TOIMINTAKERTOMUS 2016
Yhdistys Leader VIISARI ry:n tarkoituksena on toimia alueen kylä- ja asukastoiminnan edunvalvojana ja edunluojana sekä kehittää paikallista, seutukuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä alueellaan, vahvistaa paikallista ja seudullista, alueiden välistä ja kansainvälistä aloitteellisuutta ja yhteistyöhön perustuvaa kehittämistyötä sekä edistää kylä- ja asukasyhdistysten sekä alueen asukkaiden omatoimisuutta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi ja toiminnan tukemiseksi yhdistys voi hakea mm. avustuksia. Viisari on toiminut vuodesta 2001 Leader-yhdistyksenä ja toteuttanut LEADER+ -ohjelmaa sekä vuodesta 2007 alkaen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa sen Leader-toimenpidettä. Yhdistys toimii Pohjoisessa Keski-Suomessa yhdeksän kunnan alueella. Alueella on toteutettu useita kuntaliitoksia, joiden takia yhdistyksen toiminta-alue on hieman laajentunut. Toiminta Leader-rahoituksella Ohjelmakauden 2014-2020 kolmantena vuonna jatkettiin hanketoiminnan aktivointia ja neuvontaa. Kylpien teemahankkeen alahankkeille järjestettiin kaksi hankekoulutustilaisuutta vauhdittamaan alahankkeiden aloitusta. Yrityksille pidetyissä rahoitustilaisuuksissa perinteisten rahoitusmuotojen lisäksi esiteltiin mm. Horizon 2020 ohjelmaa ja joukkorahoitusta, mitkä ovat tuntemattomampia rahoitusvaihtoehtoja Viisarin alueella. Toinen teemahanke Visiitti valmisteltiin rahoitettavaksi ja sen puitteissa järjestettiin ideointitilaisuudet alahankkeita suunnitteleville tahoille. Hanke- ja yritystukihakijoiden tueksi järjestettiin Tour de Viisari jokaisen jäsenkunnan alueella. Tourilla esiteltiin perinteisten ohjelmakalvojen sijaan käynnistyneitä hankkeita. Osa hankkeista oli Viisarin rahoittamia ja osa maakunnallisia myös Viisarin alueella toimivia. Tourilla esitellyt, käynnissä olevat hankkeet saattoivat saada uusia toimijoita ja osallistujia omiin hankkeisiinsa. Hankkeiden välinen yhteistyö lisääntyi. Vuonna 2016 hallituksen päätöksen saaneet rahoitustukihakemukset jakautuivat Viisarin strategian kolmen painopisteen osalta seuraavasti: Elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen yritysten investointihankkeet 7 (kumulatiivinen 10); perustamistukihankkeet 2 (4); yritysryhmähankkeita 0 (1) sekä elinkeinollisia kehittämishankkeita 3 (kumulatiivinen 8) sai hallituksen päätöksen. Yhteensä 14 hanketta, ohjelmakauden alusta 25 hanketta. Asumisviihtyvyys ja ympäristö painopiste sai 15 (kumulatiivinen 27) päätöstä. Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen edistäminen painopistettä edusti 8 (kumulatiivinen 8) päätöstä. Raportointijaksolla on esitetty 37 yritys- tai kehittämishanketta rahoitettavaksi, (kumulatiivinen 60). Hankkeet voivat kohdistua useammalle painopistealueelle samanaikaisesti ja jokaisessa hankkeessa tunnistetaan vähintään yksi Viisarin strategian läpäisevistä teemoista. Niitä ovat Lähitalouden edistäminen, Nuorten osallisuuden lisääminen ja nuorisonäkökulman vahvistaminen, Vihreä voima eli ympäristö- ja luontolähtöisen toiminnan edistäminen sekä Kansainvälistymisen tukeminen. Viisarin hankesalkku painopisteittäin jakautuu seuraavasti: Elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen 1 877 253 euroa, Monimuotoisen maaseutuasumisen kehittäminen 1 287 750 euroa sekä Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen edistäminen 648 953 euroa, Hankesalkku 31.12.2106 on yhteensä 3 813 956 euroa. Hyrrä-harmit jatkuivat läpi vuoden. Hankehakijoiden lisäksi harmia tuotti maksamishakemukset Hyrrässä. Toimijoiden Hyrrä-neuvontaan ja tukemiseen mennyt aika on ollut pois aktivoinnista ja arjen toimintojen kehittämisestä. On toivottavaa, että Hyrrän toiminnassa päästään kaaosmaisesta tilanteesta tavoiteltuun toiminnan asteeseen, kuten Hyrrä -järjestelmän kehitystyön arvioinnin yhteenvedosta ilmenee. Yhdessä tekemistä Viisarin henkilökunta osallistui Pyöreän pöydän kinkereihin, jossa kokoontuu Saarijärven-Viitasaaren seudun järjestötoimijat ja jota isännöi Keski-Suomen Yhteisöjen tuki (KYT). Pyöreän pöydän ympärillä parastetaan toisten hyviä käytäntöjä ja suunnitellaan yhteisiä toimia. KYT järjestää yhdistyksille erilaisia, www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari 2
kylien ja yhdistysten tarpeista lähteviä koulutustilaisuuksia, joihin Pyöreän pöydän osallistujat voivat vaikuttaa. KYT on ollut aktiivinen koottaessa Sote- ja maakuntauudistuksen työryhmiä Keski-Suomessa. Osana maakuntauudistuksen jalkauttamista Viisari ja KYT järjestävät keväällä 2017 Post-sote: Potkua kuntien ja järjestöjen kumppanuuteen! seminaarin, missä käsitellään Sote-uudistusta järjestöjen näkökulmasta. Yhteistyötä ELYn kanssa ELY -keskuksen asiantuntijoiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä Viisarille osoitettujen hankeaihioiden valmistelussa. Olemme yhdessä hioneet tulkintoja ja etsineet asiakkaille parhaat mahdolliset tukivaihtoehdot. Viisari isännöi Keski-Suomen Leadereiden ja ELY-keskuksen yhteistä kehittämispäivää Saarijärvellä. Kahdenvälinen kehityskeskustelu ELY-keskuksen kanssa käytiin syksyllä annetun kaavan mukaisesti. Keskustelussa nousi esiin mm. rahoitusprosessin sujuvuus ja se, miten kumpikin osapuoli toimillaan edistää mahdollisimman joustavan ja asiakasystävällisen hakemuskäsittelyn. Keskusteltiin myös ELYkeskuksen tukipäätöskäsittelijöiden ja maksatuskäsittelijöiden etätyöpäivistä Viisarin toimistolla. Sovittiin, että ELY-keskuksen edustaja osallistuu hanketotuttajille järjestettäviin maksamiskoulutustilaisuuksiin. Toiminnan kehittäminen Viisarin ja Saarijärven -Viitasaaren seutujohtoryhmän yhteisen seutukoordinaattorin työsuhde vakinaistettiin vuoden vaihteessa. Koordinaattori osallistuu Viisarin toiminnan kehittämiseen, arviointimenetelmien kehittämiseen ja asiakastyytyväisyystutkimusten toteuttamiseen. Hän osallistuu Viisarin kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Seutukoordinaattorin tehtävät seudun johtoryhmälle ja Viisarille täydentävät toisiaan. Keväällä 2016 järjestettiin Viisarin strategiatyöpaja, jota fasilitoi Majacca / Tiina Häkkinen yhdessä seutukoordinaattorin kanssa. Työpajassa hallitus työskenteli strategian päivityksen kanssa mm. hankkeiden valintakriteerit ja määrälliset tavoitteet olivat työskentelyn kohteena. Työpajassa haettiin kehittämiskohteita hallituksen toimintaan ja visioitiin tulevaisuutta