suomentai ruotsinkielinen lomake 12. päivänä huhtikuuta. Vastaamatta jättäneille lähetettiin 3 4 viikon välein tarvittaessa kolmekin uusintakyselyä: ensimmäinen ja toinen toukokuussa, kolmas kesäkuussa. Kysely on pääpiirteissään säilynyt vertailukelpoisena vuodesta toiseen. Joitakin osioita on uudistettu muun muassa siitä syystä, että ne vastaisivat tarjolla olevia tuotevaihtoehtoja. Suomenkielinen lomake on tämän julkaisun liitteenä.
2 2.2 Vastausaktiivisuus Kyselyn saaneista kaikkiaan 3245 (65 %) palautti lomakkeen hyväksyttävästi täytettynä heinäkuun loppuun mennessä. Vastanneiden osuudet on esitetty taulukossa 1 sukupuolen mukaan 10-vuotisikäryhmittäin. Vuonna kyselyyn vastasi 57 % miehistä ja 73 % naisista. Miesten matalin vastausprosentti (48 %) oli 15 24-vuotiailla, ja korkein (72 %) 55 64-vuotiailla. Naisten vastausosuudet vaihtelivat 65 %:n ja 83 %:n välillä. Taulukko 1. Vastausaktiivisuus aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksessa vuosina 1978. Table 1. Response rate in the health behaviour surveys among the Finnish adult population in 1978. Miehet/Men (%) Naiset/Women (%) Ikäryhmä/ Age group/ Vuosi/Year 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 Yht./ Total 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 Yht./ Total Yht./ Total 1978 79 85 81 84 83 85 83 89 86 83 86 85 86 84 1980 82 78 77 74 80 80 77 86 82 81 82 81 82 80 1983 85 67 69 69 73 74 70 78 76 76 79 80 78 75 1986 88 76 73 75 79 81 76 85 83 83 85 85 84 80 1989 91 72 68 70 78 79 73 81 79 78 83 84 81 77 1992 93 67 61 64 69 75 67 81 74 75 77 82 77 72 1994 95 67 61 63 68 76 66 80 74 75 75 81 77 72 1996 64 63 62 68 76 66 83 73 77 78 82 78 72 1997 58 60 62 67 77 64 79 73 76 76 79 76 70 1998 61 60 61 69 80 66 75 76 71 74 82 75 70 1999 61 51 59 61 73 60 77 75 72 74 79 75 68 2000 57 56 63 68 74 64 76 75 71 75 81 75 70 2001 59 57 59 62 75 62 76 76 77 77 80 77 70 2002 52 55 55 60 71 58 74 69 70 74 76 72 65 2003 56 57 59 60 70 60 69 74 71 74 78 73 67 2004 54 60 55 66 71 61 66 77 75 73 81 74 68 2005 46 56 57 63 73 59 65 74 71 75 80 73 66 51 47 59 61 69 58 63 72 71 75 81 73 65 48 51 53 58 72 57 65 72 72 73 83 73 65
3 Vastausaktiivisuus vaihteli alueittain 63 %:n ja 68 %:n välillä (taulukko 2). Raportissa on käytetty omaa maakuntiin perustuvaa aluejakoa, joka käsittää Uudenmaan, Länsi- Suomen, Keski-Suomen, Kaakkois-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen (aluejaon täsmällinen määrittely, ks. liite 1). Taulukko 2. Vastausaktiivisuus aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksessa vuonna alueittain. Table 2. Response rate in the health behaviour survey among the Finnish adult population in by region. Asuinalue/ Region Uusimaa/ Region of Uusimaa Länsi-Suomi/ Western Finland Keski-Suomi/ Middle Finland Kaakkois- Suomi/ South-eastern Finland Itä-Suomi/ Eastern Finland Pohjois- Suomi/ Northern Finland Miehet/Men(%) 56 54 60 55 60 57 Naiset/Women(%) 71 74 75 78 73 70 Yht./Tot. (%) 64 64 68 65 67 63 Asuinpaikan kaupunkimaisuuden mukaan tarkasteltuna matalin vastausprosentti oli nuorilla miehillä muissa kuin kaupunkikunnissa, joissa kyselyyn vastasi 45 % 15 29- vuotiaista miehistä. Naisten vastausaktiivisuudessa ei ollut yhtä selviä eroja iän tai asuinpaikan kaupungistumisasteen mukaan luokiteltaessa. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Vastausaktiivisuus aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksessa vuonna asuinpaikan kaupungistumisasteen mukaan sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Table 3. Response rate in the health behaviour survey among the Finnish adult population in by residence area, gender and age group. Pääkaupunkiseutu/ Muut kaupungit/ Muut kunnat/ Helsinki Metropolitan area Other cities Rural areas Ikäryhmä/ Age group 15 29 30 49 50 64 Yht. 15 29 30 49 50 64 Yht. 15 29 30 49 50 64 Yht. Yht. Miehet/Men (%) 50 53 69 56 51 53 70 58 45 51 70 56 57 Naiset/Women(%) 66 65 80 70 69 74 81 75 69 68 79 72 73 Yht./Tot. (%) 58 59 75 64 60 63 76 66 57 59 74 64 65
4 3 ELINTAPOJEN KEHITYS Seuraavassa kuvataan kyselytutkimukseen vastanneiden päivittäistupakoinnin yleisyyttä, ruokatottumuksia, alkoholinkulutusta ja liikunnan harrastamista sekä ylipainoisten osuutta vuosina 1978. 3.1 Tupakointi Tupakoinnin yleisyys Vuonna työikäisistä miehistä 26 % ja naisista 17 % raportoi päivittäistupakoinnista. Nuorista miehistä (15 24-vuotiaat) 24 % ilmoitti tupakoivansa päivittäin ja 11 % satunnaisesti. Nuorista naisista 16 % tupakoi päivittäin ja 10 % satunnaisesti. (Kuvio 1, Taulukko 36.) % Miehet/Men Naiset/W omen 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yht./total 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yht./total Päivittäin tupakoiva/daily smoker Lopettanut 1-12 kk sitten/quitter Tupakoimaton/Non-smoker Satunnaisesti tupakoiva/occasional smoker Lopettanut yli vuosi sitten/ex-smoker Puutteelinen tieto/incomplete data Kuvio 1. Päivittäin tupakoivien, satunnaisesti tupakoivien, lopettaneiden sekä tupakoimattomien osuudet 10-vuotisikäryhmittäin ja sukupuolittain vuonna (tupakointi-indeksin kuvaus liitteessä 2) (%). Figure 1. Proportion of daily smokers, occasional smokers, quitters and non-smokers by 10-year age group and gender in (derivation of smoking index, appendix 2) (%).
5 Miesten päivittäistupakointi on tutkimusjakson alusta (v. 1978) vähentynyt; 2000-luvulla miesten päivittäistupakoinnin muutokset ovat olleet pieniä. Naisten päivittäistupakointi taas yleistyi 1980-luvun puoliväliin saakka. Naisten tupakointi pysyi sen jälkeen pitkään samalla tasolla, mutta on viime vuosien aikana kääntynyt laskuun. (Kuvio 2.) % 50 40 30 20 10 Miehet/Men Naiset/Women 15-24-v Miehet/Men 15-24-v Naiset/Women 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 2002-03 2004 2005 0 vuosi/year Kuvio 2. Päivittäin tupakoivien 15 64-vuotiaiden sekä 15 24-vuotiaiden osuudet vuosina 1978 (%). Figure 2. Proportion of daily smokers among 15 64-year-olds and among 15 24-year-olds in 1978 (%).
Lopettamisyritykset sekä niihin liittyvät tekijät 6 Päivittäin tupakoivista miehistä 76 % oli huolissaan tupakoinnin vaikutuksesta omaan terveyteensä, naisilla vastaava osuus oli 84 % (taulukko 44). Miehistä ja naisista 59 % ilmaisi haluavansa lopettaa tupakoinnin. Miehistä 41 % ja naisista 46 % kertoi yrittäneensä vakavasti lopettaa tupakoinnin, ts. olleensa tupakoimatta vähintään vuorokauden viimeksi kuluneen vuoden aikana. (Kuvio 3, Taulukot 42 ja 43.) Tupakoinnin lopettamisyrityksissä tapahtunut tason nousu vuodesta 1997 lähtien lienee ainakin osittain näennäinen. Vuotta 1997 ennen käytössä olleeseen kysymykseen lisättiin WHO:n vakavan tupakoinnin lopettamisyrityksen määritelmä vastaaja ollut tupakoimatta vähintään 24 tuntia lopettamistarkoituksessa. Lukeman välitön nousu antaa aiheen olettaa, että suomalaiset olivat aikaisemmin käsittäneet vakavan tupakoinnin lopettamisyrityksen tätä pitkäkestoisemmaksi. % 100 Miehet/Men % 100 Naiset/Women 80 80 60 60 40 40 20 20 0 0 78-79 83-85 89-90 93-94 1997 1999 2001 2003 2005 78-79 83-85 89-90 93-94 1997 1999 2001 2003 2005 Huoli tupakoinnin aih. terveyshaitoista Haluaa lopettaa tupakoinnin Yrittänyt lopettaa 12 kk:n aikana Worried about the harmful effects of smoking Wanted to give up Have tried to give up during the last 12 months Kuvio 3. Tupakoinnin terveyshaitoista huolestuneiden, lopettamista haluavien ja lopettamista viimeisen vuoden aikana yrittäneiden osuus vuosina 1978 (%). Figure 3. Proportion of those who were concerned about the health hazards of smoking, who wanted to give up smoking and who have attempted to give up smoking during the last 12 months in 1978 (%).
7 Altistuminen tupakansavulle työpaikalla Suomalaisten altistuminen työpaikkaympäristön tupakansavulle väheni merkittävästi vuoden 1995 tupakkalain muutoksen toteuduttua. Tämän jälkeenkin tupakoimattomien altistus on vähentynyt hieman. Tupakoivilla miehillä altistumisen väheneminen on edelleen jatkunut. Muita merkittäviä muutoksia vuodesta vuoteen ei ole tapahtunut. Vuonna muista kuin päivittäin tupakoivista miehistä 7 % ja naisista 3 % työskenteli tupakansavuisissa työtiloissa vähintään tunnin. Vastaavat osuudet olivat miltei samat vuonna (5 % ja 2 %). Vuonna työssä käyvistä päivittäin tupakoivista miehistä 21 % ja naisista 11 % ilmoitti oleskelevansa tupakansavuisissa työtiloissa vähintään tunnin päivittäin. (Kuvio 4.) % 80 60 40 Miehet, päivittäin tupakoivat/men, daily smokers Naiset, päivittäin tupakoivat/women, daily smokers Miehet, muut/men, the others 20 Naiset, muut/women, the others 0 85-87 -89-91 -93-95 -97-99 2001 2003 2005 vuosi/year Kuvio 4. Kodin ulkopuolella työskentelevien altistuminen tupakansavulle päivittäin työpaikalla vähintään tunnin ajan sukupuolittain vuosina 1985. Figure 4. Daily exposure to cigarette smoke for at least one hour at work among those who work outside the home by gender in 1985. Altistuminen tupakansavulle kotona Vastaajista 76 % kertoi, ettei kukaan tupakoi heidän kodissaan (taulukko 30). Tupakoimattomista 91 % raportoi, ettei kukaan tupakoi heidän kodissaan. Vastaava osuus päivittäin tupakoivilla oli puolestaan 25 %.