Viisari 2025. Hallitus osallistui seutukoordinaattorin järjestämään itsearviointikyselyyn sähköisen Surveypalverkkopalvelun kautta. Kysely jakautui neljään osioon: 1) hallituksen kokoonpano, 2) hallituksen ja henkilöstön välinen työnjako, 3) hallituksen kokouskäytännöt ja 4) vastaajan oma rooli ja tietotaito hallituksen jäsenenä. Itsearviointia ja toimintaa ruotivaa työpajatoimintaa on järjestetty satunnaisesti aikaisempina vuosina. Hallitus toivoi, että toiminnan kehittymisen ja kehittämisen kannalta vastaavia järjestetään tulevaisuudessa säännöllisemmin. Viisarin toiminnanjohtaja osallistuu seutujohtoryhmän kokouksiin pysyvänä asiantuntijana. Seutujohtoryhmä tekee linjauksia aluekehittämiseen Saarijärven-Viitasaaren seudulla kehittämisteemoittain, jotka on kirjattu seutustrategiaan. Viisarin kautta rahoitetut hankkeet tukevat osaltaan Saarijärven-Viitasaaren seutustrategian toteutumista. Toiminnanjohtajan ja seutukoordinaattorin kautta saatava tieto seutujohtoryhmästä auttaa välttämään päällekkäisten toimenpiteiden ja hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Osallistumisen kautta pystytään myös ennakoimaan aluekehittämistä ja sovittamaan yhteen Viisarin toimenpiteitä, jotta ne tukevat yhteistä tahtotilaa. Toisaalta Viisarin jäsenyyden kautta viesti kulkee ruohonjuuritasolta myös seutujohtoryhmälle päin. Toiminnanjohtaja ja seutukoordinaattori osallistuivat kesäkuun lopussa Leader 2030 tulevaisuustyöpajaan Tuusulassa. Tulevaisuustyöpaja kannusti suuntaamaan toimintaa rohkeasti tulevaisuuteen. Se innosti osallistumaan maakunnissa tapahtuvaan Sote- ja maakuntauudistustyöhön. Myöhemmin syksyllä Keski-Suomen maakuntauudistusta valmistelevat työryhmät nimettiin ja Viisarin toiminnanjohtaja kutsuttiin kahteen valmisteluryhmään. Viisarin laatukäsikirja viimeisteltiin ja hyväksyttiin hallituksessa syksyllä 2016. Hyväksymisen yhteydessä todettiin, että laatukäsikirjaa pitää päivittää, se ei saa jäädä vain tehdyksi välttämättömyydeksi. Hallituksen jäseniä ja toimistohenkilökunta osallistui tammikuussa Leader-risteilylle. Hallituksen kokousten yhteydessä käytiin läpi Leader- ja hallitustyöskentelyn ajankohtaisia asioita. Vuoden www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari 3
ensimmäisessä kokouksessa paitsi, että se oli perinteisesti puurokokous, käytiin läpi Toimintaohje hallitukselle ja henkilöstölle, esiteltiin Leader-toimintaa ja oma strategia. Henkilöstö osallistui Leadertoimintaan liittyviin koulutuksiin, seminaareihin ja ajankohtaispäiville. Syksyllä juhlittiin valtakunnallisesti Leaderin 20 vuotista toimintaa Hämeenlinnassa, Viisarin porukkaa osallistui juhlintaan. KYT Keski-Suomen yhteisöjen tuki järjesti monipuolista yhdistyskoulutusta alueellamme, hallituksen jäseniä osallistui niihin mahdollisuuksien mukaan. Tiedottamisesta Viisarin sähköinen uutiskirje ilmestyi toimintavuonna neljä kertaa. Niissä panostettiin yleisen uutisoinnin ja Leader-tietoisuuden lisäksi Hyrrä-järjestelmän neuvontaan. Viisari on mukana Keski-Suomen Leaderryhmien yhteisessä viestintähankkeessa Sykettä. Sitä hallinnoi JyväsRiihi ry ja sen tavoitteena on mm. lisätä viestintää maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista sekä koordinoida, vahvistaa ja luoda toimivia yhteistyöverkostoja. Viisarin toimintaa tuotiin tunnetuksi Yhdessä enemmän messutapahtumassa maaliskuussa Saarijärvellä. Hankkeille kohdennettu maksatus- ja raportointikoulutus järjestettiin lokakuussa. Viisarin henkilökunta kulkee rahoitettujen hankkeiden rinnalla niiden toteutuksen aikana. Hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt osallistuvat hankkeiden seurantaryhmiin asiantuntijoina, viestin viejinä ja viestin tuojina. Viisari osallistui sekä keväällä että syksyllä järjestettyihin kyläiltoihin Saarijärvellä ja Viitasaarella. Kyläiltojen yhteydessä on yleensä oivallinen tilaisuus tutustua eri kylien toimijoihin ja kuulla kylillä olevista kehittämistarpeista. Sekä hankesihteeri että toiminnanjohtaja pitivät Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin opiskelijoille Leader-infotilaisuudet. Toiminnanjohtaja antoi Karstulan ja Kivijärven kunnanvaltuustoille Viisarin tilannekatsauksen. Leader VIISARI ry ja sen resurssit Yhdistyksessä on yhteensä 505 jäsentä. Näistä henkilöjäseniä on 431, joista naisia 201 ja miehiä 230. Yhdistys- ja yritysjäseniä on 74, kaikki alueen kunnat ovat jäseniä. Jäsenmaksu peritään yhteisö-ja yritysjäseniltä, näille lähetetään kerran vuodessa jäsenkirje. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän (9) varsinaista jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet edustavat tasaisesti kolmikantaa ja ovat kukin eri jäsenkunnan alueelta. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sisäisen tositetarkastajan. Hallituksen sukupuolijakauma oli kymmenen (10) naista ja kahdeksan (8) miestä, lisäksi puheenjohtaja on nainen. Hallitus kokoontui kaksitoista (12). Kokoukset pidettiin eri puolilla toiminta-aluetta ja kokouksissa toteutui kolmikanta hyvin. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Saarijärven kaupungintalolla. Henkilöstö on toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen, hankesihteeri Mari Puro ja hankekoordinaattori Anna Mikkonen, hänen työ jakautuu 30 % Viisarille ja 70 % Saarijärven-Viitasaaren seutujohtoryhmälle. Kesällä toimistolla oli kolmen kuukauden ajan harjoittelija, jonka tehtäviin kuului mm. seurantataulukoiden täydentäminen, erilaiset arkistointiin liittyvät työt sekä muut avustavat toimistotyöt. Henkilökunnan suhteen on tiedossa muutos, kun toiminnanjohtaja jää kesällä 2017 eläkkeelle. Yhdistyksen kirjanpidon hoitaa Tilitoimisto V. Tikkanen ja tilintarkastaja on Martti Olli HTM, varalla KHT yhteisö SYS Audit Oy. Viisarin taloustilanne on hyvä. Kunnat maksavat osuutensa vuosittain etupainotteisesti, joten äkillistä kassakriisiä ei ole odotettavissa. Yhdistyksen kokoukset Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, kevätkokouksen huhtikuun ja syyskokouksen marraskuun loppuun mennessä. Kevätkokous pidettiin, poikkeuksellisesti toukokuussa, 10.5.2016 Pihtiputaan kunnanvirastolla, osallistujia oli 13 henkilöä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja valittiin hallituksen varajäsenet Kyyjärveltä ja Pihtiputaalta. www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari 4
Syyskokoukseen osallistui 21 henkilö Wille Olohuone ja Keittiö ravintolassa Äänekoskella. Kokouksessa valittiin yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017. Ennen syyskokousta samassa tilassa POKE esitteli 3D-tulostusta, ensiesittelyssä oli 3D-suklaatulostin. Hallituksen kokoonpano 2016: alueen julkista tahoa edustavat henkilökohtainen varajäsen Mervi Oksanen puheenjohtaja Äänekoski *Tuire Kettunen Pulmu Kuorelahti-Juntunen Saarijärvi *Kirsti Äijänen Riitta Kolari Karstula *Erja Moisio Antti Urpilainen Kivijärvi alueen asukkaita edustavat henkilökohtainen varajäsen *Anni Hakkarainen Riitta Voutila Kinnula Petri Saukkonen Tapani Tenhunen Pihtipudas *Aulis Puranen Markku Varonen Viitasaari alueen yrityksiä ja yhdistyksiä edustavat henkilökohtainen varajäsen Anneli Kauta-Soljava Esa Sällinen Äänekoski Hannu Kauppinen Päivi Korkea-aho Kannonkoski Jaakko Uusisalo Sinikka Ylitalo Kyyjärvi Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta, * = erovuorossa vuonna 2016 Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa. Kokoukset pidettiin eri puolilla toiminta-aluetta. Kokouksissa toteutui hallituksen kolmikanta. Hallitus on nimennyt johtoryhmän, joka valmistelee hallituksen kokouksiin mm. henkilöstöasioita. Tulevaisuuden näkymiä Vuonna 2017 toteutetaan sidosryhmäarviointi ostopalveluna yhdessä Sykettä viestintähankkeen kanssa. Viisarin hallitukselle pidetään strategia-/tulevaisuustyöpaja II sekä itsearviointikysely. Tulevaisuustyöpajassa käydään edelleen strategiaa kriittisesti läpi ja todetaan muutos- ja tarkennustarpeet. Strategian tavoitteen mukaisesti valmistellaan kolmas teemahanke viidestä. Se kohdistuu nuorisoon. Kylien pienille investoinneille on krooninen tarve ja teemahanke on mainio tapa täyttää tarve. Myös tätä teemahanketta on suunniteltu. Visiitti-teemahankkeen alahankkeet saatetaan klinikoiden kautta matkalle niin, että ne valmistuvat jo vuonna 2017. Yritys- ja elinkeinotoiminnan edistämiseen kiinnitetään edelleen erityistä huomiota. Rahoituskehyksestä varattiinkin yritys- ja elinkeinollisiin hankkeisiin 400 000 euroa. HYRRÄ-toiminnan moninaiset isot ja pienet kynnykset aiheuttavat edelleen harmia hanketoteuttajien keskuudessa. Katso-tunnuste aiheuttaa myös kompastuksia. Hanketoimijoille järjestetään HYRRÄ / Katso -klinikka, missä käydään läpi tunnetuimmat kompastukset. Tämän jälkeen Viisari pyrkii keventämään Hyrrä-järjestelmään liittyvää neuvontaa. Viisarin strategiassa määritellyt tavoitteet Leader-rahoituksen jakautumisesta puhtaasti yrityshankkeiden ja muiden hankkeiden kesken on turhan optimistinen. Rahoituksen kohdentumista painopisteittäin tarkistetaan. Samoin tarkistetaan strategian määrällisiä tavoitteita. Hankkeiden arviointikriteereiden toimivuus punnitaan uudelleen kun niiden käytöstä on saatu riittävästi kokemusta. Muutoksia voidaan todennäköisesti esittää vuoden 2018 aikana, jolloin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan tehdään seuraavan kerran muutoksia. Viisari juhlii Leader-toiminnan 20 vuotista taivalta keväällä 2017. Juhlat järjestetään jäsenistölle ja sidosryhmille. Saarijärvellä 14.3.2017 A-L Peiponen toiminnanjohtaja www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari 5