8 3.2 Ruokatottumukset Vähärasvaisen (0 1 %) maidon käyttö ruokajuomana jatkaa lisääntymistään. Miesten rasvattoman ja ykkösmaidon (rasvapitoisuus 1 %) kulutus on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna miehistä 46 % (vuonna 43 %) ja naisista 52 % (vuonna 53 %) joi rasvatonta tai ykkösmaitoa (taulukko 57). Leivän käyttö on laskussa. Edelleen kuitenkin 44 % miehistä ilmoitti syövänsä vähintään kuusi viipaletta leipää päivässä ja naisista 42 % kertoi syövänsä vähintään viisi viipaletta leipää päivässä. Leipä on jo pitkään voideltu yleisimmin kevytlevitteellä tai margariinilla (taulukko 53). Vuonna kertoi 64 % vastaajista käyttävänsä leivällä kevytlevitettä tai margariinia. Vain 4 % miehistä ja 3 % naisista ilmoitti käyttävänsä enimmäkseen voita leivällä. Kasvisten päivittäiskäyttö lisääntyy hitaasti. Miehistä 30 % ja naisista 47 % sanoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin, vastaavat osuudet vuonna olivat 29 % ja 48 % (taulukko 69). (Kuvio 5.) Miehet/Men Naiset/Women % 100 % 100 80 80 60 60 40 40 20 0 1979 1981 1983 Voita leivällä Rasvatonta tai 1-maitoa 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Kasviksia päivittäin Leipäviipaleet 20 0 1979 1981 1983 Butter on bread Skimmed milk or 1-milk 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 Vegetables daily Bread slices 2001 2003 2005 Kuvio 5. Kasviksia päivittäin syövien, rasvatonta tai ykkösmaitoa juovien, voita leivällä käyttävien sekä leipää vähintään 6 viipaletta (miehet) tai vähintään 5 viipaletta (naiset) päivässä syövien osuudet 1979 (%). Figure 5. Proportion of those who eat vegetables daily, who drink skimmed or 1% -milk and who use butter on bread and who eat at least 6 slices (men) or at least 5 slices (women) of bread daily in 1979 (%).
9 3.3 Alkoholinkulutus Raittiiden osuus on vähentynyt vuodesta 1982 tämän vuosituhannen alkuun. Vuonna 1982 15 % miehistä ja 32 % naisista ilmoitti, ettei ole ollenkaan käyttänyt alkoholia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastaavat osuudet vuonna olivat 11 % (miehet) ja 14 % (naiset) (taulukko 89). Alkoholijuomista yleisin oli olut. Vuonna miehistä 62 % ja naisista 29 % ilmoitti juoneensa olutta viimeksi kuluneen viikon aikana. Edellisenä vuonna vastaavat oluenjuontiosuudet olivat 59 % ja 28 %. Vuonna miehistä 30 % ja naisista 36 % kertoi juoneensa viiniä kuluneen viikon aikana. Long drink - juomia taas sanoi juoneensa 14 % miehistä ja 12 % naisista. Viikon sisällä väkeviä alkoholijuomia kertoi käyttäneensä miehistä 36 % ja naisista 17 %. Vastaavat osuudet vuonna olivat 36 % (miehet) ja 18 % (naiset). Miehistä 13 % ja naisista 25 % sanoi käyttäneensä siideriä tai kevytviiniä (taulukot 90 94) kuluneen viikon aikana. (Kuvio 6.) Miehistä 28 % ja naisista 9 % ilmoitti juovansa vähintään kerran viikossa alkoholia kuusi annosta tai enemmän kerralla (taulukko 99). Miehet/Men Naiset/Women % 100 % 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 82-84 85-86 87-88 89-90 91-92 93-94 95-96 97-98 99-2000 2001 2002 2003 2004 2005 0 82-84 85-86 87-88 89-90 91-92 93-94 95-96 97-98 99-2000 2001 2002 2003 2004 2005 Käyttänyt alkoholia Olutta Used any alcohol Beer Väkevää alkoholia Viiniä Spirits Wine Long drink-juomia Siideriä Long drinks Cider Kuvio 6. Alkoholia käyttävien, viimeksi kuluneen viikon aikana olutta, viiniä, long drink -juomia, siideriä sekä väkeviä alkoholijuomia juoneiden osuudet sukupuolittain vuosina 1982 (%). Figure 6. Proportion of those who have drunk alcohol, who have drunk beer, wine, long drinks, cider or spirits during the past week, in 1982 (%).
10 Miesten ja naisten kyselyvastaukset eivät tuo esille kovin suuria alkoholinkäytön eroja 2000-luvulla, jolle tultaessa merkittävä nousu oli tapahtunut. Miehistä 41 % ilmoitti juoneensa vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa, naisista 30 % kertoi käyttäneensä vähintään viisi annosta alkoholia viikossa vuonna (kuvio 7). Vastaavat osuudet vuonna olivat 40 % (miehet) ja 28 % (naiset). Alkoholiannos käsittää pullon olutta tai siideriä, lasin viiniä tai ravintola-annoksen väkevää alkoholijuomaa. % 80 60 Miehet, vähintään 8 annosta viikossa/men, at least 8 alcohol units weekly 40 20 Naiset, vähintään 5 annosta viikossa/women, at least 5 alcohol units weekly 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 2002 2003 2004 2005 0 Kuvio 7. Miehistä vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa juovien osuudet ja naisista vähintään viisi annosta alkoholia viikossa juovien osuudet vuosina 1982 (%). Figure 7. Proportion of those who have drunk the equivalent of at least 8 alcohol units (men) or at least 5 alcohol units (women) weekly in 1982 (%). 3.4 Liikunta Vuonna 50 % miehistä ja naisista 55 % ilmoitti vapaa-ajan liikunnan harrastamisesta vähintään kolme kertaa viikossa. Vähiten tällaista vapaa-ajan-liikuntaa raportoivat 35 44-vuotiaat (miehet 43 %, naiset 46 %). (Kuvio 8, Taulukko 108.) Vuonna miehistä 67 % ja naisista 73 % sanoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa ainakin puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa. Miehistä 30 % ja naisista 32 % kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään neljää kertaa viikossa. Vähintään neljä kertaa viikossa vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus on pysynyt jokseenkin samalla tasolla 1990-luvun puolivälistä lähtien, josta alkaen em. trendiä on mahdollisuus seurata tässä tutkimuksessa. (Kuvio 9, Taulukko 108.)
11 % 100 Miehet/Men Naiset/Women 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yht./total 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yht./total Päivittäin/Daily 4-6 kertaa viikossa/4-6 times a week 3 kertaa viikossa/3 times a week 2 kertaa viikossa/2 times a week Kerran viikossa/once a week 2-3 kertaa kuukaudessa/2-3 times a month Muutaman kerran vuodessa tai harvemmin/a few times a year Ei voi harrastaa liikuntaa/cannot exercise Kuvio 8. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen ikäryhmittäin vuonna (%). Figure 8. Leisure-time physical activity by age group in (%). Vuonna työssä käyvistä miehistä 26 % kertoi kävelevänsä tai pyöräilevänsä työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivässä, naisista 44 %. Vastaavat osuudet vuonna olivat 26 % (miehet) ja 47 % (naiset). Vuonna miehistä 11 % ja naisista 18 % käytti vähintään 30 minuuttia työmatkoihin päivässä pyöräillen tai kävelen. (Kuvio 10, Taulukko 107.)
12 % 10 0 Miehet/Men % 10 0 Naiset/Women 80 60 80 * * 60 40 40 20 20 87 89 87 89 0 79 81 83 85 91 93 95 97 99 0 79 81 83 85 91 93 95 97 99 vuosi/year 2001 2003 2005 vuosi/year 2001 2003 2005 Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2-3 krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko Leisure time physical exercise at least twice a week Leisure time physical exercise at least four times a week * v. vastausvaihtoehdot muuttuneet/ In, the response options have been changed Kuvio 9. Vapaa ajan liikuntaa vähintään 30 minuuttia vähintään 4 kertaa viikossa ja vähintään 2 3 kertaa viikossa harrastaneiden osuus 1979 (%). Figure 9. A minimum of 30 minutes of leisure-time physical activity at least 4 times a week and at least 2 3 times a week 1979 (%). % 100 Miehet/Men % 100 Naiset/Women 80 80 60 60 40 40 20 0 0 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 20 vuosi/year 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 vuosi/year Työmatkaliikuntaa päivittäin väh. 15 min. Työmatkaliikuntaa päivittäin 30 min. tai enemmän Walking or cycling to and from work every day (at least 15 min.) Walking or cycling to and from work every day (at least 30 min. or more) Kuvio 10. Työssäkäyvien työmatkaliikuntaan vähintään 30 minuuttia päivässä ja vähintään 15 minuuttia päivässä käyttäneiden osuus 1979 (%). Figure 10. Proportion of those who spent at least 30 minutes and of those who spent at least 15 minutes a day walking or cycling to and from work 1979 (%).
13 3.5 Ylipaino Ylipainoisten osuus on kasvanut Suomessa pitkällä aikavälillä. Vuonna 57 % miehistä ja 43 % naisista oli ylipainoisia (BMI>25 kg/m 2 ) itse ilmoittamiensa pituus- ja painotietojen avulla arvioituna. Vastaavat osuudet vuonna olivat 55 % (miehet) ja 41 % (naiset) (kuvio 11, taulukko 103). % 80 Miehet/Men % 80 Naiset/Women 60 60 40 40 20 20 0 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 2002-03 2004-05 0 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 2002-03 2004-05 15-24-v 25-34-v 35-44-v 45-54-v 55-64-v Yht./Total Kuvio 11. Ylipainoisten (BMI>25 kg/m 2 ) osuudet ikäryhmittäin vuosina 1978 (%). Figure 11. Proportion of men and women with overweight (BMI>25 kg/m 2 ) in 1978 (%). Miehistä 25 % ja naisista 40 % kertoi, että oli yrittänyt vakavasti laihduttaa edellisen vuoden aikana (taulukko 104).
14 4 ELINTAPOJEN KEHITYS KOULUTUKSEN MUKAAN Seuraavassa tarkastellaan elintapojen kehitystä koulutuksen mukaan. Koulutusaste on esitetty seuraavasti: alin koulutusryhmä, keskimmäinen koulutusryhmä ja ylin koulutusryhmä. Koulutusryhmät on määritelty syntymä- ja koulutusvuosien mukaan, siten että jokainen syntymävuosi on jaettu tertiileihin koulutusvuosien perusteella. Mukana ovat 25 64-vuotiaat vastaajat ja tulokset ovat ikävakioituja. Ikävakiointi on suoritettu suoralla menetelmällä 10-vuotisikäryhmittäin käyttäen vertailuväestönä miesten ja naisten yhdistettyä aineistoa. 4.1 Tupakointi Tupakoinnin koulutusryhmäerot ovat edelleen kasvaneet. Tupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä, toiseksi yleisintä keskimmäisessä koulutusryhmässä ja vähiten tupakoidaan ylimmässä koulutusryhmässä. Tutkimusjaksolla 2004 alimpaan koulutusryhmään kuuluvista miehistä 37 % ilmoitti päivittäistupakoinnista. Vastaava osuus oli keskiasteen koulutusryhmän miehillä 29 % ja ylimpään koulutusryhmään kuuluvilla miehillä 17 %. Alimman koulutusryhmän naisista taas tupakoi päivittäin 28 % tutkimusjaksolla 2004, kun vastaava osuus naisten keskimmäisessä koulutusryhmässä oli 18 % ja naisten ylimmässä koulutusryhmässä 11 %. (Kuvio 12.) % Miehet/Men % Naiset/Women 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 78-83 84-88 89-93 94-98 99-2003 2004-07 0 78-83 84-88 89-93 94-98 99-2003 2004-07 Alin Keski Ylin Low Middle High Kuvio 12. Päivittäin tupakoivien 25 64 -vuotiaiden ikävakioitu osuus tutkimusvuosijaksoissa sukupuolen ja suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina 1978 (%). Figure 12. Age-standardised proportion of 25 64-year-old daily smokers by educational group and gender in 1978 (%).
15 4.2 Ruokatottumukset Ruokatottumuksien muutoksia eri koulutusryhmissä on kuvattu käyttämällä kolmesta osiosta koostuvaa terveellisten ruokatottumusten indeksiä. Jos vastaaja on ilmoittanut vähintään kaksi kolmesta ravintosuositusten mukaisesta tottumuksesta, hänen ruokatottumuksensa on katsottu terveellisiksi. Suositusten mukaisia tottumuksia ovat: käyttää kasviksia päivittäin, juo rasvatonta tai ykkösmaitoa, käyttää kevytlevitettä tai margariinia leivällä tai ei käytä leipärasvaa lainkaan. Tutkimusjakson aikana ruokatottumukset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan kaikissa koulutusryhmissä, mutta ryhmien väliset erot ovat edelleen selviä. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat ilmoittivat muita useammin ravintosuositusten mukaisista ruokatottumuksista. Tutkimusjakson alussa 1979 1983 alimmassa koulutusryhmässä miehistä 4 %, keskiasteen koulutusryhmässä 8 % ja ylimmässä koulutusryhmässä 17 % ilmoitti syövänsä terveellisesti. Vastaava osuus oli tutkimusjaksolla 2004 alimmassa koulutusryhmässä 37 %, keskiasteen koulutusryhmässä 47 % ja ylimmässä koulutusryhmässä 60 %. Naisilla koulutusryhmäerot ovat kaventuneet. Tutkimusjaksolla 2004 07 naisista alimmassa koulutusryhmässä 56 %, keskimmäisessä koulutusryhmässä 62 % ja ylimmässä koulutusryhmässä 65 % kertoi terveellisistä ruokatottumuksista. (Kuvio 13.) % 80 Miehet/Men % 80 Naiset/Women 60 60 40 40 20 20 0 79-83 84-88 89-93 94-98 99-2003 2004-07 0 79-83 84-88 89-93 94-98 99-2003 2004-07 Alin Keski Ylin Low Middle High Kuvio 13. Terveelliset ruokatottumukset (kaksi kolmesta toteutuu): 1. syö kasviksia päivittäin, 2. juo rasvatonta tai ykkösmaitoa, 3. käyttää margariinia tai kevytlevitettä leivällä tai ei käytä mitään rasvaa leivällä suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina 1979, ikävakioitu (%). Figure 13. Healthy food habits (at least two out of the following three habits): 1. eat vegetables daily, 2. drink skimmed milk or milk containing 1% fat, 3. use soft margarine or low-fat spread on bread or do not use any fat on bread, by educational group in 1979, age-standardised (%).
16 4.3 Alkoholinkulutus Alkoholinkulutus on lisääntynyt tutkimusjakson aikana kaikissa koulutusryhmissä. Kun tutkimusjakson alussa 1982 1985 alimpaan koulutusryhmään kuuluvista miehistä 26 % ja keskiasteen koulutusryhmään kuuluvista miehistä 28 % ilmoitti juovansa vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa, niin vastaavat osuudet olivat tutkimusjakson lopussa 2004 43 % ja 44 %. Ylimmässä koulutusryhmässä vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa juovien osuus oli vuosina 1982 1985 36 % ja tutkimusjaksolla 2004 46 %. (Kuvio 14.) Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat naiset ilmoittivat useammin juovansa vähintään viisi annosta alkoholia viikossa kuin vähemmän koulutetut. Vuosina 1982 1985 noin 10 % alimpaan ja 13 % keskiasteen koulutusryhmään kuuluvista naisista ilmoitti juovansa vähintään viisi alkoholiannosta viikossa. Vastaavat osuudet tutkimusjaksolla 2004 olivat 28 % ja 29 %. Ylimmän koulutusryhmän naisista ilmoitti vähintään viiden viikkoannoksen käytöstä vuosina 1982 1985 18 %, ja vastaava osuus oli 33 % tutkimusjaksolla 2004. (Kuvio 14.) % 80 Miehet/Men % 80 Naiset/Women 60 60 40 40 20 20 0 82-85 86-89 90-94 95-99 2000-03 2004-07 0 82-85 86-89 90-94 95-99 2000-03 2004-07 Alin Keski Ylin Low Middle High Kuvio 14. Viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään 8 annosta alkoholia (miehet) tai vähintään 5 annosta alkoholia (naiset) juoneiden ikävakioitu osuus suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina 1982. Figure 14. Age-standardised proportion of those who have drunk the equivalent of at least 8 alcohol units (men) or at least 5 alcohol units (women) during the past week by educational group in 1982.
17 4.4 Liikunta Vapaa-ajan liikunta (vähintään puoli tuntia ainakin 2 3 kertaa viikossa) on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä. Ylimmän koulutusryhmän miehet harrastavat vapaaajanliikuntaa useammin kuin muut miehet. Miehillä koulutusryhmittäiset erot vapaaajanliikunnassa ovat kasvaneet. Naisilla taas koulutusryhmien väliset erot vapaaajanliikunnassa ovat pieniä. (Kuvio 15.) % Miehet/Men % Naiset/Women 80 80 60 60 40 40 20 20 0 78-83 84-88 89-93 94-98 99-2003 2004-06 0 78-83 84-88 89-93 94-98 99-2003 2004-06 Alin Keski Ylin Low Middle High Kuvio 15. Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 2 3 kertaa viikossa harrastavien ikävakioitu osuus suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina 1978 (%). Figure 15. Age-standardised proportion of those who pursue leisure time physical activities at least 2 3 times a week by educational group in 1978 (%). 4.5 Ylipaino Koulutusryhmien väliset erot ylipainoisten osuudessa ovat säilyneet. Ylipainoisuus on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Naisilla koulutusryhmien väliset erot ylipainoisten osuudessa ovat selvemmät kuin miehillä. Vuosina 2004 alimpaan koulutusryhmään kuuluvista miehistä 65 % oli ylipainoisia. Vastaava osuus keskiasteen koulutusryhmän miehistä oli 61 % ja ylimmän koulutusryhmän miehistä 60 %. Naisista alimmassa koulutusryhmässä 52 % oli ylipainoisia. Vastaava osuus keskiasteen koulutusryhmän naisista oli 44 % ja ylimmän koulutusryhmän naisista 38 %. (Kuvio 16.)
18 % Miehet/Men % Naiset/Women 80 80 60 60 40 40 20 20 0 78-83 84-88 89-93 94-98 99-2003 2004-07 0 78-83 84-88 89-93 94-98 99-2003 2004-07 Alin Keski Ylin Low Middle High Kuvio 16. Ylipainoisten (BMI>25 kg/m 2 ) ikävakioidut osuudet suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina 1978 (%). Figure 16. Age-standardised proportion of overweight men and women (BMI>25 kg/m 2 ) by educational group in 1978 (%).
19 5 YHTEENVETO Monet kansantauteihin liittyvät elintavat esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä. Sen sijaan alkoholinkäytön, ylipainon ja työmatkaliikunnan kehitys ei ole ollut samalla tavalla myönteistä. Vuonna 26 % miehistä ja 17 % naisista tupakoi päivittäin. Pitkällä aikavälillä miesten tupakointi on vähentynyt, ja naisten tupakointi pysyi pitkään 1980-luvun puolivälin tasolla, mutta on parin viime vuoden aikana kääntynyt laskuun. Ruokatottumukset ovat pitkällä aikavälillä muuttuneet ravintosuositusten mukaiseen suuntaan. Alkoholinkäyttö on puolestaan lisääntynyt Suomessa 1980-luvun alusta lähtien ja raittiiden osuus vähentynyt. Vuonna alkoholinkulutus pysytteli edellisen vuoden tasolla. Vuonna miehistä 50 % ja naisista 55 % kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt 1970-luvun lopusta alkaen, mutta työmatkaliikunta, jota naiset jatkuvasti harrastavat miehiä selvästi enemmän, väheni 1990- luvulle tultaessa ja on sen jälkeen pysynyt jokseenkin 1990-luvun alun tasolla. Elintapaerot koulutusryhmien välillä ovat säilyneet. Erot ovat useimmiten epäedullisia alimpaan koulutusryhmään kuuluville. Tupakoinnin koulutusryhmäerot ovat jatkuvasti kasvaneet 1980-luvulta alkaen. Tupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä ja toiseksi yleisintä keskikoulutusryhmässä. Ravintosuositusten mukaiset ruokatottumukset ovat yleistyneet kaikissa koulutusryhmissä, mutta koulutusryhmien väliset erot ovat edelleen selviä. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat kertoivat eniten terveellisistä ruokatottumuksista. Korkeammin koulutetut naiset raportoivat edelleen enemmän alkoholin viikkokulutusta; vastaavat miesten erot ovat jokseenkin hävinneet vuoden 2004 jälkeen alkoholiverotuksen alennuttua. Ylimmän koulutusryhmän miehet harrastavat vapaa-ajan liikuntaa eniten, kun taas naisilla merkittäviä koulutusryhmäeroja vapaa-ajan liikunnassa ei esiinny.
20 LIITTEET: LIITE 1 / APPENDIX 1 19 17 18 16 15 14 13 11 12 04 06 10 21 02 05 01 07 20 08 09 Aluemuuttujan muodostaminen, suluissa maakunnan numero kartassa: Living areas, numbers of regions in parentheses: 1. Uusimaa/Region of Uusimaa -maakunnat: Uusimaa (1), Itä-Uusimaa (20) 2. Länsi-Suomi/Western Finland -maakunnat: Varsinais-Suomi (2), Satakunta (4), Etelä-Pohjanmaa (14), Pohjanmaa (15), Keski-Pohjanmaa (16), Ahvenanmaa (21) 3. Keski-Suomi/Middle Finland -maakunnat: Kanta-Häme (5), Pirkanmaa (6), Päijät-Häme (7), Keski-Suomi (13) 4. Kaakkois-Suomi/South-eastern Finland -maakunnat: Kymenlaakso (8), Etelä-Karjala (9), Etelä-Savo (10) 5. Itä-Suomi/Eastern Finland -maakunnat: Pohjois-Savo (11), Pohjois-Karjala (12) 6. Pohjois-Suomi/Northern Finland -maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa (17), Kainuu (18), Lappi (19) Lähde: Tilastokeskus, käsikirjoja 28. Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot
21 LIITE 2 / APPENDIX 2 Tupakointi-indeksin muodostaminen / Derivation of smoking index Luokkien merkitys/key to index classes: 1. Päivittäin tupakoivat/daily smokers 2. Satunnaisesti tupakoivat/occasional smokers 3. 1 12 kk sitten päivittäisen tupakoinnin lopettaneet/ Quitters given up smoking 1-12 months ago 4. Yli vuosi sitten päivittäisen tupakoinnin lopettaneet/ Ex-smokers given up daily smoking more than one year ago 5. Tupakoimattomat/Non-smokers 6. Riittämättömät tiedot/insufficient information * Tieto puuttuu/information missing Onko tupakoinut koskaan? Have you ever smoked? 1) Kyllä/Yes * Onko tupakoinut vähintään 100 kertaa?/have you ever smoked at least 100 times? Ei/No 5 Kyllä/Yes Ei/No * 2) Onko tupakoinut koskaan päivittäin ainakin yhden vuoden ajan?/ Yli kuukausi sitten/ More than one month ago Have you ever smoked daily for at least one year? Kyllä/Yes * Ei/No Milloin on tupakoinut viimeksi?/ When did you last smoke? Milloin on tupakoinut viimeksi?/ When did you last smoke? Viimeisen kuukauden aikana/ During the past month Tänään, 2 pv 1 kk 1 kk 12 kk Yli vuosi * eilen/ sitten/ sitten/ sitten/ Today, 2 days - 1-12 months Over yesterday 1 month ago ago a year ago 1 2 3 4 6 1) Kysymys lisätty vuonna 1996/Question introduced in 1996 2) Vuosina 1978 95 kysytty säännöllistä tupakointia. Vuodesta 1996 lähtien kysytty päivittäistä tupakointia/ During 1978-95 only regular smoking has been inquired. Since 1996 only daily smoking has been inquired.
TAULUKOT TABLES 1 TAUSTAMUUTTUJAT BACKGROUND VARIABLES Taulukot/Tables 1.A. 10...23 32 TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖ JA TERVEYDENTILA HEALTH SERVICES AND HEALTH Taulukot/Tables 11.A. 29.B...33 61 YMPÄRISTÖN TUPAKANSAVULLE ALTISTUMINEN EXPOSURE TO ENVIRONMENTAL TOBACCO SMOKE Taulukot/Tables 30.A. 32.B....62 65 TUPAKOINTI SMOKING Taulukot/Tables 33.A. 48.B...66 83 RUOKATOTTUMUKSET FOOD HABITS Taulukot/Tables 49.A. 88.B...84 127 ALKOHOLIN KÄYTTÖ ALCOHOL CONSUMPTION Taulukot/Tables 89.A. 101.B....128 141 PITUUS PAINOINDEKSI BODY-HEIGHT BODY MASS-INDEX Taulukot/Tables 102.B. 106.B...142 147 LIIKUNTA PHYSICAL ACTIVITY Taulukot/Tables 107.A. 113.B...148 157 LIIKENNE JA MUU TURVALLISUUS TRAFFIC SAFETY Taulukot/Tables 114.A. 118.B...158 162 TERVEYDEN EDISTÄMISEEN LIITTYVIÄ AJANKOHTAISIA ASIOITA CURRENT ISSUES RELATED TO HEALTH PROMOTION Taulukot/Tables 119.A. 129.A....163 173 1 Taulukoiden sosioekonomisen aseman luokitus perustuu vastaajan ilmoittamaan ammattiin. Luokituksessa käytetty lähde: Sosioekonomisen aseman luokitus 1989. Ammattiluokitus 2001, Käsikirjoja 14. Tilastokeskus 2001. 1 Socio-economic status in tables has been classified according to respondents self reported occupation. Source: Classification of socio-economic status 1989. Classification of Occupations 2001. Handbooks 14, Statistics Finland 2001.
TAULUKKO 1.A. Vastanneiden lukumäärä eri ikäryhmissä sukupuolen mukaan. TABLE 1.A. Number of respondents, by sex and age. Vastanneet/ Respondents 219 230 274 319 378 1420 302 317 350 406 450 1825 3245 TAULUKKO 1.B. Vastanneiden lukumäärä taustamuuttujien mukaan. TABLE 1.B. Number of respondents, by background variables. Pohjois-Suomi/North-Finland emäntä/ Farmer,farmer's wife 1978-1982 1983-1987 1988-1992 1993-1997 1998-2001 2002-2005 32 146 208 249 296 931 63 226 277 300 327 1193 2124 185 78 55 36 34 388 231 81 40 34 25 411 799 0 5 10 29 43 87 0 10 30 63 65 168 255 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 31 37 37 39 0 18 38 138 233 61 10 12 44 142 269 502 120 70 92 131 99 512 134 42 78 121 137 512 1024 55 156 158 148 136 653 99 263 258 231 157 1008 1661 60 76 85 80 86 387 74 105 103 96 116 494 881 46 34 70 62 88 300 69 68 70 88 108 403 703 44 63 52 73 85 317 65 69 77 102 97 410 727 16 23 23 31 38 131 35 22 34 28 47 166 297 26 14 22 27 26 115 26 22 28 38 32 146 261 27 20 22 46 55 170 33 31 38 54 50 206 376 0 22 32 47 37 138 0 14 24 42 26 106 244 0 0 10 17 11 38 0 0 5 5 8 18 56 0 54 68 75 68 265 0 76 103 67 56 302 567 10 40 45 41 35 171 27 107 140 178 124 576 747 47 69 81 93 70 360 16 41 48 61 49 215 575 143 18 0 0 0 161 226 43 5 0 0 274 435 0 5 14 18 108 145 0 0 0 24 139 163 308 9 12 16 22 38 97 9 13 14 17 32 85 182 2140 3074 2556 2209 1692 11671 2217 2691 2066 1982 2220 11176 22847 1874 2141 2160 1553 1397 9125 1988 2310 2223 1785 1928 10234 19359 1790 1953 2175 1675 1471 9064 1874 2129 2451 1909 1670 10033 19097 1509 1600 1791 1871 1453 8224 1786 1897 2132 2142 1549 9506 17730 1137 1092 1383 1568 1205 6385 1394 1340 1611 1808 1275 7428 13813 1033 1002 1219 1462 1339 6055 1243 1251 1499 1683 1519 7195 13250 257 191 316 347 366 1477 289 325 347 411 406 1778 3255 219 230 274 319 378 1420 302 317 350 406 450 1825 3245 23 Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute
TAULUKKO 2. Siviilisääty sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 2. Marital status, by sex and age (%). Puuttuvia/Missing (n) 14,7 63,5 76,2 79,0 79,1 66,1 21,2 71,3 79,1 74,4 73,0 65,7 65,9 85,3 33,9 20,1 11,4 9,1 27,5 77,8 25,6 11,4 8,4 5,6 22,6 24,8,0 2,2 3,7 9,2 11,5 6,2 1,0 3,2 8,6 15,6 14,5 9,4 8,0,0,4,0,3,3,2,0,0,9 1,5 6,9 2,2 1,3 217 230 273 315 374 1409 297 317 350 403 448 1815 3224 2 0 1 4 4 11 5 0 0 3 2 10 21 24 Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute
TAULUKKO 3. Koulunkäyntivuosien määrä sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 3. Number of school years, by sex and age (%). 0-9 vuotta/ 0-9 years 10-12 vuotta/ 10-12 years 13 v. tai enemmän/ 13+ years Puuttuvia/Missing (n) 18,2 1,3 6,7 12,0 37,0 16,8 20,7 3,2 3,4 11,1 32,6 15,0 15,8 56,1 30,6 34,3 41,3 26,5 36,5 45,6 13,3 22,4 30,6 31,4 28,6 32,1 25,7 68,1 59,0 46,7 36,5 46,6 33,7 83,5 74,1 58,3 36,0 56,3 52,1 214 229 268 317 373 1401 294 315 348 396 436 1789 3190 5 1 6 2 5 19 8 2 2 10 14 36 55 25 Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute
TAULUKKO 4. Kuinka monta jäsentä kuuluu vastaajan kotitalouteen sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 4. How many members currently belong to respondent s household including himself/herself (%). 1-2 jäsentä/ 1-2 members 3-4 jäsentä/ 3-4 members 5-6 jäsentä/ 5-6 members 7 tai useampia jäseniä/ 7 or more members yhteensä/total (N) Puuttuvia/Missing (n) 36,2 65,8 33,1 45,4 79,8 54,0 44,1 54,2 22,6 50,8 87,9 53,8 53,9 48,4 28,3 50,4 38,9 19,1 35,6 41,7 38,0 54,8 41,5 11,6 36,2 36,0 13,6 5,0 13,5 13,1,8 8,7 12,4 7,1 18,8 7,3,2 8,6 8,7 1,9,9 3,0 2,6,3 1,7 1,7,6 3,8,5,2 1,3 1,5 213 219 266 306 366 1370 290 308 345 398 431 1772 3142 6 11 8 13 12 50 12 9 5 8 19 53 103 26 Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute
TAULUKKO 5. Kotitalouteen kuuluvien ikä sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 5. Ages of the members of respondent s household, by sex and age (%). Alle 7 -vuotiaita/ Under 7 years old 7-17 -vuotiaita/ 7-17 years old 18-24 -vuotiaita/ 18-24 years old 25-64 -vuotiaita/ 25-64 years old 65 vuotta täyttäneitä/ 65 years old or over 6,6 31,3 39,1 6,7,8 15,2 7,4 44,0 35,0 2,9,5 16,5 15,9 48,1 7,7 46,5 45,8 8,7 30,4 46,0 11,7 64,4 45,6 4,1 33,6 32,2 73,6 15,4 5,1 22,7 9,8 22,8 69,5 9,4 8,7 23,7 7,7 22,0 22,3 69,8 88,0 95,3 94,3 97,5 90,5 68,4 90,9 93,0 94,8 95,4 89,6 90,0 1,4 2,4 3,1 3,3 5,9 3,5 1,8,7 1,2 2,1 17,8 5,4 4,6 212 208 256 299 357 1332 285 298 343 384 415 1725 3057 27 Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute
TAULUKKO 6. Työtilanne sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 6. Employment status, by sex and age (%). Työssä/At work Osin työssä, osin eläkkeellä/ Partly at work, partly retired Lomautettu/Laid off Koti-äiti, -isä/homemaker Pitkäaikaisella (>6 kk) sairauslomalla/on sick leave Eläkkeellä/Pensioned Muuten poissa työstä/ Not at work for any other reason Puuttuvia/Missing (n) 26,5 82,1 83,9 83,0 53,5 66,4 16,9 57,7 79,3 84,9 49,4 59,1 62,3,0,4 1,1,6 6,4 2,1,0,0,3 1,2 8,5 2,4 2,3,0,4,0,0,3,1,0,0,0,0,0,0,1 4,1 5,2 5,9 6,9 10,1 6,9 3,0 4,1 4,0 4,2 7,2 4,7 5,6 64,4 8,7 1,8 1,6,0 12,1 74,4 14,5 4,3 1,0,2 16,0 14,3,0,0,4,0,0,1 3,3 21,8 10,1,7,2 6,5 3,7,5,4 1,1 1,3,8,8,3,3,0 1,7 1,8,9,9,0 2,2 5,1 5,7 28,5 10,2,0 1,3,6 5,7 31,1 9,2 9,7 4,6,4,7,9,5 1,3 2,0,3 1,4,5 1,6 1,2 1,2 219 229 273 318 376 1415 301 317 348 405 447 1818 3233 0 1 1 1 2 5 1 0 2 1 3 7 12 28 Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute
TAULUKKO 7. Työajan luonne sukupuolen ja iän mukaan (%). TABLE 7. What kind of working hours, by sex and age (%). Kokoaikaista/ Full-time job Osa-aikaista/ Part time job En ole työssä/ Not working Puuttuvia/Missing (n) 25,6 81,5 83,0 84,8 56,6 67,7 16,5 57,3 75,3 79,8 48,5 57,3 61,8 17,7 6,2 3,3 1,9 5,5 6,2 20,8 16,2 11,5 8,3 13,9 13,7 10,4 56,7 12,3 13,7 13,3 37,9 26,1 62,7 26,4 13,2 11,8 37,6 29,0 27,8 203 227 270 309 364 1373 279 314 340 397 423 1753 3126 16 3 4 10 14 47 23 3 10 9 27 72 119 29 Kansanterveyslaitos/National Public Health Institute